Uusimmat artikkelit
' /%3E%3C/svg%3E)
Millainen runo kertoo sinulle huomisesta? Toivo runoja matkalle kohti tulevaisuutta
Tämän runon haluaisin kuulla
' /%3E%3C/svg%3E)
Toivo runoja luonnosta ja ihmisluonnosta
Yle Radio 1:ssä kuunnellaan runotoiveita.
' /%3E%3C/svg%3E)
Kun Sibelius ja Aho taistelivat samasta morsiamesta
Maria Suokkaan ja Tuukka Vasaman moderni melodraama.
' /%3E%3C/svg%3E)
Aidoin taide syntyy rakkaudesta – sitä tekevät amatöörit
1990-luvun lopulla Yle TV1:n kesäsarjaksi ohjaamassani Intohimona taide -sarjassa omista harrastuksistaan kertoivat niin tunnetut kuin täysin tuntemattomat suomalaiset. Yhteistä kaikille oli valtava palo omaan harrastukseensa. Sarjaa varten tehdyissä haastatteluissa äänessä ovat mm. musiikkiharrastaja Simo Ralli ja maalaustaidetta harrastava Anita Hirvonen.
' /%3E%3C/svg%3E)
Loiri ja Leino kohtasivat jo radikaalilla 1960-luvulla
Loiri esiintyy alkoholistien itsenäisyysjuhlassa 1967.
' /%3E%3C/svg%3E)
Helsingin ensilevytyksissä 1904 laulettiin myös viinasta
Englantilaisen yhtiön edustaja toi kalustonsa Helsinkiin.
' /%3E%3C/svg%3E)
Tämän runon haluaisin kuulla
Toivokaa Kirsi Kunnaksen runoja! Voit kertoa muistoistasi ja toivoa runoja sähköpostitse, kirjeitse, soittamalla tai artikkelin kommenttiosiossa.
' /%3E%3C/svg%3E)
Supersanaseppo Reino Helismaa tuotti radioviihdettä kuin turkin hihasta
Hupailutehtailija oli kysytty vieras muissakin ohjelmissa.
' /%3E%3C/svg%3E)
Kun Pyynikin kentällä kaikui Sieg Heil
Suomalainen SS-pataljoona palasi kotimaahan 1943.
Anselm Hollo oli Suomen etäispääte beat-runouteen
Anselm Hollon Lontoosta vuonna 1960 lähettämä runotervehdys antoi aavistuksen siitä, miltä maailmalla huudossa ollut beat-lyriikka olisi saattanut kuulostaa suomeksi. ”Square on skvääri, hep on sfääri.”
Suomalaisen nykyrunouden pitkä linja näkyy ja kuuluu Runoraadissa
Loppuvuonna 2002 käynnistynyt Runoraati-ohjelma on kymmenen vuoden aikana tuottanut noin sata runovideota, joissa runoilija itse lukee runonsa valitsemassaan paikassa. Tässä kuudentoista runovideon valikoimassa edetään 1940-luvun modernisteista viimeiseen suureen boheemiin.
Vuoden nuori lausuja: Runonlausunta muistuttaa ilmakitaraa
Veikko Sinisalo -kilpailun voittanut Vuoden nuori lausuja Eero Ojala on osallistunut myös ilmakitaransoiton SM-kisoihin. Ojalan mielestä lausunnassa ja ilmakitarassa on paljon samaa - lausuntakin voi olla rock.
Fintelligens
Fintelligens oli kärkinimi kotimaisen rapin esiinmarssissa vuosituhannen vaihteessa. Duon esikoisalbumin tarkoituksella väärinkirjoitettu nimi "Renesanssi" viittasikin nimenomaan suomihiphopin uuteen tulemiseen.
' /%3E%3C/svg%3E)
Esko Salminen: Kyltyyri
Esko Salminen tulkitsee Leinon paljon siteerattua runoa.
Viljo Kajavan runoja
Viljo Kajava (1909-98) oli tunnettu runoilija ja hän vaikutti vahvasti aikansa ihmisiin ja uudisti vapaarytmistä runoa. Liisamaija Laaksonen tulkitsi Kajavan runoja Minulta sinulle -ohjelmassa.
' /%3E%3C/svg%3E)
Saima Harmajan jäljillä
Runoilija Saima Harmaja (1913–1937)
Tuija Välipakka: Minä nousen seisomaan nyt...
Tamperelainen runoilija ja kirjailija Tuija Välipakka käy kynsillä kiinni Hämeensillan patsaan pohkeeseen.
Ilpo Tiihonen: Kiima
Oi mäyrien möyrintä! Ilpo Tiihosen runossa Kiima eläimet parittelevat. Tiihonen halusi ensimmäisessä Runoraadissa esittää runonsa vallankabinetissa.
Merja Virolainen: Liikun vaivatta tuttujen esineiden sateessa...
Merja Virolainen saa ruuanlaiton tuntumaan eroottiselta. Hän valitsi Runoraadin käsiteltäväksi runon, jossa runon minä kertoo, että: "pidän puukkoa säikkymättä, kuorin sipulin, kannan kiehuvaa vettä. Mutta liikkeeni myötyvät liikkeisiisi".
Lassi Nummi: Von ewiger Liebe (Vapaasti Brahmsin mukaan)
Lassi Nummen runo puhuu yhdessä vanhenemisesta. Von ewiger Liebe (Vapaasti Brahmsin mukaan) on lyhyt ja kaunis runo pitkästä jaetusta elämästä.
Arto Melleri: Syfilis tanssii silkeissään
Arto Mellerin runovideon piti kuvata toipumista. Toisin kävi. Runoraadissa esiintyminen oli hänen viimeinen tv-esiintymisensä.
Kaisa Ijäs: Autopilotti
Runoilija Kaisa Ijäs pyysi päästä lentosimulaattoriin esittämään runonsa Autopilotti. Toive toteutui.
Ella Eronen: Maamme
Ella Erosen esitys Maamme-runosta talvisodan aikana 1940 Tukholman stadionilla piirtyi kansakunnan yhteiseen muistiin.
Tommy Tabermann Runoraadissa
Tommy Tabermannin Vapaus-runo kiteyttää lama-ajan ihmisen tuntoja. Vakiraatilainen Jukka Virtanen aavistaa, että runo on Tabermannin käsialaa.
Aaro Hellaakoski: Hauen laulu
Aaro Hellaakosken arvoituksellisessa Hauen laulussa mykkä kala veisaa virttä ja puree punaista käpyä kuusen latvassa.
' /%3E%3C/svg%3E)
Lauri Viidan Alfhild on äitienpäivärunojen klassikko
Veikko Sinisalo lausuu.
' /%3E%3C/svg%3E)
Eino Leino: Hymyilevä Apollo
Hymyilevää Apolloa on luettu radiossa vuodesta 1948 alkaen.
Heikki Asunta: Merimies kuolee
Kuoleva laivatimperi tekee papille tiliä elämänsä vaiheista. Risto Mäkelän ilmeikäs tulkinta vuodelta 1969 on jäänyt monien mieleen.
' /%3E%3C/svg%3E)
Aale Tynni: Kaarisilta
Aale Tynnin runo Kaarisilta
' /%3E%3C/svg%3E)
Yrjö Jylhä: Kaivo
Yrjö Jylhän runo Kaivo
Kaarlo Sarkia: Velka elämälle
Kaarlo Sarkian riipaisevassa äitirunossa "Velka elämälle" runoilija kuvaa hetken kohtaamiseksi jäänyttä rakkautta, jonka raskaat lunnaat äiti joutuu kantamaan.
Katri Vala: Kukkiva maa
Katri Valan Kukkiva maa kuultiin Helinä Svensson-Timarin maagisena tulkintana ohjelmassa Tämän runon haluaisin kuulla.
' /%3E%3C/svg%3E)
Uuno Kailaan Pallokentällä on runo erilaisuudesta ja ulkopuolisuudesta
Uuno Kailas: Pallokentällä
' /%3E%3C/svg%3E)
Repen ja Eemelin Satupensseli ilveili Kylli-tädin maalaustuokioille
"Elli-täti" ja "Pikku-Repe" hervottomassa töhrysketsissä.
' /%3E%3C/svg%3E)
Romantikko Mikko Pesälä lausuu runon
Puhemies Mikko Pesälä Iltalypsyssä
' /%3E%3C/svg%3E)
Irwin Goodman aloitti uransa lippalakkipäisenä protestilaulajana
Irwin Goodman aloitti protestilaulajana.
Sirkus Papukaijan 7-vuotisjuhlaohjelma
Tässä estradiohjelmassa Sirkus Papukaija juhlii 7-vuotista taivaltaan. Samalla ohjelma on Sirkus Papukaijan viimeinen.
VEK esittää "Tuoll on mun kultani"
Jukka Virtasen, Aarre Elon ja Matti Kuuslan muodostama kuulu viihdekolmikko lausuu ja voimistelee erään kauneimmista kansanlauluistamme vuonna 1964.
' /%3E%3C/svg%3E)
Ella Erosen 50-vuotistaiteilijajuhla
Ella Erosen haastattelu
Stadin Arska lähikuvassa
Vasemmistorunoilija Arvo Turtiainen tunnettiin myös kotikaupunkinsa Helsingin laulajana. Toimittajalegenda Martti Silvennoinen haastatteli "Stadin Arskaa" vuonna 1963.
Runoilijat äänessä
Aale Tynni, Oiva Paloheimo, Eila Kivikkaho, Sirkka Selja, Aila Meriluoto, Lauri Viita ja Kirsi Kunnas lausuvat runojaan.