Aihe: hyönteiset

Lampaat ennallistavat Vanajaveden rantoja – laiduntajien toivotaan olevan myös tehokas ase vieraslajeja vastaan

Rannat ovat päässeet pusikoitumaan, koska niillä ei nykyisin laidunneta. Maiseman avartamisella lisätään luonnon monimuotoisuutta.

Liminganlahden luontokeskuksessa perustetaan luonnonkukkaniitty – lauantain avoimella tempauksella edistetään luonnon monimuotoisuutta

Luonnonkukkaniityt ovat yhä harvinaisempia, mutta ne ovat hyödyllisiä muun muassa hyönteisille. Luonnonkukkaniityn lisäksi Liminganlahden rantaniittyjen läheiselle pellolle istutetaan nyt maisemaniitty.

”Tämä pallo pyörii ötökkävoimalla”, muistuttaa biologi – kesän korvalla on hyvä muistaa tukea pölyttäjien puuhia

Kimmo Saarisen neuvo kotipuutarhureille on monimuotoisuus. Ampiaiskuningattaren tappaminen voi pelastaa suuremmalta yhdyskunnalta.

Tampereen Eteläpuiston tarhamehiläiset ovat taas työn touhussa – pölyttävät miljoona kukkaa päivässä

Pölyttäjäpenkin tarhamehiläiset huolehtivat Tampereen kaupunkiluonnosta. Siitepölyn ja meden keruumatkat ulottuvat Pyynikin rinteiden marjamättäille ja Hatanpään Arboretumin hedelmäpuihin.

Tanakka kovakuoriainen yllätti tutkijat ilmestymällä pyydykseen – asiantuntija: "Kukaan ei osannut ennustaa tätä"

Savonlinnasta löydettiin harvinainen Byrrhus geminatus -kovakuoriainen. Asiantuntija Sampsa Malmbergin mukaan havainto on yksi erikoisimmista.

Pohjois-Karjalasta on löydetty kaksi Suomelle uutta hyönteislajia

Metsähallituksen hankkeessa on tehty hyönteisten lajikartoituksia ja seurantoja muun muassa Lieksan Ruunaalla ja Ilomantsin Koitajoella.

Kuhmosta löytyi erittäin uhanalainen kaarnakuoriainen, pikakirjoittaja – viimeksi laji havaittiin Suomessa 20 vuotta sitten

Pikakirjoittaja on vanhan metsän laji, joka katosi lähes koko Suomesta viime vuosisadan aikana. Nyt sen havaittiin esiintyvän yhä Elimyssalon Natura-alueella.

Keltaisiksi pörhistyneet pajunkissat tarjoavat ruokaa kevään ensimmäisille pörriäisille

Ensimmäiset kimalaiset ja perhoset ovat heränneet. Ruokaa hyönteisille tarjoaa aikaisin keväällä kukkivat pajut.

Tuhansien hehtaarien hakkuita aiheuttavan kirjanpainajan määrä ylitti riskirajat Mäntyharjulla viime kesänä, kertoo Luken raportti.

Ilmastonmuutoksen lämmittämät kesät ovat eduksi kirjanpainajalle, joka jättää jälkeensä kuolevia kuusia. Hyönteistuhot johtavat tuhansien hehtaarien hakkuisiin.

Valosaaste voi olla yksi syy hyönteiskatoon – himmeätkin katuvalot saattavat pilata perhosen talvehtimisen

Oulun yliopiston johtama kansainvälinen tutkimus osoittaa, että valosaaste hämää perhosen väärään tulkintaan päivän pituudesta. Tämä voi koitua sen kohtaloksi.

Puumala puutiaisaivotulehduksen riskialueisiin – THL suosittelee omakustanteista rokotesarjaa

Puutiaisaivotulehduksen tapausmäärät laskivat hieman edellisvuodesta, mutta riskialueet laajenivat. THL seuraa puutiaisaivotulehduksen esiintymistä kunnittain sekä maantieteellisten alueiden osalta.

Katso, miten hämähäkki paketoi saaliinsa – ”Käärii sen kuin tuorekelmuun”, kertoo videon Luontoiltaan lähettänyt

Luontoillassa keskusteltiin hämähäkkien uskomattomasta seittivalikoimasta.

Viiden millimetrin mittainen tuholainen levisi lähimetsään: kaupunki kaataa kaikki kuuset ja ansoittaa metsikön

Kirjanpainaja valloitti Riihimäen Räätykänmäen lähimetsän. Kaupunki vastaa metsätuholaiselle vanhalla keinolla.

Tutkijat huomasivat tarhamehiläisten eliniän puolittuneen 50 vuodessa – toukkia uhkaavaa tautia vastaan isketään odotetulla rokotteella

Tutkijat huomasivat, että mehiläisten elinikä laboratorio-olosuhteissa on puolittunut 1970-luvulta. Syy saattaa löytyä jalostuksen aiheuttamista perinnöllisistä ongelmista.

Maailman maat yrittävät pysäyttää luontokadon – testaa tietosi visassa hyönteisistä

Hyönteisten määrän rivakasta vähenemisestä on puhuttu viime vuosina ja sitä on tutkittu maailmalla.

Kadonnut kimalainen kertoo luontokadon tarinaa Montrealissa – tutkija: ”Luontoa ei voi ymmärtää, jos ei tunne sen historiaa”

”Kun puhumme kantojen maailmanlaajuisesta hupenemisesta, asettaisin hyönteismyrkyt listan kärkeen”, sanoo professori Colin Favret Montrealin yliopistosta. Kaupunki isännöi kansainvälistä luontokokousta.

Lähilammen erikoinen saalistustilanne tallentui videolle: "Meno oli kuin Afrikan savannilla...”

Marraskuun Luontoillassa pohdittiin, mikä peto yritti napata sammakkoa mutta hyökkäsikin vesiliskon poikasen kimppuun. Yle Luonto kerää erikoisia luontovideoita – lähetä oma havaintosi!

Video: Jättimäiset valaistut hyönteiset valtasivat Pariisin kasvitieteellisen puutarhan

Ranskan luonnontieteellisen museon näyttely muistuttaa luonnon monimuotoisuudesta. Ledeillä valaistut valaistut veistokset ovat nähtävillä tammikuun puoliväliin.

Perjantai 25.11.2022 (radio)

Ukrainassa avattiin keskuksia, joissa ihmiset voivat lämmitellä. Pekingin koronarajoitukset ovat tiukkoja. Viranomainen muistuttaa, että ihmisiä pitää auttaa. Alfa-tv lopettaa. Sää on poutainen.

Lapista on löytynyt kahdeksan täysin uutta hyönteislajia

Tieteelle täysin uusista lajeista seitsemän on kärpäsiä ja yksi on pistiäinen.

Luonnonsuojelualueelta löytyi uhanalaisia, vuosikymmeniä kadoksissa olleita hyönteislajeja – Metsähallitus: Hoitotoimet onnistuivat

Metsähallitus korostaa, että Vattajan avoimien hiekkadyynien säilyminen vaatii jatkuvaa hoitoa ja tukirahoja. Viime vuosina alueen hoitoon on satsattu.

Hämmentyneet hyönteiset levittäytyivät ympäri maata – näin lämmin syksy vaikuttaa Suomen luontoon

Leutona syksynä joutsen viihtyy lähilammellaan pitempään, mutta perhonen häkeltyy yllättävästä lämmöstä. Kasvit ovat jo lepotilassa.

Amazonian pistiäisten tutkija Ilari Sääksjärvi: Mitä kauemmin odotamme luontokadon pysäyttämisessä, sitä suurempi on ratkaisujen hintalappu

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön johtaja, professori Ilari Sääksjärvi on tutkinut Perussa Amazonian sademetsän loispistiäisiä. Hänet palkittiin juuri Alfred Kordelinin säätiön tunnustuksella.

Kun hyönteiset katoavat, on aika aloittaa lintujen talviruokinta, arvioi kokenut luontokuvaaja

Ahkerimmat vievät ruokaa linnuille oman pihamaan lisäksi myös metsään, mikä saattaa pelastaa esimerkiksi metsätiaisia talven yli kevääseen. Jos ryhtyy lintujen auttajaksi, vastuuta on kannettava koko talvi.

Kemin Ajoksen hiekkaranta ennallistetaan – työ auttaa harvinaisia kasveja ja hyönteisiä

Rantaa ennallistetaan uhanalaisten lajien suojelemiseksi. Rannalla esiintyy useita harvinaisia kasveja sekä hyönteisiä. Samalla rannan virkistyskäyttö paranee.

Vanhalla urheilukentällä Kouvolassa kasvaa lähivuosina niitty, johon yritetään saada harvinainen vuorimunkki: ”Ei näitä ihan itsestään synny”

Kouvolaan tuleville niityille on valittu muun muassa hyönteisten suosimia lajeja ja kasveja, joiden kasvuympäristöt ovat uhattuina. Esimerkiksi ahdekaunokin toivotaan houkuttelevan niitylle perhosia.

Tutkimus: Pienikin annos torjunta-aine glyfosaattia heikensi kimalaisen värinäköä – ainetta löytyy muun muassa Roundupista

Tutkijat selvittivät, miten rikkakasvintorjunta-aine vaikuttaa kimalaisten oppimiseen ja muistiin. Jo pieni kerta-annos heikensi kimalaisten kykyä oppia tai muistaa värien ja makujen yhteyttä.

Liesjärven kansallispuistossa järjestetyssä lajijahdissa löytyi runsaasti ”uusia” lajeja

Bioblitz-tapahtuman tarkoituksena on luontokohteiden kartoittamisen lisäksi kertoa luonnon monimuotoisuudesta ja sen suojelemisen tärkeydestä.

Suomesta löytyi kolme uutta kärpäslajia: "Metsät kätkevät sisäänsä täysin tuntematonta lajistoa", paljastaa Metsähallitus

Metsähallituksen mukaan kärpäslajeja havaittiin Ilomantsista, Lieksasta, Kuhmosta ja Hämeenlinnan Evolta.

Puita kaadetaan tänä vuonna poikkeuksellisen paljon hyönteisten vuoksi kaakossa – tuhot selviävät usein vasta kesän jälkeen

Hyönteistuhohavaintoja on tehty puissa tänä vuonna valtavasti. Kesällä syntyneet hyönteistuhot havaitaan puissa monesti vasta loppuvuodesta, kun puut ruskistuvat ja kuivuvat pystyyn.

Mirka Hakkarainen on löytänyt päästään 34 hirvikärpästä – metsää hän ei silti välttele vaikka saakin pistoista ikäviä oireita

Hirvikärpäset voivat aiheuttaa märkiviä pahkoja ja pitkäkestoisia oireita. Ihmisessäkin hyvin viihtyvät hirvikärpäset ovat levinneet jo napapiirille asti.

Jänisruttoa esiintyy taas enemmän kuin edellisvuosina Etelä-Pohjanmaalla

Jänisruttoa esiintyy sykleittäin ja nyt näyttää, että tänä vuonna on vaihteeksi kasvun vuosi. Tapauksia ei vielä ole ollut kovin runsaasti, mutta diagnostiikassa on viivettä.

Suomalaisten lempilajit on listattu – katso mitkä ovat meille tärkeät eläimet ja kasvit

Yle Luonto keräsi elokuun ajan tarinoita suomalaisten lempilajeista. Suosituimpien lajien listan kärkeen nousivat linnut, mutta yllättäviäkin kiinnostuksen kohteita mainittiin.

Pudasjärvellä on maakunnallisesti arvokkaita tulvaniittyjä, joita on kunnostettu viime vuosina – Sotkajärvellä niitä pääsee ihastelemaan tänään

Tulvaniityt ovat luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi luontotyypiksi niiden määrän voimakkaan laskun vuoksi. Tulvaniityt ovat arvokkaita, sillä niissä tavataan useita eliölajeja

Imatralta löytyi Suomessa aiemmin tuntematon hyönteinen – sievänaamiokärpänen muistuttaa ampiaista

Populaatio löytyi voimalinjojen alta asemakaavoituksen yhteydessä. Laji on esimerkki käynnissä olevasta hyönteisten rajusta muuttoliikkeestä kohti pohjoista, arvioi asiantuntija.

Hunajasadosta on Varsinais-Suomessa tulossa hyvälaatuinen – pesissä hunajaa noin 40 kiloa

Pitkät hellejaksot ovat omiaan vähentämään meden nousua kukkaan. Mehiläishoitajan mukaan alle 25 asteen lämpötila on hunajantuotannolle paras.

Lämmin syksy uhkaa perhosten selviytymistä kevääseen, kertoo tuore tutkimus

Lanttuperhosten kuolleisuus kasvoi, kun niiden koteloita altistettiin tavallista korkeammille lämpötiloille. Ilmastonmuutos lisää lämpimien syksyjen todennäköisyyttä.

Kiinnostus hyönteisalaan viriämässä uudelleen Suomessa – sinunkin koirasi voi pian syödä kärpäsentoukkaproteiinia

Uusin tulokas hyönteiskasvatuksessa on mustasotilaskärpänen, jonka toukkaproteiini saattaa tulevaisuudessa korvata eläinproteiinia lemmikkieläinten ruuissa tai kalajauhoa ja soijaa tuotantoeläinten rehuissa.

Hyönteisille järjestetään Lahdessa asuntoesittelyt: Olivia, 5, sisusti pesän, jonne ötökät pääsevät tekemään poikasia

Esikoululaiset rakensivat pölyttäjähyönteisille keinopesiä. Ötököiden asuntoja esitellään myös yleisölle. Ihmisten tekemiä hyönteisasumuksia tarvitaan, koska pölyttäjien pesimispaikat ovat vähentyneet.

Tuore tutkimus: Ilmastonmuutos pahentaa satoja tauteja

Helleaallot, kuivuus, tulvat ja myrskyt nostavat tapausmääriä, tekevät sairauksista vakavampia ja haittaavat ihmisten kykyä selviytyä.

Tuholaistorjuja: "Rottia on aina ollut ja niitä tulee aina olemaan"

Vaikka rotta onkin tehokas lisääntymään, ei rottatilanne ole katastrofaalinen, arvioi tuholaistorjunnan ammattilainen.

Kirjanpainajien joukkoesiintymien jäljet alkavat näkyä metsissä

Viime kesän lämmin sää loi pohjaa hyönteismäärien kasvulle. Tämän vuoden alkukesällä on Pirkanmaallakin kaadettu jo kymmeniä hehtaareja metsää toukkien aiheuttamien tuhojen takia.

Mikä on lempilajisi Suomen luonnossa? Lue tarinoita, miksi tietyt lajit ovat muille tärkeitä.

Suomen luonnon päivänä 2022 kerättiin lempilajeja.

Haminan mursulta löytyi täitä – vielä ei ole selvinnyt, miksi eläin ui Suomeen

Tutkimuksissa selvisi myös, että mursulla ei ollut elimistössään tietyille mursupopulaatioille tyypillistä trikinellaa, eli trikiini-sukkulamatoa. Mato voi tarttua ihmiseen esimerkiksi lihansyönnin kautta.

Kun ihoa polttelee, mutta sen aiheuttajaa hädin tuskin näkee – viisi faktaa polttiaisista, joiden kulta-aika on pian käsillä

Noin 1–2 millimetrin mittaisia pieniä polttiaisia esiintyy erityisesti elokuun iltoina vesistöjen äärellä.

Mursu ja valaat nousevat otsikoihin, mutta useammin poikkeukselliset havainnot koskevat pienempiä eläimiä – Suomeen saapuu hyönteisiä jopa Kazakstanista

Suomessa tavataan vuosittain eläimiä, joiden luonnollinen elinympäristö on jossain aivan muualla.

Toisaalla paljon, toisaalla vähän – tänä vuonna sääskien ja mäkärien määrissä tavallista isommat erot

Hyönteistutkijan mukaan syy on kesä-heinäkuun vaihteen hellejaksossa, joka aiheutti kuivuutta hyttysten ja mäkärien munille.

Hunajasta odotetaan tavanomaista parempaa keskikesän satoa – viileä kevät viivästytti hunajamäärän kehitystä, mutta nyt näyttää hyvältä

Suomen Mehiläishoitajain liitosta arvioidaan, että tänä kesänä päästään vähintään keskinkertaiseen pääsatoon. Tähän tulokseen on tultu punnitsemalla pesien painon kehitystä. Myöhäinen kevät vei mahdollisuudet varhaiseen alkukesän satoon.