Uusimmat artikkelit
Miksi ja miten linnut laulavat? Kuuntele kevättä!
Linnun laulu on oppimisen ja harjoittelun tulos.

Lintukaan ei jaksa aina samaa biisiä – tutkimus havaitsi varpuslinnulla yllättävän pitkän soittolistan
Laulusirkut muistavat, mitä olivat lurittaneet puoli tuntia aiemmin. Moisen muistin piti olla vain ihmisen ominaisuus. Toinen tuore lintututkimus selvittää muuttolintujen kykyä tunnistaa vanhat kotiseutunsa.
Kerttu Kotakorpi: Linnunlaulu hiljenee – mihin linnut katosivat?
Lintujen väheneminen on yksi selvimmistä ja huolestuttavimmista luontokadon ilmentymistä Suomessa. Muutos on jo niin suuri, että sen voi huomata kuka tahansa, kirjoittaa Kotakorpi blogissaan.
Jos lähtevät linnut saavat mielen haikeaksi, lintuaiheiset laulut tuovat piristystä
Linnut ovat usein laulun aiheena.
Kuuntele miten harvinainen kamtshatkanuunilintu laulaa – Helsingissä se olisi kerännyt tuhansia bongareita, nyt Kilpisjärvelle ehti satakunta
Kymmenet lintuharrastajat riensivät Enontekiön Kilpisjärvelle bongaamaan harvinaista uunilintua. Matkustusrajoitusten vuoksi eurooppalaiset lintubongarit pystyivät vain haaveilemaan lintuharvinaisuudesta.
Lintujen muuttoaika kuulostaa surinalta, kitinältä ja jäiden helinältä – puolankalainen Riitta Nykänen tunnistaa 50 linnun äänet
Lintuja pystyy tunnistamaan muillakin keinoilla kuin näköhavainnoilla.
Tuttu lintulaji katosi erikoisella tavalla Suomesta – ranskalaiset metsästäneet hurjat määrät peltosirkkuja soittamalla niille linnunlaulua
Suomen peltosirkkukanta on vähentynyt viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana 99 prosentilla. Maassamme pesivät peltosirkut ovat vaarassa päätyä muuttomatkallaan ranskalaisten pyydyksiin.

Tutkimukset: Pohjois-Amerikka menettänyt lähes kolmanneksen linnuistaan – Indonesian Jaavalla jopa enemmän lintuja häkeissä kuin luonnossa
Tutkijan mukaan suuri osa lintukadosta johtuu ihmisen rakkaudesta lintuihin Tämä voi olla avain niiden pelastamiseen.
Linnut kamppailevat lauluillaan kaupunkien melusaastetta vastaan - äänenvoimakkuus ja -taajuus ovat erilaisia kaupungissa kuin maaseudulla
Kovimmillaan linnut voivat laulaa jopa 80 desibelin voimakkuudella.

Junamatkustajat pääsevät nauttimaan aaltojen liplatuksesta ja lintujen laulusta – VR soittaa junissa saariston ääniä
Mikrofoni on sijoitettu Porvoon edustalla sijaitsevalle ulkoluodolle. Äänet ovat otteita WWF:n lähettämästä luontolivestä.
Minna Pyykkö lumoutui kevätyön luonnosta: "Lintujen äänet helisevät mielessä vielä pitkään."
Linnunlaulujen aamussa havaittiin 48 lintulajia
Ti-ti-tyy... Mitä linnut viestivät laulullaan ja miten niiden laulu syntyy?
Linnunlaululla on monta eri merkitystä.
Valvo keväinen yö kanssamme! The Dawn Chorus – Linnunlaulujen aamu
Lintujen aamukonserttia seurataan ympäri maailmaa 5.5.2019.

"Hymy karahtaa huulille" – luontoharrastaja, tutkija ja sokea kertovat, miksi linnunlaulu saa meidät hyvälle tuulelle
Luonnon äänet kertovat elämästä ja ilahduttavat ihmisiä kulttuurista riippumatta.

Luontokeskus avasi näkövammaisille oven lintujen maailmaan: perustuu muistiin ja muihin aisteihin
Liminganlahden luontokeskus haluaa tarjota luontoelämyksiä myös vammaisille. Liikuntaesteisten henkilöiden lisäksi opastusta on nyt tarjolla myös näkövammaisille.

Viileä kevät kiusasi laululintuja – satakieliä ja pääskyjä selvästi tavallista vähemmän
Dramaattisesta lintukadosta ei ole kysymys.
Puolisukeltajat: Ristisorsa
Ristisorsa on valkoposkihanhen kokoinen.
Koskikara
Koskikara on ainoa pikkulintu joka sukeltaa veden alla.
Aitoja merilintuja: Lapintiira
Varoitusääni ärsyyntynyt ”trri-eerr”.
Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Lapinsirri
Lapinsirri on vain talitiaisen kokoinen kahlaaja.
Harvinaiset linnut: Tunturikiuru
Tunturikiurun keltaisen pään kurkku ja silmänseutu on musta
Lintumaailman vähenevä "aatelisto": Käki
Kukkuva soidinääni ”kuk-kuu, kuk-kuu”.
Lintumaailman vähenevä "aatelisto": Kivitasku
Kivitaskulla on valkoinen vatsa ja kellertävä rinta.
Lintumaailman vähenevä "aatelisto": Isolepinkäinen
Isolepinkäisellä on isohko pää ja vahva koukkupäinen nokka
Lintumaailman "harmaahiiret": Hemppo
Hemppo on talitiaisen kokoinen.
Rantakanat: Liejukana
Liejukana muistuttaa nokikanaa mutta on pienempi, solakampi
Rantakanat: Nokikana
Nokikanan äänet ovat toitottavia ja naksahtavia.
Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Mustaviklo
Mustaviklolla on pitkät jalat ja pitkä ohut nokka.
Lintumaailman viirut: Harmaasieppo
Tsri, tsriih, tshri
Lintumaailman viirut: Kiuru
Kiurun kellertävässä rinnassa on mustia viiruja.
Lintumaailman viirut: Peltosirkku
Peltosirkku on selästä mustajuovaisen harmaanruskea.
Lintumaailman viirut: Kangaskiuru
Kangaskiurun kellertävässä rinnassa on tummia viiruja.
Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Pulmussirri
Pulmussirri on palleromainen, lyhytnokkainen.
Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Meriharakka
Ääni on kimeä ja kiihkeä”pii, biik” ja ”ko-biik ko-biik…”.
Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Rantasipi
Ääni on pehmeää liverrystä ”tidihididetidetidi…”.
Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Tylli
Ääni on nouseva ”tyy-i, tyy-i…”.

Tiedätkö miltä pajulintu kuulostaa? – Varhain sunnuntaina pääset Ylen matkassa lintujen maailmaan
Luontoharrastajat saavat nauttia eri maiden lintujen laulusta Yle Areenan suorassa streamissa sekä Radio Suomen aamuyön lähetyksissä sunnuntaina. Suomesta maailmalle välitetään kymmenien lajien ääntä.
Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Valkoviklo
Valkovikloon vähän räkättirastasta kookkaampi mutta hoikempi
Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Metsäviklo
Metsävikloon hieman mustarastasta pienempi ja solakampi.
Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Liro
Liro pieni ja mustarastasta solakampi.
Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Keräkurmitsa
Keräkurmitsa on kapustarinnan tavoin pyylevä.
Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Jänkäkurppa
Jänkäkurppa on vain vähän punatulkkua isompi.
Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Lehtokurppa
Lehtokurppa on kesykyyhkyn kokoinen.
Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Pikkukuovi
Pikkukuovi on vähän varista pienempi.
Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Kuovi
Kuovi on suusin kahlaajamme.
Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Suokukko
Suokukko on räkättirastaan kokoluokkaa mutta hontelo.
Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Suosirri
Suosirri on vain vähän punatulkkua isompi ja pyylevä.
Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Punajalkaviklo
Viheltävä ”liyky-liyky…”, kutsuääni venytetty ”tjyyy."
Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Karikukko
Soidinääni on kiihkeä ”ti-kuiti-kuiti-kuiti-titititi”.
Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Pikkutylli
Viheltävä ”piy, piy…” ja vikertävä ”pri, pri-prip-prip”.