särkikalat - uusimmat sisällöt

Kaksi kalaa on aseteltu mitta-alusen viereen. Alempana on pienempi silakka ja ylempänä isompi silakka.

Åbo Akademin tutkimus: Silakka katosi Ahvenanmaan sisäsaaristosta, sukukypsien kuhienkin osuus puolittunut

Åbo Akademin tutkimusaseman koekalastuksessa ei silakoita löytynyt. Tutkijoiden mukaan jää nähtäväksi, onko kyseessä pysyvä ilmiö.

Kalastaja Arto Tuomainen kuvattuna kokee verkkojaan muun muassa Leppävedellä Laukaassa.

Särki lautasella olisi arjen ympäristöteko, mutta harvan ruokalistalta sitä toistaiseksi löytyy

Särjen syönti kasvattaa järkeä, näin todetaan vanhassa suomalaisessa sananlaskussa. Se olisi järkevää myös ympäristön eli vesistöjen ja ilmaston kannalta.

Luomuraaka-aineet, järvikalaruuat ja kotimaisuus toivat Mikkelin kaupungin ruokapalveluille valtakunnallisen palkinnon

Mikkelin kaupungin tarjoamissa aterioissa käytetään täysin kotimaista lihaa ja maitotuotteita.

Karoliina Lehtimäki ja Lauri Hämäläinen veneilevät kalanpyydyksille Kangasvedellä.

Kuha kelpaa pyöreänä, lahna vaatii lihamyllyn – Yle seurasi nuorten kalastajien lokakuista työpäivää Pohjois-Karjalassa

Sisävesikalastajien saaliit ovat pienentyneet, mutta lahnanpyytäjille sataa saalispaikkavinkkejä. Aina ei nappaa perinteiseltäkään kalapaikalta.

Ihmisiä istuu rantakalliolla selin kameraan, heidän edessään on pallogrilli ja taustalla merellä kulkee veneitä.

Osallistu merenpuhdistustalkoisiin herkuttelemalla – Katso tästä Peltsin ohjeet pallogrillilahnaan

Särkikaloja syömällä poistuu merestä liikoja ravinteita.

Vähä-Tiilijärven tilan seuranta jatkuu Hollolassa

Järven tilaa on pyritty parantamaan hoitokalastuksella. Nyt näyttää siltä, etteivät ne ole vielä purreet riittävästi.

Järvi-Suomen kalatuotteen yrittäjä Tuomas Pöyry seisoo Kissakosken partaalla Hirvensalmella

Järvikala syrjäyttää tuontilohta eteläsavolaisissa ruokapöydissä

Särki, muikku ja lahna maistuvat eteläsavolaisille yhä useammin niin kouluruokailussa kuin kotonakin. Ympäristötietoisuus nostaa aiemmin roskakalaksi ajateltujen eväkkäiden suosiota.

Tampereen Iidesjärven pinnalla kelluu vihertäviä levälauttoja, jotka eivät kuitenkaan ole sinilevää, vaan kertovat puhdistumisesta.

Tampereen Iidesjärven hoitokalastus poisti tonnikaupalla särkiä – pinnalla kelluvat rihmalevälautat ovat ulkonäköään parempi merkki

Juuri näin keskikesällä järvi voi olla melko hurjan näköinen, mutta levälautat hajoavat myöhemmin.

Pieni ruoka-annos, jossa on paistettua kalaa, karamellistoitua sipulia. Vieressä hiukan vihreää ja päällä lila orvokki. Annos on kivilautasella.

Halveksittu roskakala on hivuttautunut trendiherkuksi – särkibisnes on noussut kannattavaksi liiketoiminnaksi

Särkikalojen käyttöä on edistetty valtion tukirahoilla ja useilla kampanjoilla. Vähempiarvoisena pidetyn kalan kulutus on lähiruokabuumin siivittämänä noussut niin, että raaka-aineesta on jopa pulaa.

Järvi, aurinko paistaa, vene ajaa järvellä

Vesijärven ja Kymijärven hoitokalastus tuotti viime vuonna yli 100 000 kiloa kalaa

Vesistöjen rehevöitymistä pyritään estämään hoitokalastuksella, jossa kalojen mukana vesistä poistuu haitallista fosforia.

Ammattikalastaja Tarmo Tolvanen on pyytänyt uransa aikana kymmenen miljoonaa kiloa särkikaloja

Hoitokalastusta työkseen tekevä Tolvanen on syksyisin järvellä kahdeksan tuntia päivässä, kuutena päivänä viikossa. Eikä työ silti tule valmiiksi.

Valmiita suupaloja hapankorppua kera säilötyn kalan ja aiolin lautasella keittiössä

Tee itse kalasäilykkeesi – lapsellisen helppoa ja hyvää, särjestä tulee kuin tonnikalaa

Tomaattikastike ja kala kypsennetään lasipurkeissa uunissa.

Uimaranta, jolta lähtee pitkä laituri järveen. Sorsa ui vedessä.

Vähä-Tiilijärvellä hoitokalastetaan särkiä, jotta vesikirppuja riittäisi levien syöjiksi

Hollolassa sijaitsevan Vähä-Tiilijärven heikkoon kuntoon havahduttiin kesällä 2018, kun järveen ilmestyi rutkasti sinileväkukintoja. Järven tasapainoa yritetään korjata poistamalla särkiä, jotka syövät levää laiduntavia vesikirppuja.

Kajaanin Kuluntajärven voisi kunnostaa, mutta tekijä vielä puuttuu

Happikadosta kärsivä Kajaanin Kuluntajärvi aiotaan kunnostaa, mutta tarkemmasta aikataulusta ei vielä ole tietoa. Kunnostuksessa on tarkoituksena muun muassa vähentää särkikalojen ja sinilevän määrää.

Kuluntajärvellä taas kalakuolemia: hauet, särjet ja ahvenen kuolivat hapenpuutteeseen

Pienessä ja rehevässä järvessä on aiemminkin ollut kalakuolemia. Järven tila on kuitenkin alkanut myös parantua.

Kaikuluotain kuvaa Pohjois-Puulan kalakannasta.

Pohjois-Puulan kalavesiä hoitokalastetaan talkoilla – osakaskunnan puheenjohtaja pitää vesien tilaa huolestuttavana

Puulaveden rehevöityminen halutaan saada haltuun aktiivisella hoitokalastuksella, johon osallistuu ammattikalastajan lisäksi paikalliset talkoolaiset. Kolmen vuoden aikana on tarkoitus nostaa 120 000 kiloa särkikalaa Pohjois-Puulalta.

Kalastaja Marttu Turtiainen Puruveden rannalla.

"Roskakalasta" hittituotteeksi – lahnoja ja särkiä tuotetaan ruokapöytään niin paljon, että kalastajat eivät pysy perässä

Särjestä ja lahnasta tuotetaan nykyään muun muassa kouluruokaa ja säilykkeitä. Kalastajat joutuivat menekin edessä uuden ongelman eteen ja nyt tiettyjä kaloja joutuu ihan etsimällä etsimään.

Keksitkö särjelle ja muikulle uusia käyttötapoja – hallitus tukee uusia avauksia roskakalojen käytössä

Yritys voi saada avustusta jopa 200 000 euroa.

Puruveden maisemaa Punkaharjun länsipäässä.

Vesistöpaneelin asiantuntija: Puruvesi ei enää ole puhdasvetinen – "Tila heikentynyt huolestuttavasti"

Vesistöpaneelissa istuvan Reijo Jantusen mukaan Puruveden tilan heikentyminen näkyy etenkin lahtialueilla.

Ammattikalastaja Antti Kyllönen nostaa kalasaalista.

Muikku ja kuha tärkeimmät saaliskalat – kaupallisten kalastajien pyydyksiin jää yhä useammin myös niin kutsuttua roskakalaa

Esimerkiksi särkisaalis on kasvanut viime vuosina.

Kalojen joukkokuolemat havahduttivat – Vesilintujen katoaminen yritetään estää nyt kalastamalla

Ennen luultiin lintuvesien paranevan, kun ne jätetään rauhaan. Suojeltujen vesistöjen kunto kuitenkin huonontui ravinteiden takia.

Runsas särkikalakanta heikentää linnustoa Salon Halikonlahdella – Ely-keskus toivoo poistokalastuksesta ratkaisua ongelmaan

Särkikalat käyttävät osittain samaa ravintoa kuin vesilinnut ja samentavat vettä pohjaa tonkiessaan.

Kalastaja hukkui Rovaniemen Särkilammella

Onnettomuudessa mukana ollut toinen nuori mies pelastui veneonnettomuudesta.

Uutisvahdin läheltä-listan markkinointikuva, jossa kartta

Pintavedet normaalia lämpimimpiä – lohikaloille se tietää vaikeuksia, mutta särkikalat viihtyvät

Suurimpia ongelmia on odotettavissa yleensä heinäkuun puolenvälin jälkeen.

Petri Mäkinen lypsää hauesta mätiä saaviin.

Hauenpoikasista on nyt kova kysyntä, kun haukikannat taantuvat – tällainen on lypsetyn mädin matka järvien saalistajaksi

Haukien lisääntymistä tuetaan, koska kalan kutualueiden määrä on vähentynyt.

Etelä-Savon ELY-keskus: Virtavesien kunnostukset siirtyivät talvelta ensi syksyyn, särkikaloja hoitokalastettiin yli 125 tonnia vuodessa

Kalatiesuunnitelmia on Kangasniemen Vuojakoskella, Sulkavan Lohikoskella ja Puumalan Lieviskänkoskessa.

Pielisen Kala ja särkikalasäilyke ehdolla vuoden lähiruokateoksi

Luonnonkala-säilyke on yksi viidestä yleisöäänestykseen valitusta lähiruokatekoehdokkaasta.

Onko tässä tonnikalan haastaja? Nurmeslainen särkikalasäilyke on suomalainen vastine suositulle purkkiruualle

Säilykkeessä on muun muassa säynettä, lahnaa ja pasuria.

Tom Nylund ja Kioskin Gogi syövät silakkaa ja nauravat

Sinustako pönttöneutraali? Kompensoi päästösi syömällä silakkaa!

Syömällä silakkaa puhdistat Itämerta

Ahdistaako ilmaston lämpeneminen? Kotimainen villikala on ilmaston kannalta erinomaista proteiinia

Kala-kasvisruokavalioon siirtyminen vähentää ilmastopäästöjä

Näin valmistat kotimaisesta villikalasta herkkuja juhlapöytään – katso helpot videot!

Herkuttele Itämeren kaloilla ja auta kotimerta.

Syö särkeä, siinä on järkeä – kolme hyvää syytä särkikalojen syömiseen

Särkeä syömällä voit neutralisoida pönttöpäästösi

Tiesitkö tämän villikalasta?

Kotimaisia villikaloja löytyy harvoin lautasilta.

Luulitko, että silakat ovat myrkyllisiä? Yle Luonto oikoo kalamyyttejä – Osallistu keskusteluun

Kala on yksi ympäristöystävällisimmistä proteiinilähteistä.

Osallistu #itämeridinner -haasteeseen ja voita Peltsin ja Tomin kokkaama illallinen

#itämeridinner -haasteessa autetaan Itämerta syömällä.

Reseptikone – kokkaa Itämeri puhtaaksi

Arvo itsellesi kalaresepti ja suojele samalla Itämerta.

Peltsi ja Tom Nylund rannalla puvut päällä kala-annoksia tarjoillen

Suomalaiset haluaisivat syödä enemmän kotimaista villikalaa – Kalasta vastaus ruokamurrokseen?

Kotimaisia kaloja haluttaisiin syödä enemmän.

Tom Nylund ja Mikko Peltola poseeraavat kädessään kaksi lahnaa.

Nollaa Itämeri-päästösi herkuttelemalla – yksi lahna-ateria poistaa kilon sinilevää

Vaikuta Itämeren rehevöitymiseen - syö kalaa!

"Suomeen tarvitaan lisää kirjolohen kasvatuslupia", sanoo jätti-investoinut yritys – Maailmanmarkkinahinta tempoo Norjan lohen tahdittamana

Vuoden suurin elintarviketeollisuuden investointi on tehty Kalaneuvoksen tehtaalle Sastamalaan.

Merimetsoja merimerkillä Oulunsalon Riutunkarin edustalla.

Kalatalousala vaatii merimetsoa metsästettäväksi – aikaisempien selvitysten mukaan lajista on luultua vähemmän haittaa arvokaloille

Merimetsot ovat levittäytyneet muun muassa Perämerellä.

Ljust och vita rosor på marken fotade rakt uppifrån.

Petri Salakka on kohdannut koulu-uhkaajia: "Kun jää yksin, ei ole tapaa tuoda ulos katkeruutta, ja silloin sitä rupeaa miettimään kostoa"

Aggredi-ohjelmassa työskentelevä Petri Salakka ja KRP:n rikostarkastaja Arto Tuomela keskustelivat koulu-uhkauksista Ylen aamu-tv:ssä.

Lapuanjoessa kuolleita kaloja

Syynä on veden vähyys alajuoksulla ja happikato.

Kuolleita kaloja rantavedessä Rautalampi-järvessä Pohjois-Savon Rautalammilla.

Kuolleiden kalojen kulkeutuminen Rautalammin keskustaan estetään verkoin

Viranomaiset tiedottavat kalojen kuolinsyystä alkuillasta.

Lahden kaupunki aikoo rakentaa hoitokalastajien saaliille lajittelutilat

Kalastus on kannattavampaa, jos lajit pystytään erottelemaan toisistaan saalistuspaikan tuntumassa.

Tampereen Mikkolanlampeen laskettiin kemikaalia viime syksynä – vesi on taas levän samentamaa

Kämmenniemessä sijaitsevan Mikkolanlammen kemikaalikäsittely aiotaan uusia syksyllä.

Vihdin Enäjärvellä hoitokalastetaan särkikaloja.

Simpukoiden massakuolemasta kärsinyttä Vihdin Enäjärveä hoidetaan nyt kalastamalla – tavoitteena pyytää ainakin 10 tonnia särkikalaa

Enäjärvi nousi viime kesänä otsikoihin, kun simpukoiden joukkokuolema aiheutti järvellä hajulöyhkän.

Kainuun järvissä ei ole tällä hetkellä sinilevää – muutamat järvet ovat kuitenkin ikävässä leväkierteessä

Kainuussa seurataan sinilevätilannetta kesäisin 24 havaintopaikalla.

Puolangan Puokiojärveä puhdistetaan kalastamalla – petokirppuja syövät pikkukalat päätyvät ruoaksi

Järvestä otetaan roskakalaa pois yhteensä noin 15 tonnia.

Rautalammilla aiotaan kokeilla paikallisen kalankasvattamon menetelmää rehevöityneen järven kunnostuksessa: "Sattuman kautta huomasimme, että tämä voisi toimia"

Rautalampi-järveen on tarkoitus istuttaa isoja kuhanpoikasia, jotka syövät vedenlaatua huonontavia särkikaloja.

Mies syöttää särkiä kalanmassauskoneeseen.

Paltamon uudesta kalatalosta löytyy harvinaista tekniikkaa – ison kalan perkauskoneita on Suomessa vain muutamia

Kuluttajat ovat jo löytäneet kalatalon. Tarjolla on yleensä ahventa, kuhaa ja haukea.

Aihe: särkikalat

Uusimmat artikkelit