Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Luonnonperintösäätiö haki metsänvartijoita varjelemaan arvokkaita alueita ja sai vyöryn hakemuksia – tällaista on työ metsässä

Luonnonperintösäätiöllä on 115 suojelualuetta. Vapaaehtoiseksi metsänvartijaksi ilmoittautui sata suomalaista.

Tiesitkö, että ihminen katkoo puita pökkelöiksi myös lintuja ja hyönteisiä suojellakseen? – "Varsinkin talousmetsissä on lahoa liian vähän"

Aulangolla pökkelöiksi sahatuista koivuista riittää eri eliöryhmille nakerrettavaa ja lahotettavaa jopa vuosikymmeniksi.

Hämeessäkin on istutettu puihin pakurisieniä

Pakurisienen istutusta kutsutaan ymppäykseksi. Luonnossa pakurikääpä voi syntyä vaikka oksanarpiin.

Keskiviikko 22.5.2019 (tv)

Eurovaalien ennakkoäänestys loppui tiistaina. Helsingin kaupunginosilla on oma identiteetti. Suomalainen pakurikääpä on suosittua ulkomailla. Toukokuussa on ollut paljon siitepölyä. Säätiedot.

Tuhannet lajit hakevat lahopuuta talousmetsistä, turhaan – Huippuekologi: Hiljainen tappaja lähempänä

Sadat metsälajit ovat uhanalaisia sen takia, että metsät ovat nuoria ja sieltä puuttuu vanhaa puuta.

Metsissä voisi muhia miljoonien omaisuus – metsänomistajat lämpiävät hitaasti pakurin kasvatukselle

Aasiassa on kova kysyntä kasvatetulle pakurille, mutta metsänomistajia epäilyttää, häviävätkö pakurin markkinat samalla tavalla kuin aikoinaan visakoivun. Riski houkuttaa silti sijoittajia, jotka ovat ostaneet koivikoita pakurin kasvatusta varten.

Rovaniemen kaupunki kaataa vaarallisia puita

Rovaniemen keskustassa joudutaan kaatamaan huonokuntoisia puita turvallisuussyistä.

Minnan kääpäkävelyn valmentajat vinkaavat: Näin löydät elämää metsästä

Metsäluonnon asukkaista valtaosa on pieniä ja piilottelevia.

Syysmyrskyt riepottelevat pihapuita – näin teet pihastasi myrskyvarman

Kuivat oksat kannattaa karsia pois ja mahdolliset käävät tutkia tarkoin.

Kyy pöntöllä ja oudosti savuava kääpä

Luontoillassa pohdittiin kuulijoiden kysymyksiä.

Taivutko pakurikääpään tai Lemminkäisen asentoon? Metsäjooga yhdistää luonnon ja joogan hyödyt

Metsäjooga syntyi terveyslehden vitsistä, mutta vakiintui suomalaiseksi joogalajiksi. Joogaohjaaja Mia Jokiniva yllättyi lajin saamasta innostuneesta vastaanotosta.

Huippuarvokkaalle pakurille etsitään uusia kasvattajia – metsänomistajille tarjolla mojovat lisätulot

Laaja pakurinviljely pitäisi saada jalalle nyt, koska Kaakkois-Aasian markkinoilla on valtava imu, sanoo Pro Pakuri Finlandin puheenjohtaja Hannu Piispanen.

Luonnontuotteille oma keräyslupa - Metsähallituksen uusi lupa mahdollistaa muun muassa pakurin ja kuusenkerkän keräämisen

Pelkästään Ylä-Lappiin myytävällä luvalla saa kerätä myös eräitä muita luonnontuotteita.

Top five mistakes newbies should avoid in Finnish forests

In Finland and the wider Nordics, public access to open land is much broader than in many other countries. As people fan out across the forests in search of seasonal berries and mushrooms, it’s important to know what's allowed and what's not. Yle News compiled a list of five common mistakes novices often make when they take to the wild.

Tervolaan perustettiin pakuriviljelmä – Louen koivikossa itää 500 pakurialkiota

Pakurikääpä itää Lappian Louen koivikossa ja ensimmäinen sato on korjattavissa noin 5-6 vuoden kuluttua.

Puisto-osasto kaataa huonokuntoisia puita katujen varsilta Rovaniemellä

Puissa on monenlaisia lahottavia tauteja.

Tuuli voi puhaltaa rakkaan puuvanhuksen nurin – Mistä tietää miten puu voi?

Talon nurkalla seisovalla vanhalla puulla on tunnearvoa. Tuulen yltyessä mielessä käy, kestääköhän vanhus vielä?

Helsingin metsissä muhii yllätys: Keskuspuistossa enemmän kääpiä kuin kansallispuistossa

Helsingin Haltialan ja Paloheinän metsät ovat aarreaitta, josta löytyy muualla Suomessa harvinaisia lahottajasieniä eli kääpiä - jopa enemmän kuin kansallispuistosta.

Tutkijat kehittävät viljelymenetelmiä, joilla saadaan metsistämme "kantosienituloja"

Pakurikäävän koeviljelystä on saatu niin rohkaisevia tuloksia, että tutkijoita kiinnostaa ruoka- ja erikoissienten laajamittainen ja suunnitelmallinen viljely maamme metsissä. Sienten keräily on mukava ja joillekin jopa tuottoisa harrastus, mutta nyt maanomistajille halutaan merkittäviä ja jatkuvia "kantosienituloja" esimerkiksi lampaankäävästä, koivunkantosienestä, osterivinokkaasta ja lakkakäävästä.

Pakurin terveysvaikutukset alkavat vahvistua – Luonnonvarakeskuksessa tutkitaan tulehdusta hillitseviä vaikutuksia

Luonnonvarakeskuksen pakurista tekemissä tutkimuksissa etsitään tietoa sen hyvistä terveysvaikutuksista. Tähänastisten tulosten mukaan pakuri on koeputkessa hyvä jarru tulehduksille. Niillä taas on yhteys muun muassa tyypin 2 diabetekseen ja verisuonten ahtautumiseen.

Satoja vuosia vanhat ikimännyt vartioivat Suomen vanhinta luonnonpuistoa

Euroopan tiukimmin suojeltuihin luonnonpuistoihin kuuluvassa Pisavaaran luonnonpuistossa ylispuut kohoavat korkeuksiin. Puiston ikipetäjiin ei ole ihmiskäsi kajonnut satoihin vuosiin.

Tutkijat kesyttivät oikukkaan pakurin – keinoviljelystä luvassa valtavat markkinat

Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa kehitetyt pakurikäävän siirrosteet eli pakuriympit ovat tutkimuksen täysosuma. Puihin keinotekoisesti istutetut ympit ovat lähteneet koetiloilla kasvuun. Pakurin viljely avaa huikeat vientinäkymät muun muassa Kauko-Itään.

Tarkkasilmäinen kulkija voi löytää metsästä hauiksen, mustasukan ja pökkelön

Aniskääpä, voikääpä, mustasukkakääpä, pökkelökääpä, kuhmukääpä ja moni muu. Suomen metsät ovat täynnä mitä erikoisemman kokoisia ja näköisiä kääpiä. Koko maassa kasvaa arviolta yli kaksisataa erilaista kääpälajia.

Vaihtaisitko aamusumppisi näihin terveellisiin vaihtoehtoihin?

Aamukahvi kuuluu useimpien suomalaisten rutiineihin niin oleellisena osana, että sen vaihtaminen "korvikkeeseen" voi tuntua ylittämättömältä. Raikkaita ja terveellisiä vaihtoehtoja aamusumpille on useita - testasimme muutamia.

Pakurin keinotekoinen viljely näyttäisi olevan mahdollista

Viime syksynä lähes 200 koetilalla istutettiin sienirihmastoa sisältäviä puutappeja eli pakuriymppejä koivuihin. Itä-Suomen yliopistolla on saatu alustavia tuloksia siitä, kuinka ympit ovat kehittyneet.

Koivu voi olla kultakaivos – pakurikäävällä rikkautta ja terveyttä

Se voi ehkäistä syövän ja tulehduksen. Se tekee ihon kauniiksi. Pakurikäävän vaikutuksista on montaa hyvää väitettä. Satoja vuosia Aasiassa, Siperiassa ja myös Suomessa käytettyä luonnontuotetta yritetään nyt viljellä keinotekoisesti. Koetiloja on lähes kaksisataa Etelä-Savosta Sodankylään ulottuvalla alueella. Eikä ihme – pelkän pakurijauheen hinta on yli kaksisataa euroa kilolta.

Vain harva superfoodiksi väitetty tuote on todella superfoodia

Esimerkiksi hittituotteiksi kohonneet goji-marjat ja MCT-öljy eivät ole todellisuudessa superfoodia. Tuotteen väittäminen superfoodiksi on laitonta, ellei sille ole haettu terveysväitettä johonkin tiettyyn terveysalueeseen liittyen. Pitkäaikaiskäytössä tutkimattomista elintarvikkeista voi olla terveydelle haittaa.

Harvinainen orkidea kukkii Lapin kylmässä juhannuksessa

Harvinainen tikankontti, Suomen suurin orkidea kukkii kylmällä juhannusviikolla Ylitorniolla vanhan metsän kätköissä. Kukan keltainen trooppinen uhkeus hätkähdyttää. Varsinkin kun kukan näkee ensimmäistä kertaa suurten kuusien ja vanhenevien pakurikääpäisten koivujen suojaamassa rinnelehdossa.

Nyt on paras hetki juoksuttaa koivunmahlaa

Koivunmahlan terveysvaikutuksia ei ole arvioitu tieteellisesti Euroopassa. Jos kansallispuusta juoksutettu neste kuitenkin kiinnostaa, sitä saa käyttöönsä melko helposti. Ennen hiirenkorvien puhkeamista on paras hetki. Järkevintä on porata reikiä omiin puihin.

Leudot talvet koituvat havumetsien kohtaloksi

Leudot ja lyhyet talvet aiheuttavat ongelmia havupuille. Mikäli pitkät pakkasjaksot jäävät säännöllisesti puuttumaan, muuttuvat metsämme biologi Janne Lampolahden mukaan lehtipuuvaltaisemmiksi.

Metsuri neuvoo: näin tunnistat riskipuut

Eino-myrsky havahdutti monet miettimään vanhojen pihapuidensa tilannetta. Joko puuvanhus pitäisi kaataa vai vieläkö se kestäisi seuraavatkin myrskytuulet? Metsurin puhelin soi myrskyjen jälkeen, mutta moni havahtuu vasta siinä vaiheessa, kun puu on jo rakennuksen päällä.

Kotikuusi nurin luvalla vai luvatta?

Puu roskaa ja pimittää. Siinä yleisin syy miksi suomalainen haluaa tarttua moottorisahaan ja pistää terveen puun palasiksi. Yleiskaava-alueella homma onnistuu omalla tontilla luvatta. Asemakaava-alueella puu voi jäädä jopa kaatamatta, vaikka se kuinka estäisi auringonvalon pääsyn terassille.

Etelä-Lappiin sieniasiantuntijoita ympäri Eurooppaa

Etelä-Lapin sienilajiston tuntemusta kartoitetaan eurooppalaisten asiantuntijoiden voimin. Syyskuussa pohjoismaiseen sienikongressiin osallistuvat sienitutkijat ja tosiharrastajat tutustuvat Lapin sieniolosuhteisiin.

Mustapääkerttu on Untulanharjun tähtisolisti

Osa mustapääkertuista laulaa jo Untulanharjulla, osa tekee vielä muuttomatkaa Afrikasta. Mustapääkerttu on Hämeenlinnassa Lammilla yksi Untulanharjun kevään tähtiesiintyjistä muiden laulajien, valkovuokkokenttien ja pähkinäpensasmetsän ohella.

Anna Perho: Pakuri tulee, oletko valmis?

Tuoreen asennetutkimuksen mukaan Jeesuksen paluuseen uskoo yhä harvempi, mutta onneksi meillä on uusi Messias: pakurikääpä.

Villiruoasta povataan seuraavaa ruokatrendiä

Villiruoka koostuu pelkistä luonnonantimista, kuten juurista, marjoista ja kasveista. Porilainen villiruokablogisti Heikki Ruusunen kertoo saaneena villiruoasta apua omaan terveyteensä.

Pula-aika tuli Muhokselle

Muhoksella muistellaan 1940-luvun pula-aikaa näyttelyssä. Talkoohengellä, Marttojen nikseillä ja tiukalla säännöstelyllä oli suuri merkitys suomalaisten selviämisessä. Näyttelyssä nähdään muun muassa pula-ajan esineitä, vaatteita ja ruokavinkkejä.

Pakurikääpää kaikkiin vaivoihin

Jos pakurikäävän kaikki väitetyt terveysvaikutukset olisivat totta, muita lääkkeitä ei tarvittaisikaan.

Pakurista puhtia ja elinvoimaa?

Pakurikäävällä sanotaan olevan monenlaisia terveysvaikutuksia. Joensuulainen Leena Calveley huomasi, että vuosia vaivannut anemia katosi hänen aloittuaan pakurikäävän käyttö.

Pakurikääpää saa taas käyttää

Pakurikäävän käyttö on taas sallittu ravintolisissä ja pienimittaisessa käytössä, kuten teessä ja mausteissa, kertoo Elintarviketurvallisuusvirasto Evira.

Lämmin ja kostea loppukesä teki Angry Bird -veistokselle pyrstön

Loppukesän lämpimät ja kosteat sääolot ovat antaneet Riihimäellä Suomen Metsästysmuseon puistonäyttelyn töille oman yllättävä silauksensa. Suuresta ontoksi lahonneesta jalavanrungosta veistetty Angry Bird -lintu on kasvattanut kesän aikana itselleen pyrstön. Se paljastui tutkimuksissa suomukääväksi.

Pakurikääpä on rohto moneen vaivaan

Pakurikääpää on käytetty satojen vuosien ajan lääkitsemään yhtä jos toistakin vaivaa. Vaikka pakurikääpä on Suomessa elintarvikkeena yhä kielletty, tutkija Panu Halme puolustaa pakurikäävän terveysvaikutuksia.

Pakurikääpää saa myydä kosmetiikkatuotteena

Useiden lehtipuiden kainalossa saattaa kasvaa pieni sieni, joka tunnetaan nimellä pakurikääpä. Kyseessä on hyvin yleinen lehtipuiden lahottajasieni, jota esiintyy koko Suomessa. Tällä hetkellä luontaistuotekaupoissa pakurikäävän myynti elintarvikkeena on kielletty, mutta kosmetiikkatuotteena sitä sen sijaan on lupa myydä.

Pakurikääpä halutaan taas myyntiin

Luontaistuoteala yrittää saada taas myyntiluvan pakurikääpätuotteille. Evira on talven aikana vetänyt pakurijauheet ja -uutteet pois markkinoilta, koska niillä ei EU-tulkinnan mukaan ole ollut merkittävää elintarvikekäyttöä ennen vuotta 1997.

Pakurikääpä halutaan takaisin kauppojen hyllyille

Elintarviketurvallisuudesta vastaavat viranomaiset joutuvat toisinaan kieltämään myynnistä luonnontuotteita, joita ei tunneta tarpeeksi. Uusin tapaus on pakurikääpä, jolle luontaistuoteala yrittää taas saada myyntiluvan.

Kääpiä saa kerätä naapurinkin puista

Puissa elävien kääpien kerääminen on sallittu jokamiehen oikeus. Ympäristöministeriön mukaan kääpiä saa kerätä kaikista metsistä, kunhan se ei vahingoita puita.

Karvasieniäinen on Suomen uusin hyönteinen

Karvasieniäisten heimoon kuuluva Triphyllus bicolor -niminen kovakuoriainen ja Orfelia pallida -niminen petosienisääski sekä Docosia landrocki -sienisääski ovat uusimmat Suomesta löydetyt hyönteiset.

Lapin pakurikäävät halutaan luontaistuotemarkkinoille

Lapin pakurikääpä voisi olla uusi vientivaltti maailman luontaistuotemarkkinoilla. Kehityspäällikkö Janne Lehtinen Elintarvikekehityksen osaamiskeskus Foodwest Oy:stä sanoo, että lehtipuiden pinnalla kasvavalla, hiilimäisellä pakurilla olisi esimerkiksi teeksi, tai uutteeksi tuotteistettuna markkinoita niin Kaukoidässä kuin Keski-Euroopassakin.

Metsien ennallistaminen onnistunut Pohjois-Karjalassa

Metsähallitus on viimeisten viiden vuoden aikana palauttanut Pohjois-Karjalassa luonnontilaan reilut 1700 hehtaaria suojelualueiden metsiä. Vajaat sata hehtaaria on ennallistettu polttamalla, tästä hyvä esimerkki löytyy Patvinsuon kansallispuistosta Lieksan ja Ilomantsin rajamailla.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle