Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Hylje luodolla.

Harmaahylkeen aiheuttamat haitat kalastukselle lisääntyvät, koska metsästyskiintiöt eivät täyty – lihalle ja nahalle etsitään käyttöä ja käyttäjiä

Harmaahyljekanta kasvaa vuosittain useita prosentteja. Uusi hanke pyrkii kasvattamaan Suomessa ja Ruotsissa kiinnostusta hylkeenmetsästystä kohtaan, sekä välittämään tietoa hylkeennahan ja -lihan käyttämisestä.

Keskiyön auringossa kylpevä maisema Ylitornion Aavasaksanvaaralta etelään katsottuna, keskellä Tornionjoki.

Tornionjokilaaksossa alkaa Euroopan suurin vesistön ennallistaminen – seitsemän vuoden aikana vapautetaan 3 000 km kalojen vaellusreittejä

Tornionjoen valuma-alueen luonnontilaisuuden kohentuminen myös lieventää ilmastonmuutoksen vaikutuksia, kuten tulvavaaraa. Myös luontomatkailun ja kalastuksen edellytysten uskotaan paranevan.

kyttyrälohi

Ruoššaluosat šávihit fas dievva Deanu boahtte gease – Bearralvágis leat iskan ođđa teknologiija, mii máhttá bissehit vierrošlája gorgŋema johkii

Detnui árvalit boahtte gease goargŋut badjel miljonbeale ruoššaluosa, logi geardde eanet go dán rádjái. Davvi-Norggas lea anus eastinteknihkka, mii beroštahttá maid Suoma bealde.

Kolme miestä kaataa ruskeassa saavissa olevia Kuhia laiturilta mereen.

Merimaskun vesiin istutettiin 3 000 kuhanpoikasta

Kuhanpoikaset ovat nyt noin kuuden sentin mittaisia.

Mies seisoo kahluuvaatteissa joen rannalla, taustalla kalanpyydys.

Ruoššaluossa bisána ođđamállet bivdosii – Norgga stáhta doarju ruđalaččat bivddu

Ánnejogas Finnmárkkus leat dál geahččalan bivdosa, mainna sáhttá válljet luosaid maid diktá gođđat jogas.

Ihmisiä katsomassa messukojuja

Seuraavat Erämessut järjestetään Riihimäellä vuonna 2024

Joka vuosi järjestettävät Erämessut ei saanut kannatusta.

lohifileitä kalatiskillä

Tiistai 6.9.2022 (tv)

Liz Truss. Lohen hinta. Elokuvat. Sää.

Harmaahylje luodolla Helsingin ulkopuoleisella merialueella.

Merihylkeiden metsästyskiintiöt säilyvät viime metsästysvuoden tasolla – saalismäärät laskussa

Sekä harmaahylkeen että itämerennorpan kannat ovat elinvoimaiset. Yhteensä laskennassa Suomen vesillä nähtiin viime laskennoissa lähes 40 000 merihyljettä.

Kalastaja korjaa hyllkeenkestävää rysää pihamaalla.

Kalan hinta sahaa norjalaiseen tahtiin – byrokratia rassaa Heikki Salokangasta: "Joka vuosi meidän ammattikalastajien ruuvia kiristetään"

Norjalainen lohi saa kotimaisen kalan hinnan vaihtelemaan nopeaan tahtiin. Ammattikalastukseen liittyvät kiintiöt ja muu byrokratia sekä haittaeläimet supistavat suomalaisen kalantuotannon määrää.

Itäkoski virtaa hitaasti Joensuussa.

Joensuun kaupunginkoskien kunnostus alkaa

Noin 100 000 euroa maksavan urakan vetovastuussa on Joensuun kalastuskunta.

Naisia ampumaradalla Hyrynsalmella.

Yhä harvempi valmis sitoutumaan yhdistystoimintaan: Kainuussa naisten oma eräyhdistys lopetti toimintansa

Valmis pöytä houkuttaa yhdistystoiminnassa, mutta tarjoilijoita ei tahdo löytyä. Metsästäjäliitosta kerrotaan, että vaikeuksia löytää toimihenkilöitä on usealla yhdistyksellä ja metsästysseuralla.

Kalastaja Pedar Järvensivu, sitoo kaikki perhokalastukseen tarvittavat perhot.

Geasseguossi Pedar Järvensivu ráhkista luossabivddu ja čatná dolgevuokkaid bivdogildosis fuolatkeahttá: "Das lea iežaslágan friddjavuohta"

Pedar Järvensivu lea mánnávuođa rájes johtán guollebivddus, ja dat lea sutnje ain dehálamos vuohki golahit áiggi.

Ongen koho rantaheinikossa

Hämeenlinnassa innostetaan maahanmuuttajia kalastusharrastuksen pariin

Suomen Vapaa-ajankalastajat on käynnistänyt kesäksi Kalailoa ilman rajoja -hankkeen, jossa kannustetaan suomalaisperheitä viemään kotoutuvia maahanmuuttajaperheitä kalaan.

Ammattikalastajat nostavat muikkusaalista Päijänteellä.

Uusi koulutustapa toimi: ammattikalastajilta oppia saaneista kisälleistä yli puolet jatkaa alalla

Mestari-kisälli-mallilla pyritään löytämään jatkajia sisävesien eläköityville kalastajille.

Mies seisoo laiturilla kädessään virveli.

”Hei nyt nykii” – koululaiset kalassa valtakunnallisen kalastuspäivän merkeissä

Perinteinen koululaisten kalastuspäivä järjestetään Lapissa tänä vuonna kahdella paikkakunnalla. Rovaniemellä se oli keskiviikkona ja Sallassa se toteutetaan viikon päästä.

Myllykosken pienvesivoimalaitos Kuusinkijoessa Kuusamossa.

Venäjän taimenet voivat tulevaisuudessa nousta aina Kuusamojärveen saakka

Kuusamon Kuusinkijoen entisöintihanke etenee suunnitellusti. Myllykosken pienvoimalan sulkeminen olisi vuorossa ensi vuonna.

Hylkeistä on yhä enemmän harmia ammattikalastajille.

Tehokkaammat karkottimet ehkä pysäyttävät harmaahylkeet Naantalin vesillä – sopisivat laajasti rannikolle, mutta ongelmana hinta

Pohjaan upotettavien karkottimien tavoitteena on pitää hylkeet poissa rajatuilta vesialueilta.

Saamelaiskäräjien 2020–2023 toinen varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Guolástanrihkkosášši vuoitán Leo Aikio: "Dál lea áigi láddan váldit sámiid rivttiid albma láhkai vuhtii stáhta mearrádusdahkamiin"

Lappi gearretriekti hilggui áššáskuhttimiid guolástanrihkkumušain Anáris ja Ohcejogas. Sámedikki nubbi várreságadoalli Leo Aikio lei áššáskuhtton Anára dáhpáhusas.

Saamelaiskäräjien 2020–2023 toinen varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja vapautui kalastusrikkomussyytteistä: Rajoitukset ristiriidassa saamelaisten perusoikeuksien kanssa

Lapin käräjäoikeus antoi perjantaina kaksi vapauttavaa tuomiota kalastusrikkomusjutuista vedoten saamelaisten perusoikeuksiin. Toinen tapauksista koski saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Leo Aikiota.

Tuulivoimaturbiinin propellit.

Rajajokikomissio on huolissaan Kalixin tuulivoimapuiston vaikutuksista vaelluskaloihin

Komission mukaan tuulivoimapuiston vaikutukset rajajoen lohiin ja meritaimeniin on tarpeen tutkia tarkasti.

Juutuajoki

Lappi gearretriekti hilggui áššáskuhttimiid guolástusrihkkumušain Anáris ja Ohcejogas: guolástusráddjehusat ruossalassii sámiid vuođđorivttiiguin

Guokte anárlaš almmáiolbmo sivahuvvuiba guolástan lobiheamit dahje fuollameahttunvuođas Juvdujoga Vyelemuškuoskâs ráfáidahttináigge. Ohcejohkalaš almmáiolmmoš fas sivahuvvui guolástan golbmii lobiheamit dahje fuollameahttunvuođas Ohcejohleagis.

Mies seisoo tarvikeliikkeen tiskin takana.

Inarilla oli erityinen sija Loirin sydämessä – pitkäaikainen kalastuskaveri: "Ihmiset antoivat hänen olla rauhassa, mitä Vesku arvosti paljon"

Mökillään Veskoniemessä Vesa-Matti Loiri mieluiten kalasti ja saunoi, joskus kolmekin kertaa päivässä. Loiri on toivonut, että hänen tuhkansa ripoteltaisiin Inarijärvelle.

Itä-Suomen poliisin vene laiturissa Kuopion Pirttiniemessä.

Kemijärvellä kadoksissa ollut kalastaja löytyi menehtyneenä

Kalastajan etsinnät käynnistettiin viime viikolla, kun Kemijoella ajelehtineen veneen omistajaa ei tavoitettu.

Rasmus Ojamo esittelee suurta lohta Tornionjoen rantakivikolla.

Tämä kesä on ollut jättilohien aikaa Tornionjoella – jokeen on noussut 40 vuoden seurantahistorian suurimmat lohet

Tornionjoesta on saatu lukuisia jopa yli 20-kiloisia lohia.  Luonnonvarakeskuksen seurantahistoriassa vuosi on ennätyksellinen suurlohien koon ja määrän suhteen.

Tutka ja virveleitä veneen katolla.

Suomen parhaat vetouistelijat kilpailevat mestaruuksista Paltamossa

Vetouistelun Suomen mestaruuskisoissa 150 venekunnalla on tilaa uistella. Paltaselän lisäksi kilpailualueena Oulujärvellä on myös Suomen suurin järvenselkä.

Aleksis Salusjärvi, Helsinki, 9.10.2018

Aleksis Salusjärven kolumni: Elin viikon ilman puhelinta ja elämästäni tuli onnellista

Elämme viimeisiä aikoja, jolloin erämaa on vielä tietoverkon ulkopuolella. Kun elää viikon ilman puhelinta, elämästä tulee yksinkertaista, kirjoittaa Salusjärvi.

Lapsia veneessä kalastamassa.

Kun perimätieto ei kulje, nuoret hakevat entistä ahkerammin kalastusoppeja leireiltä: "Toivottavasti saisimme saaliiksi isoja haukia"

Nuorille suunnatut erä- ja luontokerhot sekä leirit ovat kasvattaneet suosiotaan. Yksi syy on, että kalastuskärpäsen puraisemat nuoret eivät saa enää perehdytystä vanhemmiltaan tai isovanhemmiltaan.

Pielisjoen linna Joensuussa on saarella keskellä jokea.

Äärimmäisen uhanalaista Saimaan järvilohta suojellaan myös Joensuun ydinkeskustassa – jokainen Pielisjokeen nouseva vaelluskala on tärkeä

Syysrauhoitus eli kalastuksen täyskielto jokisuulla kolmen kuukauden ajan on yksi keino suojata järvilohen kutumatkaa. Välinpitämättömiä salakalastajia on jäänyt kiinni jo rauhoituksen alkupäivinä.

Ankerias kuljetusaltaassa.

Ankeriaan pyyntirajoitus vain hätäapua – kalaportaat ehkä pelastaisivat lajin

1. elokuuta 2022 lähtien lajia saa pyydystää enää vain heinäkuussa.

Tutka ja virveleitä veneen katolla.

Kuhakunkku käynnistyy Paltamossa, mukana satoja venekuntia – polttoaineen hinnannousu ei ole vaikuttanut osallistujamäärään

Oulujärvellä ja Paltamossa järjestettävään Kuhakunkku-uistelukilpailuun oli torstaina ilmoittautunut yli 260 venekuntaa. Järjestäjän mukaan viime hetken ilmoittautujia odotetaan vielä noin sataa lisää.

Vasta joesta pyydetty jokirapu ravustajan kädessä Sievin Vääräjoen rannalla.

Jokirapukanta saatiin elpymään rapuruton jälkeen Sievin Vääräjoesta: talkotyöllä tehty ravun palauttaminen oli hidasta

Jokiravut ovat erityisen altiitta rapurutolle, joka hävitti niistä suurimman osan joesta vuonna 2005. Nyt noin viiden vuoden ajan ravustus on taas onnistunut, kun kanta on talkoilla elvytettyä osaan joesta.

Kräfta i en mjärde.

Kainuusta saataneen tavanomainen rapusaalis – asiantuntijat muistuttavat rapuruton leviämisen ehkäisemisestä

Rapurutto leviää esimerkiksi ravustusvälineitä siirrettäessä vesistöstä toiseen. Asiantuntijan mukaan välineet tulisi aina desinfioida ennen siirtymistä uusille rapuapajille.

Teno_2_peipopa.jpg

Ilmastonmuutos vei lohet ja työt – Tenojoesta päiväkirjaa pitänyt Tero Ronkainen ennustaa kalastuskieltoja muuallekin Suomeen

Tenojoen lohet ovat siirtyneet pohjoisempaan vesien lämmetessä. Kalastuskiellon tarkoituksena on saada ne palaamaan. Sen kestoa ei pystytä arvioimaan.

Hylje köllöttelee luodolla.

Perämeren hyljeongelma yhdistää suomalais- ja ruotsalaiskalastajia – apua haetaan EU:sta, mutta sieltäkään ei välttämättä ratkaisua löydy

Kalastajien mukaan Perämerellä on liikaa hylkeitä, jotka syövät saalista ja rikkovat pyydyksiä. Kalastajat Perämeren molemmin puolin aikovat kirjelmöidä tilanteesta EU:lle.

Järvi-Suomen kalatuotteen yrittäjä Tuomas Pöyry seisoo Kissakosken partaalla Hirvensalmella

Järvikala syrjäyttää tuontilohta eteläsavolaisissa ruokapöydissä

Särki, muikku ja lahna maistuvat eteläsavolaisille yhä useammin niin kouluruokailussa kuin kotonakin. Ympäristötietoisuus nostaa aiemmin roskakalaksi ajateltujen eväkkäiden suosiota.

Kalastajamies lippalakki päässä satamassa.

Kalustonsa menettänyt kalastaja potee syyllisyyttä mursun kohtalosta – pohtii yhä, olisiko voinut toimia toisin: "Kokeneena kalamiehenä tyrin"

Mursun kohtaloa sureva kalastaja Antero Halonen ei pystynyt käymään rysällä moneen päivään.

Saimaannieriä on kaunis vonkale, jota vanha kansa kutsuu nahkaloheksi.

Täpläravun pyynti alkoi Kuolimojärvellä, jotta harvinainen kala pelastuisi – rapu syö saimaannieriän mätiä ja poikasia

Savitaipaleen ja Mikkelin alueilla sijaitsevalle Kuolimojärvelle myönnettiin keväällä harvinainen lupa pyytää täplärapuja ympäri vuoden. Toistaiseksi ravustus on alkanut rauhallisella tahdilla.

Pohjois-Norjan Pykeijan kalastuskylä ja kalastussatama ilmasta käsin.

Geahča video: Ruoššaluosaid geahččalit bivdit hápmedovddiidanteknologiijain – ulbmilin lea geahpedit ruoššaluosa Sámi jogain

Dutkit árvalit, ahte ruoššaluosa jávkadeapmi ii leat šat vejolaš. Boahtte geasi Detnui vurdet goargŋulit miljon beal ruoššaluosa. Guolásteaddjái ruoššaluosat leat buorre dienas.

Pykeijalainen kalastaja Leif Ingilä veneellään vesillä.

Kyttyrälohi tullut Tenolle jäädäkseen – nyt mainehaittaista kalaa aiotaan pyytää massiivisesti ja luoda siitä uusi pohjoisen herkku

Norjan vuonoilla ja Pohjois-Lapin lohijoilla varaudutaan jo puolen miljoonan kyttyrälohen nousuun ensi kesänä. Tutkijoiden mukaan kyttyrälohet ovat tulleet jäädäkseen, joten ihmisen on sopeuduttava.

rapumertoja ja syöttejä veneessä

Ravustus alkaa puoliltapäivin – Pyhäjärvestä odotetaan normaalia saalista

Säkylän Pyhäjärvestä on viime vuosina noussut noin puoli miljoonaa täplärapua ravustuskauden aikana.

Pikkupoika onkii laiturilla.

Uusi kalatalouskeskus perustettu Lappiin

Koska ProAgria Lapin toiminta loppuu, uudella yhdistyksellä halutaan turvata kalatalousneuvonta Lapissa.

Merimetsoja kivisellä rannalla

ELY-keskukselta poikkeuslupa Satakuntaan tuhannen merimetson vuosittaiseen ampumiseen

Merimetsojen ampumista koskeva poikkeuslupa on voimassa vuoden 2024 loppuun.

Mies veneen äärellä.

Mursu tuhosi yli 10 000 euron arvoisen kaluston, kertoo kalastaja – vain vene jäi: "Aluksi se oli kaverillinen, eikä ollenkaan uhkaava"

Kun kalastaja Antero Halonen löysi mursun rysästään, ensimmäinen ajatus oli avata sille aukko. Hässäkässä mursu kaatoi kalastajan veneen. Pelkoa kalastaja ei tuntenut, mutta kaluston menettäminen harmittaa.

Mies seisoo veneessä, jossa vavat ovat valmiina pyyntiä varten.

Nyt tutkitaan, paljonko hauki popsii pikkutaimenia – Inarissa järjestettiin haukiuistelut taimenkannan puolesta

Inarijärven haukikanta on kasvanut kasvamistaan viime vuosina. Inarin Uistelijoiden haukikilpailun saalis tutkitaan, jotta saataisiin uutta tietoa, miten hauki vaikuttaa muihin kalakantoihin Inarijärvellä.

Tenojoen lohia vedenalaiskuvassa

Detnui gorgŋot uhccán luosat – Dutki árvala goit oktan sivvan liegganan čáziid

Ráddjehusain fuolakeahttá Detnui goargŋu uhccán luossa.

Langinkosken kuohuva koski, etualalla havupuun oksia.

Läkähtymisuhan alla olleiden kalojen kalastuskielto päättyy eri puolilla maata – vedet viilenivät tarpeeksi

Sään ja vesistöjen viilennettyä kalastuslupia on pystytty taas myöntämään Metsähallituksen kohteissa. Liian lämmin vesi voi aiheuttaa kalan menehtymisen.

Rasmus Ojamo esittelee suurta lohta Tornionjoen rantakivikolla.

Rasmus Ojamo veti Tornionjoesta kolme parikymmenkiloista vonkaletta

Suurten yksilöiden yleistyminen on odotettu ilmiö. Tänä kesänä nousulohien määrä on noin 60 000 yksilöä, jota pidetään runsaan ja elinvoimaisen lohikannan merkkinä.

Mies seisoo veneessä, jossa vavat ovat valmiina pyyntiä varten.

Dál dutket, man ollu hávga borrá uhca dápmohiid Anárjávrris – Veskonjárggas lágidedje hávgaoaggungilvvu dápmohiid buorrin

Hávggat leat lassánan ollu Anárjávrris. Inarin Uistelijat -searvvi hávgagilvvu sálaš dutkojuvvo vai ožžot eanet dieđu das, mo hávga váikkuha eará guliid birgemii Anárjávrris.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle