Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Lapsia siirrettiin sisällissodan jälkeen "huonojen työläisäitien" luota ideologisesti parempiin perheisiin – nyt vaiettua traumaa käsitellään näyttämöllä

Sisällissodan traumat eivät jätä ohjaaja Lauri Maijalaa rauhaan. Nyt hän kertoo punaorpojen kohtaloista, joista ei ole paljon puhuttu.

Professori arvostelee Suomen asennetta Isis-äitien lapsia kohtaan: "En osaa pitää kymmentä naista kauhean suurena vaarana Suomen turvallisuudelle"

Matti Rimpelän mukaan "paholaisen pentuina" pidettyjä punaorpojakin kohdeltiin sata vuotta sitten paremmin kuin nyt Syyriaan vietyjä lapsia.

Sisällissodasta selvinnyt Suomi pelkäsi punaisia äitejä ja lasten kasvavaa katkeruutta – 2-vuotias Rauha ja sadat muut punaorvot siirrettiin valkoisiin perheisiin Pohjanmaalle

Sisällissodan jälkeen Suomessa oli tuhansia orpoja tai puoliorpoja lapsia. Pikkuinen Rauha saapui kasvattikotiinsa punalipusta tehty takki yllään.

Nälkää, kuolemaa ja lapsisotilaita – Suomi vuonna 1918 oli kuin Syyria tänään

Emme tiedä, mitä Enni Maria Mäntynen ajatteli teloittajiensa edessä 9.5.1918. Syksyllä hän olisi täyttänyt 15 vuotta. Nykypäivän peruskoulun kahdeksasluokkalainen ammuttiin joukkohautaan Lahdessa.

Luettavaa lauantaiksi: Valoshow Suomen kunniaksi, Venäjän salattu avaruuskeskus ja 16 tarinaa mestatuista suomalaisista

Tämä on Ylen lukupaketti, josta löydät ajankohtaista luettavaa joka lauantai ja sunnuntai.

"Olimme valmistautuneet jäämään sotavangeiksi" – Suomenhevonen pelasti Aira Samulinin hengen

Suomalaisen tanssin uranuurtaja Aira Samulin herkistyi Linnan juhlissa muistelemaan lapsuuttaan sodan jaloissa.

Pieni itsenäisyyspäivän ihme: kunniavartio toi yhteen sotaorvon ja startup-yrittäjän

Kunniavartioon sankarihaudoilla ilmoittautunut kuopiolaismies tahtoi tietää lisää sotilaasta, jonka haudalla hän seisoi. Hän sai tarinan siitä, mistä sotaelokuvat eivät juuri kerro.

Espoolaisen omakotialueen nimistössä huokuu talvisodan henki – Sotaorvontie sai seurakseen Pikkulotankujan

Mäkkylänmetsä rakennettiin asunnoiksi 1950-luvulla, jolloin asukkaat saivat vielä itse nimetä kotikatunsa. Sotaorvontie, Invalidintie ja Aseveljentie edustavat hienosti aikakauttaan, sanoo nimistöntutkija.

Yli 40 000 sankarivainajaa ympäri Suomen saa havuseppeleen – ”Olen melkein sanaton”

Hämeenlinnalaisen Esa Jaatisen keksimä havuseppeletempaus on innostanut mukaan yli 160 paikkakuntaa. Seppeleet lasketaan sankarihaudoille itsenäisyyspäivänä ja sen aattona.

Suomen tiettävästi vanhin lotta: "Kunpa Suomi saisi itsenäisenä olla vielä toiset 100 vuotta, sitten se kestäisi iankaikkisesti"

Sota repi haavoja torniolaisen Saara Kanervan rakkaimpiin perheenjäseniin, mutta tarmokas lotta ei ole koskaan katkeroitunut. Tämä on virkeän, pian 105-vuotiaan lotan tarina.

”Tajusinkin surevani kahta miestä” – Vaiettu sotaorpous tuli pintaan vasta puolison kuollessa

Mirja-Liisan ja Taunon kodeissa vaiettiin sodasta. Siksi sotaorpo Mirja-Liisa kävi isänsä kuolemaan liittyvän surutyön läpi vasta miehen kuoleman aikaan.

Sotaorpo kantaa ikuisesti sodan muistoa mukanaan

Sota jätti jälkeensä kymmeniätuhansia orpoja

"Idän jättiläinen" Lalli Partinen turvapaikanhakijatilanteesta: "Olen vihainen siitä miten yhteiskunta on meitä sotaorpoja kohdellut"

Lappeenrannan Joutsenon koulukeskuksessa järjestetty asukastilaisuus kirvoitti kuntalaisilta mielipiteitä turvapaikkatilanteesta. Huolta aiheuttivat kaupungille koituvat kustannukset ja vastaanottokeskuksen sijoittuminen taajamaan.

Ei kenenkään lapsi

Talvi- ja jatkosota jättivät jälkeensä 50 000 orpoa.

Suvun sotakokemukset tärkeä puhua sukupolvelta toiselle

Ähtäriläistä avioparia Liisa ja Severi Tallbackaa yhdistävät sodanaikaiset tapahtumat. Liisa jäi talvisodassa sotaorvoksi, kun isä kaatui. Severi joutui lähtemään Karjalasta evakkoon ja päätyi lopulta Töysään. Tallbackat ovat puhuneet ja kerranneet paljon sukujensa sotakohtaloita. Tieto on siirtynyt myös heidän jälkipolvilleen.

Rahaa sai ruokailuun ja oppikirjoihin – sotaorpojen tuki auttoi Jukkolat opettajiksi

Yle Keski-Pohjanmaa kertoi torstaina, kuinka valtio tuki sotaorpojen opintoja. Lohtajalaiset Ahti ja Tuulikki Jukkola saivat avustusta esimerkiksi ruokaan ja oppikirjoihin.

Valtio lupasi sotaorvoille koulutustukea – tieto tuesta saavutti kuitenkin vain harvan

Valtio lupasi tukea sotaorpojen opintoja, mutta lupaus ei tavoittanut läheskään kaikkia. Vieläkään ei tiedetä, kuinka moni tukea lopulta sai. Kuntien työntekijät olivat tiedottamisessa ratkaisevassa asemassa. Tuen avulla opiskeltiin muun muassa opettajiksi ja teologeiksi.

Viljo Kinnunen: Sotaorvot

Uuden kirjavuoden voi hyvin aloittaa omakustanteella, vaikka ilman kustantajan ennakkokritiikkiä tai ohjausta julkaistavalla kirjalla on aina vaaransa latistua sekä kerronnaltaan että kieleltään keskeneräiseksi, kirjoittaa Juha Pikkarainen kirja-arviossaan.

110 vuotta vanha joulu-ukko koristaa sotaorvon kuusta

Sadan vuoden takainen joulukoriste kuuluu Marja Huovisen jouluun – nyt ja ennen.

Sotaorpojen edusmies Aulis Karvonen matkaa presidentinlinnaan

Veteliläinen Aulis Karvonen vaimoineen matkustaa lauantaina aamulla Helsinkiin osallistuakseen illalla presidentinlinnassa itsenäisyyspäivän juhlaan. Pitkään sotaorpojen toiminnassa mukana ollut mies tietää, että paikalla on paljon juttuseuraa. Sota nimittäin yhdistää sekä veteraaneja, sotainvalideja että sotaorpoja ja muita kaatuneitten omaisia. Onpa paikalla pari nuoruuden urheilupiireistä tuttuakin.

Sodassa kuolleiden sankarivainajien muistotaulut eivät ole kenenkään vastuulla

Sankarivainajien muistotaulujen säilytyksestä ei ole kukaan vastuussa ja niitä ollaankin kalastettu jopa kaatopaikoilta. Etelä-Karjalan sotaorvot ry taistelee muistomerkkien säilytyksen puolesta.

"Kysyin äitiltä, kuka se oli, joka saunassa jalkapohjia kutitti" – sotaorvoille sisaruksille isä on hauraita muistoja

Kaustislaiset Kaino ja Matti Järvelä saivat aikanaan neljä tytärtä. Heistä vanhin oli vasta aloittanut koulun ja nuorin kuukauden ikäinen, kun isä kaatui. Sotaorvoille jäi isästä enimmilläänkin hauraita muistoja ja ikävä, joka saa äänen särkymään vielä yli 70 vuotta myöhemmin.

Enemmistö sotaorvoista on pärjännyt elämässä hyvin

Unohdettuna olemisen kokemus nousi vahvasti pinnalle professori Markku Ojasen sotaorvoista tekemässä tutkimuksessa. Tästä huolimatta enemmistö kokee selvinneensä taipaleestaan ihan hyvin. Ojasen omakin isä kaatui sodassa – kuukautta ennen pojan syntymää.

Kaikilla eliöillä on elämisen oikeus

Vaikka emme tiedä mikä tarkoitus jollain eliöllä on, sillä on Anni Kytömäen mielestä kuitenkin elämisen oikeus.

Lappeenrannan entinen suojeluskuntatalo on myyty

Suojeluskuntatalona ja sosiaalivirastona palvelleeseen taloon tehdään täydellinen remontti. Vanhan rakennuksen julksisivut säilyvät remontissa.

Riparimummit haluavat rippileirille yhä uudestaan

Nurmon kappeliseurakunnassa haetaan vapaaehtoisia mummeja ja vaareja mukaan rippikouluihin. Neljättä vuotta toteutettava toimintatapa on saanut positiivista palautetta kaikilta. Mummit ja vaari haluavat ripareille mukaan kesä toisensa jälkeen.

Sotaorvot saavat oman merkin

Suomen Sodissa isän ja/tai äidin menettäneet ovat saamassa oman sotaorpo-merkin. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon (kok.) mukaan kaikille Kaatuneitten omaisten liiton sotaorporekisteriin kirjautuneille lähetetään rintamerkki sekä kopio valtiovallan sotaorvoille antamasta kunnianosoituksesta.

Sotaorvoille kunnianosoitus valtiovallalta

Suomen sotaorvot ovat saaneet valtiovallalta kunnianosoituksen. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) luovutti Jämsässä sunnuntaina kunnianosoituksen sotaorpoja edustavalle Kaatuneitten omaisten liitolle.

Sotaorvoille ehdotetaan DNA-pankkia

Sotaorpojen DNA:n laajamittainen kartoittaminen ja tallentaminen helpottaisi ehdotuksen mukaan itärajan takaa löytyvien sankarivainajien tunnistamista. Ehdotus on saanut sekä kannatusta että kritiikkiä.

City-korttelin naapuriin suunnitellaan uutta taloa

Jatke Oy tutkii uudisrakennuksen mahdollisuutta Koulukatu 14. tontille.

Sotalesket olivat sodan hiljaisia jälkitaistelijoita

Sotien jälkeen Suomessa oli yli 30 000 sotaleskeä.

Raastuvankadun talo vaatii jättiremontin

Eksoten pian jättämä arvotalo Lappeenrannassa saattaa sotaorpojen ja sotaleskien säätiön miljoonavelkoihin. Säätiölle etsitään varakasta vuokralaista, joka pikkuhiljaa maksaisi remontin.

Meltauksen lapsi- ja perhetukikeskus sulkee ovensa

Meltauksen lapsi- ja perhetukikeskus sulkee ovensa perjantaina.

Muistomerkki muistuttaa sodan mielettömyydestä

Lappeenrannan sankarihautausmaan viereen pystytetty valtakunnallinen Sotaorpo-muistomerkki kuvaa elämän rikkoutumista.

Lappeenrantaan sotaorvoille muistomerkki

Maan ensimmäinen sotaorpomuistomerkki paljastetaan 12. elokuuta. Pohjustustyöt sankarihautausmaan eteläkärjen puistikossa ovat jo käynnissä.

Eksoten Raastuvankadun talossa iso kosteusongelma

Talossa on töissä noin 80 sosiaali-, lastensuojelu- ja vammaispalvelutyöntekijää, joista muutamien oireita epäillään sisäilmatutkimuksen perusteella työpaikan oloista johtuviksi.

Sotaorpouden tuska lievittyy puhumalla

Viime sodissa jäi orvoksi kymmeniä tuhansia lapsia. Isän ja puolison menetys oli kipeä asia perheelle ja johti usein köyhyyteen. Asiasta ei mielellään puhuttu. Nyt ajat ovat vapaammat ja sotaorvot itse eläkeiässä. Pitkin maata on vihdoin perustettu sotaorpojen yhdistyksiä. Samoja kokeneiden tapaamiset koetaan tärkeiksi.

Sotaorvot toiveikkaana omasta tunnuksesta

Suomen sotaorvot saattavat vihdoin saada kauan kaipaamansa tunnuksen. Kaatuneitten omaisten liiton toiminnanjohtaja Leena Mankkinen uskoo, että päätös tunnuksesta saadaan tänä vuonna.

Rosvopaisti maistui veteraaneille

1300 pohjoissuomalaista sotaveteraania saattajineen osallistui jo perinteiseen rosvopaistitilaisuuteen Oulussa. Finnairin lentävän henkilökunnan jo lähes 20 vuotta järjestämiä tilaisuuksia pyritään jatkamaan vaikka Finnair yhtiönä irtaantui sponsoroinnista.

Sotaorpojen määrä halutaan selvittää

Sotaorporekisteriä kokoava Kaatuneiden omaisten liitto pyrkii selvittämään koko Suomen sotaorpojen määrän. Esimerkiksi Tampereella tiedossa olevien sotaorpojen määrä on tuplaantunut nimienkeruun myötä.

Sotaorpojen rekisteröinti sujunut hyvin

Porin seudun kaatuneitten omaiset ry on kerännyt jo satoja nimiä valtakunnalliseen sotaorporekisteriin. Koko maassa elossa olevista 30 000 sotaorvosta valtakunnallisessa rekisterissä on jo noin puolet.

Sotaorvot kaipaavat tunnustusta

Etelä-Savon Sotaorvot hakevat lisää jäseniä toimintaansa. Sotaorpojen rekisteröinnin myötä sotaorvoille pyritään saamaan sotaorpotunnus ja valtakunnallista tunnustusta.

Nykypäivän sankarit löytyvät usein fiktiosta

Suomalaisen sankarikäsityksen muuttumisesta on ilmestynyt tutkimus. Tuoreen artikkelikokoelman mukaan sankarit löytyvät nykyään muun muassa fiktiosta, eikä sotasankaruuskaan enää kuulu vain sodissa taistelleille veteraaneille.

Aamun lehdet

Veroparatiiseja, Afganistanin sotaa sekä Euroopan historiaa pohditaan tämän aamun lehdissä.

Halonen: Talvisodan henki ei saa peittää kärsimystä

Talvisodan päättymistä on muisteltu ympäri Suomea erilaisin juhlallisuuksin. Säätytalossa pidettiin aamupäivällä juhlaseminaari, jonka avasi presidentti Tarja Halonen. Hän totesi, että talvisodan hengestä puhuminen ei saa peittää sitä, kuinka suuria kärsimyksiä sota merkitsi maallemme.

Sotaorpojen tarinat talteen

Pohjanmaan sotaorvot ry saa yli kolmivuotisen kirjahankkeensa päätökseen, kun yhdistys julkistaa lauantaina kirjan alueen sotaorvoista. Tiedot on kerätty perinteisen Keski-Pohjanmaan 35 kunnan alueelta, joka ulottuu Uudestakaarlepyystä Pyhäjärvelle.

Sotaorvot haluavat rekisteriin

Kaatuneitten omaisten liitto on aloittanut sotaorpojen kampanjan sotaorpojen rekisteröitymiseksi. Kampanjan tavoitteena on saada vielä elossa oleville sotaorvoille valtion julkinen tunnustus. Sotien seurauksena orvoksi jäi ainakin 50 000 suomalaista.

Sotaorvot rekisteröityvät

Sotaorvot ovat vasta 2000 -luvulla alkaneet jakaa kokemuksiaan elämästä ilman isää tai äitiä. Nyt järjestöt haluavat kerätä rekisterin sotaorvoista, sillä kukaan ei tiedä kuinka paljon viime sodissa jommankumman vanhempansa menettäneitä on vielä elossa.

Sodan arvet ovat yhä suomalaisessa psyykessä

Talvisodan veteraanit eivät saaneet purkaa riittävästi sotakokemusten synnyttämiä tunteita. Maailma muuttui rajusti sotien jälkeen, eikä tilaisuutta puhua traumat auki nykymielessä tullut monelle sodat kokeneelle koskaan. Apua ongelmiin oli vaikea löytää maassa, jossa kaikki olivat joutuneet kärsimään sodasta.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle