Aihe: 1918

Kuvakooste jossa vasemmalla painija Robert Oksa shortseissa valmiusasennossa painiin. Oikealla Wäinö Aaltosen veistämä patsas alastomasta miehestä palaneen kirkon edessä.

Urheilijat olivat sisällissodan eliittijoukkoa – ja urheilun rooli sodan mahdollistajana aivan keskeinen, sanoo tutkija

Urheilulla oli tiedettyä tärkeämpi rooli sisällissodan taustalla. Uuden tutkimuksen mukaan urheiluseuroista saatiin sotilaita molempiin armeijoihin. Urheilukirjoittajat olivat myös tärkeitä vihan ilmapiirin synnyttäjiä.

Suomen hauskin mies -elokuvan pääroolin näyttelee Martti Suosalo.

Suomen hauskin mies – draamaelokuva elämänhalusta ja naurun voimasta epätoivon hetkellä

Mustan huumorin sävyttämä elokuva elämänhalusta ja naurusta.

Tarina suomalaisista punakaartilaisista, jotka Britannian armeija värväsi palkkasotilaiksi Muumannin legioonaan.

Dokumenttiprojekti: Kuninkaan punikit – tarina suomalaisista palkkasotilaista Muurmannin legioonassa

Tarina punakaartilaisista, jotka päätyivät palkkasotilaiksi.

Vihapuhe ja pelko saivat suomalaiset surmaamaan toisiaan sisällissodassa. Dokumentti käsittelee sadan vuoden takaisin tapahtumia.

Julma maa – puhutteleva dokumentti 1918 sisällissodasta

Dokumentti kuvaa Suomen sisällissodan väkivallan kierrettä.

Näyttelijä Elli Melasniemi

Olen kokenut epävarmuutta ystävistä ja vanhemmista, toteaa Elli Melasniemi, olivia18-mobiilipelin tähti

Elli Melasniemi on uuden olivia18-mobiilipelin tähti

Harmain sävyin piirretty kartta Suomenlinnasta, mihin on merkitty kuunnelmapisteitä ja symboli puhelimesta sekä kuulokkeista. Kuvan reunoilla punaisia paperin repeämiä.

Punakaikuja 1918 – kuuntele kohtaloita sadan vuoden takaa

Suomenlinnan historia herää henkiin kävelykierroksella

ohjelman tekijät Heta Kaisto ja Katja Lautamatti

"Ei hyvä taikka paha, vaan se nälkä" - Satavuotias yö -radioteos Suomen sisällissodan muistitiedosta

Radioteos Suomen sisällissodan muistitiedosta

Paleface kerää tarinoita ja tekee laulun sisällissodasta.

Karri ”Paleface” Miettinen uppoutui sisällissotaan ja teki siitä laulun – lapsisotilaiden määrä järkytti

Laulu sisällissodasta 2.5. alkaen Ykkösellä.

Tammisunnuntai 1918 -dokumenttielokuva tuo päivänvaloon itsenäisyyden alkuaikojen tapahtumat, joista on vaiettu pitkään.

Vuosi 1918 – draamaa ja dokumentteja Ykkösen keväässä

Dokumentti Tammisunnuntai 1918 on kevään ohjelmistoa.

Tero Jartin elokuva kertoo Aaposta, joka joutuu pilkan kohteeksi ja nousee kapinaan.

Aapo – elokuva kapinaan ryhtyvästä rengistä

Taisto Reimaluoto näyttelee kapinoivaa renkiä.

Dokumenttielokuva sisällissodan kauhun ja terrorin ajasta kahden sodan uhrin kautta.

Dokumenttiprojekti: Uhrit 1918

Dokumenttielokuva sisällissodan kauhun ja terrorin ajasta.

Ajankohtaisen kakkosen 1918-ilta

Sisällissota 1918 viilsi keskustelijoiden muistoissa ja yleisön tekstiviesteissä teemaillassa 2008

Mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisia sekä tutkijoita

Näyttelijät Ritva Valkama (Martta) ja Veijo Pasanen (Lennu) tv-draamassa Lennu (1967).

Tv-draamat Lennu ja Kuilu kuvasivat sisällissodan kauhuja rintamakarkurin ja lapsen silmin

Kaksi tv-draamaa sisällissodasta.

Höyrylaiva Arcturus ja jäänmurtaja Sampo Vaasan edustalla 25.2.1918.

Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

Virolainen maisema, inspiraationa viron lippu.

Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet.

Sofia Hjulgrén

”Ruumiimme te tapoitte, mutta henkemme elää”

Sofia Hjulgrénin ja Alfred Kordelinin kohtalot 1918.

Arkebuseringar av röda 1918 i Västankvarn i Ingå.

Kirjailija Kjell Westö vuoden 1918 tapahtumista: "Järkyttävintä oli sisällissodan jälkeinen julma kosto"

Kjell Westö puhuu sisällissodan jälkeisistä tapahtumista.

Kolmen kuvan kollaasi: neljä punakaartilaista aseineen valokuvastudiossa Turussa, sairaanhoitajat Punakaartilaiset Tyyne Vilkman ja Martta Leimu sekä Vilho Ahlberg rakennuksen edessä Kaukaalla, kaksi punakaartilaista aseineen valokuvausstudiossa.

Sisällissota 1918 – punaiset muistot

Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

Lukulista itsenäistymisen aikaan

Vapauden huumasta kansan kahtiajakoon - Suomen itsenäistymisen ajat

Kirjat kertovat itsenäistymisen ajasta

Näyttelijä Martti Suosalo Puoli seitsemän studiossa juontajien Mikko Kekäläisen ja Susanna Laineen kanssa

Martti Suosalo: Rautaa tankoon, tempausvalatreeni ja taas jaksaa esiintyä

Näyttelijä huoltaa kehoa ja mieltä painonnostolla

Naisvankeja Hennalassa vuonna 1918.

Valtiolle vaarallisia naisia – poliittisten naisvankien kohtaloita viime sotien aikana

Poliittiset naisvangit Suomen historiassa

Martti Larni (Laine)

Martti Laine: Kuilu – Millaista oli homomiehen elämä sisällisodassa?

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1937 teokseen.

Katunäkymä Helsingistä 1960-luvulta

Filmivälähdyksiä Suomen kaduilta ja kedoilta vapaaseen käyttöön

Filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918

Ragnar Nordström – kulissien takainen isänmaallinen vaikuttaja

Nordström vaikutti monella tapaa suomalaiseen yhteiskuntaan.

Ohjelmasarjan "Tarinoita suomalaisesta terrorismista" nimi Helsingin kaupunkimaiseman päällä.

Tarinoita suomalaisesta terrorismista

1900-luvun alun Suomi eli poliittisen terrorin kierteessä.

Rutas-Matti, mies maailmanrauhan asialla

Vuonna 1995 valmistunut dokumenttielokuva asettuu ajassa taaksepäin ja piirtää kuvan Matti Rutasesta, miehestä Mahlun Maapallopatsaan takaa. Omintakeinen maailmanrauhaa julistava patsas valmistui vuonna 1955.

Pappi Elias Simojoki

Elias Simojoki oli karismaattinen pappi ja tulisieluinen kansankiihottaja, jolla oli vahva poliittinen missio

Elias Simojoki – heimosoturi.

Hessenin prinssi Friedrich Karl (1910-luku). Sivukentissä Hessenin suvun vaakuna ja Suomen vanha vaakuna.

Fredrik Kaarle oli vain tovin Suomen kuninkaana 1918

Pari kuukautta tuumittuaan "Väinö I" kieltäytyi kruunusta.

Tutkija Mirja Turunen osoittaa vanhaa koivua Kouvolan Veripellolla, jossa sisällissodan aikana vuona 1918 surmattiin joukko valkoisia.

Tutkija kumosi perimätiedon Kouvolan Veripeltojen kidutuksista

Kouvola oli punaisten harjoittaman terrorin synkin seutu.

Viimeinen elossa oleva punakaartilainen Aarne Arvonen muistelee Suomen sisällissotaa.

Aarne Arvonen – viimeinen punakaartilainen

Espanjantauti ja nälkä tappoivat joka kolmannen punavangin.

Heikki Ylikangas (1998).

Voiko sisällissota toistua?

Vuoden 1918 tapahtumia arvioi mm. Heikki Ylikangas.

Suojeluskuntalaisia Volynetsin kannella kaappauksen jälkeen

Volynetšin kaappaus maaliskuussa 1918

Vuonna 1938 tehty kuulokuva sisällissodan sivunäytöksestä.

Valkokaartilaisia riveissä rakennuksen pihalla (1918).

Koston kevät 1918

Sisällissodan väkivalta oli enimmäkseen organisoitua.

Suojeluskuntalainen ampuu käsiaseella huivipäisen naisen. Helsingin tyttölyseon oppilaan piirros kansalaissodan jälkeiseltä ajalta.

Sisällissodan traumat

Kuolemat ja katoamiset katkeroittivat sukupolvien ajaksi.

Työmies-lehden etusivu 28.1.1918: "Vallankumousjulistus Suomen kansalle."

He olivat mukana sisällissodassa 1918

Jääkärit, punaiset ja siviilit muistelevat sodista julmimpia

Punaisten hevosia ja rattaita Fellmanin kartanon pellolla 1918.

Punakaartin läntinen armeija antautuu

Fellmanin pellolle Lahteen kerättiin yli 20 000 punavankia.

Kenraali Adolf Ehrnroooth kotonaan.

Adolf Ehrnroothin lapsuus ulottui sortovuosista sisällissotaan

Sotilasura alkoi lumisodasta matruuseja vastaan.

Lentonäytös vuonna 1926

Lentämisen hurmaa vuoden 1926 lentonäytöksessä

Vuoden 1926 lentonäytös

Carl Gustaf Mannerheim.

Sotilas Mannerheim palaa Venäjältä Suomeen

Mannerheimista tuli sotilaskomitean ylipäällikkö.

Martti Jukola selostaa Zenith vastaan TUL -jalkapallo-ottelua TUL:n 3:lla liittojuhlilla Helsingin stadionilla. Wahlström

Työläisurheilu ja vappu

Mikä työväen urheiluliikkeessä oli työväenliikettä?

Kupletisti Jorma Ikävalko

Karjalaiskupletistin tunnetuimpia maamerkkejä ovat mm.”Hevosmiesten polkka” ja oma sävellys ”Joensuun Elli”.

Siirry sivun alkuun

Muualla Yle.fi:ssä