Uusimmat artikkelit
Tiina Helinin kolumni: Työhäpeä on seurausta ihmisarvon sitomisesta työhön
Poliitikoilla ja medialla on valta ohjata keskustelua, jota kahvipöydissä uusinnamme. Arvotatko sinä ihmisiä tittelin perusteella, kysyy Helin.

Heikki Hiilamon kolumni: Seurakuntavaalit tulevat – niissä kannattaa äänestää pelkästään jo diakoniatyön vuoksi
Evankelisluterilaisen kirkon tekemä diakoniatyö on tärkeä lisä suomalaiseen sosiaaliturvaan ja hädänalaisten auttamiseen. Silti työn arvostus ei näy missään – vähiten kirkossa, kirjoittaa Hiilamo.
Etelä-Savon taidepalkinto Fanny Gurevitschille
Muun muassa Etelä-Savon Tanssiopiston rehtorina toiminut Gurevitsch on tuttu kasvo eteläsavolaisella kulttuurikentällä.
Hilkka Olkinuora: Lapsemme pelkäävät vanhenemista – ja syystä
Ihmisen hyöty on hänen hintansa.
Dramaturgisesti vähänlännähkö kuvaus muudaasta kovin tärkeästä tovista Kanan elämässä
Oli kiireiden ja jännityksen päivä Kanalle se!
"Todella moni haluaa töihin, mutta esimerkiksi fysiikka ei kestä tai taidot eivät riitä"
Meillä on olemassa myytti työhaluttomuudesta.
Merja Ylä-Anttila: Luottamus, vuorovaikutus ja suomalaisten ymmärtäminen ovat Ylen tulevaisuuden avaimet
Vuonna 2019 Yle haluaa olla parempi Yle juuri sinulle.
Yle Areena on vuoden 2017 arvostetuin suomalainen verkkobrändi
Yle Areena jälleen ykkönen verkkobrändeissä.
Tosi tarina: Mitä jos satu olisi lunta – sadutus antaa lapselle puheenvuoron
Mitä suomalaiset ja libanonilaiset lapset miettivät?
Yle jälleen arvostetuin tv-brändi
Yle Teema ja Yle TV1 ovat arvostetuimmat tv-kanavabrändit.
Itsetunto on rohkeutta olla oma itsensä – olen riittävän hyvä, itseni paras ystävä
Akuutin itsetuntokyselyn vastauksia.
Parasta vanhusten hoitoa – vuosi myöhemmin
Oliko muutos pysyvää vai palattiinko vanhoihin käytäntöihin?
Siskonpeti hekottaa työlle, ystäville ja henkisyydelle
Enkelimarsu, gynekologi ja muita 1. kauden kohokohtia.
Itkuvirret auttavat tunteilemaan terveellisesti
Itkun pidättäminen on terveydelle suorastaan vaarallista. Vanhasta karjalaisesta itkuvirsiperinteestä kannattaisi ottaa oppia.
"Kukaan ei tiedä, millainen maa Venäjä on"
Venäläisiä tarinoita on katsaus Neuvostoliiton jälkeiseen Venäjään. Mammuttimaata tarkastellaan pietarilaisen keskiluokan näkökulmasta. Ohjelmassa esiintyvä sosiologi maalaa synkkää kuvaa 20-vuotisesta Venäjästä, jossa koulutus on ajettu alas, miehet kuolevat ennen aikojaan ja elantoa ei voi hankkia rehellisin keinoin.
Onko kirjailijan työ boheemien huitaisuja paperille?
Luonnonhelmassa, tuulen tuivertaessa myrskyisästi, istuu runoilija ja luo jotain uutta ja kaunista. Sellaistako on olla lyyrikko tai prosaisti? Onko heidän tekemänsä työ ollenkaan työtä vai pelkkää haaveilua? Muun muassa tällaisiin kysymyksiin pyrki vastaamaan vuonna 1968 tehty ohjelma Kirjailija – uneksija vai työntekijä.
Venäläisenä Suomessa
"Nykyään on aivan tavallista kuulla kadulla venäjää”, selostetaan dokumentissa vuodelta 1995. Tarkoitus on tutustua Suomessa asuviin ”tavallisiin venäläisiin, niihin joita ei yleensä uutisotsikoissa nähdä”. Ja tietenkin kysyä heiltä mitä he ajattelevat suomalaisista.
Suomen seitsemän maailmanperintökohdetta
Pallo Hallussa vieraili Suomen maailmanperintökohteissa.
Merihaka on betonitornien harmaa laidun
Kerrostalot kohosivat Hakaniementorin taustalle 1970-luvulla

Dokumentaristit taltioivat rajun takaa-ajon lopun - "Se oli tosi leffameininkiä"
Mikonkadulla Helsingin keskustassa lyhytdokumenttia kuvanneen opiskelijaryhmän työ sai yllättävän käänteen, kun Espoosta alkanut takaa-ajo päätyi yhtäkkiä kuvausryhmän selän taakse.
Lastenpsykiatri Janna Rantala: Meillä on leikki kesken!
Jos on lasten päiväkotiin vieminen joskus hankalaa, niin on sieltä hakeminenkin. Äiti hakee aina liian aikaisin tai liian myöhään. Miten saisi järjestettyä ihanan jälleennäkemisen?
Lupa juhlia - arvostanko ammatillista koulutustani?
Valmistun tänä keväänä! En korkeakoulusta tai yliopistosta. Kyseessä on ammattikoulu ja nimikkeeni media-assistentti, se surullisen kuuluisa ala, jonne koulutetaan liikaa ihmisiä. Tutkinto on myös ensimmäiseni sitten lukiosta valmistumiseni jälkeen, vaikka ikäni huiteleekin jo lähempänä kolmeakymmentä. Oujee, tätäkö tosiaan pitäisi juhlia?
T-paitoja jäätelöpalkalla
Viisivuotias Oliver sai käsiinsä isänsä iPadin ja piirsi heti niin hienoja teoksia, että isä päätti tehdä niistä t-paitoja.
Kosmonauttitoveri halusi Gagarinin lentävän ensimmäisenä
Kosmonautti Pavel Popovitšin haastattelu
Mannerheimin muisto
Filmikatsaus marsalkka Mannerheimin värikkäästä urasta
Kansallisoopperan ensi-iltoja
Valtaosa kansainväliseen menestykseen nousseista suomalaisoopperoista on saanut ensi-iltansa Kansallisoopperassa. Suomalaisen oopperan nousukausi alkoi 1970-luvulla.
Suomalaiset kunniamerkit
Koko itsenäisyytemme ajan on eri asioissa ansioituneita kansalaisia palkittu Suomessa kunniamerkein. Osa niistä on myönnetty vain kerran.
Koulurauhan julistus
Koulurauhatyön tavoitteena on, ettei ketään kiusattaisi.
Kamera kiertää Mikkelissä 1967
Vuonna 1967 oli "häikäilemätön kaupunkivandalismi" jo ehtinyt tehdä tuhojaan Mikkelissä. Vastakkain olivat kulttuuriarvot ja grynderit.
Stiller kohtaa Timo T. A. Mikkosen
Ruben Stiller haastatteli Mikkosta keväällä 1993
Voimala: Rakkaus
Onko rakkaus mielenhäiriö, polku paratiisiin vai taas uus muija? Rakkauden olemusta pohtivat professori Tarmo Kunnas, tutkija Eva Maria Korsisaari, kirjailija Hannu Mäkelä ja professori Kaarina Määttä
Muistojen teillä: Rouva Gerda Ryti
Presidentti Risto Rytin puoliso Gerda Ryti kertoo elämänsä käännekohdista toimittaja Niilo Ihamäen haastattelussa.
Kioski-Matin sota
Vuonna 2004 Matti Pirhonen on 83-vuotias ja pitää sekatavarakioskia Uukuniemellä. Matin pitkä elämäntaival päättyi tammikuussa 2010, dokumentissa Kioski-Matti muistelee nuoruuden päiviään sodan keskellä.
Kansakunnan perillinen Maija Kaukoranta o.s. Ståhlberg
Mirja Pyykön haastateltavana K. J. Ståhlbergin lapsenlapsi
Marskin ritarit Linnassa – ritarit saivat odottaa kutsua Linnan juhliin liki 50 vuotta
Vuodesta 1994 alkaen ritarit olivat kunniavieraita.
Persona non grata: Tony Halme
"Mulla on aina ollut kova näyttämisen tahto."
Pekka Kuusisto voittaa Sibelius-viulukilvan 1995
Läpimurto musiikkimaailman huipulle 19-vuotiaana.
Kansakunnan kalenteri: Kirkko
Vuonna 1809 rikos hallitsijaa vastaan oli rikos jumalaa vastaan. Millaisessa valta-asemassa kirkko tänä päivänä on vai onko minkäänlaisessa?
Raimo Pesonen: Erityisosaajia
Erityisosaajia kertoo ihmisistä, jotka ovat pudonneet vauhdilla läpi yhteiskunnan suojaverkoston. Heistä on tullut syrjäytymisen erityisosaajia.
Stanley Cup Valtteri Filppulalle ja Detroit Red Wingsille 2008
Filppulasta tuli seitsemäs suomalainen NHL-mestari.
Raipe Helminen – 26. kevät
Henkilökuva Helmisestä vuodelta 2008
Pentti Iisalo - ritari mieheksi
Kun Pentti Iisalo syksyllä 1941 nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi, tarkoitti se käytännössä vaaran kasvua hänen omassa elämässään. Myöhemmin se toi mukanaan julkisuutta.
Mike Monroe otti vaarin isän neuvosta
Vuonna 1979 Matti Fagerholm pakkasi levynsä lätkäkassiin ja lähti luokkaretkelle Tukholmaan. Perillä hän hyvästeli kaverinsa ja treffasi Antti Hulkon Karlaplanilla. Alkoi esi-Hanoin aika.
Teemu Selänne Valkoisessa talossa
Stanley Cup -voittaja Teemu Selänne joukkuetovereineen kutsuttiin helmikuussa 2008 Valkoiseen taloon presidentti George W. Bushin vieraaksi.
Teemu tuli tähtenä kesälomalle
Teemu Selänne kertoo kiekkoilijan levon tarpeesta, tähtipelaajaksi valitsemisesta ja kiekkoilijoiden asemasta kauppatavarana NHL:ssä.
Selänne toi Stanley Cup -pokaalin Suomeen
Teemu Selänne toi keväällä 2007 voittamansa NHL:n Stanley Cup -pokaalin elokuussa Suomeen.
Jarkko Ruutu - hellämielinen taklaaja
Jarkko Ruutu (s. 1975) aloitti ammattilaisuransa HIFKin paidassa vuonna 1996. Sittemmin aggressiivisena hyökkääjänä tunnettua Ruutua on nähty myös NHL-liigassa, jonka työsulun aikana hän ehti Arto Nybergin haastateltavaksi.
Mika Strömberg - pehmoisä ja kiekkokovis
Mika Strömbergillä (s. 1970) on arvokisoista sekä olympiapronssia että MM-hopeaa vuodelta 1994 ja historiallinen MM-kulta vuodelta 1995. Videossa Strömberg kertoo biljardin peluun lomassa kiekkoilijan arjesta.
Arvostettu ja arvosteltu Hannu Aravirta
Hannu Aravirta aloitti maajoukkueessa ensin apuvalmentajana ja jatkoi Leijonien 16. vastuuvalmentajana vuosina 1997-2003. Aamu-tv:n haastattelun alla Aravirran siihenastinen valmentajan ura oli juuri saatu kansien väliin.
Marsalkka Mannerheimin hautajaiset
Surusaattue oli kilometrin pituinen