Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Lampaat laitumella Tampereen Peltolammilla alkukesällä 2020, taustalla Tampere-Helsinki -rautatie.

Tampereen Peltolammin vanhoja kuusikoita uhkaa hyönteistuho, edessä on huonokuntoisten puiden kaatoa

Suunta on kohti sekametsää, jonka arvioidaan kestävän paremmin ilmastonmuutoksen rasituksia.

Kaarnansa menettäneitä kuusia, syypää todennäköisesti kirjanpainaja.

Kirjanpainajakuoriaisten takia kaadetut metsähehtaarit moninkertaistuivat viime kesänä Pirkanmaalla

Pirkanmaalla ilmoitettiin hyönteistuhojen takia tehtyjä hakkuita noin 300 hehtaaria. Vuonna 2021 luku oli 80 hehtaaria.

Koristeltu joulukuusi.

Pelasta kuusesi ennenaikaiselta kuivumiselta – Näillä vinkeillä joulukuusi pysyy kauniina pitkään

Ilmalämpöpumpun puhuri voi saada joulukuusen pudottamaan neulasensa. Suomalaiset tuovat joulukuusen sisälle yhä aikaisemmin ja kuusi on suurimmalla osalla kotimaassa kasvanut.

Kuolleita kuusia Baijerin metsän kansallispuistossa Saksassa

Kesien pitkät hellejaksot ovat lisänneet hyönteistuhoja Etelä-Savon metsissä: Pilalle mennyttä puuta on hakattu aiempaa enemmän

Ilmastonmuutoksen myötä kesät ovat muuttuneet helteisemmiksi, ja se vauhdittaa kuusipuita tuhoavan kirjanpainajakuoriaisen lisääntymistä.

Suuri kuusi kuljetusauton lavetilla, hieman lunta maassa.

Turku ja Helsinki mittailivat runkojensa pituuksia somessa – kuuden suurimman kaupungin kuusikisan todellinen voittaja on kuitenkin Vantaa

Turun Tuomiokirkon edessä kohoava kuusi on Suomen kuuden suurimman kaupungin joulukuusista korkein, mutta se ei ole turkulainen.

Vaaleaihoinen käsi pitelee kirjanpainaja-hyönteisiä. Kädessä on kultasormus.

Hyönteistuhohakkuiden määrä yli kolminkertaistui Suomessa – asiantuntijan mukaan iäkkäitä kuusikoita pidettävä silmällä entistä tarkemmin

Suomen metsäkeskuksen mukaan metsänomistajien kannattaa varautua kirjanpainajatuhojen kasvuun riskialueilla.

Kuusia betoniporsaisiin pystytettyinä keskellä torilla.

Kotkan torille nousee jälleen valaistu kuusimetsä – tänä vuonna sen siimeksessä voi paistaa makkaraa

Kuusimetsä koristaa kaupungintalon edustaa helmikuun puoliväliin asti.

Leipäpussi, jossa 30 prosentin alennustarra.

Maanantai 7.11.2022 (tv)

Suomalaisten talous. Maahanmuuttajapoliisit. Joulukuuset. Sää.

Tervaleppämetsää.

Lehtipuut lisäävät Etelä-Savon metsien vastustuskykyä ilmastomuutosta vastaan – etenkin kuusikot vaarassa kuivuuden lisääntyessä

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Egbert Beukerin johtama tutkimusryhmä selvittää, miten lehtipuiden määrää voisi lisätä Etelä-Savonkin metsissä.

Piirretyssä kuvassa keskiössä on mänty, jota ympäröi kumpuileva metsämaisema. Kuvan etualalla on mustikanvarpuja ja perhosia.

Tiesitkö, että männyt ruokkivat jälkikasvuaan siinä missä mekin? – Metsiemme yksipuolistuminen uhkaa nyt tuhatvuotisia ekosysteemejä ja samalla ihmisen hyvinvointia

Metsät ovat yksi tärkeimmistä liittolaisistamme taistelussa ilmastonmuutosta vastaan, mutta nyt ihminen ravistelee niiden monimutkaista elämän tasapainoa.

Kirjanpainajatoukkia ja jälkiä kuusen rungossa

Kuusimetsien kuoriaistuhot levittäytyvät yhä pohjoisemmaksi

Valtaosa hyönteistuhohakkuista tehdään kirjanpainajakuoriaisen takia. Se pystyy tappamaan järeitäkin kuusia. Suomen Metsäkeskuksen mukaan kuoriaistuhoja on poikkeuksellisen paljon jo Pohjois-Savossa.

Antti Lännenpää kantaa taimilaatikoita.

Suomi kuusittuu liikaa etenkin Etelä-Suomessa – istutetuista taimista jopa 80 prosenttia on kuusta: metsätuhoriskit kasvavat

Metsäammattilaiset suosittelevat nyt sekapuutaimikkoja. Se vähentää tuhoriskejä ja lisää luonnon monimuotoisuutta

Kirjanpainajan tekemiä jälkiä kuusen kaarnassa

Kuusikoiden pahimpien tuholaisten kirjanpainajien määrät selvässä kasvussa alkukesästä

Kirjanpainajien parveilu alkoi tänä vuonna tavallista myöhemmin, koska maa oli lumipeitteen alla vielä toukokuussa. Lämmin kesäkuu käänsi tilanteen päälaelleen.

Koirajoen laakso on lehtomaisen vehmas ja rauhallinen keidas vanhan kuusikon juurella.

Kanta-Hämeen lehtojen esiintymisalueista on niukasti tietoa

Metsäkeskuksen mukaan lehtojen paikannus olisi tarpeen varsinkin kun maakunnassa on paikoitellen vahvoja lehtoalueita. Lehtoja on kuusettunut, mutta lehtoja on myös saattanut syntyä uudelleen.

Tubettaja Veka Tolonen juomatauolla.

Tässä metsässä vanhat kuuset kätkevät harvinaiset lehdot – lähde kuvamatkalle arvokkaalle suojelualueelle, jossa hiljaisuuden rikkoo vain käpytikka

Luontotubettaja Veka Toloselle luonto on tarjonnut elämyksiä pienestä pitäen. Lähdimme tutustumaan Kivesvaaran suojelualueeseen Tolosen kanssa.

Teksti, jossa lukee Käsikirjoitus.

Metsä oman onnensa nojassa: käsikirjoitus

Lue tästä ohjelman käsikirjoitus.

Joulukuusi ja kuusikauppias Veikko Lamminaho

Veikko Lamminaho vie jopa viisimetrisiä joulukuusia koteihin, mutta valtaosa haluaa entistä pienemmän puun

Sesonki pitenee kuusikauppiaan mukaan molemmista päistä. Osa haluaa kuusen jo joulukuun alussa, viimeisimmät aattoiltana.

mies tutkii joulukuusta

Millainen joulukuusi on ilmastoystävällisin? Tässä kuusi vaihtoehtoa kuusen hankintaan

Uudelleen istutettavasta kuusesta toivottiin ekologista vaihtoehtoa perinteiselle kuuselle, mutta asia ei ole yksiselitteinen. Asiantuntijan mukaan myös tavallinen joulukuusi on melko vähäpäästöinen.

Heikki Hykkyrä seisoo kuusikossa oranssi takki yllään ja katsoo ylöspäin kuusen latvaan.

Tämä mies antaa luvan varastaa kuusen omasta metsiköstään: "Kannattaa soittaa, niin ollaan kuin ei huomattaisi mitään"

Janakkalan Punkan kylällä asuva Heikki Hykkyrä halusi ilahduttaa adventtisohjossa kahlaavaa väkeä ilmoittamalla sosiaalisessa mediassa, että hänen metsikkönsä muotopuolia kuusia saa tulla poimimaan itse. Omistajan mukaan puut ovat "leveitä, laihoja, pitkiä, hentoja, lyhyitä, harvoja ja toispuoleisia".

Kuusentaimia kasvatusalustalla laboratoriossa.

Tutkijat kehittävät täydellistä joulukuusta laboratoriossa Savonlinnassa – "Hyvät edellytykset, että tästä joukosta se löytyisi", sanoo Mikko Tikkinen

Punkaharjulaisen Esko Oksan kodissa joulupuusta tuli monivuotinen perheenjäsen. Oksan työnantaja Luonnonvarakeskus on jo vuosia tutkinut täydellisen joulukuusen saloja, mutta tulosten saamiseksi puiden pitää saada vielä kasvaa.

Kerttu Kotakorpi.

Kerttu Kotakorpi: Metsä on tärkein aseemme ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa ja kuusi on sen heikoin lenkki

Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä metsien hiilivarastolla on iso rooli, mutta miten muuttuva ilmasto vaikuttaa metsään, sen lajistoon ja erityisesti kuuseen, pohtii Kotakorpi blogissaan. 

Joulukuusi kadulla

Metsänomistaja huomaa voron käyneen, kun metsään jää vain kanto – poliisi: "Toivoisin, että joulukuusivarkaudet olisivat katoava kansanperinne"

Kuusivoroja on liikkeellä edelleen joulun alla. Itä-Suomen poliisin tietoon tulee yksittäisiä tapauksia vuosittain, mutta varkauksia jää myös huomaamatta tai ilmoittamatta.

Mies sahaa kuusenrunkoa

Kotkalaiset saivat torille jouluisen kuusimetsän, mutta tuuli kaatoi osan puista heti avajaisviikonloppuna – kuuset oli pakko sahata lyhyemmiksi

Kotkassa on tänään korjailtu kovan tuulen aiheuttamia tuhoja torille pystytetyssä kuusimetsässä. Osa kuusista kaatui joulutorin avajaisviikonloppuna.

Puita puusta.

Vuole kuusi ja tuo hieno puun tunne joulupöytään

Jimi vuolee kuuset omena- ja päärynäpuusta ja katajasta.

Joulukuusi Kotkan torilla kaupungintalon edustalla.

Kotka pystyttää jouluksi valaistun kuusimetsän – torille tuodaan myös kunnostettu leikkibussi

Kotkan torille pystytetään ensi lauantaihin mennessä joulunajan kuusimetsä. Puut valaistaan kaupunkilaisten ihasteltavaksi. Myös kunnostettu Onni Vilkkaan linja-autoa jäljittelevä leikkibussi saa väliaikaisesti paikan Kotkan torilta.

Metsän keskellä on lahopuita kaatuneena.

Puolangan Tupurin luonnonsuojelualue laajenee – vanhan metsän lahopuut turvaavat luonnon monimuotoisuutta

Kainuun ELY-keskuksen mukaan alueella olevat vanhat metsät ovat kuusivaltaisia, iäkkäitä ja lähes luonnontilaisia, ja ne tarjoavat eriasteista lahopuuta turvaamaan monimuotoisuutta.

Kirjanpainajakuoriainen kaatuneen kuusen rungolla

Kirjapainajien parveilu jäämässä pelättyä alhaisemmaksi Etelä-Savossa – taustalla viileämmät säät

Epävirallisten alustavien tietojen mukaan kirjanpainajien parveilu olisi jäämässä alhaiseksi eikä uusia epidemiarajan ylityksiä luultavasti havaita.

Kirjanpainajakuoriainen kaatuneen kuusen rungolla

Pitkä kuuma kesä hellii tuholaisia – Keski-Euroopassa kokonaisia metsiä tuhonneen kirjanpainajan odotetaan runsastuvan aiempaa pohjoisempana

Suomi on kuusettunut hyvää vauhtia viime vuosikymmeninä. Kuusta on suosittu istutuksissa muun muassa siksi, että se ei maistu hirvieläimille - toisin kuin mänty. Sen sijaan kirjanpainajille kuusi maistuu ja kaarnan suojissa kuoriaisen on hyvä lisääntyä.

Korpikuusen kannon alla eli Jorhonkorpi vuosi ennallistamisen jälkeen

Tältä näyttää oikea korpi – Jorhonkorpi palautettiin ajassa taaksepäin tukkimalla ojat

Uhanalaisten soiden ennallistamisesta saadaan hyviä tuloksia. Jorhonkorvessa Ilomantsissa on havaittu myönteisiä muutoksia jo vuosi töiden jälkeen. Ennallistamisessa vesien kulkua palautetaan lähemmäksi alkuperäistä.  

Koivu kaatuneena rivitalon päälle.

Myrsky kiskoo kuuset juurineen maasta, koivut napsahtavat keskeltä poikki – näin tunnistat, uhkaako seuraava myräkkä pihapuutasi

Puu kaatuu herkästi, jos juuret ovat pinnassa. Lahoava runko puolestaan napsahtaa helposti poikki. Helpoiten tuuli kaataa kuusia.

Lähikuva punaisena kukkivasta kuusesta.

Kuusen kukinta on nyt harvinaisen runsasta ja värikästä

Etelä- ja Keski-Suomessa kuusi kukkii näin näyttävästi keskimäärin kahdesti kymmenessä vuodessa.

Syötäviä luonnonkasveja löytyy nyt paljon - maitohorsman voi napsia vaikka salaattiin

Maitohorsmaa munakkaaseen? Syötäviä luonnonkasveja löytyy nyt paljon – katso, kun toimittajamme etsii niitä vanhalta maatilalta Kajaanista

Loppukevät ja alkukesä ovat hyvää aikaa kerätä syötäväksi kelpaavia luonnonkasveja. Yksi tunnetuimmista ja ravintoarvoiltaan paras on nokkonen. Asiantuntijan listan kärjestä löytyvät myös vuohenputki, voikukka, poimulehti, maitohorsma ja kuusenkerkkä.

Valkohäntäpeura.

Metsien kuusettumisesta tulee iso riski ilmaston lämmetessä – metsänhoidon professori pitää uhkana tuhopuiden pakkomyyntiä

Kuusi on vallannut metsät ja se kasvaa paikoissa, joissa se voi olla kuivumassa pystyyn. Kuusen tilalle kaivataan mäntyjä ja lehtipuita. Lehtipuiden lisäys ei tutkimusten mukaan vähentäisi kasvua ja turvaisi metsien hiilivarastoja tuhojen pienentyessä.

Päskynen puun latvassa.

Savonlinnan Tiheäsaaren luonnonsuojelualue laajenee kerralla melkein viisinkertaiseksi

Laajennuksen jälkeen luonnonsuojelualue kattaa yhtenäisesti saaren pohjois- ja itäosan.

Talkoolaisia  upottamassa joulukuusia avantoon Saimaan Sunisenselällä

Käytetyille joulukuusille keksittiin erikoinen säilytyspaikka – Saimaaseen niitä upposi 80

Uppopuut toimivat vesistön biologisena puhdistamona ja parantavat vesistöjen tilaa.

Nainen upottaa joulukuusen jäässä olevasta aukosta merellä.

Turo tuo kalalle kutupaikan – vanhat joulukuuset upotetaan jään alle Kokkolan edustalla

Pakkanen helpottaa turotapahtuman järjestämistä. Kuuset pääsevät suoraan jään alle.

Tapani Hautala.

Joulukuusi voi säilyä jopa helmikuuhun asti vehreänä, jos sitä hoitaa oikein – lue kokeneen viljelijän vinkit

Kuusta ei pidä palelluttaa, ja kasteluveden on oltava kylmää, kertoo viljelijä Tapani Hautala.

Risumatto.

Tee kuusenoksista kestävä, kutsuva ja hyväntuoksuinen matto portaille

Mitä enemmän matolla tömistelet, sitä paremmalta se tuoksuu.

Näkymä myymälään jalokuusen oksien lomasta.

Kaikenlaiset joulukuuset muovisista oikeisiin ja vuokrattuihin käyvät nyt kaupaksi, eikä kuumin sesonki ole edes alkanut

Muovisten tekokuusten myynti on tuplaantunut viime vuoteen verrattuna, eikä perinteisen kuusen kysyntäkään huonoa ole.

Tuulinen ilta Södra Vallgrundissa.

Sommarön linnakealue Mustasaaressa varautuu kasvaviin kävijämääriin

Mustasaaressa Raippaluodossa sijaitsevalle alueelle on valmistunut uusi pysäköintilalue.

Erja Huusela-Veistola Jokioisilla.

Warmest year on record likely in southern Finland

Higher temperatures are impacting the natural environment and bringing more plant pests into the region.

Pieksämäellä sijaitseva Mustosen ja Pyijyn välinen puro

Pieksämäellä kunnostettiin opiskelijavoimin rauhoitetussa ympäristössä sijaitseva puro

Nikkarilan opetusmetsässä sijaitseva nimetön puro kulkee osittain Metsälain mukaan rauhoitetussa elinympäristössä.

Arto Tolonen ja  Ahti Juntunen istuvat seläkkäin kannolla.

Paljakassa on erityistä vanhaa metsää, jonka halutaan säilyvän ikuisesti – siksi sitä hakataan, mutta kaikista niin ei saisi tehdä

Paljakan geenireservimetsissä tehtiin hakkuita tänä syksynä, mikä pöyristytti luonnonsuojelijoita.

Kirjanpainajatoukkia ja jälkiä kuusen rungossa

Kammottu metsätuholainen saattaa tehdä toisen sukupolven – lämmin sää saa kirjanpainajat aikuistumaan varhain

Kirjanpainajat ovat taloudellisesti merkittävin kuusta vioittava tuholaissuku.

Lapualla saatiin kerättyä kuusen pihkaa hyvin tuloksin.

Eteläpohjalaisten kokeilu onnistui: kuusenpihkaa valutettiin koealalla 300 grammaa/puu – metsänomistajille kesän testit lupaavat lisätienestejä

Jos työmenetelmät saadaan kuntoon, pihkasta voi tulla metsänomistajille kannattavaa. Pihka on kysyttyä esimerkiksi kosmetiikkateollisuudessa.

Seinäjoen terveyskeskuksen kiirevastaanoton ovesta on käynti pandemiapolille.

Ruskaretkeltä lisää tartuntoja Etelä-Pohjanmaalla – Vaasassa tartunnan saanut liikkui ruokapaikoissa

Etelä-Pohjanmaalla todettiin kuusi uutta koronavirustartuntaa ja Vaasassa kaksi.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle