1944 - uusimmat sisällöt

Valtiolle vaarallisia naisia – poliittisten naisvankien kohtaloita viime sotien aikana

Poliittiset naisvangit Suomen historiassa

Sotaorpo kantaa ikuisesti sodan muistoa mukanaan

Sota jätti jälkeensä kymmeniätuhansia orpoja

Seitajärven partisaanihyökkäyksen siviiliuhreja 7. heinäkuuta 1944.

Seitajärvellä tapetut naiset ja lapset olivat jatkosodan vaiettuja uhreja

Neuvostopartisaanit tappoivat 14 siviiliä Seitajärvellä.

Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen

Raja-alueen puomi nostettiin 26. tammikuuta 1956.

Korpisodan suurvoitto

Elokuussa 1944 käytiin ankara mottitaistelu Ilomantsissa.

Suuri torjuntavoitto

Dokumentti kertoo torjuntataisteluista kesällä 1944.

Tuhannet karkasivat kesän 1944 tulimyrskystä

Mitä karkureista tiedetään?

Rajajokea Valkeasaaren aseman raunioista luoteeseen toukokuussa 1944.

Sotilaiden äänet 1: Suomalaisten asemat murtuvat Valkeasaaressa

Neuvostoliiton suurhyökkäys alkaa Valkeasaaaressa 1944.

Suomi varautui miehitykseen - Viimeiset asekätköt paljastuivat vuosien päästä

Suomessa pelättiin Neuvostoliiton miehitystä.

Viimeinen sotakorvausjuna meni Neuvostoliittoon 60 vuotta sitten

Neuvostoliitto vaati eri valtioilta sotakorvauksia saman summan. Suomelle vaatimus oli väkilukuun suhteutettuna ankarin.

Suomen sotakorvauksilla rakennettiin Neuvostoliiton tulevaisuutta

Suomen sotakorvaukset Neuvostoliitolle

Presidenttien virkaanastujaiset Ståhlbergista Niinistöön

Otteita Suomen presidenttien virkaanastujaisista.

Pohjolan Pariisissa puhutaan nyt venäjää

Venäläinen Viipuri

Elisenvaaran tragedia

Kesäkuun 20. 1944 jäi Suomen historiaan traagisena päivänä.

Suomalaisia sotavankeja neuvostodokumentissa (1944).

Neuvostodokumentti "Läpimurto Kannaksella" kertoi jatkosodan vaiheet voittajan näkökulmasta

Näin jatkosota esitettiin neuvostopropagandassa.

Tuntematon nainen, Ernst von Born ja maisteri Schildt Sarvilahden kartanon portailla. Maisteri Schildt haastattelee Ernst von Bornia.

Oikeusministeri Ernst von Bornin puhe Moskovan välirauhansopimuksesta 1944

Ernst von Bornin puhe välirauhansopimuksesta.

Mustavalkoinen kuva, keskellä Marsalkka Mannerheim

Mannerheimin valinta presidentiksi

Tärkein tehtävä oli johtaa Suomi rauhaan.

Jäähyväiset aseveljille

Syyskesällä 1944 Suomi aloitti irrottautumisen toisesta maailmansodasta. Kehityksen taitekohdaksi muodostui pääministeri Antti Hackzellin radiopuhe 2. päivä syyskuuta 1944.

Rocklaulajat Pekka ja Jukka Loukiala esiintyvät yhtyeen kera Tamvision ohjelmassa.

Pekka Loukiala, vuoden 1961 rock-kuningas

Turun rockpioneeri oli mukana myös kuulussa Rock Showssa.

Miinanraivausta Suomenlahdella

Välirauhansopimuksessa vuonna 1944 Suomi velvoitettiin raivaamaan kiireellisesti miinat Suomenlahdesta. Jo tuolloin tiedossa oli, että urakasta tulee haastava.

Lappi sodan jälkeen

Sodan jälkeinen Lapin jälleenrakennus oli valtava urakka.

Heikki Ylikangas: Romahtaako rintama?

Historiantutkija Heikki Ylikangas ravisteli syksyllä 2007 suomalaisten historiakäsityksiä esittämällä uusia lukuja jatkosodassa teloitettujen karkurien määrästä.

Ilmari Juutilainen lensi Kannaksen ilmataistelussa 1944

Juutilainen kertoo ilmataistelusta radiohaastattelussa.

Etulinjan miehiä korsunsa ovella aselevon aamuna 4.9.1944

Kesän 1944 suurhyökkäyksestä aselepoon

Radiohaastatteluja jatkosodan ratkaisuvaiheesta kesällä 1944

Kenraalieversti Eduard Dietl 50-vuotispäivänään kuvattuna.

Kenraali Dietlin muistosanat sotilasradiossa 1944

Harvinaisella tallenteella kuullaan Lapplandsender-ohjelmaa.

Sodan toimista rauhan kauteen

Siirtyminen rauhan kauteen merkitsi isoja muutoksia.

Aune Antti: Vallinkorvan laulu

Kansainvälisen uran luonut sopraano Aune Antti (1901-1983) oli Suomessa erityisen tunnettu konserttisolisti, radioesiintyjä ja suomalaisen laulumusiikin tulkki.

Virolainen asutti karjalaisia

Sotien jälkeen Suomi etsi asuinpaikan lähes puolelle miljoonalle evakolle. Johannes Virolainen johti sisäministeriön siirtoväenasiain osastoa vuosina 1944–1948.

Rytin lupaus Hitlerille sodan jatkamisesta

Ryti otti Suomen kohtalosta henkilökohtaisen vastuun.

Asekätkentälaki eduskunnassa

Sodan jälkeisissä asekätkentäoikeudenkäynneissä langetettiin tuomioita jälkikäteen säädetyn lain nojalla.

Muurahaispesä oli oiva kätkö aseille

Jatkosodan perääntymisvaiheen aikana ja rauhan tultua Kainuussa kätkettiin aseita ja muonaa muurahaispesiin partiotoimintaa varten, kertoo Suomesta paennut kaukopartiovänrikki Paavo Lukkari.

Liittoutuneet etenevät kohti Berliiniä

Normandian maihinnousun jälkeen natsien valta Euroopassa mureni kilometri kilometriltä. Ardennien taistelussa ja Saksan kaupunkien pommituksissa kuoli vielä satojatuhansia ihmisiä.

Yhdysvaltalaisia sotilaita rannalla Normandian maihinnousussa 1944.

Normandian maihinnousu arkistonauhojen kertomana

Toisen maailmansodan kulun kääntänyt maihinnousu 1944

Luxemburgin taistelut

Liittoutuneet vapauttivat Luxemburgin saksalaisvallasta lokakuussa 1944, mutta saksalaisia ei oltu vielä lyöty. Talvella 1944-1945 käytiin Ardennien tuhoisa taistelu.

Taistelulaiva Tirpitzin tuho

Panssarilaiva Tirpitz upotettiin marraskuussa 1944.

Jahvetti torjui vihollispropagandaa radiossa

Yrjö Kilpeläisen radio-ohjelma oli huippusuosittu.

Neuvostokirjallisuus ja Suomi

Mirjam Polkusen ohjelmassa tarkastellaan, mitä venäjästä suomen kielelle oli sotien jälkeen käännetty ja miten.

Lapin väestöä ryhdyttiin evakuoimaan syyskuun alkupäivinä 1944 sisäministeri Kaarlo Hillilän antamalla käskyllä. Osa väestöstä siirrettiin sodan jaloista Pohjanmaalle, osa Ruotsiin. Kun saksalaiset oli häädetty maasta, Lapin asukkaita odotti tuhottu kotiseutu.

Suomalaisia kuvanveistäjiä

Eino Räsänen, Mauno Oittinen, Essi Renvall ja Kalervo Kallio ravitsevat veistoksillaan sotaa käyvän kansan loppumatonta kauneuden nälkää.

J.K. Paasikivi ja Carl Gustaf Mannerheim kättelemässä vuonna 1947.

Mannerheimin viimeiset vuodet

Mannerheimin viimeiset vuodet.

Aihe: 1944

Uusimmat artikkelit