Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Lähikuva mehiläispesästä.

E18-tien yhden tunnelin päällä pörisee kymmeniä tuhansia mehiläisiä – kamera seuraa mehiläispesän elämää livenä koko kesän ajan

Moottoritien varrelle laitetun mehiläispesän tärkeää pölyttämistyötä voi seurata kameran välityksellä. Rakennusyhtiö YIT:n Mehiläislive-kokeilu tähtää harvinaisten hyönteisten elinolojen parantamiseen.

Naton ja Suomen liput.

Sunnuntai 15.5.2022 (radio)

Suomen hakemus Natoon. eettinen kuormitus. Euroviisut. Punkit. Kaatuneitten muistopäivä. Sääennuste.

Punkkia laitetaan pihdeillä muovipulloon

Punkkikausi on alkanut – havainnot lisääntyneet huomattavasti viimeisen kuukauden aikana

Suojaa virus- tai bakteeritulehdusta vastaan voivat tarvita ihmiset, koirat ja ulkoilevat kissat.

Puutiainen vihreällä lehdellä.

Puutiaisia on liikkeellä lähes koko maassa – tutkijat pyytävät havaintoja seurantapalveluun

Punkkilive-palvelu julkaistiin viime vuonna. Silloin palveluun ilmoitettiin 79 000 puutiaishavaintoa.

Rupikonna kutupuuhissa Helsingin Vuosaaressa.

Sammakoiden kutuaika on täydessä käynnissä, kurnuttajat voi tunnistaa äänen perusteella – lue biologin vinkit sammakkobongaukseen

Sammakot kutevat nyt kuin viimeistä kevätpäivää. Biologi Antti Koli kertoo, mistä sammakoita kannattaa bongata, ja miten niitä voi houkutella myös omalle pihamaalle.

Mehiläinen omenapuun kukassa

Pölyttäjiä tutkitaan Turussa – kaupungin alueelle tuodaan mehiläispesiä

Mehiläispesiä tuodaan Turussa neljään eri paikkaan ja pesistä kerätään kesän aikana siitepölynäytteitä. Tutkimuksessa tutkitaan pölyttäjien kuten mehiläisten esiintymistä.

Vanha nainen rulatuolissa avustajansa kanssa ja muita pakenevia ukrainalaisia juna-aseman laiturilla.

Maanantai 7.3.2022 (radio)

Ukrainan kriisi. Sairaaloiden koronapotilaat. Suomen paralympiamitalit. Hyttyset. Sää.

Hyttynen iholla.

Ilmassa on kaikki merkit armottomasta hyttyskesästä – biologi on innoissaan: "Niitä riittää tosi paljon"

Valtava lumipeite takaa todennäköisesti paljon sulamisvettä. Niihin lammikoihin on hyttysten hyvä munia.

Eläintarhassa Englannissa ystävänpäivän kunniaksi voi nimetä torakan ex-kumppanin mukaan.

Brittiläisessä eläintarhassa saa nimetä ystävänpäivän kunniaksi torakoita – ex-rakastajien ja poliitikkojen nimet suosittuja

Vuonna 2020 eläintarhan torakoille annettiin yli kaksituhatta nimeä. Tuolloin torakkataululle pääsivät esimerkiksi David Cameron, Boris Johnson ja Donald Trump.

Mies seisoo puiden välissä, käsissään hyönteistutkimukseen liittyvä laite.

Pelkosenniemeltä löytyi kesällä kaksi uutta kärpäslajia

Kärpäslajeille ei ole vielä keksitty suomenkielisiä nimiä.

Vanha, harmaa savusauna lämpiää

Metsähallitus tutki etelähämäläisiä perinneympäristöjä – asiantuntija yllättyi, kun kartoituksessa löytyi jo hävinneeksi luultu pistiäislaji

Tammelassa Korteniemen perinnetilalta Liesjärven kansallispuistosta löydettiin hoikkasäiläpistiäisiä, joista ei ole tehty Suomessa havaintoja vuoden 1962 jälkeen. 

Hietikkolude elää Saaristomeren dyynihietikoilla. Laji on Suomessa erittäin uhanalainen. Kuva: Veikko Rinne, Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö

Saaristomeren saarilta löydettiin uusia ja uhanalaisia hyönteislajeja

Saaristomeren saarilta löytyi kenttätutkimuksissa uusia hyönteislajeja, joita ei ole aikaisemmin löydetty Suomesta. Lisäksi tutkijat löysivät lukuisia uhanalaisia hyönteis- ja hämähäkkilajeja.

Volare Oy:n toimitusjohtaja Tuure Parviainen esittelee mustasotilaskärpäsen toukkia.

Kärpäsentoukista tehdään nyt koiranruokaa Hyvinkäällä – hyönteisten syömisestä piti tulla iso hitti, mutta läpimurtoa odotellaan yhä

Hyönteisravinto tekee tuloaan hitaasti mutta varmasti, vaikka voimakkain pöhinä ilmiön yllä näyttää hiljentyneen. Näin arvioi tutkijataustainen yrittäjä Tuure Parviainen.

Saksantorakka eli russakka

Loppusyksystä alkaa torakkatorjujan kiire: "Tähän aikaan vuodesta yleensä ilmoitetaan, että yläpohjassa rapisee"

Torakkahavainnon kanssa ei kannata aikailla. Torjuja kannattaa soittaa paikalle heti, ettei yhdyskunta kasva liian suureksi.

Pasi Pentilä tutkii pystyyn nostettua sängynrunkoa ja hänellä on kädessään taskulamppu

Luteet ovat yhä useamman riesa, ja siksi tuholaistorjujalla riittää keikkaa – tästä syystä verta imevät syöpäläiset viihtyvät juuri sängyssä

Ylen toimitus vieraili tuholaistorjujan kanssa kerrostaloasunnossa, jota riivaa ludeongelma. Pasi Pentilä kertoo, mistä tietää, piileksiikö kodissa kutsumattomia vieraita.

Kaksi lutikkaa runkopatjalla

Carmen Paz osti SPR:n kirpputorilta sängyn, ja pian se lensi kerrostalon ikkunasta ulos – kuka on vastuussa, kun käytetty patja kuhisee luteita?

Kokkolassa SPR:n kirppis veti runkopatjat ja patjat pois myynnistä terveystarkastajan suosituksesta. Sitä edelsi kuitenkin pitkä ja kiivas keskustelu somessa. Yle kysyi Kuluttajavirastolta, kuka vastaa käytetyn tavaran terveysturvallisuudesta.

Muurahainen ja jauhomato terraariossa

Oskari Hiltunen, 16, näki vuosia sitten Youtube-videon lemmikkimuurahaisista – nyt hän pyörittää muurahaisbisnestä, jonka asiakkaat ovat ympäri maailmaa

Hyönteisharrastajien määrä on kasvanut viime vuosina. Etenkin kovakuoriaiset, sirkat ja torakat ovat kasvattaneet suosiotaan lemmikkeinä. Mikkeliläinen Oskari Hiltunen on erikoistunut muurahaisiin ja tehnyt niistä kansainvälisen yrityksen itselleen.

Sääski iholla

Virus unique to Finland sees biggest outbreak in decades

Nearly 500 cases of the mosquito-borne viral infection have been diagnosed so far this autumn.

Ampiainen.

Huomasitko sinäkin, ettei ikkunoista pyri tänä syksynä ampiaisia tavalliseen tapaan? – syy voi olla kevään viileydessä tai kesän kuumuudessa

Normaalistikin parittomina vuosina ampiaisia on vähemmän kuin parillisina, mutta vuorovuosivaihtelu ei yksistään riitä selittämään tämän kesän ampiaiskatoa. Taustalla voi olla useita syitä.

Kumina

Uusi tutkimus: kärpäset luultua merkittävämpiä pölyttäjiä kuminapelloilla

Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan kukkakärpäset ovat merkittäviä kuminan pölyttäjiä Suomessa. Kukkakärpäset tekivät vähän yli kolmanneksen havaituista kukkakäynneistä.

Tieteelle uusi metsäikkunakärpänen (Scenopinus jerei).

New species of window fly found in Finland

The newly discovered Finnish species is one of over 400 different window flies found worldwide.

Tieteelle uusi metsäikkunakärpänen (Scenopinus jerei).

Suomesta on löydetty uusi kärpäslaji, joka elää metsälintujen pesissä

Laji on Suomessa laajalle levinnyt mutta hyvin vähälukuinen. Ikkunakärpäsiä tunnetaan maailmanlaajuisesti noin 420 lajia. Uusi laji elää metsälintujen pesäkoloissa. Siksi sen suomenkielinen nimi voisikin olla metsäikkunakärpänen.

Sääski iholla

Pogostantautitapaukset lisääntyneet myös Keski-Suomessa – tautia levittävät hyttyset ja metsäkanalinnut

Pogostantaudin yleisin oire on näppyläinen ihottuma, joka voi joskus muistuttaa vesirokkoa. Lisäksi tauti voi aiheuttaa kuumetta ja nivelkipuja.

Joukko jokioislaisia esikoululaisia poseeraamassa pellon laidalla.

Miten ihmiset ja eläimet ymmärtävät toisiaan? Yli 900 lasta sammutti tiedonjanoaan Lasten tiedeviikolla Kanta-Hämeessä

Lasten tiedeviikon aikana sadat lapset pääsivät kysymään tutkijoilta mieltään askaruttavia kysymyksiä. Tutkijan mukaan on tärkeää herättää lasten tiedonjano. Kiperät kysymykset saavat myös tutkijan ajattelemaan tuoreella tavalla.

Saarnenjalosoukko kukassa

Saarnenjalosoukkoa ei löytynyt Kaakkois-Suomesta – kartoituksia jatketaan jälleen ensi kesänä

Venäjällä saarnipuita tuhoavan kovakuoriaislajin eli saarnenjalosoukon mahdollista ilmaantumista Kaakkois-Suomeen selvitetään myös ensi kesänä.

Kirjanpainajakuoriainen kaatuneen kuusen rungolla

Kirjapainajien parveilu jäämässä pelättyä alhaisemmaksi Etelä-Savossa – taustalla viileämmät säät

Epävirallisten alustavien tietojen mukaan kirjanpainajien parveilu olisi jäämässä alhaiseksi eikä uusia epidemiarajan ylityksiä luultavasti havaita.

Lähikuva hyttysestä kädellä, Jollaksen räme, 4.6.2019.

Nilakan alueella havaittu hyttysten levittämää pogostantautia

Pogostantautia on liikkeellä erityisesti loppukesästä ja alkusyksystä. Oireina ovat punapilkkuinen ihottuma ja suurten nivelten kivut.

Muurahaisia Tvärminnen eläintieteellisen aseman metsikössä

Muurahaispesän sisällä kuhisee jatkuva valtataistelu – Tutkija: "Kuningattaret ovat käytännössä työläisten orjia"

Vuosikymmenten muurahaistutkimus Hangon Tvärminnessä on vastannut moniin muurahaiskysymyksiin, mutta työnsarkaa riittää yhä. Nyt geneettiset tutkimusmenetelmät tuovat uutta tietoa pienistä eläimistä, joita vilisee metsissämme käsittämättömiä määriä.

Tampereen luonnontieteellisen museon museoamanuenssi Tomi Kumpulainen

Hirvikärpästä ei kiinnosta hajusi ja viisi muuta kiinnostavaa faktaa siivekkäästä sienestysseuralaisesta

Juuri nyt eletään hirvikärpäsen sesongin huippuaikaa. Lämmin kesä innosti ötökät liikkeelle aikaisemmin kuin tavallisesti. Jos hirvikärpäsiä haluaa välttää, on paras pukeutua vaaleisiin ja kulkea harvassa kangasmaastossa.

Kuvia Bombus Hypnorum -teoksen vuonna 2020 kenraaliharjoituksesta. Kuvassa esiintyy muusikko-säveltäjät Ringa Manner ja Max Lilja sekä tanssija-koreografi Kaisa Niemi.

Viikonloppuna taide ja tiede päästetään valloilleen Lustossa: Luonnon konserttisalissa pääosan saa "kimalaismaailman punkkarit"

Punkaharjulla lauantaina yhdistyvät lauantaina luontotiede ja taide, kun omalaatuinen koko perheen ulkoilmatapahtuma Luonnon konserttisali toteutetaan metsämuseo Lustossa. Tapahtumassa perehdytään eri keinoin kartanokimalaisen maailmaan.

Kotkan kaupungin puistotoimen työnohjaaja-puutarhuri Mari Nenonen toi Erika Taima-Liljeströmille ekopuiston tuoreimman puistosuunnitelman.

Upeista puistoistaan tunnettuun Kotkaan rakennetaan täysin uudenlaista puistoa, jossa mitään ei heitetä hukkaan – lapset mukana suunnittelussa

Palkituista puistoistaan tunnettu Kotka saa aivan uudenlaisen puiston. Vanha, käytöstä poistettu leikkipaikka muutetaan ekopuistoksi, jonka tarkoituksena on tarjota elintilaa hyönteisille ja oppimisympäristö lapsille.

Puutiainen koeputkessa

THL:n tutkimus: Ihmisten tiedot punkkirokotteesta ovat hataria – myös riskiä sairastua puutiaisen levittämään tautiin yliarvioidaan

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselytutkimuksesta selvisi, että moni uskoo TBE-rokotteen suojaavan myös borrelioosia vastaan. Ihmiset myös arvioivat riskin sairastua puutiaisaivotulehdukseen paljon todellista suuremmaksi.

Siivekäs hirvikärpänen sormien välissä.

Hirvikärpäsillä on hyvä vuosi – lämpöaisti erehdyttää ne ihmisen kimppuun

Syksyisen metsän antimia ovat paitsi marjat ja sienet, myös monen inhoamat hirvikärpäset. Hirvikärpäsen talvehtimiskotelot ovat selvinneet talven yli hyvin ja uusi sukupolvi on nyt lennossa.

Punkki ihmisen kämmenellä.

Punkit pysyivät poissa melkein koko kesän, mutta nyt puutiaisia kaivautui esiin hurja määrä – punkkitutkija kertoo, miksi

Helteiden aikaan puutiaiset eli tavallisimmin sanottuna punkit piiloutuivat maan pinnan tuntumaan etsimään kosteimpia olosuhteita. Nyt kun sateet alkoivat, ovat apajilla myös punkit. Niitä riittänee useampi viikko.

Vaeltajia Riisitunturin kansallispuistossa.

Posion Riisitunturissa kartoitetaan kasvi- ja hyönteislajeja Bioblitz-lajikartoitusmaratonissa

Lisätietoja kaivataan erityisesti alueen jäkälistä sekä joistakin hyönteisryhmistä ja hämähäkeistä.

Vampyyriyökkönen

Kainuussa on nähty yli 300 uutta perhoslajia vajaan 30 vuoden aikana – syynä kadotetut ankarat talvet

Vuonna 1993 aloitettu yöperhosseuranta kertoo, että Kainuuseen on levinnyt etelästä uusia perhoslajeja kiihtyvään tahtiin. Aiemmin etelän perhoset saattoivat kuolla ankaran talven aikana, mutta ei enää. Syynä ovat leudontuneet talvet.

Pinjapuu Konstantinuksen riemukaaren luona Roomassa, Italiassa.

Roomaa varjostavat pinjapuut ovat vaarassa kuolla – "Jos menetämme ne, täällä tulee kuuma kuin helvetissä", suree puunhoitaja

Tuholainen tappaa roomalaisille rakkaita pinjamäntyjä. Arviolta neljä viidestä Rooman pinjasta kärsii loisesta. Päättäjät ovat viivytelleet puiden suojelemisessa, mutta kansalaiset yrittävät pelastaa niitä muun muassa leppäkerttujen avulla.

Eerikki Rundgren on kokemassa hyönteispyydyksiä.

Hyönteisten elinympäristöjä parannetaan polttamalla metsää luonnonsuojelualueilla – katso videolta, mitä hyönteislajeja tarttui pyydyksiin Lapissa

Metsähallitus tekee Sallan ja Sodankylän alueella hyönteisselvityksiä pyydysten avulla. Pyydyksiä on viritettynä Urho Kekkosen kansallispuiston eteläosiin, Kaitamaan ennallistamispolttokohteelle.

Martti Alakuijala on rakentanut törmäpääskyille pesimäpaikan omalle pihalleen Tornioon

Maansiirtoyrittäjän rakentamassa pesäpenkassa asuu kymmeniä uhanalaisia törmäpääskyjä – Birdlifen suojeluasiantuntija: "Teko on hieno ja harvinainen"

Torniolainen Martti Alakuijala on saanut uhanalaisen törmäpääskyn pesimään maillaan, kun auttoi lintuja pesäpaikan teossa. Lintujärjestössä kiitellään miehen toimintaa: pääskykanta on vähentynyt juuri elinympäristöjen muuttumisesta johtuvan pesäpulan vuoksi.

Kroonihepokatti helsinkiläisellä parvekkeella

Helsinkiläiseltä parvekkeelta löytyi Suomelle uusi hepokattilaji

Helsinkiläiseltä parvekkeelta Hietalahdenrannasta löytyi tiistaina hepokatti, joka osoittautui Suomelle uudeksi hyönteislajiksi. Katja Leppänen valokuvasi koonihepokatin omalla parvekkeellaan.

Ilmakuvassa Lappeenrannan lentokenttä

Hyönteisasiantuntija ei rakentaisi aurinkopaneeleja Lappeenrannan lentokentälle – kaupunki: "Jos siltä näyttää, niin sitten niitä ei tehdä"

Lappeenrannan kaupunki selvittää, miten lentokentälle suunnitellut aurinkopaneelit vaikuttaisivat lentokentän alueen uhanalaisiin hyönteisiin. Ympäristöasiantuntijan mukaan aurinkopuistolle pitäisi löytää jokin muu paikka.

Puutiainen

Vuoden toinen punkkihuippu voi olla vielä edessä – punkki voi tarttua käytännössä missä vain

Punkin voi saada kiinni ihoonsa lähes koko Suomen alueella, eikä tänä vuonna lanseerattu Punkkilivekään kerro kaikkea punkkien esiintymisestä. Punkkien määrää on vaikea ennustaa, mutta Turun yliopiston lehtori Tero Klemolan mukaan uusi punkkihuippu voi olla edessä loppukesän sateiden jälkeen.

Perhonen kukkasella.

Perhosharrastaja: "Keisarinviitta on ollut mahtava näky" – kesä on suosinut päiväperhosia, mutta ilman sadetta uusia yksilöitä ei kuoriudu

Tänä vuonna etenkin nokkosperhosia on ollut paljon, mutta myös komeita keisarinviittoja on ollut enemmän kuin koskaan. Päiväperhosten runsautta seurataan Suomessa noin viidelläkymmenellä laskentareitillä eri puolilla maata.

kuvassa perunapelto Kajaanissa.

Peruna pitää pintansa lautasella – omat perunamaat ovat Kainuussa vähentyneet

Yhtensä syynä pidetään sitä, että varsinkin nuoret haluavat syödä usein esimerkiksi pastaa. Perunalla on kuitenkin yhä tilausta.

Kimalainen etsii kukasta ravintoa.

Ötökän elämä on helteellä kiihkeämpi, mutta lyhyempi – Dosentti: luonnon vaikea sopeutua ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen

Suotuisat sääolot ovat mahdollistaneet hyönteisten suuren määrän. Helteiden seurauksena hyönteiset elävät kuitenkin lyhyemmän elämän ja niiden ravinnonsaanti voi hankaloitua.

Sockerbeta som nyss plockats ur jorden.

Luken tutkija: Tuholaiskesä on poikkeuksellinen – tuholaisia on peltokasvustoissa ennätysmääriä

Tuholaisia alkoi esiintyä jo alkukeväästä. Nyt niiden esiintyminen on vahvasti sidoksissa kesän lämpösummaan. Hyönteisten esiintymistä edesauttaa myös se, että pelloilla on hyvin eri vaiheissa olevia kasvustoja.

Mehiläistenhoitaja Hannu Torkkel.

Mehiläisiä tappava punkki voi hyötyä ilmastonmuutoksesta – taistelua varroapunkkia vastaan käydään jalostuksen ja jopa avaruusteknologian keinoin

Varroapunkkia pidetään niin Suomessa kuin maailmalla yhtenä mehiläisten suurimmista uhista. Punkkien tarkkaa määrää Suomessa ei tiedetä. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat lämpimät talvet voivat kuitenkin lisätä punkkimääriä.

Punkkia laitetaan pihdeillä muovipulloon

Kuivuus on piilottanut punkit maan uumeniin – punkkien määrä on vakiintuneilla punkkialueilla kasvussa

Jos on liian paahteista, punkit eivät kykene pitkään vaanimaan ohikulkevaa isäntäeläintä, vaan joutuvat palaamaan kasvillisuudesta takaisin maaperän kosteuteen.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle