Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Leena Niittyvuopio-Jämsä Tenon rannalla.

Sámebiras geasuhii máhccat gávpogis Deatnogáddái – Leena Niittyvuopio-Jämsä: "Mii eat leat gártan luohpat mastege"

Vaiko Ohcejoga gielddas leatge guhkes gaskkat ja maiddái Deanu dilli fuolastuhttá máŋgasiid, de varas gažadeami mielde gielddas lea buorre beaggin.

Poromies Jari Pulska kuivattaa syksyisin porontaljoja safareiden käyttöön ja omiin tarpeisiin.

Árbevirolaččat goikaduvvon duljiide lea garra jearalmas – daid ii goittot mearihemiid geargga spiilet, oaivvilda boazodoalli

Bohccoduljiid jearahit dál nu olu, ahte illá gerget oba goikatge go ribadit daid jo, muitala boazodoalli Jari Pulska.

poroja erotuksessa

Boazu lea dehálaš Suoma borramušsihkkarvuhtii – dá golbma siva das, manin bohccot nannejit dorvvolašvuođa 

Badjeolbmuid mielas boazu lea dehálaš Davvi-Suoma borramušsihkkarvuhtii. Lappi guovllu ráhkkananhoavdda mielde bohccuid mearkkašumi kriisadilis gánniha čielggadit.  

poro

Lapin Kansa: Gálddoaivvi bálggus ii livččii ožžon lohkat čearpmahiid bigálusaid olggobealde, oaivvilda alimus hálddahusriekti

Gálddoaivvi bálggus lei jagis 2018 lohkan jagi 2017–2018 boazolohkui golmma iešguđet olbmui oktiibuot 21 čearpmaha duoddaris dahkkon lohkamiin.

Lapin paliskunnan poroisäntä Antti Äärelä.

Bohccobierggu kilohaddi lea loktan diimmážis – Lappi bálgosa boazoisit goit ballá, ahte dat ii leat doarvái

Biergohaddi lea vehá vádjit 13 euro oktan vearuin, muitala Lappi bálgosa boazoisit Antti Äärelä. Gaskamearálaččat biergokilohaddi lei diibmá sullii logi euro.

Osmo Seurujärvi seisoo mönkijän vieressä ja katsoo kameraan ja hymyilee.

Ruoŧas bastet ovttasráđiid gieldit dárbbu mielde bivddu dihto guovllus – Suomas bálgosat ja Sámediggi háliidit ráddjet lohpevuovdima

Ruoŧas čearru almmuha leanahálddahussii gosa ja man guhkes áigái dárbbašit bivdogildosa. Suoma Sámediggi lea geahččalan ráđđádallat stáhtain váttisvuođain, maid báikegotti olggobealde boahtti meahcásteaddjit dagahit boazodollui.

Osmo Seurujärvi seisoo mönkijän vieressä ja katsoo kameraan ja hymyilee.

Muttošjávrri bálggus lea mearridan gieldit olgobáikegoddelaččaid bivddu bálgosa guovllus boahtte čavčča

Olgobáikegoddelaččaid bivdu ja bivdobeatnagat hehttejit boazobargguid ja vahágahttet maid bivdoelliid náliid, ákkastallet Muttošjávrri bálgosis mearrádusa. Meahciráđđehusa oainnu mielde bálggus ii sáhte gieldit bivddu.

Muddusjärven palkisen poroisäntä Osmo Seurujärvi.

Mudusjäävri palgâsist kavnui puásui, mii lâi jáámmám bakteer tahhoo taavdân – jáámmám poccuid tuđhâččii eenâb-uv, mut iskoseh puátih uccáá

Poccui jäämmimsuujâid totkeh Oulust. Iskoseh puátih ivveest nyevt 40–60, já paijeel peeli tain tast aldasijn. Tavveen lii vaigâd toimâttiđ iskosijd nuuvt kuhás.

Skalluvaaran 30-vuotista erotuskoulua juhlitaan.

Skállováris ávvudedje 30-jahkásaš gárdeskuvlla – "Mii fuolahit stobus vai boahttevaš buolvvatge sáhttet vázzit skuvlla dáppe"

Gálddoaivve bálgosa gárdeskuvla Skállováris lea dahkan vejolažžan dan, ahte mánát besset vázzit skuvlla seammás go oassálastet bigálastimiidda ovttas iežaset bearrašiiguin.

Tiina Sanila-Aikio

Heahtebuhtadusaid máksin boazodolliide lea vel eahpesihkkar – varas raporta goit čájeha, ahte bohccuid guohtun lei guhppon mannan dálvve

Sámi bálgosat -searvvi ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio oaivvilda, ahte Luondduriggodatguovddáža dutkamuš nannii dan, maid badjeolbmot leat jo diehtán.

Mies istuu sohvalla poromerkkitaulu kädessään.

Hannu Antti Magga čájáhusas beassá oahpásmuvvat lagabui 300 jagi boares boazomearkkaide

Eanodatlaš Hannu Antti Magga boazomearkačájáhus lea oaidnin láhkai Anára sámegirjerádjosis Sajosis 3.–7.8.2022.

Porontaljoja pakattuna elmukelmuun

Njuovahagaid movttiidahttet vuovdit bohccoduljiid amaset duoljit šaddat bázahussan – fáttás lágidit seminára borgemánus

Taljat rahaksi -fidnu geahččala movttiidahttit njuovahagaid atnit juohke oasi bohccos ávkin. Áššedovdi Mari Ronkainen oaidná das lassedietnasa vejolašvuođa badjeolbmuide.

Potrettikuva Juhan-Antti Juusosta istuu kelkan päällä

Geasseguossi Juhan-Andde Juuso vuojaša skohteriin gesiid dálvviid – másenat leat su stuorimus áigegollu

Juhan-Andde Juuso lea 17-jahkásaš gáresavvonlaš čáhcecrossvuoddji ja boazobargi.

11-vuotias Viivi Mikkola hymyilee kameralle nojaten puuhun.

Vuolgge miessemearkumiidda 11-jahkásaš Viivi Mikkolain – makkár livččii su miela miel miessi?

Miessemearkumat álge Avvila bálgosis ja mielde leat maiddái máŋga nuora, geaidda bohccot mearkkašit hirbmat olu. Okta sis lea 11-jahkásaš Viivi Mikkola, guhte diehtá juo dál, ahte áigu bargat bohccuiguin dás duohkoge.

Poron koipinahka lumella.

Duljiin geahččalit dál oažžut eanet ruđa badjeolbmo bursii – "Mongolias livččii jearalmas gámasgotturiidda"

Lappi ámmátallaskuvla ja Bálgosiid ovttastus leat ovddit giđa rájes bargan oktasaš Taljat rahaksi -fidnuin, man ulbmilin lea loktet bohccoduolji árvvu.

Poroja juoksee metikköön poroerottelun jälkeen.

Golbma bálgosa doibmet ovdavázzin pilohtafidnus, mas plánejit guohtumiid bistevaš geavaheami

Dán boazodoallojagi áigge pilohtabálgosat besset ieža meroštallat, makkár doaibmabijuid váldet atnui bálgosa siste seastin dihte guohtuneatnamiid.

Emma Kari puistossa Toukolassa

Sámekultuvrra suoji áigot nannet ođđa luonddusuodjalanlágas – ministtar Emma Kari: "Sámiid rivttiid nannen lea birasministeriijai dehálaš"

Ráđđehusa evttohusas ođđa luonddusuodjalanláhkan málbmaohcan gildojuvvošii oalát álbmot- ja luonddumehciin. Sámekultuvrra suodji nannejuvvošii riikkaidgaskasaš soahpamušaid ja vuođđolága mielde.

Per Antti Labba on Käsivarren paliskunnan poronhoitaja.

Juos guovlu várrejuvvo málbmaohcama várás, boazodoallit ja guovllu olbmot sáhttet dušše vuordit mii dáhpáhuvvá

Ođđa guovlovárren áitá fas Giehtaruohttasa boazodoalliid miellaráfi. Dálá ruvkelága mielde boazodoalliid ja guovllu ássiid ii dárbbaš gullat, dallego guovlovárren málbmaohcamii dahkkojuvvo.

poro ja vasa

Irti päästetyt koirat tappavat poroja hangille – poromies ampui kaksi huskya ja ihmettelee, miksei vaatimille suoda vasomisrauhaa

Koirat surmaavat yli sata poroa joka vuosi. Kevät on herkkää aikaa, kun koirat häiritsevät porojen vasomista. Leo Aikio ampui viikonloppuna Inarissa kaksi koiraa vaatimen kimpusta.

Anne Ollila on Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja.

Ođđa boazoboles álggahii barggus cuoŋománus – Anne Ollila lea duđavaš: "Boazodoallu lea dakkár suorgi, masa dárbbašuvvo sierra máhttu"

Boazobolesa bargun lea earret eará dutkat návdojuvvon boazosuoládemiid ja eará boazodollui laktáseaddji rihkkosiid.

poronvasa.

Plánejit juolludit miljon euro lassedoarjaga boazodollui – Sámedikkis ja ministeriijas iešguđet oainnut doarjaga juohkima ákkain

Suoma fuolahussihkarvuođa dihte ráđđehusas hálidit juolludit lassedoarjaga maiddái boazodollui. Borramuša buvttadeami golut leat lassánan ja dan dihte ráđđehus lea juolludeamen lasseruđaid eanadollui. Miljon euro sturrosaš doarjaga juohkima ákkain gávdnojit goittotge iešguđet oaivilat.

Saamelaisalue Suomessa.

SR Sámeradio: Badjeolbmot leat behtton go eai beasa viežžat bohccuid ruoktot Ruošša bealde

Gulahallanváttisvuođat riikkaid gaskka ja dálá máilmmipolitihkalaš dilli váttásmahttet boazobargguid rádjeguovlluin. Dálá dilis lea goasii veadjemeahttun beassat viežžat bohccuid ruovttoluotta Ruošša bealde.

poroerotus

Boazodoalli gaskamearalaš diibmobálká lei diibmá njeallje euro – dutki oaivvilda ahte boazodoalu sisaboađuin ii eale

Luondduriggodatguovddáža dutkamušas leat gávnnahan, ahte boazodoallojagi 2020–2021 gánnáhahttivuohta njiejai masá beallái ovddežis.

Nälkään kuollut poro Muddusjärven paliskunnasta. Korpit ja kuukkelit ovat aloittaneet pidot.  Inari 10.3.2020

Porotalouden kannattavuus romahti – vaikea edellistalvi ja tuotantokustannusten nousu tappioiden syynä

Luonnonvarakeskuksen mukaan poronhoitokausi 2020–2021 oli tuottajille pahasti tappiollinen. Kannattavuus romahti vaikean edellistalven ja tuotantokustannusten nousun vuoksi.

Aslak Holmberg taustanaan Rastigaisan tunturialue.

Guldal jiena: Ruoná sirdašuvvama investeremat lassánit davvin – Sámiráđis sávvet fidnuid gudnejahttit báikeolbmuid rivttiid

Sámiráđđi lea viggan ovddidit dan, ahte maid ruoná sirdašuvvama doaimmat galget ásahuvvot guovlluide, gosa dat lea buresboahtán.

Marko Tervaniemi porokisojen ajamisen jälkeen.

Keejâ video: Marko Tervaniemi vuojij majemuu keerdi moolân ergikištoin Anarist – tääl addel saje nuorâb vyeijeid

Aanaarlâš ergivyeijee Marko Tervaniemi poođij niäljádin majemuu ergikištostis. Sun vuájá kištoin táválávt 10–20 ergid, já tondiet haalijd adeliđ nuorâbijd-uv saje.

Porokuski Marko Tervaniemi Inarista ajaa suunnilleen 20 härkää kilpailussa.

Kuldâl jienâ: Marko Tervaniemi vuájá majemuu ergikištoos kunâgâskištoin Anarist – máátkán láá kuullâm pyereh fiäráneh, mutâ meid pettâšumeh

Kyevti ive puudâ maŋa eergih já vyeijeeh láá peessâm maassâd kištoroođijd. Marko Tervaniemi vuájá majemuu keerdi oholoopâ kunâgâskištoin Anarist já osko, ete vyeittim-uv lii máhđulâš Kollečuárvi-ergijn.

Mies mittaa lumikerroksen paksuutta.

Porotalouden laidunolosuhteet selvitetään – poroisäntä kaipaisi hätäavun porojen ruokintaan tulevan ajoissa

Luonnonvarakeskuksen tutkijat mittaavat lumikerroksia ja ottavat näytteitä kasvillisuudesta.

Mies mittaa lumikerroksen paksuutta.

Eiseváldi čielggadišgođii leago boazodoalus heahtedilli – boazoisida mielas dárbbašuvvošii maid heahteveahkki bohccuid biebmamii

Luonddudilli boazoealáhusas dutkojuvvo: buot muohtagerddiid gierragis eatnanrádjai mihtidit ja šattuid vel váldet čájánassan.

Mika Länsman.

Guldal jiena: Gonagasgilvvut ordnejuvvojit fas dán giđa ja dat leat heargevuoddjiide dehálamos gilvvut, oaivvilda Mika Länsman

Heargevuoddji Mika Länsman logai vuossárgga Ásllaga Á-studios, ahte gilvvut leat boazodoalliid oktasaš deaivvadanbáikkit, gos besset maid juohkit dieđuid ealáhusa dilis.

Tapani Sirviö

Eana- ja meahccedoalloministeriija čielggadišgoahtá boazodoalu vahágiid, muhto ii álggat boazojámuid eastadanbargguid ovddal gihtii

Čielggadeami čađaha Luondduriggodatguovddáš čuovvovaš njealje mánotbaji áigge. Čielggadeapmi galgá leat gárvvis borgemánus.

Leo Aikio

Sámediggi: Eana- ja meahccedoalloministeriija ii ane dán dálvvi dili spiehkastahkan – Aikio mielas dilli lea dál duođalut go mannan goavvejagi

Sámediggi dieđiha, ahte eana- ja meahccedoalloministeriija ii doarjjo Sámedikki evttohusaid boazovahágiid eastadeapmái.

Asko Länsman

Guldal jiena: Birrasii duhát bohcco johte Norgga bealde Supmii Gálddoaivvi bálgosa eatnamiidda – dál leat rátkán ealu

Badjealmmái Asko Länsman muitala, ahte sii leat rátkán Norgga bohccuid duorastaga Skállováris. Bohccot leat boahtán Supmii eanu rastá viidát Badje-Geavgŋá ja Njuorggáma gaskka.

Assi Harkoma

Nákkosgirjedutki čielggadišgoahtá sámi badjenissoniid vásihan eahpedásseárvvu Suoma struktuvrraid geažil

Sápmelaš nissonat vásihit iežaset leat sierraárvosaš sajádagas boazodoalus. Lappi universitehta nákkosgirjedutki Assi Harkoma dutkagoahtá, mo dát vásáhusat leat čatnasan lágaide ja hálddahusdoaimmaide Suomas.

Grafiikka näyttää varausalueet kartalla.

Ruoŧŧelaš ruvkefitnodahkii mieđihedje guovlovárremiid Anára ja Soađegili gielddain – Avvila bálgosis leat váidán mearrádusas

Njellimlaš badjeolmmoš Kalevi Paadar muitala, ahte sin bálgosii eai leat ruvkket buresboahtin. Arctic Minerals Explorations -fitnodaga málbmaohcanjođiheaddji Risto Pietilä oaidná, ahte ealáhusaid oktiiheiveheapmi livčče vejolaš.

Väistynyt saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Boazodoalu boahtteáigebargojoavku viimmat ásahuvvon: bargagohtet guohtuneatnamiid dikšun- ja geavahanplánain ja eará boazodoalu ovddidandárbbuiguin

Bálgosat galget dahkat guohtuneatnamiid dikšun- ja geavahanplánaid daid boazologuid mielde, maid stáhtaráđđi lea giđđat 2020 dohkkehan.

Teurastetut poron ruhot odottavat leikkaamista.

Bohccobierggus oažžu dán čavčča buoret hatti go diibmá – Pokka almmuhii almmolaččat Poromies-bláđis, mainna hattiin oastá bohccobierggu

Dán čavčča boazodoallit vurdet buoret hatti bohccobierggus go diibmá. Ođđa áššin almmuhii Harri Pokka fitnodat gieskat almmolaččat hatti, mainna oastá rohpaid.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Sámedikki ságadoalli duhtameahttun, go AHR hilggui Sámedikki váidinlohpeohcamuša mášengolleroggamis Lappi bálgosa guovllus

Suoma alimus hálddahusriekti lea hilgon Sámedikki váidinlohpeohcamuša mášengolleroggamis Lappi bálgosa guovllus. Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso mielas dat orru unohas.

Suvi Kustula

Suvi Kustula bargá bohccuiguin olles beaivve bargun – son ja eará nissonat muitalit ođđa girjjis sin hástalusain ja lihkosmuvvamiin boazodoalus

"Naiset jotka valitsivat porot" girji muitala nissoniin boazodoalus. Suvi Kustula ávžžuha buot nissoniid, geat leat beroštuvvan dan barggus, goittotge geahččalit bargat boazodoalus.

En ren som betar

Sárevuomi čearru guoddala Norgga alimusrievtti duomu Eurohpá duopmostullui: vaikko vuittii Norgga stáhta, de šaddá ieš máksit áššegoluid

Čearru mearridii duomu váidimis sin jahkečoahkkimis vahkku dassái. Per Anders Nutti muitala Ruoŧa sámeradioi, ahte sin mielas Norgga stáhta galggašii máksit sin siidii buhtadusaid.

Poroisäntä Ari Kustula nojaa poroaitaan

Suopmelaš fitnodat pláne álgit bohtalastit čázi Suoločielggi guovllus – bohtalastinbáiki lea válljejuvvon ovttas Avvila bálgosiin

Fitnodaga dieđáhusas muitalit, ahte sii áigot ovttasbargat sápmelaččaiguin ja boazodoalliiguin. Fitnodat lea čoaggimin dál ruđa bohtalastinfidnu várás.

Osmo Seurujärvi

Kuldâl já keejâ: Pärttihlii Seurujäävri peerâ aalgij elettiđ muáddi oresvyesi

Harvii áldu vaja elettiđ jyemeháid, meid nuorâ áldu ij ain määti tipšođ vuosmuu vyesis. Pärttihlii Osmo Seurujävri peerâ lii álgám tipšođ kyehti hilgum vyesi.

Wirkkusen tilan porot Taivalkoskella syövät talviruokintana heinää.

Ođđa raporta: Bohccuid lassebiebman muhttá bohccuid láhttema ja boazodoalu – boazodoalliin leat sierralágan oaivilat lassebiebmamis

Sámebálgosiin leat iešguđetlágan oaivilat lassebiebmama hárrái. Muhtin bálgosat bibmet ja nuppit fas eai.

Miten matkailu ja saamelaisten perinteinen porotalous mahtuvat Lappiin?

Dokumenttiprojekti: Joiun voima

Miten matkailu ja perinteiset elinkeinot sovitetaan Lappiin?

Inga Näkkäläjärvi tunnettiin nimellä Inka-ahkku, saameksi Iŋgá-áhkku.

Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle

Ahkku - Isoäiti kertoo saamelaisen poropaimenen elämästä.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle