Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Kati Outinen ja Miroslaw Etzler elokuvassa Mieletön elokuu.

Mieletön elokuu valottaa 1960-luvun rauhan ja rakkauden festivaalin kääntöpuolta

Kati Outinen säkenöi vuoteen 1962 sijoittuvassa komediassa.

Långskärin majakka

Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

Kollaasi Piilokamera-ohjelman uhreista katselemassa kameran suuntaan.

Hymyilkää, tämä on Piilokamera!

Tosi-tv:tä 1960-luvun alusta.

Näyttelijä Leo Jokela neulomassa.

Pääosassa Leo Jokela

Ohjelma- ja elokuvakooste lukemattomien sivuosien miehestä.

Utelias kamera -ohjelman tekijä Risto Vanari piilokameran uhrin kanssa Helsingin Esplanadilla henkilöauton vierellä. Vanari osoittaa miehelle kädellään kameran kätköpaikan.

Pähkinä oli Ylen ensimmäinen piilokamerasarja

Varhais-"realityn" klassikkoja oli katuun liimattu kolikko.

Mels drive-in. American Graffiti -elokuvan alkukuva.

Kauan sitten, kaukaisessa galaksissa: American Graffiti ei ole tästä maailmasta

Pekka Laine kirjoittaa elokuvasta, joka muljautti mielen.

Twistin tanssijoita Lii-Filmin katsauksessa vuonna 1962.

"Alkuasukkaiden" twist-tanssi sai suomalaisetkin vääntelehtimään

Muotivillitys tuotti iskelmiä ja maailmanennätyksiä

Kauko Käyhkö nauraa suu leveässä virneessä.

Kauko Käyhkö oli Erkki Eräs, Justeeri ja Vanha vaari

Kunnianosoitus muhkean, leppeän laulajan uralle.

Mikko Niskanen ohjaa tv-teatteria (1965),

Mikko Niskanen opetti yleläisille, miten elokuvaa tehdään

Mikko Niskanen teki myös pitkän tv-uran

Kuvakollaasi Elävän arkiston joulukalenterivideoista.

Elävän arkiston joulukalenterit

Makupaloja Ylen joulukalentereista vuodesta 1962 alkaen.

Sauvo Puhtila soittaa kitaraa, taustalla täysikuu.

Saukki ja Pikkuoravat radiossa

Sauvo Puhtilan ja Eino Virtasen suosittuja lastenralleja.

Poliisikokelaat harjoittelevat ampumista 1962.

Poliisiopistossa kamppailtiin tatamilla ja petrattiin kielioppia

Otaniemen poliisikoulun esittely vuodelta 1962.

Aulangon näköalatorni.

Maisemia ja matkailua – katsaus kotimaisiin näkötorneihin

Maisemia on Suomessa ihailtu näkötorneista lähes 200 vuotta.

Presidentti Urho Kekkonen käynnistää Teknillisen korkeakoulun tutkimusydinreaktorin 1962.

Otaniemen reaktori avasi Suomen atomikauden 1962

TKK:n tutkimusydinreaktori käynnistettiin vuonna 1962.

Heinän keruuta Tyrnäväläisellä pellolla

Pellon tarina – Suotaalan kylän historiaa

Kylän elämää aikana ennen niittokoneita ja leikkuupuimureita

Yle Areena logo.

Housut, jotka istuvat, teittepä te mitä tahansa

Ruletti-ohjelman vuoden 1962 mainosparodiassa esiteltiin Pettersson-housut, jotka istuvat aina ja takuuvarmasti.

Lukijakirjeistä koottu sanakollaasi (2014)

Varaventtiilissä sai valittaa kaikesta

Varaventtiili oli aikansa Kansanradio.

Yle Areena logo.

Irvistävä Iso-Eemeli voitti Bernissä 1954 viimeisen kultansa

Helsingin olympialaisten juoksukuningas Emil Zatopek uusii uutisfilmillä Euroopan mestaruutensa hilpeän sähköurkumusiikin säestyksellä.

Neuvostoliiton Tamara Press työntämässä kuulaa (1962).

EM-Belgrad 1962: paljasjalkajuoksua, kosmonautteja ja sexpommeja

EM-kisat Jugoslaviassa olivat Suomelle suurta seiväsjuhlaa.

Yle Areena logo.

Mikrofoni osallistui sydänleikkaukseen

Reportaasi HYKSissä tehdystä sydänleikkauksesta kuuluu radiotoimittaja Martti Silvennoisen (1924–2002) feature-ohjelmien valioihin. Operaation kulku kuvataan elävästi ja yksityiskohtaisesti ensimmäisiä pieniä veripisaroita myöten.

Yle Areena logo.

Muotikatsauksen kengät eivät miellyttäneet selostajaa

Uusinta pariisilaismuotia vuonna 1962 esittelevän katsauksen selostaja ei perustanut kauden trendikkäimmistä kengistä. "Se jokin taitaa nyt olla liikavarvas, jota ruusuköynnöskään ei katseelta kätke", naisääni kommentoi isoilla ruusukkeilla varustettuja korkokenkiä. Lanvin-Castillon, Nina Riccin ja Diorin vaatteet välttyivät kenkiä kohdanneelta ivalta.

Yle Areena logo.

Brassitaiturit olivat Stadionin vuotuinen nähtävyys

Brasilian huippujoukkueiden vierailut Suomeen alkoivat jo olympiavuonna 1952. Kuusikymmenluvun alussa "tummapintaiset pojat" olivat jokakeväisiä vieraita Helsingin Olympiastadionilla.

Yle Areena logo.

Meripartiossa rakennetaan donitseja ja vinssataan

Meripartiotoiminta alkoi Suomessa 1910-luvulla. Meripartiotoiminta on muuten samanlaista kuin tavallinen partiotoiminta, mutta normaalin toiminnan lisäksi tutustutaan purjehtimiseen ja merellä liikkumiseen. Ensimmäiset meripartiolippukunnat olivat ruotsinkielisiä ja sijaitsivat rannikolla. Yle on taltioinut meripartiotoimintaa 1950-luvulta lähtien.

Yle Areena logo.

Helsingin Palloseuran suuruuden päivät

Helsingin Palloseura oli kova tekijä Suomen jalkapallokentillä 1920- ja 1930-luvuilla. Menestys ei lopahtanut täysin kultakauden jälkeen, mutta suurseura putosi Mestaruussarjan kyydistä 1960-luvulla. Talousvaikeudet pakottivat ”Vihreät jääkärit” hakemaan vauhtia alasarjojen pohjakerroksista saakka.

Yle Areena logo.

Tiet-näytelmä pyrki uudistamaan uskonnollisia näytelmiä

Pääosissa näyttelevät Tea Ista ja Pentti Siimes.

Kuvaa Rautaruukin tehtaalta

Rautaruukki pantiin pelastamaan autioituvaa Raahen seutua

Rautaruukki oli osa Kekkosen kehitysaluepolitiikkaa.

Autot ajavat autolautan sisään.

Meren autotie kasvatti suosiotaan 1960-luvulla

Aurinkoinen katsaus seuraa autolauttaliikennöintiä.

John F. Kennedy avoautossa virkaanastujaispäivänä 20.1.1961

Kennedyn ura uutiskatsauksin Kuubasta Kekkoseen

John F. Kennedy 11 uutisfilmillä vuosilta 1961–1962

Presidentti Sauli Niinistö keskustelee papukaijan kanssa Betania-perhospuutarhassa Joensuussa.

Puhuva lintu matkii myös puhelinta ja solkkaa sopimattomia

Monet omistajat uskovat siivekkäänsä juttelevan ajatuksella.

Reino Helismaa (1960-luku).

Supersanaseppo Reino Helismaa tuotti radioviihdettä kuin turkin hihasta

Hupailutehtailija oli kysytty vieras muissakin ohjelmissa.

Yle Areena logo.

Mikkelin kauppiaat viihdyttivät asiakkaitaan urheilukentällä 1962

Värifilmi välittää hauskaa ajankuvaa 1960-luvun alusta.

Ilkka Kuusisto (1960).

Ilkka Kuusisto, musiikin monipuolisuusmies

Kuusisto on tehnyt pitkän uran musiikin parissa.

Iskelmälaulaja Reijo Kallio

Iskelmä-Suomi on murheellisten laulujen maa

Kotimainen iskelmä ammentaa voimansa melankoliasta.

Yle Areena logo.

Kaupungin valot tuikkivat iskelmä-Suomen laitamilla

Jazzin rytmiä ja kosmopoliittista viihde-eleganssia.

Yle Areena logo.

Nunnien lastentarhassa kansainvälisyydellä on pitkät perinteet

Toimittaja tutustui nunnien arkeen Suomessa vuonna 1962.

Yle Areena logo.

Vuonna 1962 matkailijoille myytiin "pintaa syvempää" Suomea

Vuonna 1962 valmistuneen, ulkomaiseen levitykseen suunnatun ohjelman perusteella lukuisat seikat puhuivat sen puolesta, että Suomeen kannattaa saapua - vaikka läpi ahtojäiden.

Ahti Karjalainen toimittajien tentattavana.

Pääministerin haastattelutunti on Suomen vanhin talk show

Ensimmäinen haastattelutunti lähetettiin vuonna 1962.

Taisto Tammi laulaa

Taisto Tammi oli Suomen ensimmäinen romanitähti

Taisto Tammi–1960-luvun tangobuumin suosituimpia tähtiä.

Kulkuneuvo

Helsingin metro valmistui vuosien väännön jälkeen

Metron suunnittelu Helsinkiin aloitettiin jo 1950-luvulla.

Sauli Niinistö ja K. J. Ståhlberg

Presidenttien virkaanastujaiset Ståhlbergista Niinistöön

Otteita Suomen presidenttien virkaanastujaisista.

Hattupäinen mies torilla

Helsingin kauppatori sykkii aamusta iltaan

Lyhytelokuva Helsingin kauppatorista kesältä 1962.

Yle Areena logo.

"Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen..."

Aikana ennen suoraa kansanvaalia valittiin presidentti valitsijamiesvaalin kautta. Kekkosen valtakaudella pitkän kaavan valintaprosessi saattoi välistä tuntua jopa ajanhukalta.

Yle Areena logo.

Ensimmäisissä e-pillereissä oli norsunannos hormoneja ja haittavaikutuksia

Ensimmäiset e-pillerit popsittiin Suomessa jo 1962. Ehkäisypillereitä käytettiin riemumielin, vaikka hormonimäärät olivat korkeat ja sivuvaikutukset moninaiset. E-pillerien tuloa Suomeen muistelevat apteekkari Bengt Mattila, lääkäri Tapani Luukkainen ja kirjailija Raija Oranen.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle