Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Kimalaiset harjoittelemassa pallojen kuljettamista.

Uutta tietoa jalkapallokimalaisista: ne voivat oppia monimutkaisia sääntöjä pallonpyörityksessä, myös harjoittelu vaikuttaa suoriutumiseen

Työkalujen käyttöä ja kykyä valikoida niitä tilanteen mukaan pidetään eläinmaailmassa korkeamman älykkyyden ilmentäjänä, sanoo Oulun yliopiston dosentti Olli Loukola.

Kimalainen on lentänyt punaisella lapulla peitetyn palikan päälle. Vieressä on muilla väreillä peitettyjä palikoita.

Tutkimus: Pienikin annos torjunta-aine glyfosaattia heikensi kimalaisen värinäköä – ainetta löytyy muun muassa Roundupista

Tutkijat selvittivät, miten rikkakasvintorjunta-aine vaikuttaa kimalaisten oppimiseen ja muistiin. Jo pieni kerta-annos heikensi kimalaisten kykyä oppia tai muistaa värien ja makujen yhteyttä.

Monilajinen kukkapelto pölyttäjille, taustalla koivikkoa ja tasaista herneviljelmää.

Tätä lieksalaista kukkapeltoa jopa autoilijat pysähtyvät ihailemaan – luomuviljelijät innostuivat pölyttäjien auttamisesta

Räsästen kukkapellot Lieksassa ovat olleet koko kesän melkoinen magneetti niin pölyttäjille kuin matkailijoille. Pölyttäjiä ovat ryhtyneet auttamaan yksityishenkilöiden ja viljelijöiden lisäksi myös kunnat.

Miehen käsi pitelee puutarhassa malvan kukka, jossa on kimalainen.

Monen kimalaisen lento loppuu nyt lehmuksen juurelle – asiantuntija: Ne kuolevat ruokapöydän ääressä nälkään

Kaupunkien kaduilta voi loppukesästä löytää kasoittain kuolleita kimalaisia. Jokavuotisen joukkokuoleman syypää löytyy pölyttäjien suosimista lehmuksista.

Puutarhaneuvos Marjatta Uosukainen kotipuutarhassaan.

Miten houkutella kimalaisia? Puutarhaneuvos Marjatta Uosukaisen pihassa on keväästä syksyyn kukkiva herkkupöytä

Tänä kesänä moni huolestui, kun kesän rakkaat ja tutut pörisijät eli kimalaiset loistivat poissaolollaan. Alkukesästä työläiskimalaiset olivat myös kooltaan pieniä. Vasta loppukesä kuitenkin näyttää, miten kimalaiset Suomessa jaksavat.

Leena Vilkka, Helsinki, 10.9.2018

Leena Vilkan kolumni: Saako hyttysen tappaa? 

Hyönteiset ylläpitävät kaikkea elämää maapallolla. Ilman niitä vilja ei kasva, linnut eivät laula, kirjoittaa Vilkka. 

Perhonen ja kimalaisia pölyttämässä pihlaja-angervoa rivitalon pihalla.

Suomessa elää pölyttäjiä, joista emme tiedä juuri mitään – uudella seurannalla kerätään nyt tietoja lajien esiintymisestä ja runsaudesta

Keväällä julkaistun pölyttäjästrategian tavoitteena on pysäyttää vuoteen 2030 mennessä pölyttäjien määrän ja monimuotoisuuden väheneminen. Strategian osana käynnistetään koko maan kattava pölyttäjäseuranta.

Ampiainen

Missä ovat pörriäiset? Tutkija kertoo, mistä ampiaisten määrän vaihtelu johtuu – ero edelliseen vuoteen voi olla valtava

Hyttysiä ja paarmoja on tänä kesänä ollut runsaasti, mutta ampiaisia vähän. Vasta loppukesästä selviää, uhkaako ampiaiskantaa romahdus tänä vuonna.

Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Maaret Väänänen istuu oranssilla tuolilla keskellä vehreää peltomaisemaa.

Ruoantuotantoa uhkaava pölyttäjäkato vaikeutuu jatkuvasti – Suomen uusi tavoite on estää pörriäisten joukkokuolemat 2030 mennessä

Maailman ruokakasveista yli kolme neljäsosaa on riippuvaisia pölyttäjistä. Kasvit eivät pysty tuottamaan siemeniä tai hedelmiä, jos mehiläinen tai muu pölyttäjä ei pölytä niitä.

Mehiläinen omenapuun kukassa

Pölyttäjiä tutkitaan Turussa – kaupungin alueelle tuodaan mehiläispesiä

Mehiläispesiä tuodaan Turussa neljään eri paikkaan ja pesistä kerätään kesän aikana siitepölynäytteitä. Tutkimuksessa tutkitaan pölyttäjien kuten mehiläisten esiintymistä.

Kuvia Bombus Hypnorum -teoksen vuonna 2020 kenraaliharjoituksesta. Kuvassa esiintyy muusikko-säveltäjät Ringa Manner ja Max Lilja sekä tanssija-koreografi Kaisa Niemi.

Viikonloppuna taide ja tiede päästetään valloilleen Lustossa: Luonnon konserttisalissa pääosan saa "kimalaismaailman punkkarit"

Punkaharjulla lauantaina yhdistyvät lauantaina luontotiede ja taide, kun omalaatuinen koko perheen ulkoilmatapahtuma Luonnon konserttisali toteutetaan metsämuseo Lustossa. Tapahtumassa perehdytään eri keinoin kartanokimalaisen maailmaan.

Kimalainen etsii kukasta ravintoa.

Ötökän elämä on helteellä kiihkeämpi, mutta lyhyempi – Dosentti: luonnon vaikea sopeutua ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen

Suotuisat sääolot ovat mahdollistaneet hyönteisten suuren määrän. Helteiden seurauksena hyönteiset elävät kuitenkin lyhyemmän elämän ja niiden ravinnonsaanti voi hankaloitua.

kuningatar mehiläinen pesässä

Helle verottaa myös hunajasatoa

Pitkään jatkunut kuivuus ja helle vaikuttaa myös hunajasatoon. Tärkeimät kasvit kukkivat kaikki samaan aikaan, eivätkä mehiläiset ehtineet kerätä kaikkea mettä talteen. Lopullinen sadon määrä selviää vasta myöhemmin syksyllä.

kimalainen

Oletko ihmetellyt maahan tuupertuneita kimalaisia? Syynä voi olla pörriäisiä viettelevä puu, joka näännyttää varsinkin vanhukset

Kukkivan puisto- tai metsälehmuksen tuoksu houkuttelee kimalaisia luokseen, vaikka puussa ei olisikaan enää mettä. Sen seurauksena pahaa aavistamattomat pörriäiset kuolevat nälissään.

taitelija Markku Hernetkoski siivet selässä

Kajaanin Rantapuistossa voi ottaa selfiekuvia mallaten kimalaisen siivet selkäänsä

Kajaanin Rantapuistoon on ilmestynyt lisää pölyttäjäaiheista taidetta. Heinäkuun alussa jokeen lipui kierrätystaideteos Hokkuspompus, eli kuplavolkkarista tehty kartanokimalainen. Nyt rantapuistoon on noussut pari siivekästä toteemipaalua.

Petopenkka

Viljelijät hakevat petopenkoista puhtia pölyttämiseen – kukkiva keidas keskellä peltoa houkuttelee pörriäisiä ja hyödyllisiä petohyönteisiä

Iittiläiset luomuviljelijät Tarja ja Jyrki Mikkola perustivat petopenkkoja houkuttelemaan petohyönteisiä ja pölyttäjiä. Niittykukkavyökkeillä keskellä peltoa torjutaan ruokatuotantoa uhkaavaa pölyttäjäkatoa. Katso videolta, millainen petopenkka on.

Emilia Piipponen hoitaa perhospeltojaan kaikkien pölyttäjien hyödyksi

Emilia Piipponen, 25, on ahertanut yli vuoden pölyttäjien vuoksi – katso videolta, miltä hänen perhospelloillaan näyttää nyt

Perhosten ja pölyttäjien auttaminen pörriäispeltojen avulla vaatii raakaa työtä, mutta perinnemaisemassa varttunut Emilia Piipponen on valmis siihen. Kahta erilaista perhospeltoa hoidetaan eri tavoin.

Niittykukkia kasvatuslaatikossa. Nainen ja mies katsovat kameraan laatikon vieraan  kyykistyneinä.

Osa kaupunkien puistoista jalostetaan niityiksi pörriäisille – niittykasveja voi vaalia vaikkapa kasvatuslaatikossa, katso vinkit videolta

Pelasta pörriäinen -kampanja on herättänyt huomaamaan niittykasvien merkityksen luonnolle. On useita keinoja saada pölyttäjähyönteisille suotuisat kasvit kukoistamaan. Niittykukkien kasvatusta kannattaa kokeilla myös kasvatuslavalla tai -laatikossa.

Kimalainen

Kimalaiskesää uhkaa etelässä kuumuus, Kainuussa kevään kylmyys aiheutti romahduksen – "Ei ole tavanomaista pörinää kuulunut"

Kuumuus ei kiusaa kimalaista, mutta uhkaa viedä siltä ravinnon, jos kasvit kukkivat kovin nopeasti. Pohjoisemmassa taas kylmä kevät on käynyt kuningattarien voimille, ja työläisiä näkyy selvästi tavallista vähemmän.

En man står utomhus med en håv i ena handen och en glasburk i den andra

Kimalaisseuranta tuottaa tärkeää tietoa pölyttäjien tilanteesta – laskentaa tehdään sadalla paikkakunnalla

Kimalaiset ovat Suomen tärkeimpiä pölyttäjähyönteisiä. Ilman niitä ruoantuotanto olisi vaikeuksissa. Kimalaisten tilannetta kartoitetaan seurantaprojektissa, johon osallistuu vapaaehtoisia eri puolilta Suomea.

Taiteilija Urho Kähkösen tekemä kuplavolkkarin raadon ja mehiläisteeman yhdistävä Bombus mehiläistaideteos.

Kuplavolkkarista tehty taideteos kelluu nyt keskellä kaupunkia – muistuttaa, miksi katoavia kimalaisia tarvitaan

Teos on osa ensimmäistä kertaa Suomessa järjestettävää Luonnon konserttisali -tapahtumaa, jolla halutaan pureutua luonnon monimuotoisuuskriisiin. Kartanokimalaisen ja muiden hyönteisten toivotaan vetoavan ihmisten tunteisiin.

Heinää puistossa ja taustalla Isonpuiston kirkko.

Kun puiston nurmi jätettiin ajamatta, maasta nousi yllätys – potkut saaneen kaupunginpuutarhurin idea sai kimalaiset taas surisemaan

Kotkassa nurmi kasvaa joissakin puistoissa paikoittain pidemmäksi. Niityttämisellä katsotaan, millaisia kasveja maasta nousee. Joistakin kasveista voi olla hyötyä pörriäisille, jotka ovat tänä päivänä ahtaalla.

rusomuurarimehiläinen

Suomen hyönteismaailma muuttuu kovaa vauhtia – valtaosa nykyisistä lajeista harvinaistuu, mutta uusiakin tulee tilalle

Lämpimät säät ovat herättäneet hyönteiset liikkeelle ja hedelmäpuiden kukat odottavat pölyttäjiä. Vastailmestyneen hyönteisoppaan perusteella Suomenkin hyönteismaailmaan mahtuu niin tulokkaita, kadonneita kuin runsastuviakin lajeja. Kuinka moni tunnistaa esimerkiksi videolla näkyvän rusomuurarimehiläisen?

En humla sitter på ett blad. Största delen av humlans kropp är svart, men i rumpan och på skuldrorna är den orange.

Kajaanissa panostetaan tulevana kesänä kartanokimalaiseen ja muihin pörriäisiin – Luonnon konserttisali houkuttelee perheitä ulkoilmaan

Suomen ensimmäisen toiminnallinen ja elämyksellinen koko perheen ulkoilmatapahtuma Luonnon konserttisali järjestetään elokuussa Kajaanissa. Tapahtumankonseptissa toivotaan huomion kiinnittyvän erityisesti kartanokimalaiseen, myös muut hyönteiset ovat tapahtuman osana.

Pelasta pörriäinen nostokuva

Suuri pörriäisvisa – testaa tietosi pölyttäjistä!

30 haastavaa kysymystä kukista ja mehiläisistä.

Mantukimalainen (Bombus lucorum).

Pitkä kieli, haisevat jalat – miksi mesipistiäinen on täydellinen pölyttäjä?

Luonto muokkasi mesipistiäisestä täydellisen pölyttäjän.

Luontodokumentti Suomen mesipistiäislajeista, joista joka kolmas on uhanalainen.

Mesipistiäiset katoavat – Suomen mehiläisistä ja kimalaisista kolmannes on uhanalaisia

Suomen mesipistiäislajeista joka kolmas on uhanalainen.

Animaatio mehiläisistä ja ampiaisista erilaisissa kehyksissä

Nyt on paras hetki rakentaa muodikas ötökkähotelli, mutta asuuko niissä oikeasti hyönteisiä? – Katso, millaisia asukkaita hotellissamme majailee

Ylen pörriäiskampanja on saanut suomalaiset hankkimaan hotelleja kymmenille maamme erilaisille hyönteislajeille. Omassa hyönteishotellissamme asuu heistä kiinnostavimmat tapaukset.

Ida-Maria Huikkonen haavin kanssa

Kimalaisseuranta hakee tietoa maailmalla huolestuttavaan ilmiöön – samalla löytyy uusia pörriäislajeja kuten kaakonkimalainen

Kimalaisten määriä lasketaan jo eri puolilla maata. Laskennoilla selvitetään, ovatko pölyttäjät vähentyneet myös Suomessa.

Pörriäispelin otsikkokuva

Ehditkö pelastaa kukalla pörriäisen? Väistä myrkkyjä ja ruohonleikkureita!

Auta pörriäisiä tarjoamalla kukkia pölytettäväksi.

Peltokimalainen on lennähtänyt voikukalle

Voikukkakausi alkaa – näin saat kasvin kuriin ja järjestykseen ilman myrkkyjä

Pihassa tämä pörriäisherkku tarvitsee kuria ja rajoja.

Kimalainen

Kuka marjasi pölyttää – tunnistatko pörriäisen? Tee testi!

Pölyttäjät ovat elintärkeitä luonnolle.

Kuvan etualalla parvekkeella kukkiva hajuherne, taustalla näkyy kaupunkimaisema.

Katso lukijoiden upeat kuvat ja ideat – Näin parvekepuutarhuri hellii pörriäisiä

Parvekepuutarhuri hellii pörriäisiä istutuksilla.

Emilia Piipponen hypistelee marjapensaan oksaa.

Emilia Piipponen, 24, aikoo kyntää ja kylvää tämän lumisen vaaran laelle kukkapellon – ideana on suojella ympäristölle tärkeitä pölyttäjiä

Pölyttäjien auttaminen sai nuorille suunnatun ilmastoapurahan. Emilia Piipposelle perhospellosta tulee harrastus.

Olli Loukola opettaa kimalaista pyörittämään palloa.

Olli Loukolan kolumni: Hyönteismaailman älykkö tarvitsee apuasi!

Pölyttäjähyönteisten raju väheneminen koskee meitä kaikkia.

Viisi tapaa auttaa pölyttäjiä.

Viisi tapaa pelastaa pörriäinen – valitse omasi ja merkkaa tekosi!

Pölyttäjiä voi auttaa pihassa ja parvekkeella.

Geting i äppelträd.

Pölyttäjien määrä on romahtanut – ja siitä voi tulla ihmiskunnan kohtalonkysymys

Pölyttäjäkato on kriisi sekä luonnolle että ihmisille.

Juha Luonnossa: Kofeiini koukuttaa kimalaiset?

Puiden alta kuolleina löytyville kimalaisille yllättävä selitys: Kofeiini koukuttaa kimalaiset?

Lehmusten alle tuupertuneiden kimalaisten arvoitus on askarruttanut tutkijoita vuosikymmeniä.

Punaherukka.

Hyönteishotelli parantaa marjasatoa – "Täällä on hyvä mahdollisuus saada marjasatoa paremmaksi"

Ensilän palstaviljelytilalla on luvassa suuri herukkasato, kylmästä keväästä huolimatta.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle