Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Kyyttölehmä Sara Jokioisten Elonkierron kesälaitumella.

Uhanalaiset kyytöt lähtevät Tampereelta muuttomatkalle kohti Kajaania – somessa ehdittiin jo huolestua lehmien kohtalosta

Alkuperäiskarjojen eli itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarjan kasvatusta ja säilytystä toteutetaan jatkossa niiden perinteisissä maakunnissa.

Varhaisperunapellolla Rymättylässä sadonkorjuun aikana. Perunapuimurin hihnalla perunoita.

Kotimainen varhaisperuna ehtii viikonlopun päättäjäisjuhlien pöytiin

Toukokuun vaihtelevista lämpötiloista huolimatta kotimaista varhaisperunaa nostetaan jo pellosta. Viljelijät onnistuivat hallantorjunnassa, eivätkä kylmät yöt hidastaneet perunan kasvua.

Traktori ajaa pellolla.

Erikoisviljely pitää peltojen vuokrahinnat korkealla Länsi-Suomessa – ”Alueella on edelleen sellaista vahvaa maauskoa”

Vuokrahinta Länsi-Suomessa kuvastaa Luonnonvarakeskuksen mukaan pellon laatua. Erityisesti erikoisviljely nostaa pohjalaisten peltojen hintoja.

Nainen seisoo traktorin edessä ja hymyilee suoraan kameralle.

Salla Saarinen, 29, tärisee päivästä toiseen traktorissa – maanviljelijä on istumatyöläinen, jonka selkä joutuu poikkeuksellisen koville

Vain vajaa kolmasosa viljelijöistä kuuluu työterveyshuollon piiriin. Traktorissa istuminen kuormittaa selkää, niskaa ja hartioita.

Mansikka varressa.

Mandžoi da vavarjo ehtitäh kypsetä keviän pruazniekkustolih niškoi

Kartohkan kazvandu nygöi rippuu märgevyös da lämmäs.

Traktori vetää kylvökonetta pellolla.

Keski-Pohjanmaalla kylvetään vielä – toukokuun lämpimät säät edistivät kevättöitä

Kylvötyöt ovat käynnissä Keski-Pohjanmaalla. Osa pelloista on vielä märkiä varsinkin sisämaassa.

Kukkakaaleja isossa kasassa.

Keski-Suomessa kevätkylvöt ovat kesken, mutta vihannesten taimia on jo istutettu

Keski-Suomessa on meneillään muun muassa herneen, kesä- ja varastoporkkanan sekä lantun ja punajuuren kylvöt.

Lehmä menossa pellolle.

Maitotilojen määrä on vähentynyt Pohjois-Pohjanmaalla – sama kehitys on koko Suomessa

Pohjois-Pohjanmaalla maitotiloista noin 50 on lopettanut toimintansa viimeisen vuoden aikana.

Mansikka varressa.

Mansikka ja vadelma ehtivät kypsyä kevään juhlapöytiin

Perunan kypsyminen on nyt kiinni kosteudesta ja lämmöstä.

Traktori vetää kylvökonetta pellolla.

Etelä-Pohjanmaalla kylvötöissä on edetty nopeasti hyvissä olosuhteissa

Kylvöille päästiin myöhemmin kuin moneen vuoteen, mutta kylvöjä on tehty nopeassa tahdissa. Monilla tiloilla kylvöt on jo kokonaan tehty.

Mustavalkoinen hieho katsoo kohti pellolla.

Suomen paras karja lypsää puolet keskimääräistä paremmin – ”Hyvinvoiva, terve lehmä on tärkein”, sanoo Peltolan tilan isäntä

Muuramelaisella tilalla on Suomen paras karja toista vuotta peräkkäin. Keskikokoinen lehmälauma lypsää hurjat määrät hyvälaatuista maitoa hyvinvointiin panostamalla.

Lehmän kostea turpa.

Maitotilojen määrä vähenee, mutta menestyviä tiloja on yhä paljon – elyn mukaan panostukset eläinten hyvinvointiin ovat lisääntyneet

”Kun eläin voi hyvin, se myös tuottaa hyvin”, sanoo Kainuun ely-keskuksen asiantuntija Eeva Heikkinen.

Mies ja nainen traktorissa.

Jani lapioisi mieluummin lantaa kuin opettaisi – unelma omasta maitotilasta elää, vaikka maatalouden tulevaisuus ei näytä hyvältä

EU:n pohjoisimmalta tilalta maito viedään ainakin toistaiseksi 850 kilometrin päähän meijeriin. Tilan tulevaisuus voi riippua kuljetustuista, joita hallitusneuvotteluissa on esitetty leikattaviksi.

Patrick Nyström on polvillaan pellossa.

Tutkimus selvitti suomalaisten maanviljelijöiden ilmastomyönteistä käyttäytymistä – tilallinen: ”Kaikki viljelijät ovat ilmastotyöntekijöitä”

Tuoreen väitöskirjan mukaan suomalaisviljelijät haluavat olla mukana ilmastotalkoissa, mutta selkeät keinot ja linjaukset puuttuvat.

Kuvassa on valkosipulin viljelijä Antti Hirvonen istuttamassa valkosipulin kynsiä maahan.

Kotimainen valkosipuli hyötyy pitkästä valoisasta kesästä, mutta kasvattaminen on haasteellista

Kotimaiselle valkosipulille riittäisi kysyntää, mutta vielä toistaiseksi valkosipulin tuotanto ei pysty haastamaan tuontia. Pääasiassa Suomessa syödään Kiinassa ja Espanjassa kasvatettua valkosipulia.

Heikki Yijälä maanviljelijä Jämsä. Kävelee kylvötraktorin vierellä.

"Viljaa viljellään nyt isolla riskillä", sanoo jämsäläinen Heikki Yijälä – kevätkylvöt käynnissä keskisessä Suomessa

Viljan hinta on laskenut viime vuodesta, mutta tuotantokustannukset ovat pysyneet korkeina. Paineet hyvään viljasatoon nousevat.

Lehmiä juoksemassa laitumelle Koulutuskeskus Salpauksen Asikkalan opetusnavetasta.

Laidunriemu repesi Asikkalassa: katso tätä iloa, kun lehmät pääsevät taas navetasta

Jokakeväinen odotus on ohi ja vapaus koittaa, kun lehmät pääsevät ensimmäistä kertaa laitumelle. Koulutuskeskus Salpauksen lehmät kirmasivat navetasta riemua pursuten, Mustialan opetus- ja tutkimustilalla emmittiin vielä hetki.

Tomaatteja kasvihuoneella.

Edessä on kaikkien aikojen vihanneskesä poikkeuksellisen talven jälkeen – närpiöläiset ovat optimistisia ylitarjonnan uhasta huolimatta

Osuuskunta Närpiön Vihannes uskoo haastavan talven jälkeen hyvään vihanneskesään. Ylitarjonnan riski on olemassa, mutta osuuskunta toivoo hintojen laskun kasvattavan vihannesten menekkiä.

Eläinten hyvinvointimerkki Elvi maitopurkin kyljessä.

Maitopurkin kylkeen tulee pian uusi eläinten hyvinvointimerkki – katso, millainen maatila sen voi saada

Alle viidennes Suomen maitotiloista hoitaa lehmänsä tällä hetkellä niin hyvin, että voi saada hyvinvointimerkin.

Juuso Joona.

Juuso Joonan kolumni: Maatalous ei tarjoa houkuttelevaa tulevaisuusnäkymää – se uhkaa myös huoltovarmuuttamme

Suomalainen maatalous kärsii useista ongelmista, ja koko elinkeinoa tulisi uudistaa. Meiltä puuttuu kuitenkin yhteinen tavoite, joka murrosta ohjaisi.

Samuli Seppänen kuminapellolla.

30-vuotias Samuli Seppänen on kohta maatilan isäntä: ''Toivon, ettei kaikki elämä siirry kaupunkiin''

Monelle maatilalle ei löydy viljelijän eläköityessä jatkajaa. Lappeenrantalainen Samuli Seppänen aikoo astua kotitilansa isännän saappaisiin parin vuoden päästä.

Traktori pellolla

Kallis lannoite saa viljelijät miettimään kasvivalikoimaa, kylvötöihin päästäneen ajallaan

Kylvöt alkavat sekä Etelä-Savon että Keski-Suomen alueella arviolta ensi viikolla. ProAgrian havaintojen mukaan esimerkiksi herneen kylvöala lisääntyy hintojen nousun vuoksi.

Kylvötyöt käynnissä Liedossa.

Viljelijät odottavat peltojen kuivumista suurimmassa osassa Pirkanmaata

Pelloille päästään näillä näkymin toukokuun puolivälissä. Suotuisimmilla ja eteläisimmillä alueilla kylvötyöt voivat alkaa ensi viikolla.

Kylvötyöt käynnissä Liedossa.

Märille pelloille ei ole vielä asiaa Etelä-Pohjanmaalla

Suurimmat kiireet ovat nyt maatalouskoneita huoltavilla. Pelloille päästään vasta kun yöpakkaset ovat menneet ja pellot kuivuneet.

Kylvötyöt käynnissä Liedossa.

Itä-Suomen maatiloilla odotetaan pelloille pääsyä – kevätkylvöt alkavat yleensä toukokuun puolivälissä

Pellot eivät vielä kanna työkoneita. Itä-Suomen pelloista iso osa on vielä hyvin kosteita. Kevättöiden eteneminen vaatii peltojen kuivumista.

Kylvötyöt käynnissä Liedossa.

Kevätkylvöt ovat jo käynnissä – huhtikuun lämpö kuivatti etelän pellot nopeasti

Maatilojen kylvötyöt ovat käynnistyneet Varsinais-Suomessa. Lumien alta paljastunut syyskasvusto on huomattavasti lupaavampi kuin vuosi sitten nähty katastrofi.

Antti Lepola äestää peltoa traktorilla Ohkolassa.

Keskipohjalaisen maatalouden EU-vuosista julki dokumenttielokuva – kuvaus alan menestyksestä ja menetyksistä

Kaksituntinen dokumentti löytyy toistaiseksi vain MTK Keski-Pohjanmaan Youtube-kanavalta.

Pellon viereen kaivettu sulamisvesien keruuallas on täyttynyt vedestä.

Kotipuutarhoista tutun altakastelun toimivuutta kokeillaan peltoviljelyssä – salaojat muutetaan kuivan ajan kastelujärjestelmäksi

Oulun yliopisto ja Luonnonvarakeskus tutkivat tulva- ja sulamisvesien hyödyntämistä peltojen kesäkastelussa. Salaojiin perustuvaa altakastelumallia testataan Ruukin tutkimuspelloilla.

Lehmiä navetassa.

Kannukseen suunnitellaan biokaasun tuotantolaitosta – maatiloilta löytyisi paljon lantaa tuotannon tarpeisiin

Tavoitteena on löytää Kannukselle sopivin malli, miten lantaa voitaisiin hyödyntää biokaasun tuotannossa.

Matti Kortesmäki katsoo olkansa yli kameraan.

Maataloustukien uudistus vaatii viljelijältä nyt aiempaa enemmän – ”Perustiloilla tuet tippuvat, jos mennään samoilla ajatuksilla”

Eniten maataloustukien muutoksissa viljelijöitä puhututtaa uusi viljelykiertovaatimus. Vaatimus voi parhaimmillaan innoittaa tilojen toimintannan kehittämiseen, mutta samalla se tuo lisää vastuuta.

Navetassa lehmiä karsinassa ja isäntä rehukärryn ja ämpärin kanssa jakamassa ruokaa lehmille.

Ilmastonmuutos hyödyttää pohjoisessa maanviljelijöitä, kun kasvukausi jatkuu ja uudet viljeltävät lajikkeet ovat mahdollisia

Kasvukausi on Lapissa pidentynyt, ja arktisen alueen maatalousyrittäjä hyötyy ilmastonmuutoksesta. Myös satovarmuus on parantunut ja uusia viljoja alkaa menestyä pohjoisessa.

Maitotilayrittäjä Hanna-Mari Kasurinen Ivalossa navetassa töissä kahden lehmän kanssa. Lehmät kurkottelevat häntä kohti ja Kasurinen silittää toista lehmää.

Maitotilat hupenevat, viime vuosi vei kannattavuuden rajoille - ivalolainen maitotila selvisi niukin naukin

Maitotilat vähenevät tasaiseen tahtiin Lapissa, viimekin vuonna lopetti 20 navettaa. Kannattavuus on heikentynyt ja kustannukset nousseet rajusti.

Elokapinan mielenosoittajia Berliinissä.

Metsäkatoa aiheuttavat tuotteet katoavat pian kaupoista EU-alueella

Maa- ja metsätalousministeriö on kehottanut viivästyttämään rakennushankkeita, joissa rakentamisen voisi tulkita aiheuttavan metsäkatoa.

Nuotta järvessä.

Kyyvedellä aloitti uusi valuma-alueen talkkari, jonka työmaa on 1405 neliökilometriä

Ely-keskus pilotoi uutta valuma-aluetalkkaria Etelä-Savon Kyyvedellä. Projektin tarkoituksena on edistää kestävää vesienhallintaa ja suojella luonnon monimuotoisuutta.

Valkoiseen takkiin ja mustaan lakkiin pukeutunut Henna Paija seisoo teurasruhojen keskellä ja katsoo kameraan.

Lihantuottaja Henna Paija joutuu perustelemaan olemassaoloaan, vaikka lähes kaikki syövät lihaa

Henna Paija jäi vastikään leskeksi ja jatkaa nyt yksin lihatilan pitoa. Vaikka Paija on lihatuottaja, hän toivoo lihan kulutuksen vähenevän ja siitä tulevan enemmänkin luksustuote.

Valkoposkihanhi.

Lähes 80 tilaa sai luvan karkottaa valkoposkihanhia – tappolupia ei enää annettu

Tähän mennessä yhteensä yli 250 tilaa on saanut Suomessa luvan valkoposkihanhien karkottamiseen.

Läheltä

Merikarvian MTK palkittiin messuosaamisesta

MTK-Merikarvialle on saanut maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton Vuoden Helmi 2022 -palkinto Terve Ruoka -messujen järjestämisestä.

Lampuri Elina Kaven hyväilee lampaitaan (puolilähikuva).

Suomalainen lampuri uskoo pärjäävänsä, vaikka tuontikaritsa on puolet halvempaa – ”Asiakkaat arvostavat, kun näkevät miten eläimet voivat”

Lihakeskusliitto arvioi lampaanlihan menekin viisinkertaistuvan pääsiäisenä. Suomessa lampaanlihaa kulutetaan vuodessa noin 2,6 miljoonaa kiloa, josta kotimaista on puolet.

Etualalla kananmunia kennossa. Taustalla lähes tyhjät pinot kananmunia.

Kananmunatuotannon kannattavuus on heikko – vuosi sitten jokainen kana muni jopa tappiota

Suomessa sekä luomumunien että virikehäkkimunien tuotanto on laskussa. Luomun haasteena ovat kustannukset. Yksi tapa on myydä munat suoraan kuluttajalle, ilman välikäsiä.

Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen.

Mari Leppäsen kolumni: Ihminen ei elä ainoastaan leivästä

Ruoka ei ole ainoa elämän perusedellytys, jota ihminen tarvitsee. Elämä olisi köyhää ilman kulttuuria, jaettua juhlaa ja arkea, kirjoittaa Leppänen.

Traktori syksyisellä pellolla. Kuvan etualalla liehuu oranssin värisiä lehtiä.

Laaja tukimuutos vaatii maatalousyrittäjiltä kouluttautumista

Uudistus vaikuttaa tilojen tukikertymään ja tuotannon suunnitteluun.

Juuso Joona.

Juuso Joonan kolumni: Toivomme toistuvasti uuden teknologian ratkaisevan vanhan teknologian luomat ongelmat

Meille tarjotaan uusia, riskialttiita teknologioita avuksi ongelmiin, joihin olisi myös jo käytössä olevia, turvallisia ja helppoja ratkaisuja. Varovaisuus jää luvattujen ”hyötyjen” varjoon.

Jurvan tilan biokaasulaitos Tervolan Louella.

Uusi biokaasulaitos valmistui Jurvan maatilalle Tervolaan – tila toimii nyt satojen eläinten lannalla

Louella Jurvan maatilalle viime vuoden puolella valmistunut biokaasulaitos on toiminut täydellä teholla helmikuusta lähtien.

Kasvihuone.

Katso tästä sata suurinta maataloustuen saajaa – enimmillään yhdelle tukea 3,2 miljoonaa euroa, koko tukipotti 2,1 miljardia

Maataloustukea herui viime vuonna lähes 54 500 tuensaajalle. Ruokavirasto julkaisi tiedot vuonna 2022 maksetuista kansallisista ja EU-tuista.

Lehmä nuolaiseen turpaansa.

Parsinavetat ovat jäämässä historiaan – lehmien pitää päästä enemmän jaloittelemaan

Uuden eläinten hyvinvointilain mukaan uusia parsinavettoja ei saa enää rakentaa.

Belgian flaaminkielisen alueen maanviljelijät osoittivat mieltään Brysselissä aluehallinnon päästötoimia vastaan 3.3.2023.

Viljelijöiden protestit kiihtyvät Hollannissa, mistä on kysymys?

Traktoreita teitä tukkimassa, renkaita palamassa, lippuja ripustettuna väärin päin. Maanviljelijät pelkäävät typpipäästöjen leikkamisen pian tappavat maatiloja.

Peltomaisemia Ilmajoelta elokuun aikaan.

ProAgria hakee eteläpohjalaisia viljelytiloja ilmastopilottiin

Maakuntaan halutaan kehittäjiä ilmastoviisaasta ruoantuotannosta. Rahoitusta on tulossa jopa kuudeksi vuodeksi.

Lehmiä simolaisen maitotilan navetassa

Kokkola on Suomen neljänneksi suurin maitopitäjä – Näin maitoa tuotettiin Pohjanmaan elyn alueella vuonna 2022

Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien kunnista vain Kannus, Kaustinen Kruunupyy, Maalahti ja Vöyri kasvattivat maidontuotantoaan vuonna 2022 verrattuna tätä edeltäneeseen vuoteen.

Ranualainen maitotilayrittäjä Jani Sääskilahti lehmien luona.

Meat, milk and egg production dropped in Finland last year as inflation forced farm closures

Some of price pressures on farmers were related to the Ukraine war, but others began well before last year's Russian attack, says the Natural Resources Institute Finland (Luke).

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle