Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Särkikaloja veneenpohajlla.

Ammattikalastaja Tarmo Tolvanen on pyytänyt uransa aikana kymmenen miljoonaa kiloa särkikaloja

Hoitokalastusta työkseen tekevä Tolvanen on syksyisin järvellä kahdeksan tuntia päivässä, kuutena päivänä viikossa. Eikä työ silti tule valmiiksi.

Valmiita suupaloja hapankorppua kera säilötyn kalan ja aiolin lautasella keittiössä

Tee itse kalasäilykkeesi – lapsellisen helppoa ja hyvää, särjestä tulee kuin tonnikalaa

Tomaattikastike ja kala kypsennetään lasipurkeissa uunissa.

Uimaranta, jolta lähtee pitkä laituri järveen. Sorsa ui vedessä.

Vähä-Tiilijärvellä hoitokalastetaan särkiä, jotta vesikirppuja riittäisi levien syöjiksi

Hollolassa sijaitsevan Vähä-Tiilijärven heikkoon kuntoon havahduttiin kesällä 2018, kun järveen ilmestyi rutkasti sinileväkukintoja. Järven tasapainoa yritetään korjata poistamalla särkiä, jotka syövät levää laiduntavia vesikirppuja.

Kuollut kala Kuluntajärvessä.

Kajaanin Kuluntajärven voisi kunnostaa, mutta tekijä vielä puuttuu

Happikadosta kärsivä Kajaanin Kuluntajärvi aiotaan kunnostaa, mutta tarkemmasta aikataulusta ei vielä ole tietoa. Kunnostuksessa on tarkoituksena muun muassa vähentää särkikalojen ja sinilevän määrää.

Kuollut kala Kuluntajärvessä.

Kuluntajärvellä taas kalakuolemia: hauet, särjet ja ahvenen kuolivat hapenpuutteeseen

Pienessä ja rehevässä järvessä on aiemminkin ollut kalakuolemia. Järven tila on kuitenkin alkanut myös parantua.

Kaikuluotain kuvaa Pohjois-Puulan kalakannasta.

Pohjois-Puulan kalavesiä hoitokalastetaan talkoilla – osakaskunnan puheenjohtaja pitää vesien tilaa huolestuttavana

Puulaveden rehevöityminen halutaan saada haltuun aktiivisella hoitokalastuksella, johon osallistuu ammattikalastajan lisäksi paikalliset talkoolaiset. Kolmen vuoden aikana on tarkoitus nostaa 120 000 kiloa särkikalaa Pohjois-Puulalta.

Kalastaja Marttu Turtiainen Puruveden rannalla.

"Roskakalasta" hittituotteeksi – lahnoja ja särkiä tuotetaan ruokapöytään niin paljon, että kalastajat eivät pysy perässä

Särjestä ja lahnasta tuotetaan nykyään muun muassa kouluruokaa ja säilykkeitä. Kalastajat joutuivat menekin edessä uuden ongelman eteen ja nyt tiettyjä kaloja joutuu ihan etsimällä etsimään.

Puruveden maisemaa Punkaharjun länsipäässä.

Vesistöpaneelin asiantuntija: Puruvesi ei enää ole puhdasvetinen – "Tila heikentynyt huolestuttavasti"

Vesistöpaneelissa istuvan Reijo Jantusen mukaan Puruveden tilan heikentyminen näkyy etenkin lahtialueilla.

Hoitokalastaja PETTERI KIISKILÄ

Kalojen joukkokuolemat havahduttivat – Vesilintujen katoaminen yritetään estää nyt kalastamalla

Ennen luultiin lintuvesien paranevan, kun ne jätetään rauhaan. Suojeltujen vesistöjen kunto kuitenkin huonontui ravinteiden takia.

Hoitokalastusta

Runsas särkikalakanta heikentää linnustoa Salon Halikonlahdella – Ely-keskus toivoo poistokalastuksesta ratkaisua ongelmaan

Särkikalat käyttävät osittain samaa ravintoa kuin vesilinnut ja samentavat vettä pohjaa tonkiessaan.

Läheltä

Kalastaja hukkui Rovaniemen Särkilammella

Onnettomuudessa mukana ollut toinen nuori mies pelastui veneonnettomuudesta.

Uutisvahdin läheltä-listan markkinointikuva, jossa kartta

Pintavedet normaalia lämpimimpiä – lohikaloille se tietää vaikeuksia, mutta särkikalat viihtyvät

Suurimpia ongelmia on odotettavissa yleensä heinäkuun puolenvälin jälkeen.

Petri Mäkinen lypsää hauesta mätiä saaviin.

Hauenpoikasista on nyt kova kysyntä, kun haukikannat taantuvat – tällainen on lypsetyn mädin matka järvien saalistajaksi

Haukien lisääntymistä tuetaan, koska kalan kutualueiden määrä on vähentynyt.

Särkisaalis.

Etelä-Savon ELY-keskus: Virtavesien kunnostukset siirtyivät talvelta ensi syksyyn, särkikaloja hoitokalastettiin yli 125 tonnia vuodessa

Kalatiesuunnitelmia on Kangasniemen Vuojakoskella, Sulkavan Lohikoskella ja Puumalan Lieviskänkoskessa.

Luonnonkalasäilyke kuvassa.

Pielisen Kala ja särkikalasäilyke ehdolla vuoden lähiruokateoksi

Luonnonkala-säilyke on yksi viidestä yleisöäänestykseen valitusta lähiruokatekoehdokkaasta.

erilaisia silakkaherkkuja puulautasella

Ahdistaako ilmaston lämpeneminen? Kotimainen villikala on ilmaston kannalta erinomaista proteiinia

Kala-kasvisruokavalioon siirtyminen vähentää ilmastopäästöjä

särki juontaja Mikko Peltolan käsissä

Syö särkeä, siinä on järkeä – kolme hyvää syytä särkikalojen syömiseen

Särkeä syömällä voit neutralisoida pönttöpäästösi

Hauen pää.

Tiesitkö tämän villikalasta?

Kotimaisia villikaloja löytyy harvoin lautasilta.

Hauen pää.

Luulitko, että silakat ovat myrkyllisiä? Yle Luonto oikoo kalamyyttejä – Osallistu keskusteluun

Kala on yksi ympäristöystävällisimmistä proteiinilähteistä.

Peltsi ja Tom

Osallistu #itämeridinner -haasteeseen ja voita Peltsin ja Tomin kokkaama illallinen

#itämeridinner -haasteessa autetaan Itämerta syömällä.

Peltsi ja Tom

Reseptikone – kokkaa Itämeri puhtaaksi

Arvo itsellesi kalaresepti ja suojele samalla Itämerta.

Kirjolohta Kalaneuvos oy:n tehtaalla

"Suomeen tarvitaan lisää kirjolohen kasvatuslupia", sanoo jätti-investoinut yritys – Maailmanmarkkinahinta tempoo Norjan lohen tahdittamana

Vuoden suurin elintarviketeollisuuden investointi on tehty Kalaneuvoksen tehtaalle Sastamalaan.

Ljust och vita rosor på marken fotade rakt uppifrån.

Petri Salakka on kohdannut koulu-uhkaajia: "Kun jää yksin, ei ole tapaa tuoda ulos katkeruutta, ja silloin sitä rupeaa miettimään kostoa"

Aggredi-ohjelmassa työskentelevä Petri Salakka ja KRP:n rikostarkastaja Arto Tuomela keskustelivat koulu-uhkauksista Ylen aamu-tv:ssä.

Läheltä

Lapuanjoessa kuolleita kaloja

Syynä on veden vähyys alajuoksulla ja happikato.

Kuolleita kaloja rantavedessä Rautalampi-järvessä Pohjois-Savon Rautalammilla.

Kuolleiden kalojen kulkeutuminen Rautalammin keskustaan estetään verkoin

Viranomaiset tiedottavat kalojen kuolinsyystä alkuillasta.

Särkisaalis.

Lahden kaupunki aikoo rakentaa hoitokalastajien saaliille lajittelutilat

Kalastus on kannattavampaa, jos lajit pystytään erottelemaan toisistaan saalistuspaikan tuntumassa.

Mikkolanlammin puhdistustyöt

Tampereen Mikkolanlampeen laskettiin kemikaalia viime syksynä – vesi on taas levän samentamaa

Kämmenniemessä sijaitsevan Mikkolanlammen kemikaalikäsittely aiotaan uusia syksyllä.

Vihdin Enäjärvellä hoitokalastetaan särkikaloja.

Simpukoiden massakuolemasta kärsinyttä Vihdin Enäjärveä hoidetaan nyt kalastamalla – tavoitteena pyytää ainakin 10 tonnia särkikalaa

Enäjärvi nousi viime kesänä otsikoihin, kun simpukoiden joukkokuolema aiheutti järvellä hajulöyhkän.

Kalanpoikasia viljelyaltaassa.

Rautalammilla aiotaan kokeilla paikallisen kalankasvattamon menetelmää rehevöityneen järven kunnostuksessa: "Sattuman kautta huomasimme, että tämä voisi toimia"

Rautalampi-järveen on tarkoitus istuttaa isoja kuhanpoikasia, jotka syövät vedenlaatua huonontavia särkikaloja.

Mies syöttää särkiä kalanmassauskoneeseen.

Paltamon uudesta kalatalosta löytyy harvinaista tekniikkaa – ison kalan perkauskoneita on Suomessa vain muutamia

Kuluttajat ovat jo löytäneet kalatalon. Tarjolla on yleensä ahventa, kuhaa ja haukea.

Katariina Viisterä veti uunista paistettua seita Mikkelin Isossa Padassa.

Entä jos alaskanseiti ja norjanlohi korvattaisiin koululaisen lautasella kotimaisella särkikalalla? Kalaa riittäisi ja makukin kelpaisi

Järvikala voi olla vaihtoehto ulkomaiselle kalalle jo lähitulevaisuudessa. Etenkin särkikalaa riittäisi lautaselle.

Ammattikalastajien särkikalasaalista veneessä.

Etelä-Savon järvistä hoitokalastettiin viime vuonna 163 tonnin saalis

Viime syksynä nuottausta haittasi särkien epäonnistunut parveutuminen.

Kuusisen pienvenesatama

Särkikalojen hyödyntämistä vauhditetaan Kotkassa

Hankkeessa selvitetään myös, miten pyydettyä kalaa voidaan jalostaa kotimaiseen elintarvikekäyttöön.

Jäätynyt kalaverkko avannon päällä

Valkeisesta nousi viime vuoden suurin särki

Keski-Suomersta hyväksyttiin kaksi kalaa Kalastajien Keskusjärjestön viime vuoden ennätyskalarekisteriin.

Happikatoon kuolleita lahnoja Kanninpuron rannalla Kuhmossa.

Nälkä koitui hauille ja lahnoille kuolemaksi – kalat aiheuttivat itselleen happikadon Kuhmossa

Parikymmentä kalaa aiheutti puroon happikadon etsiessään toukkia ravinnoksi.

Särkifoodin toimitusjohtaja Paavo Vallas

Monet näkivät riesan, Paavo Vallas tilaisuuden – 25-vuotias diplomi-insinööri tekee nyt bisnestä roskakaloilla

Särkikalojen suosion lisääminen suomalaisten ruokalautasilla vaatii uusia tuoteideoita ja investointeja kalankäsittelyyn.

Hoitokalastusta Kymijärvellä

Järvissä uiskentelee nyt poikkeuksellisen pieniä kaloja

Elintarviketeollisuus ei voi hyödyntää liian pieniä kaloja.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle