runonlaulu - uusimmat sisällöt

Annamari Vänskä, Roosa Voima ja Veera Voima poseeraavat kameralle kädet koholla prinsessamaisissa asuissa.

Perinneasun käyttäminen toi epämukavan olon - Annamari Vänskälle muoti on ihmisyyden määrittelyä

Muoti on kiinnostanut Annamari Vänskää pienestä asti.

Egenlandin juontajat Hannamari Hoikkala ja Nicke Aldén seisovat metsäisellä harjulla, taustalla näkyy polku.

Vienan reitti ja kylät, Suomussalmi

Vienan reitti kulkee vaihtuvissa vaaramaisemissa Kainuussa.

Runonlaulaja Miihkali Arhippaisen patsas muistuttaa runonlaulajien merkityksestä Joensuun Ilosaaressa.

Miihkali saa kukat runon ja suven päivänä Joensuussa

Merkittävä runonlaulaja kukitetaan Ilosaaressa myös koronakesänä.

Kalevala palaa! -podcastsarjan kuva, jossa uudenajan Lönnrot reppu selässä ja Aino menossa uimaan.

Kalevala 2.0: räppiä, loitsuja ja viisaita näkijöitä – myös tänään!

Mitä Kalevala on nykypäivänä?

A O Väisänen ja itkuvirsien laulaja Maria Misukka radion studiossa.

”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

Toimittaja Arvo Tuominen kiertää dokumentissaan Vienan paikkakuntia ja historiallisia alueita.

Tarunhohtoinen Viena – dokumentaristi Arvo Tuomisen matka läpi runokylien

Arvo Tuominen kiertää Vienan historiallisia alueita.

Eeva Litmanen, näyttelijä Kansallisarkiston hyllyjen äärellä

Näyttelijä Eeva Litmanen selvitti sukunsa saloja ja kirjoitti lopulta kirjan – Sukututkimus innostaa nyt kaikenikäisiä suomalaisia

Kiinnostus sukututkimukseen saa aina uutta pontta historiallisten tapahtumien juhlavuosina. Niin on käynyt nytkin, kun sisällissodasta on kulunut 100 vuotta. Digitaaliset arkistot helpottavat selvittelytyötä.

Anne Flinkkilä ja Eeva Litmanen tv-ohjelman nauhoituksen jälkeen.

Flinkkilä & Tastula: Eeva Litmanen löysi esiäitinsä ikonin takaa voimalauseen ”Onnea ei voi omistaa, mutta surulle voi panna suitset”

Eeva Litmanen kertoo sukunsa vaiheista

Runonlaulaja Miihkali Arhippaisen patsas Joensuun Ilosaaressa.

Ilosaaressa kukitetaan Miihkali ja uskotaan tulevaisuuteen

Joensuun Kalevalaiset Naiset on järjestänyt kukituksen säännöllisesti vuosikymmenen alusta lähtien.

Paleface, Laitakaupungin orkesteri, Folklandia 2017

Paleface: Räppi on kansanmusaa

Paleface ja Laitakaupungin orkesteri luovat uuden tason suomalaiseen nykykansanmusiikkiin. Räppärin mukaan kurkistus uuteen genreen kannattaa.

Runonlaulaja Simana Sissosen kotitilan korjaamiseksi tarvitaan kannatusyhdistys?

Sissosen sukuseura joutuu muuttamaan sääntöjään tai perustamaan kannatusyhdistyksen saadakseen rahoitusta ainutlaatuisen Ilomantsin Sissolan talon korjauksiin.

Joikaaja Ingá-Máret Gaup-Juusolle Larin Paraske -palkinto

Gaup-Juuso pitää palkintoa tärkeänä joikuperinteelle. Palkinto myönnettiin hänelle lauantaina Helsingissä.

Kansallismuseo luovuttaa ilomantsilaisen runonlaulajan kokoelman sukuseuralle

Kansallismuseo luovuttaa Ilomantsin Mekrijärvellä sijaitsevan Sissolan talon museoesineistön Sissosten Sukuseuralle. Harvinainen toimenpide on luonnollista jatkoa sille, että talo pihapiireineen on siirtynyt virallisesti sukuseuran haltuun. Talon kuuluisin asukas oli 1800-luvun alkupuolella vaikuttanut runonlaulaja Simana Sissonen.

Jorma ja Hilkka Sissonen runonlaulaja Simana Sissosen pirtin edessä Ilomantsissa.

Viimeisen jäljellä olevan runonlaulajan kotitalon kunnostus on iso urakka

Ilomantsin kunta aikoo ostaa valtiolta runonlaulaja Simana Sissosen kotitalon ja lahjoittaa sen sukuseuralle. Sissolan pirtti on rakennettu 1800-luvun alussa. Suojeltujen rakennusten kunnostaminen ja ylläpito on vaativa urakka Sissosten sukuseuralle, jossa on noin 50 jäsentä.

Kansalliseepoksella on sijansa nyky-Suomessa: "Kalevala on moderni teos"

Kalevala-tutkija muistuttaa, että kansalliseepoksessa käsitellään porvarillisen yhteiskunnan ajatuksia, kuten perheen ja äidin roolia.

Ilomantsin Parppeinpirtin nykyinen ravintoloitsija Hannu Lappalainen ja vapulta aloittava Marjo Niiranen.

Tunnetun karjalaisravintolan omistaja vaihtuu Ilomantsissa

Pohjois-Karjalan tunnetuimpiin ravintoloihin kuuluvan Parppeinpirtin vetäjä vaihtuu Ilomantsissa. Ravintolaa vuosia pyörittänyt Hannu Lappalainen luopuu isännyydestä kohta pääsiäisen jälkeen. Parppeinpirtin emännyyden ottaa vapulta Marjo Niiranen.

Ilomantsi haluaa lahjoittaa runonlaulajan kodin suvulle – "Ollaan innoissaan ja peloissaan"

Runonlaulaja Simana Sissosen kotitilan kohtalo on vihdoin ratkemassa Ilomantsissa. Kunta aikoo lahjoittaa vanhan tilan suvulle.

Ilomantsi tekee kulttuuriteon – hankkii kuuluisan runonlaulajan kotitilan takaisin suvulle

Ilomantsin kunta on ostamassa runonlaulaja Simana Sissosen kotitilan. Mekrijärvellä sijaitseva kiinteistö on valtion omistuksessa. Runonlaulaja eli Ilomantsissa 1786-1848. Kunta aikoo saattaa kohteen Sissosten suvulle.

Runoilija Jenni Haukio palkittiin kauniista puheesta

Kalevalaisten Naisten Liitto on myöntänyt Larin Paraske -palkinnon runoilija Jenni Haukiolle. Palkinto myönnetään vuosittain poikkeuksellisen hyvälle puhujalle.

Väinämöisenkatu, Kalevala, Vienan Karjala

Kylässä Kalevalassa, runolaulun syntymailla

Raportti kansanmusiikkifestivaali Sommelosta

Suomen synty – oikopolkuja mytologiaamme

Suomen synty -sarja esittelee kansanperinteemme ytimen.

SS-univormuun pukeutunut mies näppäilee hakaristillä koristettua kannelta

Himmlerin kanteleensoittaja

Yrjö von Grönhagen etsi arjalaisuutta Karjalasta.

Avioliiton lujuuslaskelmakin hoituu Utajärven kalevalaisessa kylässä

Kansalliseepos Kalevalan tarinat heräävät henkiin ja saavat puhkeamaan runonlausuntaan Ahmaksella. Harjupolut ja soliseva puro johdattavat Ilmarin ladolle, savusaunaan ja morsiusrinteeseen.

Pohjois-Suomen paksuimmassa männyssä roikkuu kuolettava tarina

Utajärven Ahmaskylässä komeilee todellinen puunhalaajan haaste. Noin 400-vuotias mäntyvanhus kantaa salaman katkaisemalla oksallaan synkkää menneisyyttä niiltä ajoilta, kun noitia hirtettiin.

Ilomantsi haluaa runonlaulajan kotitalon valtiolta lahjoituksena

Suomen parhaimmaksi runonlaulajaksi tituleeratun Simana Sissosen kotitila sijaitsee Ilomantsin Mekrijärvellä. Kiinteistö on valtion omistuksessa, ja nyt se halutaan takaisin Sissosen suvulle. Runonlaulaja eli Ilomantsissa 1786-1848.

Viimeinen runonlaulaja muistaa hävyttömät jutut ja ensikanteleensa

Nuoren tytön kasvukertomus päätyi sarjakuvaksi kokoelmaan Sen synty ja muita Vienan hävyttömiä ja hulvattomia starinoita.

Runonlaulaja Jussi Huovinen Hietajärven perinnetalolla.

Viimeinen runonlaulaja uskoo runonlaulun tulevaisuuteen 90-vuotispäivänään

Jussi Huovisen lapsuudessa Suomussalmen Hietajärvellä laulettiin kaikenlaisia lauluja, ei pelkästään vienalaista runonlaulua. Vasta aikuisena hän ymmärsi runonlaulujen erikoisuuden.

Suomen ensimmäinen somalikirjailija: "Somalia on muutakin kuin sota ja ympärileikkaus"

Suomessa ilmestyy torstaina ensimmäinen somalialaisen suomeksi kirjoittama romaani. Nura Farahin esikoiskirja Aavikon tyttäret kertoo aavikolla elävän somalinaisen tarinan. Farah haluaa, että kirja paikkaa suomalaisten vähäistä tietämystä somalikulttuurista.

Koskenniskan kievari- ja myllymuseon kievarirakennus

Öllölässä on hymy herkässä ja historia tallessa

Öllälän kylä kuuluu entiseen Tuupovaaran kuntaan, nykyiseen Joensuun kaupunkiin. Joensuusta on matkaa kylälle noin 70 kilometriä, itärajalle viisi ja Tuupovaaran keskustaan 15 kilometriä. Vierailijalle Öllölän kylä avautuu idyllisenä ja paljastaa päätieltä poikkeavalle kaunista luontoaan ja historiaansa.

Muinaismarkkinat kerää keskiaikaväen Auttiin

Auttikönkään Muinaismarkkinoilla voi viikonlopun yli nauttia keskiaikaisesta tunnelmasta. Keskiaikatavaran lisäksi tarjolla on musiikkia ja runoutta.

Hummovaaran kylätalo toimii entisellä koululla

Hummovaaran kylällä on kulttuuria ja yhdessäoloa

Hummovaaran kylä sijaitsee Kesälahden länsiosassa Kerimäelle vievän tien varrella. Kylä on saanut aikoinaan elantoaan varsinkin metsästä, myöhemmin kauempaa teollisista laitoksista. Aktiivinen pohjoiskarjalaiskylä on tunnettu muun muassa runonlaulajastaan, Juhana Kainulaisesta.

Taisto Reimaluoto: Runoviikon onnistuminen jännittää!

Tapahtuman alla on vielä monia asioita järjestettävänä. Kajaanin Runoviikon taiteellinen johtaja Taisto Reimaluoto haluaa olla iskussa oikeaan aikaan.

Sommelon taiteellinen johtaja Taito Hoffren myhäilee tyytyväisenä.

Vuoden kainuulainen puhuja on runonlaulaja

Taito Hoffrén on runollista ja musiikillista pesäänsä Kainuussa pitävä mies. Hän on tullut kainuulaisille tutuksi Sommelon taiteellisena johtajana.

Väinö Ojan töitä Lapinlahden taidemuseossa

Missä ovat savolaiset kansantaiteilijat?

Maaseudun Sivistysliitto haluaa kaivaa esiin savolaiset itseoppineet kansantaiteilijat. Liiton kulttuuritoimenjohtaja Liisa Heikkilä-Palon mukaan Savossa on paljon ITE-taiteilijoita, mutta heitä ei tunneta laajemmalti. Taiteilijat eivät myöskään pidä itsestään meteliä.

Larin Parasken patsas yliopiston kirjastossa Joensuussa.

Larin Paraske majoittui yliopiston kirjastoon

Joensuun Karjalantalolla säilytetty runonlaulaja Larin Parasken (1833 - 1904) patsas on siirretty yliopistolle. Vastedes patsas on esillä Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuskirjastossa.

Tositarinoita ja lässynläätä räpäyttäen

Kainuusta on tullut kuuluisia runonlaulajia, mutta tulisimmeko tulevaisuudessa tunnetuksi räpäyttäjinä? Kajaanilaiset nuoret miehet Niko Leinonen, Ville-Matias Nieminen ja Tuukka-Pekka Keränen ovat ottaneet räp-musiikin omakseen ja harrastuksen tuotteena on tulossa pian jopa oma levy.

Aihe: runonlaulu

Uusimmat artikkelit