Aihe: maatalouspolitiikka

Maataloudella elantonsa ansaitsevien suomalaisten määrä on vähentynyt roimasti reilussa vuosikymmenessä

EU haluaa Suomeenkin lisää pientilallisia ympäristösyistä. Maatalouspolitiikan muutos saattaa kuitenkin saada varsinkin vanhemmat viljelijät lyömään hanskat tiskiin.

Maataloustukien uudistus vaatii viljelijältä nyt aiempaa enemmän – ”Perustiloilla tuet tippuvat, jos mennään samoilla ajatuksilla”

Eniten maataloustukien muutoksissa viljelijöitä puhututtaa uusi viljelykiertovaatimus. Vaatimus voi parhaimmillaan innoittaa tilojen toimintannan kehittämiseen, mutta samalla se tuo lisää vastuuta.

Suomi ja EU:n komissio maataloussopuun – MTK tyytyväinen saavutettuun ratkaisuun

Uusi niin sanottu CAP-ratkaisu tuo Suomeen tukia viljelijöille, maaseudun yrittäjille ja yhteisöille vuosittain yhteensä noin 1,7 miljardia euroa. EU:n osuus tästä on noin 875 miljoonaa.

Antti Kurvinen siirtyy maa- ja metsätalousministeriksi, Petri Honkonen nousee tiede- ja kulttuuriministeriksi

Keskustan ministerivaihdokset eivät tapahdu heti vaan huhtikuun lopulla. Seurasimme keskustan ministerivalinnan tähän juttuun.

Juuso Joonan kolumni: Miltä suomalaisen ruuantuotannon pitäisi mielestäsi näyttää 2030-luvulla?

Suomalaisen maatalouden suunta kohti 2030-lukua määritetään seuraavan vuoden aikana.  Nyt olisi viime hetket keskustella siitä, mihin maatalouspolitiikka vie ruuantuotantoamme, kirjoittaa Joona. Kolumnin voi myös kuunnella.

Parlamentti äänesti maatalouden jättiuudistuksesta, luvassa suuri muutos ruuantuotantoon – Nousevatko hinnat, miten käy tuotantomäärien?

EU-parlamentti hyväksyi lobbaajien ristitulessa Pellolta pöytään -strategian, jolla valmistaudutaan ilmastonsuojeluun ja vihreään siirtymään maataloudessa. Edessä on vuosien vääntö jäsenmaiden ja EU-instituutioiden kesken.

Kiina haluaa yksityisen sektorin johtoon tottelevaista väkeä – jo toiselle suorasanaiselle yritysjohtajalle vankeustuomio

Kiinan johto hiljentää maan kriittisiä ääniä pitkillä vankeustuomioilla. Erityisesti tikunnokkaan ovat joutuneet yksityisen sektorin menestyvät yritykset ja niiden suorapuheiset johtohahmot.

EU:n maataloussopu on syntymäpäivälahja ministeri Jari Lepälle: "Tällä turvataan ruoantuotanto ja maatalouden harjoittaminen"

Suomen EU-tuet pysyvät ennallaan ja erityisolosuhteet on tunnustettu. Nuoret viljelijät voivat luottaa tulevaisuuteen, iloitsee ministeri Jari Leppä.

Viljelijöiden ilmastovastuu kasvaa uudistuksen myötä – Suomessa isoja muutoksia tuskin tulee, koska EU:ssa on otettu mallia Suomen ilmastotoimista jo nyt

Maataloustuista aiotaan ohjata jatkossa nykyistä enemmän rahaa ympäristö- ja ilmastotoimiin. Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän mukaan neuvotteluiden tulos on lähellä Suomen toiveita.

EU poliittiseen sopuun maatalouspolitiikan uudistuksesta, maataloustuista yhä enemmän rahaa ympäristö- ja ilmastotoimiin

Sopu vaatii vielä hyväksynnän sekä EU-parlamentilta että jäsenmaita edustavalta neuvostolta.

EU:n maatalouspolitiikan neuvotteluissa ei löytynyt sopua: ”Toiveikkuus vaihtui pettymykseen”, sanoo ministeri Leppä

Neuvottelut jatkuvat ensi kuun puolessa välissä, kun maatalousministerit kokoontuvat epäviralliseen ministerikokoukseen Lissaboniin. Ministeri Lepän mukaan on välttämätöntä, että kesäkuun aikana päästään ratkaisuun.

Turvepelloilla piilee mahdollisuus helppoihin ja nopeisiin päästövähennyksiin, mutta uudet maataloustuet eivät tällaisiin ilmastotoimiin kannusta

Turvepohjaisilla viljelypelloilla saataisiin aikaan saman kokoluokan päästövähennykset kuin hallituskriisin keskiössä olleella turpeenpolton alasajolla. Tutkimustieto ei saavuta parhaillaan uusiksi sorvattavaa maataloustukipolitiikkaa.

EU:ssa väännetään maatalouden uusista säännöistä — kävimme lappeenrantalaisella sonnitilalla katsomassa, miten unioni näkyy tuottajan arjessa

Kaksi Brysselissä vaikuttavaa suomalaista kertoo, miksi ympäristöystävällisen maatalouspolitiikan tekeminen on niin vaikeaa.

EU-parlamentti ei ole puuttumassa kasvispihvien nimeämiseen – muutosesitykset hylättiin äänestyksessä

Paljon keskustelua herättänyt nimeämiskysymys liittyy EU:n maatalouspolitiikan suureen uudistukseen.

EU-parlamentin mielipide kasvispihvien nimeämisestä selviää tänään

Paljon keskustelua herättänyt nimeämiskysymys liittyy EU:n maatalouspolitiikan suureen uudistukseen.

Eurooppa-kirje: Miksi Sanna Marin piiloutuu medialta? Suomalaiset toimittajat ovat muiden EU-maiden tiedotuksen varassa huippukokouksessa

Saat olennaiset jutut Euroopan unionista kerran viikossa suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen Eurooppa-uutiskirjeen.

Ilmastokunnianhimo on kadoksissa isossa maatalousuudistuksessa – Suomi ajaa löysää ympäristölinjaa

Luomutuottajien huolena on, ettei heille riitä rahaa EU:n uudistuksessa.

Euroopan maatalouden ilmastopäästöt kasvussa, Suomi perää silti vapaaehtoisuutta ympäristötoimiin – Leppä: "Jäsenmaille enemmän liikkumavaraa"

Maatalousministerit pohtivat Helsingissä, miten maatalouden ilmastopäästöt saataisiin käännettyä laskuun. Keinoiksi oli tarjolla esimerkiksi hiilen sitouttamista maaperään.

Keskustele täällä metsäteollisuudesta!

Metsäteollisuus poliittisena voimana

Jani Kaaron kolumni: Liian paljon hyvää on liian pahaa

Kohtuullisuuden arvostaminen ratkaisi monta ihmiskunnan ongelmaa, kirjoittaa Jani Kaaro.

Sikatilallisten äänekäs puolustaja luopui tilastaan, mutta ei aatteestaan: "Minulla oli tarve puolustaa suomalaista ruoantuotantoa – ja on edelleen"

Kymmenisen vuotta sitten Hannu Koivisto antoi kasvot suomalaiselle sikatilalliselle. Burnout ajoi lopettamaan tuotannon, mutta vaikuttamista Koivisto ei ole lopettanut.

Suuret maatilat laajentavat toimintaansa – Suunnitelmista ei hiiskuta, ettei projektin hintalappu kasva

Monet isot karjatilat haluavat laajentaa tuotantoaan pitääkseen tulonsa ennallaan. Epävarmuutta tulevaisuuteen tuo turvemaiden viljelyn kohtalo.

Think tank: Finnish rye crops may run out by end of year

Radical changes in year-on-year weather have diminished crops, and Finland may need to import rye to meet demand.

"Me emme tätä hyväksy" – Suomen viljelijärintamalta tuli heti täystyrmäys komission maatalouspaketille

Suomi menettää EU-tukia noin 60 miljoonaa vuodessa. Leikkaukset osuvat lähes kaikkiin maatiloihin. EU haluaa tukea nykyistä tehokkaammin ympäristöystävällistä maataloutta.

EU:n maatalousesitys julki: Suomi menettämässä noin 60 miljoonaa euroa vuodessa, tilakohtaiselle tuelle katto

Yksittäinen tila voisi jatkossa saada korkeintaan 100 000 euroa suoria EU-tukia. Tukisumma alkaisi vähetä 60 000 euron kohdalla. Keskustele aiheesta jutun lopussa.

Kreikan, Suomen ja Espanjan viljelijöillä on sama murhe, sanoo EU-maatalouden suomalainen päälobbari

Kun EU-maat käyvät tänä vuonna budjettitaistoon, Pekka Pesonen vetää eurooppalaisten maanviljelijöiden vaikuttamistyötä Brysselissä. Kaksi asiaa yhdistää heitä taloushuolien lisäksi, Pesonen sanoo Kova talous -haastattelussa.

Britannia lähtee, mutta budjetti ei kutistu: EU haluaa lisää rahaa uusiin tehtäviin

Kasvava budjetti tarkoittaisi kasvavia jäsenmaksuja myös Suomelle. Lisäksi EU-rahan saanti halutaan kytkeä unionin arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.

Suomen viimeinen korpivankila kätkee sisäänsä arvokkaan geenipankin – nyt mustien lampaiden koti on vaakalaudalla

Pelson vankilan kohtalo ratkeaa kesään mennessä. Vankilan lakkauttaminen uhkaisi maailmanlaajuisesti ainutlaatuista lapinlehmien ja suomenlampaiden geenipankkia.

EU kaavailee viljelijöille tulospalkkiojärjestelmää – tuki piiskaisi ympäristö- ja ilmastotavoitteiden toteuttamiseen

Luonnonvarakeskuksen mukaan tukiuudistus voisi olla toteutuessaan Suomelle suuri mahdollisuus.

EU lupaa hellittää otettaan viljelijästä – Tukiruletin pyöritystä siirretään jäsenmaille

Komission mukaan jäsenmaat saavat jatkossa päättää nykyistä enemmän itse siitä, miten maatalouden yhteisiin tavoitteisiin pyritään.

MTK:n Marttila: Maatilojen määrä voi romahtaa viidesosaan parissa vuosikymmenessä

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton puheenjohtaja Juha Marttila on huolissaan EU:n maatalouspolitiikan suunnasta. Huolta aiheuttaa myös maatilojen vähentyminen.

Kansanedustajien sanasota: Maatalous perheviljelijöille vai suuryrityksille?

Kansanedustajat Mikko Kärnä (kesk.) ja Juhana Vartiainen (kok.) ovat eri mieltä siitä, mitä suomalaiselle maataloudelle pitäisi tehdä.

Sekä isännälle että emännälle erikseen: Maatalousyrittäjien neuvonta- ja terapiaseteleitä myönnetty jo 200

Suurin osa maatalouden kriisipaketin mukaisia ostopalvelusitoumuksia koskevista hakemuksista on tullut maitotiloilta.

Mitä haluat kysyä Kimmo Tiilikaiselta?

Lähes miljoona suomalaista saa jo asumistukea, mutta etenkin pääkaupunkiseudun vuokrat karkaavat käsistä. Rakentaminen käy kuumana, mutta kenelle koteja tehdään? TV1:n Ykkösaamun vieraana on maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Marttilalle jatkokausi MTK:n johdossa

Simolainen Juha Marttila saanee täyteen kymmenen vuotta maa- ja metsätaloustuottajien etujärjestön johdossa. Kolmivuotinen jatkokausi kestää vuoteen 2019 asti.

Risto Artjoki kokoomuksen ministeriryhmän valtiosihteeriksi

Artjoki korvaa Olli-Pekka Heinosen, joka nimitettiin toissa viikolla Opetushallituksen pääjohtajaksi.

MTK-Varsinais-Suomi: Tuottajien hintaa nostettava

Alkutuotannossa elintarvikkeista saatavaa hintaa pitäisi nostaa, toteaa MTK-Varsinais-Suomen aluepäällikkö Aino Launto-Tiuttu. Maatalouselinkeinon tulevaisuus huolestuttaa.

Talonpoika veitsi kurkulla-ohjelman käsikirjoitus

Viljelijä neuvoo katsomaan peiliin: pellosta on maksettu liikaa

Maan talous on taantumassa, mutta maatalous on vähintään yhtä suurissa vaikeuksissa. Porvoolainen maatalousyrittäjä huokaa, että kaikki muuttui, kun Suomi liittyi EU:hun.

Ravitsemusterapeutti: Yksittäinen ruoka-aine ei pilaa kaikkea, jos kokonaisuus on kunnossa

Ravitsemusterapeutti muistuttaa, että monenlaisten tutkimustulosten keskellä kannattaa yhä luottaa voimassa oleviin ravitsemussuosituksiin. Ruokavaliota ei tarvitse hakea kaukaa, sillä Itämeren eli pohjoismainen ruokavalio on terveellinen.

Äänekosken viesti Brysseliin: "Suomalainen ruuantuotanto vaarassa loppua"

Maanviljelijät varoittelevat, että heinäpaalit palavat ja maito roiskuu, kun tuhannet EU-maiden maanviljelijät osoittavat tänään mieltään Brysselissä. Mielenosoitus liittyy EU:n maatalousministerien kokoukseen. Parinkymmenen suomalaisen maanviljelijän viesti on selvä: suomalaiset viljelijät ovat Venäjän tuontikiellon suurimpia kärsijiä.

Yonhap: Pohjois-Korean varapääministeri teloitettu

Choe Yong-Gon teloitettiin Etelä-Korean Yonhap-uutistoimiston lähteen mukaan toukokuussa. Choe oli lähteen mukaan kritisoinut Kim Jong-Unin metsätalouspolitiikkaa.

Etelä-Savon maidontuotantoon pudotus – alenee jopa 15 miljoonalla litralla

Ennusteen mukaan pudotus tapahtuu vuoteen 2020 mennessä. Mikäli tuottajien tavoitteet eivät toteudu, maitomäärän aleneminen jatkuu voimakkaampana.

"Pari konjakkia ja parisataa kaloria" – EU:n parlamentti haluaa kalorimerkinnät alkoholijuomiin

Hankkeen uskotaan auttavan kamppailussa yleistyvää ylipaino-ongelmaa vastaan.

Uudet säännöt lisäävät jäsenvaltioiden omaa päätösvaltaa, mutta pitkä kiista ei ole vielä ohi, sanoo muutosmietinnön esitellyt europarlamentaarikko.

Yhdysvallat on painostanut EU:ta muuntogeenisten kasvien tuotannossa.

Maa- ja metsätalousvaliokunta lyö nyrkkiä pöytään – "Maataloustuet pitää maksaa ajallaan"

Kansanedustaja Jari Lepän (kesk.) johtama maa- ja metsätalousvaliokunta on ottanut tiukan kannan EU:n uuteen maatalouspolitiikkaan. Suomessa voi jatkossakin vuokrata osan pelloistaan naapurille ja olla aktiiviviljelijä, vaikka omistaisi maneesin.

Näkökulma: EU:n yhteinen ja tasapuolinen maatalouspolitiikka testissä

Komissiolta ei mennyt kovin kauan myöntää yli 150 miljoonaa euroa vihannes- ja hedelmätukea eteläisen ja itäisen Euroopan jäsenmaille. Kun tuli maitotuen vuoro, ei jaettavaa ollut enää nimeksikään, 28 miljoonaa euroa, kirjoittaa EU-erikoistoimittaja Susanna Turunen.

Maataloustukien siirtyminen katastrofi lappilaistiloille

MTK Lapin puheenjohtajan Juhani Lampelan mukaan ensi vuoden tukimaksujen siirtäminen vuoden 2016 puolelle merkitsisi lappilaisille maatalousyrittäjille maksuvalmiuden romahtamista.

Muna- ja voivuoret vaihtokaupalla Neuvostoliittoon

1980-luvulla Suomessa kertyi voi- ja munavuoria ja lihaakin enemmän kuin suomalaiset jaksoivat syödä. Onko maataloustuotteiden vienti Neuvostoliittoon ratkaisu ylituotannon ongelmiin? Aihetta pohdittiin Ken syö kesävoin? -ohjelmassa vuonna 1982. Tuolloin Neuvostoliiton-vienti oli vaihtokauppaa eli tavaran vaihtamista tavaraan.