Uusimmat artikkelit
Palomestari kuvaili uutisissa tulvatilanteen “perkelöityneen” ja sai kieli-ihmiset keskustelemaan ja kuvittajan piirtämään
Kuvittaja sai aihetta pilapiirroksiin ja kielen ilmiöihin erikoistunut someryhmä puolestaan pontta keskusteluihin, kun Ylen uutisissa palomestari kuvasi tulvatilanteen ”perkelöityneen”.
Vuoden tiedekirjaksi valittiin 1900-luvun lasten kaverisuhteista kertova kirja
Teoksessa kuvataan suomalaisen yhteiskunnan kehitystä lasten ja nuorten näkökulmasta. Palkintoraati luki ennätykselliset 115 kirjaa.
Mari Valonmerellä on supervoima, jota tämän päivän työelämä kipeästi kaipaa
Mari Valonmeri on entinen toimittaja ja nykyinen yritysvalmentaja ja tietokirjailija. Hän on erityisherkkä, ja niin on joka viides tai kuudes meistä muistakin. Valonmeren mukaan herkkyys ei ole häpeä vaan voimavara.
Turvallisuus voi olla muutakin kuin riskien puuttumista
Turvallisuus voidaan kokea monella tavalla.
Talvileikit veivät erikoistutkija Ismo Björnin mennessään – talvileikit ovat jääneet aiemmissa tutkimuksissa muiden leikkien varjoon
Talvileikkejä on tutkittu aikaisemmin hyvin vähän, sillä ne ovat jääneet muiden leikkien varjoon. Talvileikit ovat olennainen osa suomalaisten arkea lapsuudessa, mutta myös aikuisenakin.
Kartantekijä päättää kuka on keskellä ja iso, sanoo tietokirjailija Ari Turunen
Ihmiset elävät eri maailmoissa. Juuri se kiinnostaa tietokirjailija Ari Turusta
"Liekit polttavat melkein lukijaakin", toteaa palkintolautakunta – Elävästi kirjoitettu teos Turun palosta sai Tieto-Finlandia-ehdokkuuden
Turkulaisen professori Hannu Salmen "Tunteiden palo – Turku liekeissä 1827" kilpailee tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnosta. Teos tuo lukijan lähelle traagisia vuoden 1827 tapahtumia.
Jyväskyläläiskirjailijoiden kynästä on syntynyt Finlandia-palkintoehdokkaita tälle vuodelle
Finlandia-palkintojen voittajat julkistetaan keskiviikkona 30. marraskuuta kello 19 alkavassa tilaisuudessa.
Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokaskirjat kysyvät, miksi Suomi kuplaantuu ja miksi pidämme ruisleivästä
Kuusi kirjaa kilpailee vuoden 2022 Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnosta. Palkinto jaetaan marraskuun viimeisenä päivänä.
Viikon Tuukka: Plagioinnin rajat – kuinka niitä määrittää?
Plagiointi ei ole aina yksiselitteisesti todennettavissa. Sekä laki että suositukset jättävät tulkinnanvaraa. Absoluuttisen säännöstön puuttuessa reilu viittaaminen on usein moraalinen kysymys.
Kuortaneen historiateos valittiin Vuoden kotiseututeokseksi
Eteläpohjalaiset kirjoittajat saivat tunnustusta Kuortaneen historian kirjaamisesta. Voittajan valinnut kehuu teoksen tutkimuksellista tasokkuutta.
Neljä tutkijaa syyttää Maria Petterssonia plagioinnista – kirjailijan ja kustantantajan mukaan kyse on lainaamisesta
Petterssonin Suomen historian jännät naiset -kirja julkaistiin elokuun lopussa. Hänen ensimmäinen historiallisia naisia koskenut teoksensa julkaistiin kaksi vuotta sitten.
Maria Pettersson toivoisi olevansa itsekin jännä nainen – uusi tietokirja avaa noin 70 vähemmän tunnetun suomalaisnaisen elämäntarinaa
Historian jännät naiset -kirjan sisarteoksessa kerrotaan poikkeuksellisen elämän eläneistä suomalaisnaisista. Tietokirjailija toivoisi, että naisten historiaa tutkittaisiin entistä enemmän, jotta menneisyydestä piirtyisi totuudenmukaisempi kuva.

Kielitieteilijä Janne Saarikivi: On todennäköistä, että suurin osa kielistä katoaa – suomen puhujia jää ehkä saarille tai pikkukyliin
Tietokirjailija ja kielitieteilijä Janne Saarikivi kertoi suomen kielen nykytilasta ja tulevaisuudesta sekä rakkaista sanoista Naantalin kirjajuhlilla.
Miellyttäjä piilottaa itsensä
Miellyttäminen voi olla haitallinen selviytymiskeino.
Tyttökodin julmat tapahtumat ovat seuranneet Outi Palttaa syvänä häpeänä ja paniikkihäiriöinä – kodin kasvatit jäivät vaille korvauksia
Yläneen tyttökoti oli sotien jälkeisessä Suomessa ankarin laitos, jonne alaikäinen tyttö saatettiin passittaa. Huvituksen kartanon tytöt -kirja kertoo Yläneellä asuneiden nuorten naisten kohtelusta.

Botnia-kirjallisuupalkinnon saaja valitaan tänä vuonna 85 teoksen joukosta
Ensi syksynä kuudetta kertaa jaettavasta kirjallisuuden Botnia-palkinnosta kilpailee tänä vuonna 85 teosta. Mukana ovat kirjat, joiden tekijä on pohjoispohjalainen tai joka on lähtöisin maakunnasta.
Ystäväporukan ajatuksesta syntyi jo 40 vuotta täyttävä yhteiskuntakriitikko – nyt tiedekustantamon leipä on kaventunut, mutta volyymi kasvaa
Tamperelaisesta Vastapainosta kasvoi merkittävä kustantamo yhteisen innostuksen voimalla. "Neljäkymmentä vuotta ollaan oltu kriittisessä tilassa", sanoo perustaja. Vastapainon esseehistoriikin kirjoittaja näkee, että tietokirjallisuuden tarve on polttava.
Volodymyr Zelenskyi käänsi Ukrainan herraonnen – torniolainen Mika Kulju kirjoittaa elämäkertaa "maailman tunnetuimmasta henkilöstä"
Volodymyr Zelenskyi vannoi virkavalansa päivälleen kolme vuotta sitten. Ukrainan presidentti on antanut kasvot sodalle, joka tulee eurooppalaisten kännyköihin ennennäkemättömällä voimalla.
Markus Kajo: Ennen kuin oli "mitään", oli jo sentään jotain.
Mikä toimi nettitrivian esiasteena, miettii M. Kajo.
Hunttareita ja träppäreitä: Suomen Metsästysmuseon tietokirjassa pääsee tutustumaan amerikansuomalaisten metsästysperinteeseen
Amerikansuomalaisten metsästysperinteestä ei ole aiemmin julkaistu tietokirjaa, vaikka monelle siirtolaiselle metsästys ja muu eränkäynti oli tapa viettää vapaa-aikaa sekä hankkia ruokaa ja lisätuloja.
Suomen vanhin tietokirjapalkinto J. Sakari Saloselle – kirja käsittelee viittä suurta elämän joukkotuhoa
Lauri Jäntin tietokirjapalkinnon voittajateos käsittelee elämää maapallolla ja sen tulevaisuutta.

Tule yhä viisaammaksi – tässä seitsemän tietokirjavinkkiä vuodelle 2022
Kulttuuritoimittajan tietokirjalistalla on arjen historiaa, muotioikkuja satojen vuosien takaa sekä Hitlerin kadonneiksi luullut hevoset. Kevään tietokirjasato alkaa kypsyä helmikuussa.
Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittanut Osmo Tapio Räihälän teos selittää, miksi nykymusiikki koetaan vaikeana
Osmo Tapio Räihälän kirja haluaa madaltaa kynnystä tutustua nykytaidemusiikkiin ja nykytaiteeseen yleisemminkin. Voittajasta päätti varatoimitusjohtaja Katri Makkonen.
Analyysi: Voittajat valikoituvat tunteella, eivät järjellä – tänään selviää, ketkä saavat kirjallisuuden Finlandia-palkinnot
Kirjallisuuden arvottaminen ja parhaan valitseminen on lähes mahdoton tehtävä. Finlandia-palkintojuhlaa voi seurata Ylen erikoislähetyksessä TV1:ssä ja Areenassa tänään keskiviikkona klo 19 alkaen.
Tiesitkö, että Suomessa on 52 tekojärveä ja Seinäjoella niistä neljä ja puoli? Uusi kirja esittelee myös, millaista niissä on meloa
Suomen tekojärvet rakennettiin pääasiassa tulvasuojelua ja sähköntuotantoa varten. Monen rakentaminen aiheutti myös rajuja ympäristönmuutoksia ja allasevakkoja. Uusia tekojärviä tuskin enää tulee.
Matkoja Marsiin, tähtien ydinjätettä ja madonreikiä toisiin ulottuvuuksiin – matkanjohtajina Emmi Itäranta ja Esko Valtaoja
Ilmastosurun tulkki, toivon tuoja ja avaruuden ikkunat.
Matti Mörttisen kolumni: Pulatalous on kohta täällä – ja jonotamme kuin DDR:ssä
Talous ketjuuntuu. Työ sirpaloituu. Yhteiskunta on myöhässä luodessaan miljoonan luukun maailmaan yhden luukun palveluja, pohtii Mörttinen.
Tässä ovat tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat – mukana teokset kuluttamisesta, nykymusiikista ja ruokahistoriasta
Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnosta kisaa kuusi teosta. Palkintosumma on 30 000 euroa.
Sieniasiantuntija Lasse Kosonen palkittiin Tietokirjailijapalkinnolla: “Sienet oikein huutavat lisää tietämystä”
Nokialaiskirjailija on työllään pyrkinyt tekemään sienet mahdollisimman tutuiksi. Sienet veivät Kososen mukanaan jo opiskeluaikoina.
Partisaanit murhasivat Suomessa lapsia ja naisia, yhteensä yli 150 siviiliä – tietokirjailija selvitti, kuka antoi käskyn julmuuksiin
Tietokirjailija Veikko Erkkilä pääsi käsiksi venäläisiin arkistoihin ja KRP:n asiakirjoihin. Uuden tietokirjan mukaan partisaani-iskuista Suomen siviilikohteisiin päätti Neuvosto-Karjalan kommunistipuolueen johto.

Kommentti: Entinen hiihtotähti Jari Isometsä tekee elämäkerrassaan yllättävän dopingväitteen, jonka perustelu ei kestä tarkastelua
Jari Isometsän elämäkerta tarjoaa mielenkiintoisia tarinoita Karpaasin uralta, mutta sivuuttaa epo-hormoniin liittyvän kulman olankohautuksella, kirjoittaa toimittaja Atte Husu.

Daebak! Korealaisen kulttuurin suosio nosti parikymmentä lainasanaa Oxfordin sanakirjaan
Korealaisen kulttuurin aalto (hallyu) on huomioitu myös Oxfordin englanninkielisessä sanakirjassa. Samoin livelähetyksessä ahmiminen (mukbang). Korealaisia lainasanoja perustellaan sillä, että myös englantiin imetään vaikutteita populaarikulttuurista ja ulkomailta.

Suomalaisnainen sai haltuunsa 12 vanhaa kirjettä ja mursi niiden kirjoituskoodit – kirjeistä paljastui erään pariskunnan koko matka kohti kuolemaa
Tietokirjailija Sanna Lönnfors sai ystävältään tsekinjuutalaisen Gärtnerin pariskunnan lähettämiä kirjeitä ajalta, jolloin juutalaisvainot Euroopassa alkoivat. Aviopari yritti pitkään pitää toivoa yllä, mutta kohtaloksi tuli Puolassa sijainnut ghetto.

Tietokirjailijoiden Warelius-palkinto professori Juha Siltalalle ja opettaja Mervi Wäre-von Hedenbergille
Palkinto myönnetään vuosittain tietokirjailijalle, jonka tuotanto on korkealaatuinen sekä laaja ja jonka vaikutus suomalaiseen tietokirjallisuuteen on ollut merkittävä. Tunnustukset ovat 12 000 euron arvoisia.

Ylen aamu tänään: Pitäisikö Suomen koronarokotusjärjestystä muuttaa ja millä perusteella? Katso lähetys tästä
Millaiset asiat kuormittavat ihmisten mieltä? Molekyylibiologi Mari Tervaniemi kirjoitti tietokirjan ihosta.

Toimittaja Asta Leppä tutkii suomalaista köyhyyttä – “Näiden ihmisten ääni ei yksinkertaisesti kuulu tarpeeksi”
Uudessa radiosarjassa ääneen pääsevät köyhyyden kokemusasiantuntijat.

Ylen aamu tänään: Yhteiskunnallinen keskustelu on kärjistynyt ja sitä leimaa usein ääripäiden kinastelu – katso lähetys tästä
Onko pääsiäiseksi luvassa liikkumisrajoituksia? Vuoden tiedekirja käsittelee tieteen vapautta.
Kajaanin lukiokoulutuksen yli satavuotinen taival on ollut värikäs – Kekkonen tehtaili jälki-istuntoja, koronakevät muutti opiskelua
Koulunkäynti on keskeytynyt Kajaanissa kahdesti sotien takia. Viime vuonna koronaepidemia siirsi lukiolaiset etäopetukseen.

Yli 300 kilometriä potkukelkkaillut varkautelainen Markku Levänen teki maailmanennätyksen, mutta ennätystenkirjaan sitä ei välttämättä hyväksytä
Guinness edellyttää tarkan ajanoton, matkamäärän ja suoritustavan lisäksi myös suorituksen tallentamisen kokonaisuudessaan.

Ylen aamu tänään: Hallitus valmistelee muutosta tartuntatautilakiin – tuleeko koronatestaus pakolliseksi rajoilla? Katso lähetys tästä
Miltä näyttää Myanmarin tilanne? Timo R. Stewart voitti tietokirjapalkinnon teoksella, jonka nimi kuulostaa seikkailuromaanilta.
Kadonneen arkin metsästäjästä kirjan kirjoittanut Timo R. Stewart saa Lauri Jäntin kirjallisuuspalkinnon
20 000 euron tunnustus tuli tietokirjasta Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys.
Entinen päätoimittaja, tietokirjailija Raimo Seppälä on kuollut: julkaisi tammikuussa vielä kirjan
Raimo Seppälän elämäntyö on huomioitu professorin arvonimellä, valtion journalistipalkinnolla ja Warelius-palkinnolla.
Tietokirja saimaannorpasta oli yleisön suosikki, mutta Finlandian nappasi toinen teos
Lukijat saivat äänestää omia suosikkejaan Finlandia-ehdokkaista Kirjasäätiön verkkosivuilla.
18 kirjaa, kaksi viikkoa ja loputonta viestittelyä Finlandia-ehdokkaista
Valmistautuminen lähetykseen on ollut lukemisen juhlaa
Kuhmossa järjestetään ensimmäistä kertaa kirjamessut – kirjastotoimenjohtaja: "Kuhmolaiset kirjailijat ovat olleet tänä vuonna erityisen ahkeria"
Kirjamessut on osa Unescon luovien kirjallisuuskaupunkien ohjelmaa.
Keskustele tässä: Millaisia kokemuksia sinulla on kevytyrittäjyydestä?
Mikä maksaa? -ohjelma kysyy, millaista on kevytyrittäjyys?

Suomen kahvikansa on juonut teetä jo kolmesataa vuotta
Teetä siemailtiin aateliskodeissa 1700-luvulla, mutta pian sajua särpivät myös talonpojat heinätöiden lomassa

Valtakunnallista tunnustusta professori Reijo Heikkiselle laajasta tietokirjatuotannosta
Seuraava Heikkisen tietokirja käsittelee jokihelmisimpukoiden pyyntiä.