Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Antti Rönkä

Antti Röngän kolumni: Hetki hetkeltä -todellisuus sai tajuamaan, ettei maailman rajaaminen ole vastuutonta

Informaatiovirran rajaaminen ja kohtuullinen välinpitämättömyys ei ole vastuutonta, vaan vastuullista, kirjoittaa Rönkä.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg.

Ukrainan ilmapuolustuksen tukeminen, Suomen ja Ruotsin jäsenyysprosessi sekä Kiina-suhteet – tästä Naton ulkoministerien kokouksessa on kyse

Suomi osallistuu kokoukseen tarkkailijajäsenenä. Turkin mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-prosessista keskustellaan ulkoministerien kesken.

Ukrainalaisia sotilaita ampumassa haupitsilla.

Asiantuntija arvioi Ukrainan valmistelevan hyökkäystä, ja kylmä talvi hyödyttää sitä

Jäätynyt maa mahdollistaa isojen sotilasoperaatioiden toteutuksen. Sulan aikaan motorisoidut joukot voivat edetä lähinnä vain teitä pitkin.

Två gamla kvinnor sitter på en bänk, de har en hund med sig.

Sotataidon opettaja palauttaa mieleen Suomen talvisodan: ”Ukraina selviää kovasta talvesta paremmin”

Pakkastalvi tulee olemaan ukrainalaisille raskas, mutta sotimisen kannalta kova talvi on ukrainalaisten etu.

Poika pakolaisleirillä.

Syyrialaisilla on edessä hengenvaarallinen talvi

Miljoonat syyrialaiset elävät hengenvaarallisessa puutteessa, mutta YK on saanut vain alle puolet heille tarvitsemastaan avusta.

Ukrainan presidentti puhuu ilmastokokouksessa Shrm el-Sheikhissä, Egyptissä 8. marraskuuta 2022.

Sota vauhdittaa ilmastonmuutosta – professori Ollikainen: ”Ukrainan sodan päästöt vastaavat jo Suomen vuoden kasvihuonepäästöjä”

Luonto ja ympäristö kärsivät merkittävästi sodan vaikutuksista. Ukrainan mukaan sota on aiheuttanut yli 30 miljoonan tonnin kasvihuonekaasupäästöt.

Bayraktar TB2 drooni lentokeltällä, taustalla Ukrainan lippu. Ukrainalainen sotilas seisoo droonin vieressä.

Miehittämättömien ilma-alusten merkitys lisääntyy taistelukentillä – älykkäät drooniparvet voivat muuttaa sodankäynnin luonnetta

Droonien merkitys nykyaikaisessa sodankäynnissä lisääntyy niin hurjaa vauhtia, että alan asiantuntijakin yllättyi. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut käsityksiä.

Historian professori Kari Alenius Oulun Yliopistolta

Mikään ei viittaa siihen, että Puolan ohjusturmalla olisi isompaa merkitystä, arvioi konflikteja tutkinut historian professori

Oulun yliopiston professori sanoo, että oli odotettavissa, että sodassa tapahtuu vahinkoja.

Kaksiosainen kuva. Vasemmalla kuvakaappaus videosta, jolla ukrainalaissotilaat julistavat vapauttaneensa Snihurivkan kaupungin Ukrainassa. Oikealla toimittaja Antti Kurra.

Ukrainalaisjoukot kertoivat videolla vapauttaneensa Snihurivkan kaupungin – näistä yksityiskohdista näemme, olivatko he todella siellä

Toimittaja Antti Kurra paikantaa Snihurivkan kaupungista julkaistun ukrainalaisjoukkojen videon.

Ukrainalaisia sotilaita Hersonin ulkopuolella lokakuussa 2022.

Venäjän puolustus­ministeri: Venäjä vetää joukkonsa Hersonista – Ukraina suhtautuu epäilevästi

Venäjän vetäytymisestä on tihkunut ristiriitaisia tietoja. Ukrainan mukaan on liian aikaista puhua vetäytymisestä. Sodan kannalta kyse olisi merkittävästä muutoksesta, mikäli venäläiset todella vetäytyvät alueelta.

Kuvassa Viikon Tuukka eli toimittaja Tuukka Pasanen on tiputtamassa rauhansymbolia käsistään, taustalla näkyy Vladimir Putinin naama, jonka silmien vieressä, osittain päällä, näkyy räjähdys.

Viikon Tuukka: Onko pasifismille tilaa?

Sota Ukrainassa on muuttanut monien ajattelua armeijan, sodan ja rauhan suhteen. Pasifistinenkin ideologia on joutunut stressitestiin. Mitä se tarkoittaa ja millaiselle pasifismille on tilaa?

Ylen kolumnisti Ilmari Käihkö.

Ilmari Käihkön kolumni: Ydinaseiden aika ei ole ohi, mutta ydinaseettomista on tullut yhä haavoittuvaisempia

Ydinaseet eivät ole hävinneet maailmanpolitiikasta, ja Venäjäkään tuskin olisi hyökännyt Ukrainaan, jos Ukrainalla olisi ollut ydinase, kirjoittaa Käihkö.

Joonas Konstig, Helsinki, 05.06.2020

Joonas Konstigin kolumni: Mitä enemmän asiat muuttuvat, sitä enemmän ne pysyvät samana – elämme 1940-lukua uudelleen

Energiapulasta murehtivaa Suomea voi lohduttaa, kun nykyoloja verrataan edelliseen pula-aikaan, kirjoittaa Konstig.

Ravintola Ukko-Pekan yrittäjä Margarita Laihia.

Venäjän hyökkäys lähes tyhjensi monille tutun kylän Lappeenrannassa: ''Meidän kylällä ei ole enää mitään''

Itärajan junaliikenteestä eläneestä Vainikkalan kylästä loppuvat pian viimeisetkin palvelut.

Adolf Hitler ja Mannerheim tapaavat Imatralla vuonna 1942.

Suomen sotimisesta toisessa maailmansodassa tehdään uusi oppikirja – tapahtumista kerrotaan tuoreimman tutkimustiedon pohjalta

Jenny ja Antti Wihurin rahasto on myöntänyt hanketta varten sadan tuhannen euron apurahan professori Pekka Visurin työryhmälle sekä Sodan ja rauhan keskus Muistille.

Tuskasta huolimatta raiskaukset on dokumentoitava, kannustaa väkivallan uhreja auttava kosovolainen lääkäri Feride Rushiti

Sodassa raiskattuja auttava kosovolaislääkäri: Teot on dokumentoitava, vaikka se tuskallista onkin

Balkanilla sodittiin 1990-luvulla, mutta uhrien vammoja hoidetaan edelleen. Lääkäri Feride Rushiti auttaa seksuaalista väkivaltaa kokeneita. Uusia autettavia tulee Ukrainasta.

Sotavanki syö näkkileipää metsässä istuen.

Soijamakkara syntyi keskellä nälänhätää, jeesusteippi korjasi ammuslaatikot – listasimme seitsemän sota-aikana syntynyttä keksintöä

Harva kravatin kaulaansa pujottava tietää, että 1600-luvulla pukineen edeltäjällä erotuttiin toisesta taistelijasta ja pyyhittiin veritahrat. Arkisten esineiden sotainen tausta voi yllättää.

Lapsia tänne ei uskalla vielä tuoda, sanoo armenialainen Ofelya Zohrabyan kotikaupungissaan Jermukissa.

Armenian ja Azerbaidžanin konflikti paljastaa Venäjän vallan rapautumisen – Ukrainan sotaan keskittynyt maa ei suojellut liittolaistaan

Armenian ja Azerbaidžanin konflikti paljastaa Venäjän vaikutusvallan murenemisen Etelä-Kaukasiassa, jota Venäjä on tottunut pitämään takapihanaan.

Ukrainalais perhe uudessa kodissa Äänekoskella. Äiti Natalija Mosenskaja, isä ja kolme lasta. Nuorinin 7 kk ikäinen. Kuusi vuotias kouluikäinen poika  ja miehen serkun morsian Maria Bukir myös kuvassa.

”Jos se on mahdollista, jäämme tänne” – ukrainalainen perhe rakentaa elämäänsä uusiksi Äänekoskella

Itä-Ukrainasta kesällä paennut nelihenkinen Moshenskin perhe haluaisi sodan loppuvan mahdollisimman pian. Lasten takia perhe haluaa kuitenkin pysyä Suomessa.

Aram Aflatuni.

Aram Aflatunin kolumni: Kun sota syttyy, on aika järjestää festivaalit

Tyttäreni koulusta tullut reppukirje “kuinka toimia sodan syttyessä” palautti perusasioiden ääreen, kirjoittaa Aflatuni.

Ryhmä palvelukseen määrättyjä miehiä lähti eilen matkaan Pietarista.

Venäjällä miehiä on määrätty sotaan osin mielivaltaisesti, asiantuntijan mukaan kyse ei ole enää osittaisesta liikekannallepanosta

Kenraalimajuri Harri Ohra-aho katsoo, että Venäjällä on meneillään vaiheittain toteutettu yleinen liikekannallepano. Paikoin palvelukseen on kelvannut kuka tahansa, jopa pidätettyjä on rekrytoitu.

Varusmiehet katsovat ampumataulua, jossa asetta kädessään pitävän miehen kuva.

Tosipaikan tullen tämä valmiusyksikkö reagoisi ensin – varusmies: "Olen valmis, jos tarve vaatii"

Asepalvelus ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat lisänneet monen varusmiehen motivaatiota. Osa seuraa Venäjän toimintaa tarkasti ja sen huono sotamenestys on nostanut itseluottamusta.

Georgian ja Venäjän välinen raja-asema jumittui Georgiaan pyrkivistä autoilijoista 21.9.2022

Määräys liikekannallepanosta nosti lentolippujen hinnat pilviin Venäjällä – venäläisten joukkopako näkyy myös jonona Georgian rajalla

Venäläiset matkustavat nyt erityisesti maihin, jonne ei tarvita viisumia. Lentolippujen kysyntä on ollut kovinta, mutta ryntäys pois maasta näkyy myös maarajoilla.

Ukrainan yleisurheiluliiton puheenjohtaja Jevhen Pronin seurasi maansa urheilijoiden edesottamuksia Münchenin EM-kisoissa 2022. Kisojen jälkeen hän lähti sodan eturintamaan.

Ukrainan yleisurheilupomo edustaa ykköset päällä maailmalla, mutta palaa aina tärkeään tehtävään sotatantereelle – Jevhen Pronin muistuttaa Suomen esimerkistä

Ukrainan yleisurheiluliiton puheenjohtaja on ollut kesän aikana välillä kansainvälisissä yleisurheilutapahtumissa ja välillä pommittamassa venäläissotilaiden tukikohtia Ukrainassa.

Venäjän ja Kiinan presidentit tapasivat Samarkandissa

Vladimir Putinin sota etenee huonosti – kolme syytä siihen, miksi Venäjän presidentin asema ei silti vielä horju

Yleinen liikekannallepano on liian riskialtis Kremlille. Sen sijaan Venäjä pyrkii painostamaan Ukrainaa lännen kautta, arvioi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes.

UtrUutistoimisto AP kertoo toimittajiensa nähneen hautapaikan metsässä Izjumin ulkopuolella torstaina. Kuvassa tutkijat eristävät löytöpaikkaa. Kuva: Evgeniy Maloletka / AP / Lehtikuvaedare finns redan på plats i skogen i Izium, där man hittat den nya gravplatsen.

Ukraina: Izjumin joukkohaudassa 450 hautaa, suurin osa kuolleista siviilejä

Ukrainan sisäministeriön edustajan mukaan Izjumista on löydetty yhteensä ainakin 1 000 ruumista. Suurin osa joukkohautaan haudatuista on siviilejä, kertoo Ukrainan poliisi.

Toimittaja Antti Kurra.

Ukrainan vastahyökkäys minuutissa

Näin Ukraina hämäsi Venäjää.

Suomalaistaistelija joka käynyt Ukrainan sodassa kouluttamassa ja sotimassa.

"Lähdetään häntä koipien välissä", viestitti "Roni" Ukrainasta – moni suomalainen lähti sotimaan innolla, mutta turhautui todellisuuteen

Ukrainan asevoimista ja kansainvälisistä vapaaehtoisista on annettu mediassa kaunisteltu kuva, sanoo venäläisiä vastaan taistellut suomalainen.

MPKK:n Mäkitalo: Liikekannallepano Venäjällä epätodennäköinen

"Ukrainalla on nyt momentum": Yllätyshyökkäyksellä Venäjää vastaan ratkaiseva merkitys, arvioi UPIn johtava tutkija

Venäjällä ei ole tällä hetkellä resursseja Ukrainan etenemisen pysäyttämiseksi Harkovassa, sanoo MPKK:n sotilasprofessori.

Joukko vihreissä univormuissa olevia sotilaita marssii aidan viertä ohi suuren seinämaalauksen, joka esittää nuorta siniseen univormuun pukeutunutta sotilasta rynnäkkökivääri kädessään.

Venäjän televisiossa väläytetään jo yleistä liikekannallepanoa – asiantuntijan mukaan Venäjä ei kykenisi mobilisointiin

Venäjä ei enää pysty palauttamaan asevoimiensa kykyjä hyökkäystä edeltäneelle tasolle, arvioi Ylelle venäläinen sotilasalan asiantuntija Pavel Luzin.

Kartalla Venäjän rintamalinja 11.9.

Kartat paljastavat, miten nopeasti Venäjän joukot perääntyvät Itä-Ukrainassa

Todennäköisesti osa Venäjän sotilaista on paennut ilman mitään taisteluita, sanovat Ylen haastattelemat sotilasasiantuntijat.

Ukrainan sotilas nosti maan lipun salkoon takaisin vallatulla alueella Harkovassa

Hyökkäyksen kannattajat suuttuivat sodanjohdolle Venäjällä

Ukrainan on kerrottu saaneen haltuunsa laajoja alueita, muun muassa Izjumin ja Kupjanskin kaupungit.

Pekka Toveri.

"Täydellinen operatiivinen yllätys" ja "totaalinen höplästäveto" – Pekka Toveri kertoo, miten Ukraina toteutti vastahyökkäyksensä

Kenraalimajuri evp. Pekka Toverin mukaan ukrainalaisilla on aloite käsissään. Venäjän joukot ovat kuitenkin romahtaneet vain alueellisesti.

Mitä jos Venäjä hyökkää? Kuviteltu siirtyminen Joensuusta Hankasalmelle.

Yli miljoona suomalaista voisi joutua pakenemaan idästä länteen, jos Venäjä uhkaisi sodalla – tällainen olisi evakkomatka vuonna 2022

Omalla autolla kulkisi 70–80 prosenttia lähtijöistä, aluehallinnon virkamies Tarja Wiikinkoski sanoo.

Kerrossängyssä lasten unileluja.

Kaakon vastaanottokeskukset varautuvat uusiin asiakkaisiin, kun talvi alkaa Ukrainassa – asuntoon majoittuminen tukee omatoimisuutta

Kaakkois-Suomeen ei tarvita juuri nyt enempää asuntoja Ukrainasta sotaa pakeneville ihmisille, mutta asuntoja voidaan kalustaa heidän käyttöönsä nopeallakin aikataululla.

Mies kaataa ämpäristä vettä vielä kytevään rakennuksen osaan.

Ukraina yllätti vastahyökkäyksellä Harkovan suunnalla – MPKK:n apulaisprofessori: "Nyt näemme Ukrainan olevan sodan aloitteellinen osapuoli"

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi illalla "hyviä uutisia Harkovasta". Tarkempia yksityiskohtia hän ei kertonut.

Ett lastfartyg i rött och svart till sjöss. På aktern kan man se namnet Fulmar S.

Yli 60 viljalaivaa pääsi matkaan Ukrainasta, mutta minne alukset ovat menneet? Data paljastaa: suurin osa viljasta päätynyt muualle kuin Afrikkaan

1,2 miljoonaa tonnia viljaa on viety Ukrainasta viljalaivojen kyydissä elokuussa. Suurin osa viljasta ei ole kuitenkaan päätynyt sinne, missä sitä eniten tarvitaan.

Tutkiva toimittaja Jekaterina Fomina kertoo, miten sotarikoksista epäiltyjen venäläisten sotilaiden jäljille päästiin. Kuva on kuvakaappaus iStories-julkaisun artikkelista.

Venäläinen sotilas kuvasi itseään ja päätyi tunnustamaan sotarikoksen toimittajalle – "Ymmärrän, että joudun tämän tiedon takia vankilaan"

Ukrainalaiskylää miehittäneet sotilaat löytyivät ottamiensa kuvien avulla. Toimittaja Jekaterina Fomina toivoo, että reportaasi herättelee nuoria venäläismiehiä välttämään armeijaa.

Hailuodon Hyypänmäellä sijiaitseva pakopirtin rotko, jossa oli isovihan aikana piilopirtti.

Oulun seudulla paljastetaan muistomerkit isonvihan uhreille ja tervasoutajille

Viikonvaihteessa paljastetaan Oulun seudulla kaksi historiaa kunnioittavaa muistomerkkiä. Toinen paljastetaan Oulussa ja toinen Muhoksella.

Kuvassa kolumnisti Kari Enqvist, Helsinki, 23.10.2018

Kari Enqvistin kolumni: Venäjän raaka sota Ukrainassa on myös tavallisten venäläisten sota

Maailmassa hyvä ja paha kietoutuvat toisiinsa, ja myös tekemättä jättäminen on teko, kirjoittaa Enqvist.

Tuhoutunut venäläinen panssarivaunu taistelun jäljiltä Mykolajivissa Ukrainassa.

Yhdysvaltalaiset tiedustelulähteet: Venäjän armeija kärsii mittavasta miehistövajeesta Ukrainassa

Venäjän arvellaan turvautuvan palkkasotilaiden ja rikollisten värväämiseen sekä kertaalleen loukkaantuneiden sotilaiden lähettämiseen takaisin rintamalle miehistövajeen paikkaamiseksi.

Venäläiset miehittäjät pakottivat kaksitoista ihmistä elämään tässä kellarissa yli kaksi viikkoa talvella.

Yle vieraili Ukrainan keväällä vapauttamassa kylässä Hersonin alueella – "Venäläiset pakottivat meidät perunakellariin kahdeksi viikoksi"

Samaisen kylän eteläpuolelta on nyt alkanut Hersonin vastahyökkäys. Sotilaat ja kyläläiset kertovat, miksi Venäjän miehittämien alueiden vapauttaminen on tärkeää.

Leo Kunnas vanhassa vankisellissä.

Tässä sellissä 16-vuotias Leo Kunnas oppi, että voimaa voi vastustaa vain voimalla – entisellä Neuvostoliiton vangilla on nyt tärkeä viesti

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys parantaa Viron ja kaikkien Baltian maiden turvallisuutta, arvioi virolainen kansanedustaja ja maanpuolustusasiantuntija Leo Kunnas.

Jussi Halla-aho on huolissaan Ukrainan sodan seurauksista länsimaiselle yhteiskuntajärjestykselle

Perussuomalaisten Halla-aho on huolissaan Ukrainan sodan seurauksista ja kysyy, mitä Venäjän voitto tekisi länsimaiden imagolle

Jussi Halla-ahon mukaan Venäjän voitto sodassa antaisi viestin, että "Venäjän kaltainen kehitysmaatalous pystyy voittamaan koko kollektiivisen lännen."

Ikoneita taidemuseo Eemilin näyttelytilassa Lapinlahdella.

Ukrainalaiset ovat löytäneet hyvin Joensuun ortodoksisen seurakunnan toiminnan pariin

Ukrainalaisilla on mahdollisuus tutustua Joensuun ortodoksiseen seurakuntaan, osallistua jumalanpalveluksiin ja keskustella papin kanssa. Kohtaamiset kirkossa ovat tärkeitä Ukrainan sotapakolaisille.

Kuvassa on Satu Linnaranta auringonkukkien keskellä.

Kuopion Hirvilahdessa voi poimia auringonkukkia Ukrainan hyväksi – viljelijä: "Meidän täytyy pitää Ukraina mielessä"

Kuopion Hirvilahdessa asuvat Satu ja Jussi Linnaranta saivat idean auringonkukkapellolleen jo keväällä.

Toimittaja Antti Kuronen tuhoutuneen kerrostalon edessä. Antilla suojaliivi jossa lukee press

Venäjä käyttää Zaporižžjan voimalaitosta kilpenään, sanoo Ylen ulkomaantoimittaja – asiantuntija ei usko Venäjän haluavan ydinvoimalaonnettomuutta

Zaporižžjan ydinvoimalan tilanne on taas ollut tapetilla viime aikoina. Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smithin mukaan Venäjällä on laitokselle monta käyttötarkoitusta, joista konkreettinen ydinvoimalaonnettomuus on kenties se pienin.

Saksalaisia sotilaita jatkosodan aikana

Vanhat diplomaattisähkeet paljastavat Hitlerin hullaantuneen suomalaisista – syy ihailulle eivät olleet kansalliset piirteet

Ulkoministeriön arkistoista löytyy lukuisia diplomaattisähkeitä, joita Suomen suurlähettiläät ovat 1930- ja 40-luvuilla lähettäneet ministeriölle.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle