Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Lapualla havahduttiin kanakoiraharrastajien määrän kasvuun – nyt jättimäiselle peltoaukealle halutaan peltoriistakeskittymä

Peltopyiden ja fasaanien määrää halutaan kasvattaa ja pienpetomäärät kuriin. Samalla lintukoiraharrastajille tulisi valtavasta peltoaukeasta harjoitus- ja kilpailualue.

Hirvenmetsästykseen tulee lisää aikaa

Valtioneuvosto hyväksyi torstaina muutoksia useiden riistalajien metsästysaikoihin.

Ainutlaatuinen Alajoki ei ole enää entisensä – kiistelty tie ja tehoviljely ovat kaventaneet peruuttamattomasti lintujen elintilaa

Alajoki on kansainvälisesti tärkeäksi luokiteltu lintujen levähdys- ja pesimäalue. Rauha peltolakeudella rikkoutui kuntaliitoksen myötä.

Hanhien metsästystä aiotaan aikaistaa – Birdlifen suojelujohtaja ei vastusta ajatusta

Aikaistus koskee kanadan- ja merihanhen peltopyyntiä. Muutoksella pyritään ehkäisemään hanhien aiheuttamia maatalousvahinkoja.

Keväiset soidinmenot: Peltopyy

Peltopyy on palleromainen kanalintu.

Kuka lintulaudallani ruokailee: Peltopyy

Peltopyy on palleromainen kanalintu.

Pohjoiskarjalaiset metsästäjät nostavat hattua ehdotetuille hirvenmetsästyksen lakimuutoksille

Pohjoiskarjalaiset metsästäjät ottavat ilolla vastaan muutokset, joita ministeriö suunnittelee hirvenmetsästykseen. Taputuksia saavat etenkin jahdin alun myöhästyttäminen lokakuun toiseen lauantaihin ja sitä myötä naarashirven vasasuojan lyhentäminen.

Korpivaarassa voi jo parin vuoden kuluttua pyöriä jättituulimyllyjä - vaikutukset ihmisiin ja eläimiin huolestuttavat kyläläisiä

Tuulivoima kiinnostaa nyt energia-alan toimijoita. Yksi lukemattomista uusista hankkeista on suunnitteilla Pohjois-Karjalan Liperiin, piskuiseen Korpivaaran kylään. Hankekehitysyhtiö Tuulialfa Oy pitää hanketta lupaavana, mutta monet Korpivaaran asukkaat ovat epävarmoja jättituulimyllyjen rakentamisen seurauksista terveydelle ja ympäristölle.

Luontochat haastoi asiantuntijat: Tunteeko muurahainen kipua? Miksi leskenlehti on kevään ensimmäinen kukka?

Miksi kyy ei ole Suomessa rauhoitettu? Tunteeko muurahainen kipua? Voiko mehiläisen pesä kääriä peltikaton rullalle? Muun muassa näihin kysymyksiin asiantuntijat vastasivat Yle Pohjois-Karjalan luontochatissa.

Maistuisiko minimuna?

Jyväskyläläisen Juuli Kainulaisen omakotitalon varastohuoneesta kuuluu pientä piipitystä. Kolmekymmenpäinen viiriäiskatras vaatii päivittäistä huolenpitoa, mutta linnuilta saa vastalahjaksi pikkuruisia munia.

Tutkimus: Euroopasta kadonnut yli 400 miljoonaa lintua 30 vuodessa

Tutkimuksen mukaan etenkin yleisimpien lintulajien, kuten peltopyiden, kiurujen, varpusten ja kottaraisten määrä on vähentynyt viime vuosikymmeninä.

Nyt on paras aika poimia villiyrttejä – näillä keinoilla kokit taikovat rikkaruohon rikkaudeksi

Suomen luonnosta löytyy alkukesästä runsaasti syötäväksi kelpaavia kasveja, joista voi rakentaa salaatin tai maustaa vaikka jälkiruuan. Villiyrttien asiantuntijat koostivat viiden ruokalajin yhdistelmän kesän villiyrttien parhaimmistosta.

Petovihan vuoksi myös linnut saavat siipeensä

Lintujen tahallista vahingoittamista tulee ilmi pelkästään Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen alueella muutamia tapauksia vuosittain. Biologi Harri Hongellin mukaan synkempiä kohtia on pitkin Suomea. Niissä tapausten takaa löytyy yleensä vanhan kansan petoviha.

Nyt on aika aloittaa lintujen talviruokinta

Talvi on lähestymässä. Lintulaudoille voi jo ripotella siemeniä, viljaa ja murskattuja pähkinöitä. Linnut kiittävät vierailemalla paikalla vuosi toisensa jälkeen.

Liperiläistipu kelpaa niin pääministerille kuin kenraalin koiralle

Suomen tiettävästi ainoita ravintolapöytiin tuotettavia kotimaisia peltopyitä kasvatetaan Ristin kylällä Liperissä. Häkkikasvatettu pyy höyryää muun muassa pääministeri Kataisen lounaskekkereiden pöydillä.

Kanalintuja tapaa harvakseltaan kaikkialla

Kanalintuja tapaa harvakseltaan kaikkialla

Petelius ihastelee itäisen Suomenlahden luontoa

Juuri ennen juhannusta tehdyltä Tammion reissulta mieleen jäi erityisesti upea kahden linnun yhdistelmä. Harvinaisiin lajeihin törmääminen on Pirkka-Pekka Peteliuksen mielestä hienointa silloin kun ne tapahtuvat odottamatta.

Riistakeskus tutkii peltopyiden sijoittumista

Suomen riistakeskus tutkii peltopyiden geeniperimää ja alueellista sijoittumista. Erikoissuunnittelija Marko Svensberg kertoo, että tarkoituksena on kartoittaa peltopyiden kahden alalajin, itäisen ja läntisen, sijoittumista.

Peltopyy elää vain Pihtiputaalla

Maakunnasta jo kokonaan kadonnut peltopyy on tulossa takaisin. Pihtiputaan Pohjanmaan puoleisessa kolkassa on jo parin vuoden aikana tehty peltopyyhavaintoja ja viime kesänä lintujen on todettu lisääntyneen roimasti. Alkunsa Pihtiputaan tulokkaat ovat saaneet Pohjanmaan puolella tehdyistä istutuksista.

Hongisto: Julkinen paine vain tiivistää perussuomalaisia

Perussuomalaisten kansanedustajaryhmä on tiivistynyt julkisuuden paineessa. Puolue on ollut viime päivät mediassa esillä etenkin kansanedustaja Jussi Halla-ahon Kreikkaa koskevan Facebook-kirjoittelun vuoksi.

Peltopyyt kaipaavat nyt ruokintaa

Peltopyyt ovat kovalla koetuksella ankaran talven vuoksi. Lumikerrokset ja kova hangenpinta haittaavat ruuan saantia sekä liikkumista.

Eläimille kova talvi

Kuluva talvi on ollut metsän eläimille poikkeuksellisen ankara. Viime talvenakin oli paljon lunta, mutta lumen pinta pysyi pitkään pehmeänä. Kova kansi haittaa nyt liikkumista ja estää ruuan saannin.

Karl Fazerin ansiosta Jokioisilla metsästetään fasaaneja

Kauppaneuvos Karl Fazer antoi keväällä 1913 hautoa 2000 munaa, joista kehittyi seuraavana syksynä 500 fasaanin vakinainen kanta. Nyt lintua tarhataan Lounais-Hämeessä monissa paikoissa, esimerkiksi Tammelan Riihivalkamassa niitä on satakunta. Jokioisilla on metsästettävä fasaanikanta.

Elimäen peltopyyt tutkimuksen kohteena

Elimäellä tutkitaan riistalintujen mahdollisia risteytymiä.

Ruissalon lintulajeista toivotaan havaintoja

Kaupungin ympäristösuojelutoimisto laskee Ruissalon saaren linnustoa 10 vuoden välein. Parhaillaan meneillään olevaan urakkaan voi osallistua kuka tahansa. Maallikkohavaintoja toivotaan etenkin harvinaisista lajeista.

Tähtäimessä pahaiset pesävarkaat

Varisten ja harakoiden luvanvarainen metsästys on alkanut. Ympärivuotinen metsästys on vuoden 1995 jälkeen muuttunut EU:n rauhoitettua linnut pesismisajaksi.

Leuto sää ajaa peltopyyt pihapiireihin

Luminen pakkastalvi on ajanut eläimet ja linnut selviytymiskamppailuun. Nälkiintyminen uhkaa kun ruoka on syvällä lumen alla piilossa. Varsinkin pöllöille luminen talvi on koitunut kohtalokkaaksi. Kanalinnut, kuten peltopyy hakeutuvat ihmisen lähelle.

Kauriskanta kärsii paksusta lumesta

Pienisorkkaisten kauriiden on vaikea kaivaa ruokaa paksun lumivaipan alta. Hirvet ja valkohäntäpeurat selviävät hangista paremmin.

Elimäellä elvytetään peltopyykantaa

Elimäelle on perustettu mallialue peltopyyn elinympäristön hoidolle. Tarkoituksena on turvata lähes kadonneen perinnelinnun säilyminen riistalajina.

Harvinaisia peltopyitä halutaan lisää Nivalaan

Nivalassa pesii nyt satakunta paria peltopyitä, vaikka tilaa riittäisi kymmenkertaiselle määrälle. Linnun elinmahdollisuuksia yritetään parantaa selvityksen avulla.

Koposen alkukesä ulkosaaristossa

Kesäkuun alku on sitä aikaa, kun ihmisten pitäisi havahtua nauttimaan linnun laulusta kotipihoilla, mökeillä, metsässä, rannoilla, kaikkialla.

Poikkeuslupia varislintujen metsästykseen haetaan runsaasti

Munarosvoina ja roskisten tonkijoina tunnetut varislinnut ärsyttävät monia. Parasta aikaa niillä on meneillään rauhoitettu pesintäaika.

Lutherin tunkiot kertovat vauraasta elämästä

Uskonpuhdistuksen isä Martti Luther ei naulannut kuuluisia teesejään Wittenbergin kirkon oveen - hän käytti nuppineuloja.

Lumenpuute uhkaa viikonlopun suurriistalaskentoja

Suurriistalaskenta tehdään ensi viikonloppuna Uudenmaan ja Varsinais-Suomen riistanhoitopiireissä sekä osassa Etelä-Hämettä. Laskennassa selvitetään hirvieläinten määrät piirien alueella. Lumenpuute kuitenkin uhkaa lounaisen Suomen suurriistalaskentaa.

Pohjanmaan lakeuksilla

Pohjanmaan lakeuksilla