puute - uusimmat sisällöt

Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen.

Mari Leppäsen kolumni: Sota synkistää mielen ja arjen, mutta vaikeita jouluja on koettu ennenkin – joulu tulee ja murtautuu arkeemme

Joulu on ilon ja rauhan juhla, ja kumpaakin maailmasta juuri nyt puuttuu. Silti sota on väliaikaista – joulu ikiaikaista, piispa Mari Leppänen kirjoittaa.

Tee oma nesteytysjuoma – täydellinen treeneihin, vatsatautiin ja krapulaan

Näin vältät nestevajeen.

Soiten terveyskeskuksissa kärsitään kovasta lääkärivajeesta – "Keski-Pohjanmaata ei koeta vetovoimaiseksi"

Terveyskeskuksissa on melkein puolet lääkärivakansseista täyttämättä. Pulaa on paikattu erilaisilla järjestelyillä.

Dokumentti Wienin kaupungin dramaattisesta kohtalosta.

Historia: Wien vuonna 1918 – maailmansota pyyhkäisi mahtikaupungin loiston

Mitä Euroopan mahtikaupungille tapahtui?

”Hävetti, kun loisimme muiden rahoilla” – lapsuuden taloudellinen epävarmuus kalvaa vielä aikuisenakin

Lapsuuden rahapuhe säilyy muistoissa pitkään.

Ilmari Tapiovaaran tuolit kalustivat sodanjälkeisen Suomen

Fanett-pinnatuoli on koko Suomen eniten tuotettuja tuoleja

Ministeri Virolaisen matkassa 1950- ja 1960-luvuilla

Arvovaltaista ulkopolitiikkaa, maanläheistä sisäpolitiikkaa

Sosialismi tai kuolema – kuubalaisia soraääniä uudessa maailmassa

Tuhannet valitsivat suunnakseen merentakaisen Miamin.

Aamuista metsää Sompion Lapion Savukoskella.

Matka 1800-luvun Lappiin kertoo kalotin kansan ankarista oloista

Kuusiosainen sarja valottaa Suomen Lapin historiaa.

Lapsi katsoo lähikuvassa kohti kameraan.

Suomalaislapsetkin ovat saaneet Unicefin avustusta

Unicef jakoi ruokaa ja vaatteita köyhille suomalaislapsille.

Sota syttyy - kansa kortille

Sota merkitsi säännöstelyä myös Suomessa.

Salakuljettaja muistelee

”Pula ei ollut kyllä mistään, kun vain rahaa oli”, sanoo entinen salakuljettaja Viljo Koivunen Turusta.

Kansa selätti korvikkeilla pulan ja säännöstelyn

Sota toi tullessaan ruokapulan.

Suomalaiset kerjuulla

Kerjääminen oli 1900-luvun alkupuolella osalle suomalaisista ainoa toimeentulon muoto. Kerjuulla käyneet kertovat kovista kokemuksistaan Elävän arkiston koosteessa.

1930-luvun pula ja konikapina

1930-luvun suuri lamakausi heijastui Suomeenkin.

Naisia jonottamassa Vako Oy:n lihamyymälään Petroskoissa.

Maan hallitus kansan palvelijana

Valistusfilmin mukaan kansaa odottaa onnellinen tulevaisuus.

Naisia tekemässä käsitöitä talkoovoimin.

Koko kansa talkoissa

Kotirintaman suomalainen kantoi kortensa kekoon talkoissa.

Kansanhuoltoministeriö ohjeistaa oikeaoppiseen pyykinpesuun valistusfilmissä vuodelta 1942

Taloudellisen pyykinpesun oppia vuodelta 1942.

Suomi nousee tuhkasta

Valirauhan aikana jälleenrakennettiin kiivaasti.

Liisa Tavi: Peltoniemen Hintriikan surumarssi

Kansansävelmään perustuva Peltoniemen Hintriikan surumarssi valittiin Suomen synkimmäksi lauluksi Helsingin Sanomien lukijaäänestyksessä vuonna 2006.

Tapani Kansa: Akselin ja Elinan häävalssi

Akselin ja Elinan häävalssi on suosituimpia häävalssejamme.

Kalle Holmberg johtaa Taistojen tiellä -laulun joukkoesitystä 1972

Kalle Holmberg: Taistojen tiellä

Teatterimies Kalle Holmberg johtaa esitystä Paattisissa 1972

Joulu rintamalla jatkosodan aikaan. Sotilaat ja lotat laulavat joululaulua 1942.

Sota-ajan joulu

1939–1944 joulua vietettiin ampumahaudoissa ja evakossa.

Kansanapu auttaa sodan keskellä

Vapaehtoista apua sodan keskellä.

Hiuksetkin talteen Suomen hyväksi

Jatkosodan aikana hiuksia kerättiin kankaiksi.

Naisia seuraamassa itsenäisyyspäivän paraatia 1940 Helsngissä

Itsenäisyyspäivä sodan varjossa

Talvisodan jälkeen itsenäisyyspäivää vietettiin hartaasti

Häkäpöntöt bensan korvikkeena

Häkäpöntöt olivat sota-aikana tuttu näky.

Kun Suomi sai talvisodan rauhanehdot, koko maassa oli suruliputus

Moskovan rauhanehdot herättivät surua ja murhetta

Sota pani tavarat kortille

Niukkuutta yritettiin lievittää säännöstelyllä.

Siirtoväen asuttaminen toi myös ongelmia

Kyösti Kallio puhui siirtoväelle 12.4.1940

Talvisodan sotavangit kertovat kokemuksistaan

Pekka Tiilikaisen haastattelu vuodelta 1940

Suomalaisvangit eivät viihtyneet naapurin leireillä

Neuvostoliitosta talvisodan jälkeen palautetut sotavangit joutuivat ensimmäiseksi karanteenileirille. Monet heistä olivat haavoittuneita tai muuten heikossa kunnossa. Pekka Tiilikainen vierailee toukokuussa 1940 tilapäisellä karanteenileirillä ja haastattelee palautettuja sotavankeja.

Säännöstelyä kesti 15 vuotta

Säännöstely-sanan kuullessaan ihminen tuntee ehkä samoin kuin potilas nähdessään kirurgin veitsen, Usko Santavuori arveli ohjelmassaan vuonna 1954. Tuona syksynä ostokorteista luovuttiin lopullisesti.

Aihe: puute