metsätilat - uusimmat sisällöt

Kalle Alatalo entisellä metsätilallaan Tervolassa.

Metsätilan sukupolvenvaihdos kannattaa tehdä ajoissa – Kalle Alatalo: “Vaikka en sitä metsää enää omista, niin voin käydä siellä edelleen”

Metsäkeskuksesta kerrotaan, että neuvonnalle on ollut kasvava tarve. Pohdintaa aiheuttaa paljon se, millä tavalla metsäomaisuus siirretään jälkipolville.

Kaadettuja puita pinossa metsässä ja hieman auringonpaistetta taustalla

Verotuksen porsaanreikä: Ulkomaiset sijoittajat voivat saada suomalaisista metsistä tuloja maksamatta veroja Suomeen

Asiantuntijat patistavat valtiota korjaamaan verotuksen aukkoja. Metsärahastot ja ulkomaiset sijoittajat omistavat Suomessa yli puoli miljoonaa hehtaaria metsää ja ostavat sitä lisää.

Liperin seurakunnan metsäomaisuus kasvoi Heinäveden myötä merkittävästi

Liperin seurakunnalla on nyt metsää 500 hehtaaria. Liperin osalta uusi metsäsuunnitelma on juuri hyväksytty kirkkovaltuustossa. Heinäveden osalta kymmenvuotinen suunnitelma on päivitetty jo 2019.

Nuoren männyn runko harvaksi harvennetussa metsässä.

Talouden epävarmat näkymät ja korkojen nousu hillitsivät metsätilojen kysyntää – kauppoja tehtiin aiempaa vähemmän etenkin Pohjois-Suomessa

Metsätiloja myös tuli myyntiin viime vuonna vähemmän kuin edellisvuonna. Vaikka kauppamäärä laski, myytyjen tilojen kokonaisarvo kasvoi Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Puupinoja on talvisen mökkitien varrella.

Metsätilojen myyntihinnat ovat nousseet ennätysnopeasti: Pohjois-Karjalassa hehtaarista maksetaan nyt keskimäärin 4 260 euroa

Nykyisin rahastot ja yksityiset ostavat molemmat yhtä ison osan eli noin 40 prosenttia myyntiin tulevista metsätiloista.

Metsätilakaupoissa on Etelä-Savossa myyjän markkinat

Etelä-Savossa tehdään vuosittain noin 200 metsätilakauppaa. Myytävän metsätilan koko on keskimäärin 30 hehtaaria.

Joulupuuseuran varapuheenjohtaja Jussi Somerpalo (vas.) ja puheenjohtaja Juha Ruuska esittelevät joulukuusen leikkaamista kurssilaisille

Joulukuusien kasvatus on tarkkaa työtä, jossa kärsivällisyys palkitaan – kuusen trimmailijaa odottaa 30 miljoonan euron markkinat

Joka jouluna noin miljoona suomalaista kotitaloutta ostaa joulukuusen. Joulukuusiviljelmän perustamisesta kuluu noin kymmenen vuotta, ennen kuin ensimmäinen satsi on valmis sesonkia varten.

Hoidon helppous ja nyt myös luomu houkuttavat liittymään yhteismetsiin – Kauhavalla metsästä kerätään männyn kuorta ja kuusenkerkkää

Kiinnostus yhteismetsiä kohtaan kasvaa. Kauhavan yhteismetsä oli ensimmäinnen lakimuutoksen jälkeen perustettu niin kutsuttu kuntayhteismetsä. Toiminta on ollut aktiivista jo 10 vuoden ajan.

Timo Ollila työskentelee metsätyökoneella Vuohisaaressa.

Hämäläiset suvut olleet innokkaita perustamaan yhteismetsiä

Päijät-Hämeeseen on perustettu parissakymmenessä vuodessa kymmenkunta yhteismetsää. Lisäystä on tullut myös Kanta-Hämeeseen. Uusia yhteismetsiä ovat perustaneet esimerkiksi suvut, jotka haluavat estää metsäomistuksen pirstoutumisen.

Nainen kumartuu kokeilemaan jokiveden lämpötilaa kädellään

Elisa Lähdesmäki osti ensimmäisen metsänsä 18-vuotiaana: “Hoidan metsiäni aktiivisesti, jolloin ne sitovat enemmän hiilidioksidia puustoon ja maaperään”

“Hoidan metsiäni aktiivisesti, jolloin ne sitovat enemmän hi

Metsäteiden parannukseen riittää yhä rahaa

Metsänhoidon Kemera-tukia on Pohjois-Karjalassa maksettu metsäteiden parannustöihin tänä vuonna selvästi enemmän kuin viime vuonna. Rahapussin pohja ei silti vielä pilkota.

Kainuussa kaivataan 30-vuotiaita metsänomistajiksi – palkkiona taloudellinen turva ja luontoelämys

Ilman nuoria metsänomistajia puun myynti ja metsänhoitotyöt vähenevät. Vanhempien sukupolvien pitäisi malttaa luopua metsistään ja nuorempien ottaa metsänhoidollinen haaste vastaan. Monesti kolmikymppisillä on aikaa vieviä pieniä lapsia ja metsävelan ottaminen asuntovelan rinnalle ei houkuttele.

Ilmakuva nuoresta suomalaisesta talousmetsästä.

Suomalaismetsien vinhaa siirtymistä ulkomaiseen omistukseen hillitään lakimuutoksella – MTK:n metsäjohtaja: "Meno markkinoilla on täysin villiintynyt"

Metsärahastot ja muut instituutiosijoittajat rohmuavat jo neljä viidestä metsätilakaupasta Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa, arvioidaan Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitosta.

Pohjois-Karjalan metsiä myydään kiihtyvällä tahdilla rahastoille – MTK:n asiantuntija pelkää omistuksen päätyvän ulkomaille

Maakunnan metsätilakaupoista valtaosassa on nykyään ostajana sijoittajia edustava rahasto. Vain joka viides kauppa tehdään yksityisille metsänomistajille.

Yhteismetsäomistuksen määrä jatkoi tasaista kasvua – eniten yhteismetsien pinta-ala kasvoi Lapissa

Kasvu on seurausta pitkäjänteisestä neuvontatyöstä, jota on tehty erityisesti Metsäkeskuksen ja Maanmittauslaitoksen hanketoimintana.

Rovaniemi käyttää etuosto-oikeutta metsään Ounasvaaralla

Kohteena on kolmen hehtaarin metsätila, jonka kuolinpesä myi yksityiselle taholle maaliskuun lopussa.

Metsätilat vaihtavat omistajaa yhä vilkkaammin Itä-Suomessa – vakaa tuotto houkuttelee uusia metsäsijoittajia

Metsäkauppoja tehtiin viime vuonna aiempaa enemmän, ja myös metsän hehtaarihinta on noussut.

Rovaniemen kaupunginjohtaja: Kaupunki käyttää etuosto-oikeutta metsätilaan Ounasvaaralla

Etuosto-oikeutta käyttäessään kaupunki ostaisi tilan samaan hintaan kuin uusi omistaja eli 15 000:lla eurolla.

Luminen koivikko tammikuussa Nurmijärvellä.

Pohjois-Suomen Ely-keskukset haluavat lisää yksityismetsiä suojeluun

Rahaa luonnonsuojelualueiden hankintaan on käyttämättä.

Kemijärven uudelle biojalostustehtaalle suunniteltua tonttia

Metsäkauppa vilkastui Lapissa eniten koko maassa

Kasvua selittää muun muassa rahastojen lisääntynyt kiinnostus metsätilojen ostamiseen sekä sellutehdashankkeiden eteneminen.

Aleksi Saukko asiantuntija, Mhy Keskipohja

Drooni nappaa myyntikuvat, paljastaa myrskytuhot ja peltojen lannoitustarpeet – kuvauskoptereiden käyttö maa- ja metsätaloudessa lisääntyy vauhdilla

Tulevaisuudessa droonit voivat olla hyödyksi myös kasvinsuojeluaineiden täsmälevityksessä.

Mikkeliin perustettiin neljä uutta luonnonsuojelualuetta

Suojelualueiden perustamista on valmisteltu jo 2010-luvun alkupuolelta alkaen.

Rahastot ovat kiinnostuneita Kainuun metsistä – sopiva tilamalli ja suuruuden ekonomia kiinnostaa

Euromäärässä rahastot mukana yli puolessa metsäkaupoista, kappaleissa puhutaan kolmanneksesta.

Rahastot lisänneet metsäostojaan rajusti – osuus alkuvuoden metsäkauppahehtaareista jo lähes 40 prosenttia

Yksityisten osuus on pudonnut alle puoleen. Maanmittauslaitos julkisti tilastot metsätilakaupoista.

Lappiin iski metsien ostobuumi: kaupat lisääntyivät 50 prosenttia ja hinnat nousivat eniten koko Suomessa – katso maakunnittaiset hintatilastot

Maanmittauslaitos julkisti alkuvuoden metsäkauppatilastot. Metsä maksaa pohjoisessa murto-osan etelän hinnoista.

Kainuun ensimmäinen kuntavetoinen yhteismetsä perusteilla Kuhmoon

Yhteismetsän etuna on muun muassa kustannustehokkuus ja puun parempi hinta.

Rauman kaupunki myy metsäpalstoja netissä

Kaupunki ei ole aiemmin kaupannut metsätilojaan.

Ylä-Karjala: Rumon yhteismetsä myyty ruotsalaiselle sijoitusrahastolle

Yhteismetsä on laajuudeltaan yli 2 200 hehtaaria. Kauppa on pinta-alaltaan Suomen suurin kuluvana vuonna.

Sodankylä on päättänyt hankkia maata etuosto-oikeudella – alkuperäiset ostajat aikovat valittaa kunnan päätöksestä

Sodankylä on päättänyt mennä väliin 150 000 euron maakaupassa.

MTK puhuu ”kasvottomista sijoittajista”, rahastot aivan tavallisista suomalaisista – ketkä ovat metsäsijoitusten takana?

Salkunhoitajat epäilevät, ettei ulkomaisia sijoittajia kiinnosta suomalainen metsämarkkina.

MTK huolestui metsäomistuksen valumisesta "kasvottomille sijoittajille" – vaatii verohelpotuksia yksityisille metsänomistajille

Euromääräisesti mitattuna jo yli puolet metsätilakaupoista on tänä vuonna mennyt institutionaalisille sijoittajille.

Jarko Taivasmaa on kehittänyt metsään uppoamisen menetelmän

Unohda hetkeksi paineet ja ihmissuhdekiemurat! Metsään uppoutuminen tekee meille hyvää, ja siihen on nyt kehitetty kolmen vaiheen menetelmä

Tietoisuustaitovalmentaja Jarko Taivasmaan kehittämällä menetelmällä altistutaan luonnolle ilman suorittamista.

Tornioon on perustettu yhteismetsä – pinta-ala kutistui alkuperäisestä suunnitelmasta

Yksityiset metsänomistajat muodostavat yhdessä 63 tilan yhteismetsän. Yhteispinta-alaa metsällä on vajaat 1000 hehtaaria.

Viekö ilmastonmuutos yöunet? Voit hyvittää koko vuoden päästöt omalla hiilinielulla, ja näin pääset alkuun

Metsän hiilinieluna pitäminen ei ole pelkkää viherpiipertämistä. Kohta niiden ylläpitämiseen saattaa saada myös valtion tukea.

Lumen verhoama puupino metsätien varrella. Taustalla traktori.

Mhy Pohjois-Karjalalla takana kasvun vuosi

Kovaa tahtia käynyt puukauppa näkyi metsänhoitoyhdistyksen laatimissa puunmyyntisuunnitelmissa.

Apua, sain metsää perinnöksi – mitä sille pitäisi tehdä?

Ohjeita tuoreelle metsänomistajalle.

Mikkelin Ristiinaan syntyy uusi 20 hehtaarin suojelualue

Toiminnanjohtajan mukaan kerta on ensimmäinen, kun säätiö samanaikaisesti sekä ostaa että saa lahjaksi suojelualuetta samalta ihmiseltä.

pieniä harmaita muovisia tablettejä miehen kämmenellä

Tyhjä lannoitesäkki muuttuu uusiomuoviksi – säkkien kerääminen työllistää satoja nuoria

Suurin osa viljelijöiden lannoite- ja siemensäkeistä päätyy nykyään kierrätykseen. 4H -yhdistys on kerännyt säkkejä vuodesta 1975 lähtien.

Keminmaan yhteismetsään saatiin 1330 hehtaaria

Keminmaan lisäksi yhteismetsiä on vireillä Torniossa ja Ylitorniolla.

Isä osti metsäpalstan, koska haluaa opettaa poikansa hommiin – metsä on monelle harrastus, mutta myös sijoittajat ovat liikkeellä

Metsästä ei saa pikavoittoja, mutta maa on kiinteää omaisuutta, joka tarjoaa melko varman tuoton, askaretta ja luonnon antimia.

Metsätilojen kauppa ylikuumeni Etelä-Karjalassa

Ihmiset odottavat puunhintojen nousevan.

Heikki Hiilamon kolumni: Metsälahjavähennys hyödyttää 1400 etuoikeutettua suomalaista – ovatko kansanedustajat kansan vai pääoman palveluksessa?

Verolait ovat raskaasti lobattuja ja niissä usein pääoman ja kansan edut törmäävät. Esimerkiksi uusi metsälahjavähennys keventää niiden verotusta, joilla on paljon metsätalouden pääomatuloja, kirjoittaa Heikki Hiilamo.

Perityissä metsissä kasvaa valtava omaisuus – silti monet perintömetsät ehtivät kasvaa vuosikymmeniä ennen kuin kukaan hyödyntää niitä

Kuolinpesät omistavat yksityismetsistä jo 10 prosenttia. Metsäkeskus koettaa herätellä kuolinpesiä, etteivät ne passivoituisi metsänomistajina.

Suutarilan omakotialue Koillis-Helsingissä.

Kiinteistökauppa virkoamassa – Maanmittauslaitos ennustaa kolmen prosentin nousua

Suomen kalleimmat omakotitalot sijaitsevat Espoossa, josta omakotitalon ostaminen vaatii keskimäärin 200 000 euroa enemmän kuin vaikkapa Tampereella.

Arto vaihtaa pikkutakin töiden jälkeen haalariin ja raivaussahaan – pieni metsätila tietää hyötyliikuntaa vuosikymmeniksi

Harrastehehtaarit metsässä kiinnostavat monia. Metsämaasta saakin puuhapalstan kymmeniksi vuosiksi. Hätäisen hommaa metsänhoito ei kuitenkaan ole.

Aihe: metsätilat

Uusimmat artikkelit