Uusimmat artikkelit
Lehmät laiduntavat pitkästä aikaa Tampereen Iidesjärven rantaniityillä
Karja syö pusikoita ja avaa näin maisemaa. Erityisesti lintujen ja hyönteisten elämä helpottuu.
Punkkeja näkyy jo Kainuussakin: lemmikiltä kannattaa tarkastaa ulkoilun jälkeen muun muassa kainalot, korvat ja kaula
Punkkitarkastuksella estetään punkkien sisälle pääsy. Puutiainen ja siperianpunkki levittävät ihmisille tauteja aiheuttavia mikrobeja.
Keittiössä ärsyttävä, ulkona uskomaton matkantekijä: päihittääkseen banaanikärpäsen ihmisen pitäisi juosta yhtä soittoa pohjoisnavalta päiväntasaajalle
"Siivekäs pikku ihminen". Niin geneetikot ovat vitsailleet banaanikärpäsestä, koska sillä on geneettisesti erittäin paljon yhteistä ihmisen kanssa. Banaanikärpänen on epäilemättä ylivoimaisesti tutkituin eläin. Silti se yllättää edelleen.
Kasvuyritys keksi pyydystää Kenian tuhoisia heinäsirkkaparvia rehuksi – "Kyläläiset luulevat minua hulluksi, kun maksan heille tuholaisista"
Keniaa yli vuoden kiusanneet ennätykselliset heinäsirkkaparvet ovat vihdoin katoamassa. The Bug Picture -yritys odottaa jo, että ne tulisivat takaisin.
Kirjanpainaja hyötyy ilmastonmuutoksesta – Luonnonvarakeskus esittää tiukempia varotoimia puuta tuhoavaa ötökkää vastaan
Kirjanpainajien aiheuttama tuhoala on viime vuosina ollut Suomessa varovaisesti arvioituna 15 000 – 20 000 hehtaaria.
Nokian Markluhdanlahden luontolava ja reitti peruskorjataan esteettömäksi
Nykyinen luontolava on jo niin huonossa kunnossa, että se joutui käyttökieltoon viime keväänä.
Terve puutarha torjuu tuholaisia. Jos haluat auttaa, tee se ilman myrkkyjä
Ennaltaehkäisyllä pääset jo pitkälle.
Uskaltaako luonnossa enää liikkua puutiaisten takia? Kokenut punkkitutkija kertoo, mitä virheitä hän itse varoo metsäretkellä viimeiseen asti
Seitsemän väittämää puutiaisista ja vastaukset niihin.
Tee puutarhan laiminlyödystä nurkkauksesta metsäpuutarha – ihan oma woodland
Woodland on paikka pikkuötököille ja varjokasveille.
Ilmaiset puutiaisaivokuumerokotukset jatkuvat Lappeenrannassa
Maksuttomia rokotteita annetaan Sammonlahden alueella asuville. Sammonlahti on määritelty puutiais-aivokuumeen riskialueeksi.
Katso uusin Yle Mix: Toukkia suussa!
Bioteknologi kertoo, miksi hyönteiset olisivat tulevaisuuden ruokaa.
Kuinka paljon maailmassa on syötäviä hyönteisiä? Entä kuinka monet niitä syövät? Testaa tietosi hyönteisruuasta!
Miltä maistuisi toukkapyörykkä?
Tee puutarhasuunnitelma – selvällä tavoitekuvalla säästät sekä aikaa että rahaa
Kirjaa ylös ajatuksesi ja käytä Lenan tarkastuslistaa.
Mehiläiset osaavat ratkoa matemaattisia pulmia, mutta ne osaavat tehdä sen ilman numeroita – katso, miten tuore tutkimus tehtiin
Tutkijan mukaan mehiläiset osaavat ikään kuin huijata matematiikan kokeessa.
Nyt puhuu mies, jota epäillään yhdeksi Allergia-, iho- ja astmaliiton avustusvarojen väärinkäyttäjistä: "Ei voinut tulla yllätyksenä"
Allergia-, iho- ja astmaliiton väitetään paisutelleen kulujaan saadakseen mahdollisimman suuria avustuksia. Kohun keskiöön joutyi myös Allergia- ja ympäristöinstituutin entinen johtaja Kimmo Saarinen, joka kiistää väitteet tiukasti.
Lapista löytyi uusia hyönteislajeja – sulkahyttysen löytyminen Euroopasta poikkeuksellista
Lajit kuvasi tieteelle amanuenssi Jukka Salmela Lapin maakuntamuseosta.
Yllätys oli suuri, kun tutkijan rypälepakkauksesta löytyi eteläinen tuhohyönteinen
Vaarallinen tuhohyönteinen löytyi ensimmäistä kertaa Euroopassa suomalaismarketin rypälepakkauksesta.
Vuoden mehiläistarhaaja on Suomen hunajapääkaupungista
Akaalainen Risto Niilimäki tunnetaan mehiläisten puolestapuhujana sekä kaupunkitarhauksen kehittäjänä.
Luonnosta löydettyjen mehiläislajien määrä on kutistunut neljäsosalla 30 vuodessa
Monien lajien edustajia ei enää löydy, vaikka tutkimus on tehostunut.
Kato iski suomalaiseen perhoskesään – viime kesä oli yksi vuosituhannen huonoimmista
Katso täältä kesän 2020 kymmenen yleisintä perhoshavaintoa.
Hyönteisten suosio hiipui ruokapöydässä – kasvattaja uskoo suunnan vielä kääntyvän
Hyönteisten kysyntä on vähentynyt Suomessa, mutta vienti vetää edelleen. Esimerkiksi jauhomadot viedään käsistä.
Seinäjoella meni sähköt poikki hetkiseksi laajalla alueella
Sähköt räpsähtivät pois lopulta vain reilun minuutin ajaksi.
Uhanalaiset kovakuoriaiset saavat suojelualueen Evon Tuohikarpionharjulle
Alue suojellaan osana Beetles LIFE-hanketta, jota koordinoi Metsähallitus.
Suomen luonto on muuttunut hätkähdyttävästi jo muutamassa vuosikymmenessä – lintujen pesimäkausi on lyhentynyt ja yöperhosten määrä huvennut
Luonnon monimuotoisuus ja keskeiset ekologiset prosessit, kuten pölytys ja hajottajien toiminta, ovat uhattuina
Luontoilta: Kuvalliset kysymykset
Kaikki kuvalliset kysymykset ja niiden vastaukset.
Vesimeloni on kurkunviljelijän yllättävä vihollinen – kasvivirukset uhkaavat ruokaturvallisuutta, mutta tiede voi taklata ne geenisaksilla
Kasveja voi myös rokottaa. Sen on huomattu toimivan esimerkiksi tomaatin viljelyssä.
Lämmin kaakkoisvirtaus toi lokakuussa Suomeen kuusi ennen näkemätöntä perhoslajia – marraskuussa lämmin henkäys lounaasta voi tuoda lisää vaeltajalajeja
Suomeen eksyi lokakuussa suurempia määriä Mustanmeren ja Kaspianmeren perhoslajistoa.
Inisijä, sääski tai itikka – ilmaston lämpenemisen myötä nämä pienet verenimijät voivat tuoda Suomeen uusia tauteja
Viime kesänä tutkijat pyydystivät hyttysiä pääkaupunkiseudulla selvittääkseen, mitä tauteja ne levittävät ihmiselle.
Kirjanpainajatuhon riski kasvaa kesäksi, jos tuuli kaataa paljon puita talvella
Kirjanpainajakuoriainen ja lahoava puu kuuluvat metsän arkipäivään. Tuhoriski eläville kuusille niistä voi tulla, jos molempia on yhtä aikaa kovin runsaasti.
Kammottu metsätuholainen saattaa tehdä toisen sukupolven – lämmin sää saa kirjanpainajat aikuistumaan varhain
Kirjanpainajat ovat taloudellisesti merkittävin kuusta vioittava tuholaissuku.
Hyönteiskato nakertaa ravintoverkkojen perustaa – samalla lautasella käyvien saalistajien kirjo yllätti tutkijatkin
Huomattava osa hyönteissyöjistä voi olla aiempaa tiedettyä suuremmassa vaarassa maailmalla havaitun hyönteiskadon takia.
Tutkimus: Kukat vaihtavat väriä otsonikerroksen ja ilmaston muuttumisen myötä
Pölyttäjät eivät välttämättä löydä muuttuneita kukkia.
Nokkosperhonen lenteli ilonaiheeksi Kaakkois-Suomen muuten vaisussa perhoskesässä
Vaikka kesäkuu oli lämmin, moni alkukesän perhoslaji oli vähissä Kaakkois-Suomessa.
Saksan luonnonsuojeluliiton tutkimus: Hyönteisten massakato voi johtua osittain sähkölaitteiden säteilystä
Hyönteisten määrän on todettu romahtaneen Saksassa muutamassa vuosikymmenessä.
Hämähäkki on peto, joka paketoi uhrinsa – miksi pelkäämme näitä pieniä hyödyllisiä saalistajia?
Hämähäkkikammo on yksi maailman yleisimmistä eläinfobioista.
Lenkkeilijä teki harvinaisen perhoslöydön Meri-Lapissa – ensimmäinen havainto jaspisyökkösestä Kemin korkeudella
Havainto on tallennettu Suomen lajikeskuksen tietoihin.
Kuhmossa tavattu pääkallokiitäjä tuskin sittenkään on paavin pannassa, vaikka sitä pahaenteisenä onkin pidetty
Katolisen kirkon mukaan panna oli tarkoitettu ihmisille, ja joka tapauksessa se olisi jo purkaantunut.
Kuhmossa havaittu harvinainen pääkallokiitäjä – lajia esiintyi etenkin ruttovuosina, ja siksi sitä on pidetty myös paholaisen lähettämänä
Pääkallokiitäjiä tulee Suomeen aina välillä, mutta ne eivät selviä täällä pitkään.
Kukat kuhahtelevat taas Rääkkylän hehtaarin kokoisella kukkapellolla – kukkakauppias neuvoo, miten sidotaan kaunis kimppu
Kukkapelto kerää luokseen runsaasti päiväperhosia ja pörriäisiä, jotka houkuttelevat paikalle jopa biologian asiantuntijoita.
Floridassa vapautetaan ilmaan satoja miljoonia geenimuunneltuja hyttysiä
Hyttysten avulla yritetään poistaa useita alueella leviäviä tauteja.
Perhoskesä on ollut Etelä-Karjalassa vaatimaton, mutta valopilkkuina lentelevät sitruunaperhonen, paatsamasinisiipi ja peltovirnaperhonen
Perhoskesä jatkuu vielä, mutta tähän saakka perhosten määrät ovat laahanneeet jopa 25 prosenttia keskiarvokäyrän alapuolella.
Mesipistiäiset katoavat – Suomen mehiläisistä ja kimalaisista kolmannes on uhanalaisia
Suomen mesipistiäislajeista joka kolmas on uhanalainen.
Rokote borrelioosiin valmis viiden vuoden päästä? Tautiin kehitettiin jo 1990-luvulla rokote, mutta kalabaliikki vei sen markkinoilta
Seuraavaksi edessä on kolmas testausvaihe, jonka on tarkoitus alkaa ensi kesänä.
Miksi punkkeja löytyy pieneltä alueelta satoja, mutta vain kilometrin päässä ne katoavat? Käyttäytyminen hämmentää emeritusprofessoria
Punkkikanta on jatkanut tasaista kasvuaan koko 2000-luvun ja punkkeihin voikin törmätä jo lähes kaikkialla Suomessa.
Hunajasato jää parhaimmillaankin keskinkertaiseksi Itä-Suomessa
Talven aikana kuoli tavallista enemmän mehiläisiä.
Laimeaa mettä ja huonoja lentosäitä, hunajaa saadaan Meri-Lapissa tavallista vähemmän
Emotuotanto on tänä kesänä ollut tavallista runsaampaa.
Eikö ötökkähotelliisi tullutkaan asukkaita? Et ole yksin – mutta ei hätää, asiantuntija neuvoo hyönteishotellin pidossa epäonnistuneita
Hyönteishotellin pidossa moni asia voi mennä vikaan. Tutkija Reima Leinonen vastaa tässä jutussa lukijoiden kysymyksiin.
Englantilaisten munkkien ahkeriksi jalostamat mehiläiset puurtavat nyt kovaa päivää Suomessa – katso, kuinka niiden keräämä mesi muuttuu hunajaksi
Mehiläistarhauksen suosio nousee kaupunkien keskustoissa.
NRK: Paarmat piinaavat poroja verille Jakutiassa – biologin mukaan se on seurausta ilmastonmuutoksesta
Norjan yleisradioyhtiö NRK:n nettisivuilla on video, jossa paarmat ovat syöneet poron verille.
Lepikot ruskettuvat - kuoriaistoukat aterioivat
Siellä täällä ainakin Pirkanmaalla näkyy ruskettuneita lepikoita. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan syy lienee tietyn kovakuoriaislajin joukkoesiintymä.