Uusimmat artikkelit
Tätä olivat talvisodan henki ja ihme aikalaisen silmin
Tulevaisuus oli katkolla 105 päivän ajan.
Valtiolle vaarallisia naisia – poliittisten naisvankien kohtaloita viime sotien aikana
Poliittiset naisvangit Suomen historiassa
Sotaorpo kantaa ikuisesti sodan muistoa mukanaan
Sota jätti jälkeensä kymmeniätuhansia orpoja
Oy Yleisradio Ab:n Propagandaosasto kertoo vuonna 1939 Kouluradiosta
”Lahti – Suomi, Kouluradiolähetys kansakouluja varten alkaa!
Tönimistä ja pisterohmuja – yleisurheilun Ruotsi-ottelun tarina
Suomi–Ruotsi-maaottelu alkoi vuonna 1925
Aamukukot kiekuivat päivän radio-ohjelman alkaneeksi
Aamuisin kuultujen kukkojen kiekaisuja ja tarinoita.
Mikrofoni vierailee 1930-luvun Viipurissa
Viki Raaska taltioi Viipurin tunnelmaa ja henkilöitä 1936.
Talvisota vei eduskunnan evakkoon Kauhajoelle
Eduskunta pakeni pommitetusta Helsingistä 1.12.1939
Suomalaisten suosikkipolkka kelpasi jopa miinantorjuntaan
Hanuriklassikko Säkkijärven polkan tarina.
Mieskuorojen iltalauluissa soi haikeus
Mieskuorojen iltalaulut soljuvat usein surumielisin sävelin.
Kansanomaisia lauluja mieskuorojen tulkitsemina
Kansanomaisissa lauluissa mieskuorot tulkitsevat kuorosovituksina kansanlauluja. Akademen esittää Erik Bergmanin johdolla laulun Kun on oikeen hulivililuonto, Etelä-Pohjanmaan mieslaulajat Jussit laulavat Kun poijat ne raitilla ja Mieskuoro Finlandia kuvaa tyttöjen ja poikien käytöstä kirkossa laulussa Kirkonkäynti.
Sota-ajan tanssikieltoa rikottiin salatansseilla
Tanssinhaluiset nuoret järjestivät ladoissa nurkkatansseja.
Sota syttyy - kansa kortille
Sota merkitsi säännöstelyä myös Suomessa.
Salakuljettaja muistelee
”Pula ei ollut kyllä mistään, kun vain rahaa oli”, sanoo entinen salakuljettaja Viljo Koivunen Turusta.
10 minuuttia ennen junan lähtöä 1939
Pekka Tiilikaisen hieno radioreportaasi.
Kyösti Kallion itsenäisyyspäivän puhe 1939
Itsenäisyyspäivänä 1939 oli talvisodan syttymisestä kulunut vasta viikko. Kun presidentti Kallio puhuu kansalle, on hänen äänensä väsynyt.
Venäläisen lentoupseerin haastattelu
Neuvostoliitto aloitti talvisodan 30. marraskuuta 1939 pommittamalla Suomen suurimpia kaupunkeja. Joulukuun alkupäivinä taltioitiin alasammutun lentäjän haastattelu.
Talvisodan kuvat
Pienen Suomen kohtalo levisi maailmalle lyhytkuvissa
Ulkoministeri Erkon talvisotapuhe
Eljas Erkko suuntasi puheensa Amerikkaan
Tervetuloa Lappiin
Mukavasti lämmittävä kevätaurinko ja hohtavat hanget ovat olleet Lapin matkailun houkuttimia 1900-luvun alkuvuosikymmenistä asti.
Uuteen elämään
Sodassa vammautuneet oli koulutettava uuteen ammattiin.
Mainilan laukaukset sytyttivät talvisodan
Talvisodan alku oli informaatiosotaa.
Talvisodan ensimmäinen päivä
Koosteessa suomalaiset muistelevat, kuinka talvisota alkoi.
Pellervo-seura 1939
Komea dokumentti maanviljelijöiden etujärjestön toiminnasta
Koloratuurilaulaja Amalia Kaalikurki
Teekkarien tempauksessa vuonna 1939 nähtiin maineikas laulajatar Amalia Kaalikurki. Taiteilijattaren vetonaulana oli postmoderni leikittely sukupuoli-identiteetillä.
Etulinjan kynämiehet
Suomessa ilmestyi yli 200 sotakirjaa talvi- ja jatkosodan vuosina 1939 - 1944. Osa käsikirjoituksista jäi sotasensuurin takia ilmestymättä. Helena Pilke on tutkinut sotakirjallisuuden syntyä, kustantamista ja sensuurin toimintaa väitöksessään Etulinjan kynämiehet.
Talvisodan pommituksia
Suomalaiset seurasivat sotaa radiosta
Talvisodan rintamaselostuksia
Suomalaiset seurasivat sodan etenemistä radion välityksellä
Sotaerakko
Elokuva Sotaerakko pohjautuu tositapahtumiin
Isättömät pojat
Sota vaikutti isyyteen ja miehen malleihin.
Sotamies Jokisen vihkiloma uhkaa kärytä, kun morsian puuttuu
Vihille on päästävä, vaikka morsian puuttuu
Suomi nousee tuhkasta
Valirauhan aikana jälleenrakennettiin kiivaasti.
Suomen armeija mobilisoitiin talvisotaan harjoituksilla lokakuussa 1939
Armeija koottiin rajalle lokakuussa 1939
Aarne Juutilainen, ”Marokon kauhu”
Äänessä on talvi- ja jatkosodan legendaarinen hahmo.
Lauluja Suomesta
Lauluntekijät Merikannosta Hectoriin kuvaavat kotimaataan.
Suomen sotakorvaukset Neuvostoliitolle olivat jättimäinen urakka
Suomi maksoi Neuvostoliitolle vuosia sotakorvauksia.
Vili Vesterinen oli harmonikan hallitsija
Säkkijärven polkalla torjuttiin sodassa radiomiinoja.
Karjalankannasta kiertämässä
Suomenlahden ja Laatokan välisellä kannaksella tutustutaan alueen asukkaisiin, nähtävyyksiin ja historiaan. Kesä 1939 enteili sodan myrskyjä.
Suomenhevonen sodassa ja armeijassa
Suomenhevonen on sodissa ollut uskollinen kumppani siellä jossain. Nykyisin rakuunahenkeä pitävät Suomessa yllä perinnekillat ja Hakkapeliittayhdistys.
Sota-ajan joulu
1939–1944 joulua vietettiin ampumahaudoissa ja evakossa.
1930-luvun kivierämaata
Kriittinen lyhytelokuva vuodelta 1939.
Helsingin valomeressä 1939
Pekka Tiilikainen kuvaa pääkaupungin iltaista valosinfoniaa runollisessa reportaasissaan, joka yltää tulenkantajamaiseen kaupunkiromantiikkaan.
Aulangon ihmelinna Hämeenlinnassa
1930-1940 -luvuilla, jolloin matkailu ulkomailla oli harvinaista, YLE keskittyi esittelemään kotimaisia turistikohteita.
Kivierämaata katsomassa
Ohjelmassa esitellään erilaisia lasten asumisympäristöjä. Useat asuinalueet ovat selostuksen mukaan epämukavia ja varsinkin lapsille turvattomia.
Viimeinen Eltsun ajo ennen talvisotaa
Seitsemännessä Eläintarhanajossa oli mukana ulkomaisia kilpailijoita seitsemästä maasta. Moottoripyöräilijät pitivät Eläintarhassa isäntämaan kunniaa yllä.
Inne i Skimuseet - hiihtomuseo Norjassa
Monet kerrat MM-näyttämönä olleella Holmenkollenilla sijaitsee myös Norjan hiihtomuseo. Sieltä löytyvät muun muassa 2500 vuoden takaiset sukset.
Uintimaaottelu Suomi-Puola
Vapaauinnin moninkertainen Suomen ja Pohjoismaiden mestari Pekka Tiilikainen selostaa vuoden 1939 kisaa. Suomelle heinäkuinen ottelu Helsingin Humallahdessa oli voitokas.
PM-uinnit vuonna 1939
Heinäkuussa 1939 järjestettiin Helsingin Uunisaaressa viimeinen pohjoismainen uintimaaottelu. Vesielementti ei viilentänyt selostaja Pekka Tiilikaisen radioilmaisua.
Yleisurheilun SM-kisat 1939
Vuoden 1939 kansalliset kilpailut olivat Helsinkiin suunniteltujen olympiakisojen kenraaliharjoitus. Kisaisäntänä oli sisäministeri ja SUL:n puheenjohtaja Urho Kekkonen.
Vuoden 1939 parhaat urheilijat
Talvisodan syttymisen johdosta vuoden 1939 parhaat urheilijat jäivät aikanaan valitsematta. Urheilutoimittajien liitto palasi asiaan 50 vuoden harkinta-ajan jälkeen.