Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Sinitiainen laulaa

Miksi ja miten linnut laulavat? Kuuntele kevättä!

Linnun laulu on oppimisen ja harjoittelun tulos.

Ruskeankirjava pikkulintu laulaa vihertävällä oksalla.

Lintukaan ei jaksa aina samaa biisiä – tutkimus havaitsi varpuslinnulla yllättävän pitkän soittolistan

Laulusirkut muistavat, mitä olivat lurittaneet puoli tuntia aiemmin. Moisen muistin piti olla vain ihmisen ominaisuus. Toinen tuore lintututkimus selvittää muuttolintujen kykyä tunnistaa vanhat kotiseutunsa.

Kerttu Kotakorpi.

Kerttu Kotakorpi: Linnunlaulu hiljenee – mihin linnut katosivat?

Lintujen väheneminen on yksi selvimmistä ja huolestuttavimmista luontokadon ilmentymistä Suomessa. Muutos on jo niin suuri, että sen voi huomata kuka tahansa, kirjoittaa Kotakorpi blogissaan.

kamtshatkanuunilintu rengastajan kädessä

Kuuntele miten harvinainen kamtshatkanuunilintu laulaa – Helsingissä se olisi kerännyt tuhansia bongareita, nyt Kilpisjärvelle ehti satakunta

Kymmenet lintuharrastajat riensivät Enontekiön Kilpisjärvelle bongaamaan harvinaista uunilintua. Matkustusrajoitusten vuoksi eurooppalaiset lintubongarit pystyivät vain haaveilemaan lintuharvinaisuudesta.

Ensio peltosirkku

Tuttu lintulaji katosi erikoisella tavalla Suomesta – ranskalaiset metsästäneet hurjat määrät peltosirkkuja soittamalla niille linnunlaulua

Suomen peltosirkkukanta on vähentynyt viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana 99 prosentilla. Maassamme pesivät peltosirkut ovat vaarassa päätyä muuttomatkallaan ranskalaisten pyydyksiin.

Ruostekuiri laskeutuu Salton Sea Laken rannalle Kaliforniassa.

Tutkimukset: Pohjois-Amerikka menettänyt lähes kolmanneksen linnuistaan – Indonesian Jaavalla jopa enemmän lintuja häkeissä kuin luonnossa

Tutkijan mukaan suuri osa lintukadosta johtuu ihmisen rakkaudesta lintuihin Tämä voi olla avain niiden pelastamiseen.

Rahtilaivoja lipuu yötäpäivää ohi Emäsalon luotsiaseman, joka sijaitsee Porvoon edustalla saaristossa.

Junamatkustajat pääsevät nauttimaan aaltojen liplatuksesta ja lintujen laulusta – VR soittaa junissa saariston ääniä

Mikrofoni on sijoitettu Porvoon edustalla sijaitsevalle ulkoluodolle. Äänet ovat otteita WWF:n lähettämästä luontolivestä.

Lohjan Hyvelänjärven peltoalue

Valvo keväinen yö kanssamme! The Dawn Chorus – Linnunlaulujen aamu

Lintujen aamukonserttia seurataan ympäri maailmaa 5.5.2019.

Sinitiainen kuusessa.

"Hymy karahtaa huulille" – luontoharrastaja, tutkija ja sokea kertovat, miksi linnunlaulu saa meidät hyvälle tuulelle

Luonnon äänet kertovat elämästä ja ilahduttavat ihmisiä kulttuurista riippumatta.

Liminganlahden luontokeskuksen hoitaja Ulla Matturi keskittyy näkövammaisten opastuskierroksella ääniin, näyttelyesineiden kosketteluun ja kerrontaan.

Luontokeskus avasi näkövammaisille oven lintujen maailmaan: perustuu muistiin ja muihin aisteihin

Liminganlahden luontokeskus haluaa tarjota luontoelämyksiä myös vammaisille. Liikuntaesteisten henkilöiden lisäksi opastusta on nyt tarjolla myös näkövammaisille.

Ristisorsa lentää taivaalla.

Puolisukeltajat: Ristisorsa

Ristisorsa on valkoposkihanhen kokoinen.

Koskikara kivellä virran partaalla.

Koskikara

Koskikara on ainoa pikkulintu joka sukeltaa veden alla.

Lapintiira makaa hiekassa

Aitoja merilintuja: Lapintiira

Varoitusääni ärsyyntynyt ”trri-eerr”.

Lapinsirri hiekalla

Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Lapinsirri

Lapinsirri on vain talitiaisen kokoinen kahlaaja.

Tunturikiuru hangella.

Harvinaiset linnut: Tunturikiuru

Tunturikiurun keltaisen pään kurkku ja silmänseutu on musta

Käki istuu oksalla.

Lintumaailman vähenevä "aatelisto": Käki

Kukkuva soidinääni ”kuk-kuu, kuk-kuu”.

Kivitasku seisoo kivellä

Lintumaailman vähenevä "aatelisto": Kivitasku

Kivitaskulla on valkoinen vatsa ja kellertävä rinta.

Kaksi isolepinkäistä istuu kuivuneella havunoksalla.

Lintumaailman vähenevä "aatelisto": Isolepinkäinen

Isolepinkäisellä on isohko pää ja vahva koukkupäinen nokka

Hemppo pihlajanoksalla, vihreiden lehtien raamittamana.

Lintumaailman "harmaahiiret": Hemppo

Hemppo on talitiaisen kokoinen.

Liejukana patsastelee kaislikossa.

Rantakanat: Liejukana

Liejukana muistuttaa nokikanaa mutta on pienempi, solakampi

Nokikana ja poikanen vedessä, nokikanan selässä vesiruohoa.

Rantakanat: Nokikana

Nokikanan äänet ovat toitottavia ja naksahtavia.

Mustaviklo uiskentelee ruovikossa.

Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Mustaviklo

Mustaviklolla on pitkät jalat ja pitkä ohut nokka.

Harmaasieppo.

Lintumaailman viirut: Harmaasieppo

Tsri, tsriih, tshri

kiuru kivikossa

Lintumaailman viirut: Kiuru

Kiurun kellertävässä rinnassa on mustia viiruja.

Peltosirkku istuu koivussa.

Lintumaailman viirut: Peltosirkku

Peltosirkku on selästä mustajuovaisen harmaanruskea.

Kangaskiuru havupuun oksalla.

Lintumaailman viirut: Kangaskiuru

Kangaskiurun kellertävässä rinnassa on tummia viiruja.

Pumussirri seisoo rantavedessä, nokka vedessä.

Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Pulmussirri

Pulmussirri on palleromainen, lyhytnokkainen.

kaksi meriharakkaa

Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Meriharakka

Ääni on kimeä ja kiihkeä”pii, biik” ja ”ko-biik ko-biik…”.

Rantasipi seisoo rantakivellä.

Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Rantasipi

Ääni on pehmeää liverrystä ”tidihididetidetidi…”.

Tylli

Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Tylli

Ääni on nouseva ”tyy-i, tyy-i…”.

Pajulintu paistattelee päivää männynoksalla.

Tiedätkö miltä pajulintu kuulostaa? – Varhain sunnuntaina pääset Ylen matkassa lintujen maailmaan

Luontoharrastajat saavat nauttia eri maiden lintujen laulusta Yle Areenan suorassa streamissa sekä Radio Suomen aamuyön lähetyksissä sunnuntaina. Suomesta maailmalle välitetään kymmenien lajien ääntä.

Valkoviklo nurmikolla.

Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Valkoviklo

Valkovikloon vähän räkättirastasta kookkaampi mutta hoikempi

Metsäviklo seisoo vedessä.

Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Metsäviklo

Metsävikloon hieman mustarastasta pienempi ja solakampi.

Liro keväisellä rannalla, keltaisten kukkien rinnalla.

Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Liro

Liro pieni ja mustarastasta solakampi.

Keräkurmitsa kunttamaastossa.

Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Keräkurmitsa

Keräkurmitsa on kapustarinnan tavoin pyylevä.

Jänkäkurppa ruovikossa.

Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Jänkäkurppa

Jänkäkurppa on vain vähän punatulkkua isompi.

Lehtokurppa soisella nurmikolla.

Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Lehtokurppa

Lehtokurppa on kesykyyhkyn kokoinen.

PIkkukuovi istuu oksannokassa.

Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Pikkukuovi

Pikkukuovi on vähän varista pienempi.

Kuovi seisoo ruohikossa.

Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Kuovi

Kuovi on suusin kahlaajamme.

Suokukko lennossa

Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Suokukko

Suokukko on räkättirastaan kokoluokkaa mutta hontelo.

Suosirri matalassa vedessä

Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Suosirri

Suosirri on vain vähän punatulkkua isompi ja pyylevä.

Punajalkaviklo kävelee maassa

Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Punajalkaviklo

Viheltävä ”liyky-liyky…”, kutsuääni venytetty ”tjyyy."

karikukko seisoo kivellä

Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Karikukko

Soidinääni on kiihkeä ”ti-kuiti-kuiti-kuiti-titititi”.

pikkutylli seisoo hiekalla

Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Pikkutylli

Viheltävä ”piy, piy…” ja vikertävä ”pri, pri-prip-prip”.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle