Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Petra Laiti kävelee eduskuntatalon edessä.

Ihmiset tunnistautuivat mustiksi, kun tarjolla oli etuja, kuvaa professori – saamelaiset eivät ole ainoa vähemmistö, johon pääsystä kamppaillaan

Saamelaiskäräjälain uudistus on kirvoittanut voimakkaita näkemyksiä, suuntaan ja toiseen. Pohjimmiltaan kyse on yhdestä asiasta: alkuperäiskansojen oikeuksista ja siitä, kenellä on valta vaikuttaa yhteisön asioihin. Asiasta on väännetty peistä myös muualla.

Rosa-Máren Juuso, Linda Tammela

Aikuisilla heräsi huoli saamelaisnuorista – vihapuhe tulee jo Rosa-Máren Juuson uniinkin

Arkkipiispakin on jo vedonnut ihmisiin, jotta saamelaisiin kohdistuva vihapuhe saataisiin aisoihin.

Greta Thunberg går bland demonstranter. Hon håller en skylt där det står skolstrejkt för klimatet.

Greta Thunberg auttaa Ruotsin saamelaisia vastustamaan kaivosta

Ilmastoaktivisti Greta Thunbergin säätiö lahjoittaa 2 miljoonaa Ruotsin kruunua eli lähes 200 000 euroa saamelaisten kaivosvastaiseen taisteluun Ruotsin Lapissa.

Ture Laiti puhuu megafoniin eduskuntatalon edessä.

Kiistelty saamelaiskäräjälaki lähtee lausunnoille vielä useisiin valiokuntiin

Alun perin uudistusta oli määrä käsitellä vain perustuslakivaliokunnassa.

Useat saamelaiset ovat saaneet rasistisia viestejä somessa.

Saamelaisiin kohdistuva vihapuhe räjähti somessa – kirjoitusten sisältö on usein väkivaltaista

Useat saamelaiset ovat joutuneet solvausten ja väkivallalla uhkailun kohteeksi otettuaan netissä kantaa saamelaiskäräjälakikeskusteluihin. "Vähemmistöä on aina helppo haukkua", toteaa yliopistonlehtori Tapio Nykänen Lapin yliopistosta.

Mikko Kärnä.

Keskustan eduskuntaryhmä ei aio käsitellä Mikko Kärnän vanhoja saamelais- ja maahanmuuttajavastaisia blogikirjoituksia

Saamelaiskäräjälain muutosta äänekkäästi vastustaneen keskustan kansanedustajan aiemmat ulostulot nousivat eilen illalla puheenaiheeksi Twitterissä.

Toimittaja Susanna Guttorm seisoo Sajoksen pihalla.

Riikkabeivviid sáttaságastallama maŋŋá lea Sámedikki ja riikabeivviid váljagottiid duohkin dat, mo sámediggeláhka ovdána

Dáhttu ja eanetlohku Sámedikkis ja riikabeivviin dárbbašuvvo dál, jus ođđa sámediggeláhka galggaš ásahuvvot.

USAN:n suurlähettiläs Douglas T. Hickey Levin Aurora tapahtumassa

USA Suoma ambassadevra lea fuolas dálkkádatrievdama ekonomalaš váikkuhusain sámiide – "Eat sáhte dušše čohkkát ja vuordit"

USA Suoma ambassáda doarju máŋggaid sámiide dehálaš ja áigeguovdilis prošeavttaid ruđalaččat.

Psykiatrinen sairaanhoitaja Kaarin West istuu kivellä tunturimaisemassa Utsjoella keväisessä säässä.

Guldal jiena: Uvjii leat boahtán oktavuođaváldimat dál eanet go dábálaččat

Maŋimuš áiggiid ságastallan sámediggelágas lea boktán olbmuin fuola boahtteáiggis ja servodaga veadjimis, muitala Sámi psykososiála doarjaga ovttadat Uvjja bargi Kaarin West.

Saamelaisnuorten mielenilmaus eduskuntatalon edessä.

Perjantai 18.11.2022 (tv)

Saamelaiskäräjälaki. Turvapaikanhakijat. Selkouutiset 30 vuotta. Sääennuste.

Kaksi miestä ja nainen istuvat keskustelemassa Aurora tulevaisuustapahtumassa.

Eamiálbmogat gillájit juo dálkkádatnuppástusa váikkuhusain – áššis leat ságastallan Aurora-dáhpáhusas Levis

Aurora-dáhpáhusa lágidit dán jagi Levis juo nuppádassii. Ságastallamiid sáhttá čuovvut Yle Areenas.

Marjo Saarimaa katsoo kameraan ja nojaa kättään puuhun, kaulalla näkyy tatuointeja ja puvun kauluksessa hopeinen koru.

Metsäsaamelainen Marjo Saarimaa suree kiistelyä saamelaiskäräjälain ympärillä – ”Tärkeintä on, että saan olla ylpeä juuristani”

Poliittisessa kiistassa saamelaiskäräjälaista yksi keskeinen näkökulma on siinä, kenet luetaan saamelaiseksi. Marjo Saarimaa kokee, että hänet ja muut metsäsaamelaisiksi identifioituvat uhataan jättää syrjään.

kokousedustaja numerolappu kädessään

Keskustan lappilaiset kansanedustajat järjestävät keskustelutilaisuuden saamelaiskäräjälaista – lakiesitys eduskuntaan tänään

Keskustan mukaan lakia pitää uudistaa, mutta tässä muodossa laki ei sen mukaan turvaa kaikkien saamelaisten oikeuksia.

Saamelaiset kertovat mielipiteitään saamelaiskäräjälaista.

Árga joatkašuvvá Sámis dábálaččat, vaikko politihkalaš dáistaleapmi sámediggelágas lea báhkkanan maŋimuš áiggiid

Finaimet Ohcejoga Gáregasnjárgga gilis gulaskuddamin olbmuin, maid sii árvalit sámediggelága giccus, mii lea dál bajimužžan riikkadási politihkas.

Saamelaiskäräjät on kokoontunut saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen parlamenttisaliin pyöreän pöydän ääreen. Valkokankaalla näkyy valtiosihteeri Henrik Haapajärvi.

Tiistai 15.11.2022 (radio)

Riita hallituksessa. Pääministerien tapaaminen. Suomalainen kirjallisuus. Maailman väkiluku. Sää.

Saamelaiskäräjien täyskokous Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa 24. syyskuuta 2018.

Lapin kansanedustajat ja keskusta vastustavat saamelaiskäräjalain muutosta, ja sille on yksi selkeä syy

Lapin yliopiston tutkimusprofessori Rauna Kuokkasen mukaan saamelaiskäräjälakia koskevan väännön juuret ovat kaukana menneisyydessä.

Saamelaisasuun pukeutunut mies katsoo suoraan kameraan, taustalla on parkkeerattuja autoja.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja uskoo lain etenevän – lakiesitys saamelaiskäräjistä on mutkien kautta menossa eduskuntaan tällä viikolla

Pääministeri Sanna Marin kertoi tiistaina, että hallitus aikoo antaa lakiesityksen saamelaiskäräjistä eduskuntaan torstaina.

Pohjoismaiden saamelaisparlamentaarikot koolla Inarin Sajoksessa 19.5.2022.

Saamelaiskäräjälakiesitykselle haetaan YK:lta täytäntöönpanokieltoa

Osa saamelaiskäräjien jäsenistä pitää lakiesitystä syrjivänä ja on päätynyt hakemaan YK:lta täytäntöönpanokieltoa.

kokousedustajia pöydän ympärillä

Ei-saamelaiset saavat äänestää käräjävaaleissa ”porsaanreiän” kautta, ja siksi lakia tulee muuttaa, sanoo joukko saamelaisia – tästä riidassa on kyse

Lukemalla tämän jutun pääset nopeasti kärryille saamelaiskäräjälaista ja siitä, mistä kiistassa oikein kamppaillaan.

Simmona Máhtte, Mattis Simonsen Hætta

NRK Sápmi: Simmona Máhtte, Mattis Simonsen Hætta lea vádjolan – son dagai luođi dovddusin Eurovision-gilvvus 1980-logus

Gaskavahkku bođii diehtu, ahte Simmona Máhtte, Mattis Simonsen Hætta, lea jápmán. Son jámii buozalmasvuođa geažil.

Sarjakuvataiteilija Sunna Kitti piirtää työnsä ääriviivoja tietokoneen näytölle.

Sunna Kitti piirtää päivätyökseen sarjakuvia – hänen scifi-sankarinsa eivät ole sotilaita, vaan pukeutuvat kansallispukuun

Turkulaiselle Sunna Kitille sarjakuvat ovat sekä päivätyö että vapaa-ajan harrastus. Kun Kitti päättää työpäivänsä, syntyvät toisenlaiset tarinat.

Monet saamelaiset kokevat Suomen rikkovan kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia joka päivä, koska Suomen valtio ei ole uudistanut Saamelaiskäräjälakia..

Kymmenet saamelaiset teippasivat suunsa – hallitukselta vaaditaan pikaisia toimia ihmisoikeusloukkausten lopettamiseksi

Saamelaiskäräjälaki olisi tarkoitus viedä läpi kuluvalla eduskunnan syyskaudella, mutta aikaa on vain pari viikkoa. Saamelaisyhteisössä pelko lakiuudistuksen kariutumisesta ahdistaa. Lakiuudistus ei ole edennyt YK:n rotusyrjintäkomiteankaan moitteista huolimatta.

Anstein Mikkelsen ja Harry Johansen.

Maaddârääkk šaamšiǩ -fiʹlmm vueiʹti pueʹrmõs kuʹǩes dokumeʹnttfiiʹlm ciist Kanadast – ij leäkku teâtt, kuäʹss fiiʹlm vueiʹnet Lääʹddjânnmest

Harry Johansen da Anstein Mikkelsen Maaddârääkk šaamšiǩ -fiʹlmm vueiʹti sueʹvet kuʹǩes dokumeʹnttfiiʹlmi ǩeâšt imagineNATIVE -fiʹlmmfestivaalâst Kanadast. Tän poodd lij snäätntem, vuäitt-a fiiʹlm vueiʹnned Lääʹddjânnmest.

Saamelaistaustainen Sissi Jomppanen opiskelee pohjoissaamea Inarissa.

Jo kolmas hallitus kiistelee, kuka saa päättää saamelaisten asioista – Sissi Jomppasesta, 20, tuntuu kuin laki olisi ollut jumissa aina

Ylen tietojen mukaan keskusta on pysäyttämässä vuosikausia sorvatun saamelaiskäräjälain uudistuksen. Lain kaatuminen koettelisi saamelaisten luottamusta suomalaispäättäjiin.

Suomen saamelaiskäräjien ensimmäisestä kokouksesta. Etualalla puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Vuosia valmisteltu saamelaiskäräjälaki jumahti taas – Ylen tiedot: keskusta pysäyttää saamelaisten oikeuksiin liittyvän lain

Lakiuudistuksen ytimessä on, ketkä saavat äänestää ja asettua ehdolle saamelaisten vaaleissa.

Sacheen Littlefeather kuvattuna 17. syyskuuta 2022.

Aktivisti ja näyttelijä Sacheen Littlefeatherin väitetään valehdelleen etnisestä alkuperästään

Alkuperäiskansojen asioita ajanut Sacheen Littlefeather ei ollutkaan intiaani, paljastavat siskot.

Veikko Feodoroff ja Mari Gauriloff.

Kuvddâl jiõn: Taar Sääʹmteeʹǧǧest ođđ sääʹmǩiõl jeälltemplaan – sääʹmǩiõl ǩiõllkõõskõs ääukteʹči še saaʹmid Lääʹdd peäʹlnn

Taar Sääʹmteʹǧǧ haaʹlad altteed sääʹmǩiõl jeälltemtuâj. Plaanân lij verǥsmâʹtted sääʹmǩiõl da vuâđđeed ǩiõllkõõskõõzz Saujj-Vaʹrjjla.

Helmi Hagelin on saamelainen vaatesuunnittelija ja visuaalinen taiteilija.

Taiteilija Helmi Hagelin rikkoo normeja, kyseenalaistaa tekstiilialan kestävyyden ja tarkastelee maailmaa vähemmistön vähemmistön asemasta

Taiteilija ja vaatesuunnittelija Helmi Hagelin pyrkii töillään osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hän on mukana oikeusministeriön järjestämällä Y-festivaalilla lauantaina Helsingissä.

Jakobstads stadsdirektör Kristina Stenman.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun mielestä saamelaiskäräjälaki tulee päivittää – ei pidä lakiin ehdotettuja uudistuksia syrjivinä

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman kirjoitti keskiviikkona blogissaan saamelaiskäräjälain uudistamisesta. Stenmanin mukaan laki tulee päivittää alkuperäiskansan oikeuksia kunnioittavalla tavalla.

Sacheen Littlefeather kuvattuna 17. syyskuuta 2022.

Aktivisti ja näyttelijä Sacheen Littlefeather on kuollut

Littlefeather ehti saada ennen kuolemaansa anteeksipyynnön kokemastaan rasismista 1973 vuoden Oscar-gaalassa.

poro ja vasa

Saamelaiskäräjät: energiakriisi aiheuttaa poronhoidolle taloudellisia haasteita

Saamelaiskäräjien mukaan kustannusten nousu korostuu etenkin saamelaisalueen paliskunnissa.

Britannian Suomen ja Ruotsin suurlähettiläät keskustelevat Saamelaiskäräjien edustajan kanssa.

Britannia lea beroštuvvan árktalaš guovllu áššiin – golmma davviriikka ambassadevrra gallededje Gilbbesjávrris

Galledeami temán ledje árktalašvuohta, dálkkádat ja dorvvolašvuohta. Ambassadevrrat deaivvadedje Eanodaga gieldda ja Sámedikki ovddasteaddjiid.

Tauno Ljetoff ja Heidi Fofonoff.

Kuvddâl jiõn: Kela takai ouddõõzzid vuäitt ååʹn ooccâd säämas – sääʹmǩiõllsaž vuäʹpstõs lij taʹrjjuum täʹlvvmannu rääʹjest

Kela lij õlmstâttam tääʹrǩmõs ooccâmlomaakkees sääʹmǩiõʹlle. Kela lij taʹrjjääm še sääʹmǩiõllsaž persoonlaž kääzzkõõzz tän eeʹjj täʹlvvmannu rääʹjest.

Saamelaisia käsitöitä pöydällä.

Saamenkäsityön kuluttamisesta halutaan vastuullisempaa: tuotteet voisi jakaa identiteetin ja vapaan käytön mukaan, ehdottaa käsityöyhdistys

Keskustelu kulttuurisesta omimisesta on johtanut siihen, että ihmiset epäröivät ostaa saamenkäsityötä. Aiheeseen perehtyneessä hankkeessa pohdittiin ratkaisuja tilanteen selkiyttämiseksi.

Karoliina Juhola.

Saamenpukuiset lapset valjastettiin lupaa kysymättä mainostamaan Saariselkää – kukaan ei ota vastuuta verkossa julkaistusta kuvasta

Karoliina Juholan saamenpukuisen tyttären kuvaa käytettiin ilman lupaa Saariselkää mainostavassa matkailumainoksessa. Mainos on nyt poistettu.

Karoliina Juhola.

Sámemánát váldojuvvojedje lobi haga máidnut Suoločielggi – oktage ii váldde ovddasvástádusa neahtas almmustahtton govas

Karoliina Juhola nieiddaža gova geavahedje lobi haga turismamáidnosis, mainna márkanfievrridit Suoločielggi. Máinnus lea dál jávkan.

Suomalainen Vesi on elämä – Standing Rockin naiset -dokumentti herätti vastustusta ja vähättelyä, mutta tällä viikolla se on Emmy-ehdokkaana

Elokuvan tekeminen kesti kuusi vuotta, ja se on ensimmäinen suomalaisten tuottama uutis- ja dokumenttialan Emmy-palkintoehdokas. Voittaja julkistetaan torstaina New Yorkissa.

Tuomas Aslak Juuso

Guldal jiena: Álgoálbmogiid iešstivrenorgánaid sajádaga leat geahččaleamen buoridit ON olmmošvuoigatvuohtaráđis

Dálá ON vuogádagas álgoálbmogiid parlameanttaid dahje iešstivrenorgánaid njunnošiin ii leat vejolašvuohta váldit sáhkávuoru. Ulbmilin livčče nannet daid oasálastima ON vuogádagas, muitala Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso.

Sunna Nousuniemi

Guldal jiena: Sunna Nousuniemi oanehisfilbma lea bálkkašuvvon Nuuk filbmafestiválas – "In lean máhttán dákkára vuordit"

Filbma muitala bagadalli Sunna Nousuniemi iežas vásihan seksuála veahkaválddis. Son lea lihkolaš ja giitevaš, ahte su oanehisfilbma lea beakkehan maid eará guovlluin máilmmis go dušše Sámis.

Elokuvaohjaaja Suvi West

Tiedonjulkistamispalkinto tuli Suvi Westille yllätyksenä, sillä hän näytti elokuvassaan kaunistelemattoman kuvan saamelaisten kohtelusta Suomessa

Dokumenttiohjaaja Suvi West näytti Eatnameamet-elokuvassaan kriittisen kuvan vallankäytöstä saamelaisia kohtaan. West sai elokuvastaan tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon ymmärrettävällä, vähemmistön ääntä esiintuovalla kerronnallaan.

Henkilökuva. Susanna Sieppi Vuotsosta.

Váillahan ain ruoktot Kurujávrái, dadjá Susanna Sieppi – ođđa dánsadáidagiin muitalit Sompio čáhceeváhkkoid muitalusa

Dahkujávrriid huksemat 1960–70-logus bággejedje máŋggaid čuđiid olbmuid guođđit ruovttuideaset. Máttimus Sámi olbmot váillahit ain čázi vuollái báhcán ruovttuideaset. Dan áibbašeami leat buktán dál dánsan lávddi ala.

Nainen seisoo ulkona. Puita taustalla. Henkilökuva Áile Aikio.

Sámi dutkit čohkkejedje diehtogirjji sámedutkamušas – dutki mielas lea dehálaš, ahte sámit ieža buvttadit dieđu sámi geahččančiegas

The Sámi World -girjái leat čohkken áigeguovdilis sámedutkamuša fáttáid iešguđet guovllus Sámis. Girjji leat doaimmahan Lappi universitehta sámedutkamuša professor Sanna Valkonen ja dutkit Áile Aikio, Saara Alakorva ja Sigga-Marja Magga.

Chilen perustuslakiesitystä vastustaneet juhlivat pääkaupungissa Santiagossa.

Chilen uusi perustuslaki kaatui selvin numeroin kansanäänestyksessä

Uuden lain oli tarkoitus korvata nykyinen, diktaattori Augusto Pinochetin vallan aikana luotu perustuslaki.

Antonia Rolland ja Barbara Miel

Chile äänestää diktatuurin aikaisen perustuslain romuttamisesta – aktivisti Antonia Rolland, 18, uskoo uudistukseen: "Muutos on mahdollista"

Uusi perustuslaki lupaa chileläisille muun muassa paremman terveydenhuollon ja ilmaiset yliopistot. Uudistusta kannattaa kuitenkin sunnuntain äänestyksen alla vain 37 prosenttia kansasta.

Sara Keränen, Inari

Guldal jiena: Álgoálbmotnuorat besse oidnosii máilmmi girkoráđi čoahkkimis Duiskkas

Duháhat olbmot leat čoahkkánan Karlsruhei Duiskii girkuid máilmmiráđi čoahkkimii. Sara Keränen lea duđavaš, go álgoálbmogiin lea iežaset prográmma.

Anne Lajla Utsi, ISFI

Netflix aloittaa yhteistyön saamelaisen elokuvainstituutin kanssa

Yhteistyöllä pyritään vahvistamaan saamelaisten elokuvantekijöiden ammattitaitoa ja antamaan uusille elokuvantekijöille mahdollisuuksia saada äänensä kuuluviin.

Läntisessä Brasiliassa eristyksissä eläneen alkuperäisheimon viimeinen jäsen on kuollut.

Syrjäisen heimon viimeinen jäsen kuoli Brasiliassa – "Kuoppamies" eli yksin yli neljännesvuosisadan

Ihmisoikeusjärjestö uskoo, että miehen heimoon kohdistui kansanmurha. Heimon viimeistä jäsentä tarkkailtiin turvallisuussyistä vuodesta 1996 lähtien.

Runoilija Inger-Mari "Ima" Aikio lukemassa runoa.

Iešsorbmemis ságastallet divttaid vehkiin – diktačálli: "Dát fáddá lea vehá dego guovža"

Diktačálli Inger-Mari Aikio háliida, ahte divttat addet roahkkatvuođa gieđahallat rašes fáttá.

Kuvakollaasi. Heikki Autto, Kaisa Juuso, Mikko Kärnä ja Markus Lohi.

Lappi riikkabeaiáirasat eai ovddit sámediggelága eavttuid haga: "Ii galgga vuordit vuoittu, muhto ohcat baicce kompromissa", oaivvilda Lohi

Suopma lea ožžon moaitagiid Ovttastuvvan našuvnnain, muhto Lappi riikkabeaiáirasiin ii oro leamen hoahppu ovddidit sámediggelága ođasmahttima. Sii hállet kompromissas ja hálus ovddidit ášši, muhto máŋgasa mielas áššis leat vel olu čoavddekeahtes čuolmmat.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle