Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Lintu seisoo laivan kannella.

Jäniksenä laivalla? Ei, vaan lintuna, rottana tai merikrottina – Myös eläimet tykkäävät matkustamisesta

Laivat ovat vuosisatoja siirtäneet ihmisten lisäksi myös eläimiä ja kasveja jopa mantereelta toiselle. Osa vapaamatkustajista käyttää laivoja myös lepopaikkana.

Jääskänjärven mökkirantoja on ruopattu. Rannanomistaja etsimässä rannalta simpukoita.

Jääskänjärven rantaruoppaukset toivat mökkirannoille runsaasti pikkujärvisimpukoita – "Hyvä merkki", sanoo professori Konneveden tutkimusasemalta

Alavuden Jääskänjärven vedenpintaa laskettiin syksyn ja talven ajaksi, jotta rantoja pystytään ruoppaamaan. Jääskänjärvellä on ihmetelty ruoppausten edetessä järven suurta pikkujärvisimpukoiden määrää.

Tutkijatohtori Jouni Salonen, Projektitutkija ja väitöskirjatutkija Sabrina Nykänen ja tekninen avustaja Lotta Mäkinen seisovat Luttojoen varrella sukelluspuvut päällä.

Takaisin kotijokeensa istutetut raakunpoikaset selvisivät ensimmäisestä elinvuodestaan Luttojoella

Laboratoriossa kasvatetut raakunpoikaset palautettiin viime vuonna kotijoelleen, ja ne selvisivät talven yli. Mikäli poikaset selviävät aikuisiksi, on tutkijoilla rutkasti lisäaikaa palauttaa luonnollinen lisääntyminen.

Pieniä raakunpoikaia istutetaan Isojokeen

Lähes 120 000 raakkua istutettu Isojokeen – vuonna 2017 alkanut projekti on loppusuoralla

Äärimmäisen uhanalainen raakku ei enää lisääntynyt luontaisessa ympäristössään, mutta se saatiin lisääntymään laboratoriossa. Nyt poikaset on viety takaisin Isojokeen.

kolme raakun poikasta ja täysikasvuinen raakku kädellä

Jokihelmisimpukasta jälleen uutta tietoa – toukat tykkäävät tutun joen kaloista

Raakun eli jokihelmisimpukan toukat elävät loisena kalan kiduksissa lähes ensimmäisen elinvuotensa. Tutkijoiden mukaan toukat menestyvät parhaiten oman kotijokensa alkuperäisessä lohikalakannassa.

kolme raakun poikasta ja täysikasvuinen raakku kädellä

Pohjoisen raakkujen elinympäristöt heikentyneet – Luton ikääntynyt simpukkakanta kuolemassa

Pohjoisen raakkukantojen pelastaminen on edelleen mahdollista, mikäli lajin lisääntymiselle välttämättömät lohikalakannat saadaan palautettua ja heikentyneitä vesielinympäristöjä elvytettyä.

Jokihelmisimpukan poikaset kasvavat Mustionjoessa pitkästä aikaa.

Tutkijat arvioivat näivettyneeseen kotijokeen palanneiden jokihelmisimpukoiden selviytymistä – tältä näyttää 11-millimetrinen simpukan poikanen

Länsi-Uudenmaan Mustionjoen jokihelmisimpukkakannan elpyminen näyttää lupaavia merkkejä. Jokeen kesällä istutetut simpukan poikaset ovat selvinneet ainakin ensimmäiset kuukaudet hengissä kotijoessaan.

Raakkututkija Anja Veersalu.

Etelässä kasvatetut raakunpoikaset palautettiin takaisin kotijokeensa: nyt Inarin Luttojoella elää jälleen uusi raakkupopulaatio 60 vuoden jälkeen

Inarin Luttojoella ei ole yli 60 vuoteen syntynyt uusia raakkupopulaatioita. Vuosi sitten Luttojoelta kerättiin raakun toukkia kasvatettavaksi Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla. Nyt nuoret raakunpoikaset palasivat Luttoon elvyttämään joen raakkukantaa.

Rangia cuneata -simpukoita ja kynä

Loviisan edustalta löytyi uusi simpukkalaji – vieraslaji leviää Itämerellä

Simpukka on kotoisin Meksikonlahdelta, mistä se on levinnyt eri puolille maailmaa vieraslajina. Ensimmäiset havainnot Itämereltä on tehty 2010 Kaliningradin alueella. Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori arvioi Rangia cuneata -simpukan löytävän paikkansa rannikkovesien pohjaeläinyhteisöstä.

kolme raakun poikasta ja täysikasvuinen raakku kädellä

Suomen eteläisin raakkuesiintymä oli tuhoutumassa – sitten alkoi monimutkainen pelastusoperaatio, johon tarvittiin sukeltajia, hoivaa ja norjalaisten apua

Erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun poikasia palautettiin pitkän kasvatusprojektin jälkeen Mustionjokeen ja Ähtävänjokeen. Seurasimme palautusta Länsi-Uudellamaalla Mustionjoella.

Jokihelmisimpukka

Jokihelmisimpukoita palautetaan lisää Ähtävänjokeen Pohjanmaalle

Jokeen istutetaan reilut tuhat raakun poikasta lisää, mutta soralaatikoissa. Ilman apua raakkukannat katoaisivat kahdessakymmenessä vuodessa.

Ähtävänjoki.

Uhanalaisen jokihelmisimpukan poikaset selvisivät talvesta Ähtävänjoessa, ja toivo virisi taas – "On sellainen fiilis, että voitaisiin oikeasti palauttaa raakut jokeen"

Raakkuja on Ähtävänjoessa Pohjanmaalla enää alle tuhat, kun 1980-luvulla määrä oli 50 000. Lajin elinolosuhteita ovat syöneet isäntäkalojen katoaminen ja muutokset vedenlaadussa ja joenpohjassa. Apu on löytymässä laitosviljelystä.

Jokihelmisimpukka kädessä.

Ministeri, Finlandia-palkittu kirjailija ja kuvataiteilija taistelevat uhanalaisen lajin puolesta Nokialla

Jokihelmisimpukka eli raakku on erittäin uhanalainen, ja se voi hyvin enää muutamassa Suomen joessa.

Jokihelmisimpukka kädessä.

Tuesday's papers: Parental concerns, wavering voters and endangered mollusks

The tabloid Iltalehti writes that coronavirus exposure in schools is a continuing worry for many parents.

Rauman Kanali viemärivuoto kanava 3.6.2016, vuoto jo päättynyt, Kanaliin pääsi 10 000 kuutiota puhdistamatonta jätevettä

Selvitys: Rauman Kanalin ruoppausalueella ei esiinny vuollejokisimpukoita

Pohjaeläinnäytteitä otettiin joulukuussa Vähämaanpuiston kohdalla.

Anni Kytömäki

Anni Kytömäki kirjoitti keuhkot tuhoavasta pandemiasta juuri ennen koronaa: Finlandia-ehdokas pohtii ihmisen ja luonnon kantokykyä viruksen varjossa

Anni Kytömäki tahtoo kertoa tarinan, joka jää kytemään ihmisen mieleen. Margarita on juuri sellainen tarina.

Flodpärlmusslor.

Jokihelmisimpukan poikasten talvenkestävyys testissä – noin puolen sentin mittaiset poikaset talvehtivat reikälevyissä lähellä joen pohjaa

Jyväskylän yliopiston jokeen palauttamat jokihelmisimpukan poikaset joutuvat nyt selviytymään ensimmäisestä talvestaan.

Konneveden tutkimusaseman raakkualtaita.

Kainuusta löydettiin uhanalaisen jokihelmisimpukan uusia elinympäristöjä

Suomessa on etsitty jokihelmisimpukan uusia esiintymiä. Kainuusta harvinaista lajia löytyi neljästä uudesta kohteesta.

Tutkija Jouni Salonen kerää pipetillä raakkujen toukkia.

Raakut eivät ole voineet lisääntyä Luttojoessa Venäjän vesivoimaloiden estettyä lohennousun – nyt kantaa yritetään elvyttää laboratoriossa

Jokihelmisimpukat eli raakut tarvitsevat lisääntyäkseen lohikalan isännäkseen. Osa Luttojoen raakuista on jopa 200 vuotiaita.

Avonaisia raakkuja ja pipetti altaassa.

Uhanalaisia jokihelmisimpukoita palautetaan kotijokiinsa – muutaman millimetrin kokoisia "koeputkipoikasia" on laskettu Mustionjokeen ja Ähtävänjokeen

Simpukoiden luonnonvaraiset kannat ovat romahtaneet. Mustionjoessa raakkukanta on kutistunut yhdeksässä vuodessa alle puoleen, ja Ähtävänjoella simpukoita oli viimeaikaisten tutkimusten mukaan vain noin 500.

Raakkuja veden pohjassa.

Lapista löytyi yli 200-vuotias jokihelmisimpukka

Harvinaisen iäkäs simpukka löytyi viime kesänä, kun Metsähallituksen Luontopalvelut keräsi raakkunäytteitä.

Vuollejokisimpukka vedessä

Kymmeniä tuhansia jokisimpukoita turvaan Turun kehätietyömaan tieltä

Alueelta löytyi myös uhanalaisia vuollejokisimpukoita.

Vuollejokisimpukka vedessä

Pakkosiirto onnistui Kokemäenjoessa – suojellut simpukat saivat uuden kodin

Vuollejokisimpukat piti siirtää turvaan Kokemäenjoen pohjukoista Friitalan siltatyön tieltä Ulvilassa.

Telkkiä ja sinisorsia merisavussa.

Birds' lives changing rapidly in Finland, signalling ecosystem shift

Common birds are proliferating while rarer species' populations have plunged by more than 90 percent.

Telkkiä ja sinisorsia merisavussa.

Lintujen elämä ei ole entisellään – ja se kertoo koko ekosysteemin muutoksesta

Yleislajit menestyvät ja valtaavat alaa, mutta esimerkiksi suokukkojen kanta on tippunut yli 90 prosenttia lyhyessä ajassa.

A client taking a snap shot of the the served Mussels and fries

Pulleat simpukat frittien kera ovat vuodenvaihteen herkkua Belgiassa – brysseliläinen ravintola tarjoaa 16 liemivaihtoehtoa

Arkea maailmalta: Edullisia simpukoita nautitaan hitaasti seuraruokana, kirjoittaa EU-kirjeenvaihtaja Susanna Turunen.

Taimen vedessä

Liettyminen voi pilata taimen- ja raakkupuroja Koillismaalla, tutkijat selvittivät

Liettyminen aiheuttaa muun muassa hapenpuutetta, josta on monenlaista ongelmaa taimenille ja raakuille.

Simpukoita pannulla paistumassa

Saako järvisimpukoita syödä? Huippukokki: "Paljon parempaa mitä odotin"

Järvestä sukelletut simpukat ovat maukasta lähiruokaa. Ne ovat parhaimmillaan kesän lopussa, sillä tuhdissa kunnossa oleva simpukka on rasvapitoinen.

Sinisimpukka.

Simpukka siivoaa merestä mikromuovia, ravinteita ja myrkkyjä – "Simpukka on meren supersuodatin"

Tutkijat haaveilevat siitä, että simpukoita voisi käyttää merten puhdistamiseksi mikromuoveista.

Paimionjoki

Paimion Pakurlan sillan uudisrakentaminen vaatii mittavan simpukkayhdyskunnan siirron

Alueelta on löytynyt suojeltua vuollejokisimpukkaa.

Vihdin Enäjärvellä hoitokalastetaan särkikaloja.

Simpukoiden massakuolemasta kärsinyttä Vihdin Enäjärveä hoidetaan nyt kalastamalla – tavoitteena pyytää ainakin 10 tonnia särkikalaa

Enäjärvi nousi viime kesänä otsikoihin, kun simpukoiden joukkokuolema aiheutti järvellä hajulöyhkän.

Konneveden tutkimusaseman raakkualtaita.

Raakkujen laitoskasvatus jatkuu Konnevedellä

Ilman laitoskasvatusta Mustionjoen raakut häviäisivät parissa kymmenessä vuodessa, sillä luonnossa ne eivät kykene enää lisääntymään. 

Sabrina Nykänen

Uusia raakkuesiintymiä ei löytynyt, mutta muita simpukoita sitäkin enemmän

Kartoituksessa löytyi pikkujärvisimpukoita, sysijokisimpukoita ja soukkojokisimpukoita.

Avonaisia raakkuja ja pipetti altaassa.

Jokisimpukoiden lemmenloma Konneveden tutkimusasemalla onnistui – Ähtävänjoen raakkukanta pelastuu

Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat onnistuneet palauttamaan uhanalaisten jokihelmisimpukoiden eli raakkujen lisääntymiskyvyn.

Sininen hohde vedessä

Mikä hohtaa pimeässä sinisenä ja tuottaa voimakkaita hermomyrkkyjä? Se on panssarisiimalevä, jota on taas löydetty Itämerestä

Yöllä sinisenä hohtavaa levää on havaittu tänä syksynä Raaseporin saaristossa ja Ahvenanmaan saaristossa Flöglössä.

Kampasimpukoita myynnissä torilla.

Britit ja ranskalaiset sopuun simpukkakiistassa

Viime viikolla venekunnat ottivat yhteen Englannin kanaalissa.

Simpukoiden ja kalojen joukkokuolema herätti – Vihdin kalastajat vaativat Enäjärven puhdistamista

Vihdin kunta kutsuu eri osapuolet pohtimaan Enäjärven tilannetta. Toimenpiteistä päätetään myöhemmin.

Simpukoita rannalla.

Eläkeläisnainen pelastaa simpukoita linnuilta ja kuivuudelta – Kokemäenjoen vedenpinta poikkeuksellisen matalalla vielä ainakin viikon

Liisa Teronen on jo yli viikon ajan heittänyt jokisimpukoita takaisin jokeen. Simpukat ovat jääneet kivien väliin kuivalle maalle, kun Kokemäenjoen vesi on laskettu erittäin matalalle voimalaitoksen huoltotyön takia.

Vihdin Enäjärvestä olevia kuolleita simpukoita

Simpukoiden joukkokuoleman tutkinta nytkähti eteenpäin – Vihdin Enäjärvestä löydettiin kaksi myrkyllistä leväsukua

Vihdin Enäjärvestä otetuista näytteistä on selvinnyt, että järvessä on kaksi myrkkyä tuottavaa leväsukua. Toissa viikolla Enäjärvessä kuoli massoittain simpukoita ja muita järven eläviä.

Vihdin Enäjärvestä kerättyjä kuolleita simpukoita

Hävitä kuolleet kalat ja simpukat oikein – muuten mätänevät vedenelävät lemuavat ja houkuttelevat rottia

Ympäristöministeriö neuvoo hautaamaan kalat ja simpukat vähintään metrin syvyyteen. Mätäneviä eläimiä ei saa haudata kaivon lähelle tai pohjavesialueelle.

Vihdin Enäjärvestä olevia kuolleita simpukoita

Kalojen joukkokuolema uhkaa suomalaisjärviä, varoittaa tutkija ja kertoo, mitä kuka tahansa voi asialle tehdä

Vihdissä Enäjärvellä on kuollut tuhansittain simpukoita. Myös Tuusulanjärvi on lähellä poikkeuksellista happikatoa helteiden takia.

Vuollejokisimpukka

Lopen Kaartjoella tehty selvitys antaa uutta tietoa simpukoiden esiintymisestä ja elinoloista

Harvinaisessa tutkimuksessa joesta sukellettiin vajaat kaksi tuhatta suursimpukkaa, jotka kaikki palautettiin jokeen.

Vihdin Enäjärvestä olevia kuolleita simpukoita

Poikkeuksellinen näky Enäjärvellä: tuhansia kuolleita simpukoita lilluu veden pinnalla – asukkaat siivoavat haisevaa rantaa haavilla

Syyksi simpukoiden joukkokuolemalle epäillään muun muassa happikatoa ja runsasta sinileväkasvustoa.

Raakun 3D-malli

Matti Rintala hoksasi raakun purossa – sukupuuton uhkaama nilviäinen aiheuttaa nyt satojen tuhansien lisälaskun tietyömaalle

Hämeenkyröläisen Matti Rintalan sattumalöytö muutti valtatien parannustyötä. Ylimääräiset hulevesialtaat varmistavat puron puhtautta.

Mustatokko.

Itämeri on sairas, mutta tältä se voisi terveenä näyttää – sukeltajan henkeäsalpaavat kuvat syvyyksistä

Vaikka Itämeri kärsii hapenpuutteesta ja rehevöitymisestä, löytyy pinnan alta näyttäviä meduusaparvia ja miljardeja sinisimpukoita. Tutkija Mats Westerbomin kuvat esittelevät merenpohjan värikästä elämää.

Uhanalaiset vuollejokisimpukat palautetaan Tikkurilankoskeen

Äärimmäisen uhanalaiset simpukat sukellettiin ja vietiin turvaan padon purkutöiden ajaksi. Nyt ne palautetaan takaisin jokeen.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle