Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Mies kävelemässä jäätyneellä kevyenliikenteen väylällä Pohjois-Haagassa.

Mistä tietää, että on lyönyt päänsä maahan vaarallisesti? Lääkäriin on syytä lähteä etenkin kahdesta syystä

Aivotärähdys on tyypillinen lievä päävamma. Sillä, millaisella vauhdilla pää alustaan kolahtaa, on lääkärin mukaan iso merkitys.

Kaksi tyttöä ja kuljettaja taksin sisällä.

Nämä nuoret haluaisivat nukkua aamuisin pitempään – nyt koulutaksiin on pakko raahautua jo puoli seitsemän jälkeen

Jämsän nuoret haluavat eroon kahdeksalta alkavista kouluaamuista. Myös lastenneurologin mielestä sopiva aloitusaika murrosikäisen koulupäivälle on puoli yhdeksän tai yhdeksän.

aivotutkija Katri Saarikivi, Helsinki, 10.10.2018

Katri Saarikiven kolumni: Joulu on tietyssä vuodenajassa lymyilevä idea – se pesiytyy mieleen ja muuttaa ihmistä

Tieteentekijät ovat selvittäneet, missä kohtaa aivoja joulumieli sijaitsee. Ei asiaan ihan selvyyttä tullut, mutta maallikkokin tietää sen, että vaikka joulu on ihanaa aikaa, ei se kaikille sovi.

Kolumnisti Mona Mannervuo.

Mona Mannevuon kolumni: Nuorehkojen naisten tarkkaavuushäiriö on aikamme ilmiö

Yhä useampi nainen tunnistaa itsensä tarkkaavuushäiriöiden oirekirjosta. Moni kokee, että yhteiskunta on suunniteltu normaaliaivoisille. Normaali on kuitenkin hankala vertailukohta, pohtii Mannevuo.

Kuvassa naisen profiili, jossa päälle kuvitettuna aivot, jotka hehkuvat.

Valemuistot ovat aivoille sama asia kuin oikeat muistot ja 4 muuta faktaa muistivääristymistä

Miksi emme voi luottaa muistiimme ja miksi muistikuvamme ovat usein niin vääristyneitä? Entä mitä rikostutkinnassa pitäisi ehdottomasti ottaa huomioon muistin toiminnasta?

aivotutkija Katri Saarikivi, Helsinki, 10.10.2018

Katri Saarikiven kolumni: Miten pysyä järjissään, kun uhkakuva toisensa perään vyöryy silmille?

Nykymaailma tarjoaa alati uusia pelon aiheita. Samaan aikaan täytyisi pitää pää kylmänä ja järki kirkkaana. Siksi on lohdullista tietää, että samoin kuin pelkoa, myös rauhallisuutta voi tartuttaa muihin.

Toimittaja Tuukka Pasanen työntää sormeaan pääkalloon, jonka sisällä näyttäisi olevan aivot tai jotain aivojen kaltaista.

Viikon Tuukka: Filosofia antaa perspektiiviä, ajattelua voi muuttaa

Nykyaika – neuroeksistentialismin aika – herättää kysymyksiä olemassaolosta. Kysyminen itsessään on olennaista, siinä ollaan filosofian ytimessä. Onko yksilöllä merkitystä?

aivotutkija Katri Saarikivi, Helsinki, 10.10.2018

Katri Saarikiven kolumni: Voiko keinomaailmassa saada todellisen yhteyden toiseen?

Teknologiasta sanotaan, että se etäännyttää meitä toisistamme. Mutta teknologia ei ole joko hyvää tai pahaa – se on molempia ja kaikkea siltä väliltä.

Johanna Kaakinen kurkistaa pylvään takaa hymyssä suin. Kuvattu 22.2.2022 Helsingin Oodissa.

Uteliaisuus polttelee niin, että useimmat meistä ovat valmiita kärsimään vaikka sähköiskun saadaksemme tietoa

Nopea uteliaisuuden tyydyttäminen on kuin pikaruokaa aivoille. Haemme hetken mielijohteesta tietoa, jota emme aina edes tarvitse.

Mies katsoo ihmetellen puhelintaan.

Miksi olemme netissä niin tympeitä? Tässä kahdeksan syytä

Ihminen on taitava kommunikoimaan, paitsi verkossa.

Nyrkkiin puristettu käsi roikkuu koukun varassa peukalo lävistettynä.

Näin someyhtiöt käyttävät hyväkseen aivojesi palkitsemisjärjestelmää ja ajatusvinoumia

Miksi aivosi eivät koskaan saa tarpeekseen somesisällöistä?

Piirroskuva salamoivista aivoista. Kuvituskuva.

Aivot tyhmentyvät, kun suutumme – lue, mitä ärsyyntyminen saa aikaan elimistössä

Liskoaivot tekevät rumaa jälkeä adrenaliinipäissään.

Lauri Tammela ja Linda Tammela

Isäni sai aivoinfarktin ollessani 12-vuotias – olisipa joku kertonut, miten muuttuneen perheenjäsenen kanssa opitaan elämään

Toimittaja Linda Tammelan lapsuuden muutti isän yllättävä sairastuminen. Vuosien varrella hän on oppinut paikkaamaan isänsä heikkoja kohtia. Isä on sama, mutta eri – ja pelko läheisen menetyksestä varjostaa yhä arkea.

Professori Juha T. Hakala seisoo lumisessa maisemassa pensasaidan edessä.

Uteliaisuus kärsii yhä kielteisestä leimasta, vaikka sitä arvostetaan jo työelämässäkin – naapurin asioiden nuuskiminen ei kuitenkaan ihmistä kehitä

Uteliaisuuden huono kaiku juontaa professori Juha T. Hakalan mukaan Raamatun kertomukseen kielletystä hedelmästä. Läntinen kirkko suhtautui pitkään uuteen tietoon jokseenkin varauksellisesti.

Dokumentti ihmisen ja koiran ainutlaatuisesta suhteesta.

Prisma: Kiehtovat koirat – Mikä selittää ihmisen ja rakkaan lemmikin kestävän ystävyyden?

Tutkijoita kiinnostaa ihmisen ja koiran ainutlaatuinen side.

Australialainen dokumentti tutkii aivojen ikääntymistä.

Prisma: Pitkän elämän salaisuudet – treenatut aivot kestävät paremmin ikääntymistä

Aivot kestävät ikääntymistä, kun niitä jaksaa treenata.

Mies suutelee naista otsalle kuin lohduttaakseen.

Aivosi kiittävät, kun teet hyvää toiselle

Empatia aktivoi aivojen mielihyväjärjestelmää.

Tyttö piirtää huulipunalla sydäntä ikkunaan tai peiliin.

Prisma: Rakkauden anatomia – pakahduttava olotila on muutakin kuin tunne

Miten rakastuminen vaikuttaa ihmisen elimistöön?

Kädet leikkaavat värikkäitä kankaita.

Hyvä sinä, joka neulot, nikkaroit tai askartelet! Käsityöt ovat herkkua aivoille

Katso, mitä aivoissasi tapahtuu, kun teet käsitöitä.

Aivot tietokoneruudun edessä

Aivot ovat viisaat – ne ajavat itsensä burnoutiin, jos stressi jatkuu liian pitkään

Aivoissa näkyy rappeumia jo kuukauden stressin jälkeen.

Nainen lukee kirjaa

Tee testi: miten aivosi voivat?

Pienillä arjen valinnoilla on suuri merkitys aivoille.

Poika katsoo itseään rakastavasti peilistä

Puhu itsellesi kuin parhaalle ystävällesi – miksi on tärkeää kannustaa itseään?

Voiko positiivisella ajattelulla saada parempia tuloksia?

Nainen kirjoittaa.

Eikö opittava asia jää mieleen? Kokeile kirjoittaa se käsin

Käsin kirjoittaessa syntyy vahvempi muistijälki.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle