kimalaiset - uusimmat sisällöt

Biologi Kaisa Junninen tutkii kirkkaan keltaisissa kultapallokukissa pihamallaan pörrääviä kimalaisia.

Vapaaehtoisten pölyttäjälaskenta toi hyviä uutisia: kimalaisia surisee viime kesää enemmän

Tämä kesä on paikannut tuntuvasti kimalaisten viimekesäistä katoa, kertovat Suomen ympäristökeskuksen koostamat tuoreet tiedot. Alueellisia määriä eri lajeista lasketaan yhä useammin joukkoistamalla.

Torjunta-aineet heikentävät kimalaisten muistia ja oppimiskykyä – ja se teettää niillä enemmän töitä

Jo nyt torjunta-ainepitoisuudet voivat nousta niin korkeiksi, että ne heikentävät kimalaisten ruoanhankintakykyä. Kun kimalaisen muisti heikkenee, se joutuu tekemään ruokansa eteen enemmän työtä.

Mustikka kukkii erittäin runsaasti myös tänä vuonna – nyt kaivataan lämpöä, valoa ja pölyttäjiä

Kukinta on alkanut viikkoa edellisvuotta aiemmin. Tärkein yksittäinen tekijä onnistuneeseen marjasatoon on pölytyksen onnistuminen.

”Tämä pallo pyörii ötökkävoimalla”, muistuttaa biologi – kesän korvalla on hyvä muistaa tukea pölyttäjien puuhia

Kimmo Saarisen neuvo kotipuutarhureille on monimuotoisuus. Ampiaiskuningattaren tappaminen voi pelastaa suuremmalta yhdyskunnalta.

Keltaisiksi pörhistyneet pajunkissat tarjoavat ruokaa kevään ensimmäisille pörriäisille

Ensimmäiset kimalaiset ja perhoset ovat heränneet. Ruokaa hyönteisille tarjoaa aikaisin keväällä kukkivat pajut.

Bombus affinis Rusty-patched bumble bee katoamisuhanalainen mehiläinen.

Kadonnut kimalainen kertoo luontokadon tarinaa Montrealissa – tutkija: ”Luontoa ei voi ymmärtää, jos ei tunne sen historiaa”

”Kun puhumme kantojen maailmanlaajuisesta hupenemisesta, asettaisin hyönteismyrkyt listan kärkeen”, sanoo professori Colin Favret Montrealin yliopistosta. Kaupunki isännöi kansainvälistä luontokokousta.

Kimalaiset harjoittelemassa pallojen kuljettamista.

Uutta tietoa jalkapallokimalaisista: ne voivat oppia monimutkaisia sääntöjä pallonpyörityksessä, myös harjoittelu vaikuttaa suoriutumiseen

Työkalujen käyttöä ja kykyä valikoida niitä tilanteen mukaan pidetään eläinmaailmassa korkeamman älykkyyden ilmentäjänä, sanoo Oulun yliopiston dosentti Olli Loukola.

Kimalainen on lentänyt punaisella lapulla peitetyn palikan päälle. Vieressä on muilla väreillä peitettyjä palikoita.

Tutkimus: Pienikin annos torjunta-aine glyfosaattia heikensi kimalaisen värinäköä – ainetta löytyy muun muassa Roundupista

Tutkijat selvittivät, miten rikkakasvintorjunta-aine vaikuttaa kimalaisten oppimiseen ja muistiin. Jo pieni kerta-annos heikensi kimalaisten kykyä oppia tai muistaa värien ja makujen yhteyttä.

Kärpänen ja kimalainen voikukkien seassa.

Toimittajalta: Onko pölyttäjäkatoa liioiteltu? Kohuotsikot ja ylitulkinnat peittävät alleen todellisen ongelman

Tutkittua tietoa pölyttäjien määrästä on yllättävän vähän.

Torjunta-aineet saattavat olla pölyttäjille vaarallisempia kuin on luultu – Kuinka paljon on liikaa?

Luonnossa pienempikin annos myrkkyä voi olla kohtalokas.

Monilajinen kukkapelto pölyttäjille, taustalla koivikkoa ja tasaista herneviljelmää.

Tätä lieksalaista kukkapeltoa jopa autoilijat pysähtyvät ihailemaan – luomuviljelijät innostuivat pölyttäjien auttamisesta

Räsästen kukkapellot Lieksassa ovat olleet koko kesän melkoinen magneetti niin pölyttäjille kuin matkailijoille. Pölyttäjiä ovat ryhtyneet auttamaan yksityishenkilöiden ja viljelijöiden lisäksi myös kunnat.

Ukonhattukimalainen lennossa, kieli ulkona.

Tiesitkö, että kimalaisella on kieli? Ota haltuun 6 hämmentävää luontofaktaa!

Luontofaktoja, joilla ällistytät kaikki.

Miehen käsi pitelee puutarhassa malvan kukka, jossa on kimalainen.

Monen kimalaisen lento loppuu nyt lehmuksen juurelle – asiantuntija: Ne kuolevat ruokapöydän ääressä nälkään

Kaupunkien kaduilta voi loppukesästä löytää kasoittain kuolleita kimalaisia. Jokavuotisen joukkokuoleman syypää löytyy pölyttäjien suosimista lehmuksista.

Puutarhaneuvos Marjatta Uosukainen kotipuutarhassaan.

Miten houkutella kimalaisia? Puutarhaneuvos Marjatta Uosukaisen pihassa on keväästä syksyyn kukkiva herkkupöytä

Tänä kesänä moni huolestui, kun kesän rakkaat ja tutut pörisijät eli kimalaiset loistivat poissaolollaan. Alkukesästä työläiskimalaiset olivat myös kooltaan pieniä. Vasta loppukesä kuitenkin näyttää, miten kimalaiset Suomessa jaksavat.

Leena Vilkan kolumni: Saako hyttysen tappaa?

Hyönteiset ylläpitävät kaikkea elämää maapallolla. Ilman niitä vilja ei kasva, linnut eivät laula, kirjoittaa Vilkka.

Perhonen ja kimalaisia pölyttämässä pihlaja-angervoa rivitalon pihalla.

Suomessa elää pölyttäjiä, joista emme tiedä juuri mitään – uudella seurannalla kerätään nyt tietoja lajien esiintymisestä ja runsaudesta

Keväällä julkaistun pölyttäjästrategian tavoitteena on pysäyttää vuoteen 2030 mennessä pölyttäjien määrän ja monimuotoisuuden väheneminen. Strategian osana käynnistetään koko maan kattava pölyttäjäseuranta.

Missä ovat pörriäiset? Tutkija kertoo, mistä ampiaisten määrän vaihtelu johtuu – ero edelliseen vuoteen voi olla valtava

Hyttysiä ja paarmoja on tänä kesänä ollut runsaasti, mutta ampiaisia vähän. Vasta loppukesästä selviää, uhkaako ampiaiskantaa romahdus tänä vuonna.

Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Maaret Väänänen istuu oranssilla tuolilla keskellä vehreää peltomaisemaa.

Ruoantuotantoa uhkaava pölyttäjäkato vaikeutuu jatkuvasti – Suomen uusi tavoite on estää pörriäisten joukkokuolemat 2030 mennessä

Maailman ruokakasveista yli kolme neljäsosaa on riippuvaisia pölyttäjistä. Kasvit eivät pysty tuottamaan siemeniä tai hedelmiä, jos mehiläinen tai muu pölyttäjä ei pölytä niitä.

Pölyttäjiä tutkitaan Turussa – kaupungin alueelle tuodaan mehiläispesiä

Mehiläispesiä tuodaan Turussa neljään eri paikkaan ja pesistä kerätään kesän aikana siitepölynäytteitä. Tutkimuksessa tutkitaan pölyttäjien kuten mehiläisten esiintymistä.

Kuvia Bombus Hypnorum -teoksen vuonna 2020 kenraaliharjoituksesta. Kuvassa esiintyy muusikko-säveltäjät Ringa Manner ja Max Lilja sekä tanssija-koreografi Kaisa Niemi.

Viikonloppuna taide ja tiede päästetään valloilleen Lustossa: Luonnon konserttisalissa pääosan saa "kimalaismaailman punkkarit"

Punkaharjulla lauantaina yhdistyvät lauantaina luontotiede ja taide, kun omalaatuinen koko perheen ulkoilmatapahtuma Luonnon konserttisali toteutetaan metsämuseo Lustossa. Tapahtumassa perehdytään eri keinoin kartanokimalaisen maailmaan.

Ötökän elämä on helteellä kiihkeämpi, mutta lyhyempi – Dosentti: luonnon vaikea sopeutua ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen

Suotuisat sääolot ovat mahdollistaneet hyönteisten suuren määrän. Helteiden seurauksena hyönteiset elävät kuitenkin lyhyemmän elämän ja niiden ravinnonsaanti voi hankaloitua.

Helle verottaa myös hunajasatoa

Pitkään jatkunut kuivuus ja helle vaikuttaa myös hunajasatoon. Tärkeimät kasvit kukkivat kaikki samaan aikaan, eivätkä mehiläiset ehtineet kerätä kaikkea mettä talteen. Lopullinen sadon määrä selviää vasta myöhemmin syksyllä.

Oletko ihmetellyt maahan tuupertuneita kimalaisia? Syynä voi olla pörriäisiä viettelevä puu, joka näännyttää varsinkin vanhukset

Kukkivan puisto- tai metsälehmuksen tuoksu houkuttelee kimalaisia luokseen, vaikka puussa ei olisikaan enää mettä. Sen seurauksena pahaa aavistamattomat pörriäiset kuolevat nälissään.

taitelija Markku Hernetkoski siivet selässä

Kajaanin Rantapuistossa voi ottaa selfiekuvia mallaten kimalaisen siivet selkäänsä

Kajaanin Rantapuistoon on ilmestynyt lisää pölyttäjäaiheista taidetta. Heinäkuun alussa jokeen lipui kierrätystaideteos Hokkuspompus, eli kuplavolkkarista tehty kartanokimalainen. Nyt rantapuistoon on noussut pari siivekästä toteemipaalua.

Viljelijät hakevat petopenkoista puhtia pölyttämiseen – kukkiva keidas keskellä peltoa houkuttelee pörriäisiä ja hyödyllisiä petohyönteisiä

Iittiläiset luomuviljelijät Tarja ja Jyrki Mikkola perustivat petopenkkoja houkuttelemaan petohyönteisiä ja pölyttäjiä. Niittykukkavyökkeillä keskellä peltoa torjutaan ruokatuotantoa uhkaavaa pölyttäjäkatoa. Katso videolta, millainen petopenkka on.

Emilia Piipponen hoitaa perhospeltojaan kaikkien pölyttäjien hyödyksi

Emilia Piipponen, 25, on ahertanut yli vuoden pölyttäjien vuoksi – katso videolta, miltä hänen perhospelloillaan näyttää nyt

Perhosten ja pölyttäjien auttaminen pörriäispeltojen avulla vaatii raakaa työtä, mutta perinnemaisemassa varttunut Emilia Piipponen on valmis siihen. Kahta erilaista perhospeltoa hoidetaan eri tavoin.

Niittykukkia kasvatuslaatikossa. Nainen ja mies katsovat kameraan laatikon vieraan kyykistyneinä.

Osa kaupunkien puistoista jalostetaan niityiksi pörriäisille – niittykasveja voi vaalia vaikkapa kasvatuslaatikossa, katso vinkit videolta

Pelasta pörriäinen -kampanja on herättänyt huomaamaan niittykasvien merkityksen luonnolle. On useita keinoja saada pölyttäjähyönteisille suotuisat kasvit kukoistamaan. Niittykukkien kasvatusta kannattaa kokeilla myös kasvatuslavalla tai -laatikossa.

Kimalaiskesää uhkaa etelässä kuumuus, Kainuussa kevään kylmyys aiheutti romahduksen – "Ei ole tavanomaista pörinää kuulunut"

Kuumuus ei kiusaa kimalaista, mutta uhkaa viedä siltä ravinnon, jos kasvit kukkivat kovin nopeasti. Pohjoisemmassa taas kylmä kevät on käynyt kuningattarien voimille, ja työläisiä näkyy selvästi tavallista vähemmän.

En man står utomhus med en håv i ena handen och en glasburk i den andra

Kimalaisseuranta tuottaa tärkeää tietoa pölyttäjien tilanteesta – laskentaa tehdään sadalla paikkakunnalla

Kimalaiset ovat Suomen tärkeimpiä pölyttäjähyönteisiä. Ilman niitä ruoantuotanto olisi vaikeuksissa. Kimalaisten tilannetta kartoitetaan seurantaprojektissa, johon osallistuu vapaaehtoisia eri puolilta Suomea.

Taiteilija Urho Kähkösen tekemä kuplavolkkarin raadon ja mehiläisteeman yhdistävä Bombus mehiläistaideteos.

Kuplavolkkarista tehty taideteos kelluu nyt keskellä kaupunkia – muistuttaa, miksi katoavia kimalaisia tarvitaan

Teos on osa ensimmäistä kertaa Suomessa järjestettävää Luonnon konserttisali -tapahtumaa, jolla halutaan pureutua luonnon monimuotoisuuskriisiin. Kartanokimalaisen ja muiden hyönteisten toivotaan vetoavan ihmisten tunteisiin.

Heinää puistossa ja taustalla Isonpuiston kirkko.

Kun puiston nurmi jätettiin ajamatta, maasta nousi yllätys – potkut saaneen kaupunginpuutarhurin idea sai kimalaiset taas surisemaan

Kotkassa nurmi kasvaa joissakin puistoissa paikoittain pidemmäksi. Niityttämisellä katsotaan, millaisia kasveja maasta nousee. Joistakin kasveista voi olla hyötyä pörriäisille, jotka ovat tänä päivänä ahtaalla.

Tiesitkö, että pörriäisillekin maistuu punaviini? – Katso vinkit oman pihan pörriäisystävällisiin tekoihin ja seuraa niityn perustamista

Pörriäisystävällinen piha ei vaadi taikoja.

Suomen hyönteismaailma muuttuu kovaa vauhtia – valtaosa nykyisistä lajeista harvinaistuu, mutta uusiakin tulee tilalle

Lämpimät säät ovat herättäneet hyönteiset liikkeelle ja hedelmäpuiden kukat odottavat pölyttäjiä. Vastailmestyneen hyönteisoppaan perusteella Suomenkin hyönteismaailmaan mahtuu niin tulokkaita, kadonneita kuin runsastuviakin lajeja. Kuinka moni tunnistaa esimerkiksi videolla näkyvän rusomuurarimehiläisen?

Hilkka Hämähäkin verkkosanomat: Pörriäisten pelastajat

Paras piha on pörisevä piha.

Erilaisten hyönteisten päitä mikroskoopin kautta kuvattuna.

Perhosen sukukalleudet hohtavat outoa kauneutta ja kukkakärpänenkin näyttää ilmeikkäältä mikroskooppikuvissa

En humla sitter på ett blad. Största delen av humlans kropp är svart, men i rumpan och på skuldrorna är den orange.

Kajaanissa panostetaan tulevana kesänä kartanokimalaiseen ja muihin pörriäisiin – Luonnon konserttisali houkuttelee perheitä ulkoilmaan

Suomen ensimmäisen toiminnallinen ja elämyksellinen koko perheen ulkoilmatapahtuma Luonnon konserttisali järjestetään elokuussa Kajaanissa. Tapahtumankonseptissa toivotaan huomion kiinnittyvän erityisesti kartanokimalaiseen, myös muut hyönteiset ovat tapahtuman osana.

Mehiläinen laskeutuu hakemaan sokerivettä symbolikortin äärellä

Mehiläiset osaavat ratkoa matemaattisia pulmia, mutta ne osaavat tehdä sen ilman numeroita – katso, miten tuore tutkimus tehtiin

Tutkijan mukaan mehiläiset osaavat ikään kuin huijata matematiikan kokeessa.

Suuri pörriäisvisa – testaa tietosi pölyttäjistä!

30 haastavaa kysymystä kukista ja mehiläisistä.

Pitkä kieli, haisevat jalat – miksi mesipistiäinen on täydellinen pölyttäjä?

Luonto muokkasi mesipistiäisestä täydellisen pölyttäjän.

Luontodokumentti Suomen mesipistiäislajeista, joista joka kolmas on uhanalainen.

Mesipistiäiset katoavat – Suomen mehiläisistä ja kimalaisista kolmannes on uhanalaisia

Suomen mesipistiäislajeista joka kolmas on uhanalainen.

Animaatio mehiläisistä ja ampiaisista erilaisissa kehyksissä

Nyt on paras hetki rakentaa muodikas ötökkähotelli, mutta asuuko niissä oikeasti hyönteisiä? – Katso, millaisia asukkaita hotellissamme majailee

Ylen pörriäiskampanja on saanut suomalaiset hankkimaan hotelleja kymmenille maamme erilaisille hyönteislajeille. Omassa hyönteishotellissamme asuu heistä kiinnostavimmat tapaukset.

Kaksi pahvista kimalaispesää kasvihuoneen hyllyllä.

Kotimaisen tomaatin pölyttää hollantilainen kontukimalainen – pölyttäjähyönteiset kasvavat yhä useammin tehdashallissa

Pölyttäjäbisnekseen liittyy myös riskejä.

Kimalaisseuranta hakee tietoa maailmalla huolestuttavaan ilmiöön – samalla löytyy uusia pörriäislajeja kuten kaakonkimalainen

Kimalaisten määriä lasketaan jo eri puolilla maata. Laskennoilla selvitetään, ovatko pölyttäjät vähentyneet myös Suomessa.

Emilia Piipponen, 24, aikoo kyntää ja kylvää tämän lumisen vaaran laelle kukkapellon – ideana on suojella ympäristölle tärkeitä pölyttäjiä

Pölyttäjien auttaminen sai nuorille suunnatun ilmastoapurahan. Emilia Piipposelle perhospellosta tulee harrastus.

Olli Loukola opettaa kimalaista pyörittämään palloa.

Olli Loukolan kolumni: Hyönteismaailman älykkö tarvitsee apuasi!

Pölyttäjähyönteisten raju väheneminen koskee meitä kaikkia.

Aihe: kimalaiset

Uusimmat artikkelit