1962 - uusimmat sisällöt

Eino Virtanen ja musiikkiraati ohjelmassa Levylautanen, raadissa mukana mm. Ossi Runne.

"Julistatteko tekin nyt Elvisin pannaan?" – Levylautanen oli Ylen varhainen yritys tehdä nuorille ohjelmaa populaarimusasta

Levylautanen yritti miellyttää kaikkia ja vähän valistaakin.

Beduiiniksi pukeutunut Ismo Kallio "Arabi-Ahabina" tekokamelin kyydissä ohjelmassa Iskelmäkaruselli vuonna 1962.

"Mauttomuuksia oli tarjolla yllin kyllin" – Iskelmäkaruselli-ohjelman viatonkin viihde herätti pahennusta 1960-luvun alussa

Yle esitti sketseillä maustettua musaohjelmaa 1961–1964.

Kati Outinen ja Miroslaw Etzler elokuvassa Mieletön elokuu.

Mieletön elokuu valottaa 1960-luvun rauhan ja rakkauden festivaalin kääntöpuolta

Kati Outinen säkenöi vuoteen 1962 sijoittuvassa komediassa.

Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

Täällä Pohjantähden alla -trilogian filmatisoinnin viimeisteli Akseli ja Elina

Akseli ja Elina -elokuva

Kollaasi Piilokamera-ohjelman uhreista katselemassa kameran suuntaan.

Hymyilkää, tämä on Piilokamera!

Tosi-tv:tä 1960-luvun alusta.

Pääosassa Leo Jokela

Ohjelma- ja elokuvakooste lukemattomien sivuosien miehestä.

Utelias kamera -ohjelman tekijä Risto Vanari piilokameran uhrin kanssa Helsingin Esplanadilla henkilöauton vierellä. Vanari osoittaa miehelle kädellään kameran kätköpaikan.

Pähkinä oli Ylen ensimmäinen piilokamerasarja

Varhais-"realityn" klassikkoja oli katuun liimattu kolikko.

Mels drive-in. American Graffiti -elokuvan alkukuva.

Kauan sitten, kaukaisessa galaksissa: American Graffiti ei ole tästä maailmasta

Pekka Laine kirjoittaa elokuvasta, joka muljautti mielen.

Twistin tanssijoita Lii-Filmin katsauksessa vuonna 1962.

"Alkuasukkaiden" twist-tanssi sai suomalaisetkin vääntelehtimään

Muotivillitys tuotti iskelmiä ja maailmanennätyksiä

Kauko Käyhkö nauraa suu leveässä virneessä.

Kauko Käyhkö oli Erkki Eräs, Justeeri ja Vanha vaari

Kunnianosoitus muhkean, leppeän laulajan uralle.

Mikko Niskanen ohjaa tv-teatteria (1965),

Mikko Niskanen opetti yleläisille, miten elokuvaa tehdään

Mikko Niskanen teki myös pitkän tv-uran

Kuvakollaasi Elävän arkiston joulukalenterivideoista.

Elävän arkiston joulukalenterit

Makupaloja Ylen joulukalentereista vuodesta 1962 alkaen.

Miesten 400 metrin Ruotsi-ottelujuoksu Olympiastadionilla 1960-luvulla

Tönimistä ja pisterohmuja – yleisurheilun Ruotsi-ottelun tarina

Suomi–Ruotsi-maaottelu alkoi vuonna 1925

Sauvo Puhtila soittaa kitaraa, taustalla täysikuu.

Saukki ja Pikkuoravat radiossa

Sauvo Puhtilan ja Eino Virtasen suosittuja lastenralleja.

Poliisikokelaat harjoittelevat ampumista 1962.

Poliisiopistossa kamppailtiin tatamilla ja petrattiin kielioppia

Otaniemen poliisikoulun esittely vuodelta 1962.

Maisemia ja matkailua – katsaus kotimaisiin näkötorneihin

Maisemia on Suomessa ihailtu näkötorneista lähes 200 vuotta.

Presidentti Urho Kekkonen käynnistää Teknillisen korkeakoulun tutkimusydinreaktorin 1962.

Otaniemen reaktori avasi Suomen atomikauden 1962

TKK:n tutkimusydinreaktori käynnistettiin vuonna 1962.

Pellon tarina – Suotaalan kylän historiaa

Kylän elämää aikana ennen niittokoneita ja leikkuupuimureita

Housut, jotka istuvat, teittepä te mitä tahansa

Ruletti-ohjelman vuoden 1962 mainosparodiassa esiteltiin Pettersson-housut, jotka istuvat aina ja takuuvarmasti.

Lukijakirjeistä koottu sanakollaasi (2014)

Varaventtiilissä sai valittaa kaikesta

Varaventtiili oli aikansa Kansanradio.

Irvistävä Iso-Eemeli voitti Bernissä 1954 viimeisen kultansa

Helsingin olympialaisten juoksukuningas Emil Zatopek uusii uutisfilmillä Euroopan mestaruutensa hilpeän sähköurkumusiikin säestyksellä.

Neuvostoliiton Tamara Press työntämässä kuulaa (1962).

EM-Belgrad 1962: paljasjalkajuoksua, kosmonautteja ja sexpommeja

EM-kisat Jugoslaviassa olivat Suomelle suurta seiväsjuhlaa.

Mikrofoni osallistui sydänleikkaukseen

Reportaasi HYKSissä tehdystä sydänleikkauksesta kuuluu radiotoimittaja Martti Silvennoisen (1924–2002) feature-ohjelmien valioihin. Operaation kulku kuvataan elävästi ja yksityiskohtaisesti ensimmäisiä pieniä veripisaroita myöten.

Muotikatsauksen kengät eivät miellyttäneet selostajaa

Uusinta pariisilaismuotia vuonna 1962 esittelevän katsauksen selostaja ei perustanut kauden trendikkäimmistä kengistä. "Se jokin taitaa nyt olla liikavarvas, jota ruusuköynnöskään ei katseelta kätke", naisääni kommentoi isoilla ruusukkeilla varustettuja korkokenkiä. Lanvin-Castillon, Nina Riccin ja Diorin vaatteet välttyivät kenkiä kohdanneelta ivalta.

Brassitaiturit olivat Stadionin vuotuinen nähtävyys

Brasilian huippujoukkueiden vierailut Suomeen alkoivat jo olympiavuonna 1952. Kuusikymmenluvun alussa "tummapintaiset pojat" olivat jokakeväisiä vieraita Helsingin Olympiastadionilla.

Meripartiossa rakennetaan donitseja ja vinssataan

Meripartiotoiminta alkoi Suomessa 1910-luvulla. Meripartiotoiminta on muuten samanlaista kuin tavallinen partiotoiminta, mutta normaalin toiminnan lisäksi tutustutaan purjehtimiseen ja merellä liikkumiseen. Ensimmäiset meripartiolippukunnat olivat ruotsinkielisiä ja sijaitsivat rannikolla. Yle on taltioinut meripartiotoimintaa 1950-luvulta lähtien.

Helsingin Palloseuran suuruuden päivät

Helsingin Palloseura oli kova tekijä Suomen jalkapallokentillä 1920- ja 1930-luvuilla. Menestys ei lopahtanut täysin kultakauden jälkeen, mutta suurseura putosi Mestaruussarjan kyydistä 1960-luvulla. Talousvaikeudet pakottivat ”Vihreät jääkärit” hakemaan vauhtia alasarjojen pohjakerroksista saakka.

Tiet-näytelmä pyrki uudistamaan uskonnollisia näytelmiä

Pääosissa näyttelevät Tea Ista ja Pentti Siimes.

Rautaruukki pantiin pelastamaan autioituvaa Raahen seutua

Rautaruukki oli osa Kekkosen kehitysaluepolitiikkaa.

Meren autotie kasvatti suosiotaan 1960-luvulla

Aurinkoinen katsaus seuraa autolauttaliikennöintiä.

John F. Kennedy avoautossa virkaanastujaispäivänä 20.1.1961

Kennedyn ura uutiskatsauksin Kuubasta Kekkoseen

John F. Kennedy 11 uutisfilmillä vuosilta 1961–1962

The Finns know their wood – suomalaisen puun tarina englanniksi

Puu, jokapäiväinen leipämme.

Presidentti Sauli Niinistö keskustelee papukaijan kanssa Betania-perhospuutarhassa Joensuussa.

Puhuva lintu matkii myös puhelinta ja solkkaa sopimattomia

Monet omistajat uskovat siivekkäänsä juttelevan ajatuksella.

Supersanaseppo Reino Helismaa tuotti radioviihdettä kuin turkin hihasta

Hupailutehtailija oli kysytty vieras muissakin ohjelmissa.

Mikkelin kauppiaat viihdyttivät asiakkaitaan urheilukentällä 1962

Värifilmi välittää hauskaa ajankuvaa 1960-luvun alusta.

Ilkka Kuusisto halusi merille mutta päätyi musiikin monipuolisuusmieheksi

Kuusisto on tehnyt poikkeuksellisen uran musiikin parissa.

Iskelmä-Suomi on murheellisten laulujen maa

Kotimainen iskelmä ammentaa voimansa melankoliasta.

Kaupungin valot tuikkivat iskelmä-Suomen laitamilla

Jazzin rytmiä ja kosmopoliittista viihde-eleganssia.

Mieskuorojen serenadit soivat haaveiden rakastetulle

Kooste koskettavimpia serenadeja

Pentti Lasasen johtama yhtye levytyksessä Kulttuuritalolla (1962).

Erkko Kivikosken esikoisfilmissä tehdään äänilevyä Kulttuuritalolla

Pentti Lasanen johtaa yhtyettä vuonna 1962.

Nunnien lastentarhassa kansainvälisyydellä on pitkät perinteet

Toimittaja tutustui nunnien arkeen Suomessa vuonna 1962.

Vuonna 1962 matkailijoille myytiin "pintaa syvempää" Suomea

Vuonna 1962 valmistuneen, ulkomaiseen levitykseen suunnatun ohjelman perusteella lukuisat seikat puhuivat sen puolesta, että Suomeen kannattaa saapua - vaikka läpi ahtojäiden.

Ahti Karjalainen toimittajien tentattavana.

Pääministerin haastattelutunti on Suomen vanhin talk show

Ensimmäinen haastattelutunti lähetettiin vuonna 1962.

Taisto Tammi oli Suomen ensimmäinen romanitähti

Taisto Tammi–1960-luvun tangobuumin suosituimpia tähtiä.

Helsingin metro valmistui vuosien väännön jälkeen

Metron suunnittelu Helsinkiin aloitettiin jo 1950-luvulla.

Presidenttien virkaanastujaiset Ståhlbergista Niinistöön

Otteita Suomen presidenttien virkaanastujaisista.

Helsingin kauppatori sykkii aamusta iltaan

Lyhytelokuva Helsingin kauppatorista kesältä 1962.

"Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen..."

Aikana ennen suoraa kansanvaalia valittiin presidentti valitsijamiesvaalin kautta. Kekkosen valtakaudella pitkän kaavan valintaprosessi saattoi välistä tuntua jopa ajanhukalta.

Ensimmäisissä e-pillereissä oli norsunannos hormoneja ja haittavaikutuksia

Ensimmäiset e-pillerit popsittiin Suomessa jo 1962. Ehkäisypillereitä käytettiin riemumielin, vaikka hormonimäärät olivat korkeat ja sivuvaikutukset moninaiset. E-pillerien tuloa Suomeen muistelevat apteekkari Bengt Mattila, lääkäri Tapani Luukkainen ja kirjailija Raija Oranen.

Aihe: 1962

Uusimmat artikkelit