saamen kieli - uusimmat sisällöt

Piirretty Unna Junná -kärppä ja muita metsäneläimiä.

Saamenkielisessä joulukalenterissa jännitetään, saako Unna Junná koottua Staalolle raidon

Unna Junnán audiojoulukalenterissa avautuu uusi luukku joka aamu Yle Areenassa.

Rosttovkaʹlndara vuosttas luŋka rahpasii – Jietnajuovlakaleandaris Unna Junná geahččala čohkket stállui ráiddu

Unna Junná rosttovkaʹlndaris rahpasa ođđa luŋka juohke iđit Yle Areenas gitta juovllaid rádjai.

Kolme lasta istuu varhaiskasvatuspaikka Inarin kielipesässä lattialla. Vieressä istuu aikuinen, joka taputtaa käsiään yhteen.

Inarinsaame oli kuolla sukupuuttoon, mutta aktiivisen elvytyksen ansiosta kielellä on jo 400 puhujaa

Suomessa puhuttavista kolmesta saamen kielestä kaikki ovat uhanalaisia. Kielipesä pyrkii säilyttämään saamen kielen ja kulttuurin uusille sukupolville.

Suomen saamelaisnuoret Niila-Juhán Valkeapää, Helmi Ljetoff ja Lotta Hagelin Nuorten ilmastohuippukokouksessa 18.11.2023.

Presideantaevttohas uhcášii Suoma kolonialisttalaš historjjá: Sámenuorat vázziledje eret válgapanelas

Presideantaevttohas Olli Rehn oaivvilda, ahte Suomas ii leat seammalágan kolonialisma historjá dego Frankriikkas ja Stuorra-Britannias.

Je’vida-elokuvan juliste Ivalon elokuvateatteri Kaarteen infonäytöllä.

Je'vida on myynyt jo yli 10 000 teatterilippua – ohjaaja Katja Gauriloff ei itse seuraa katsojalukuja

Elokuvaohjaaja Katja Gauriloff kertoo, että Je’vida on koskettanut katsojia laajalti.

Kirsi Palton lapsuudenkodissa ei saanut puhua saamea – totuus- ja sovintoprosessissa nousevat pintaan saamelaisten kipeät muistot

Totuus- ja sovintokomission tärkein tehtävä on kuulla saamelaisten kokemuksia. Kuulemisten tarkoituksena on löytää keinoja, jottei saamelaisten oikeuksia loukata.

Karigasniemen kylään on pitkään odotettu palvelutaloa.

Uusi palvelutalo seisonut tyhjillään kuukausien ajan Karigasniemellä – saamenkieliset työntekijät kiven alla

Uusi palvelutalo on ollut käyttövalmis kesäkuusta lähtien. Omaiset ajavat pitkiä matkoja tapaamaan läheisiään.

Válmmaš bálvalandállu čuožžu guorusin – Erva Niittyvuopio vuordá, goas beassá galledit vieljas ruovttugilistis

Erva Niittyvuopio mielas moadde mánu vuorddašeapmige sáhttá leat guhkes áigi go lea sáhka boarrasut sohkabuovllas.

Markus Juutinen pitää kädessään uutta väitöskirjaansa.

Opiskelija innostui koltansaamen kielestä ja päätti selvittää sen taustoja – yhteys karjalaan ja venäjään erottaa sen muista saamen kielistä

Väitöstutkimuksen mukaan monet kielet ja kulttuurit vaikuttivat koltansaameen, sillä kolttasaamelaisten perinteiset asuinsijat olivat lähellä niin norjalaisia, venäläisiä kuin karjalaisiakin.

Saamen kielikahvilassa tehdään arjen kielitekoja – kieli muuttuu eläväksi, kun sitä puhuu, sanoo inarinsaamelainen Leena Saijets

Kymmeniä saamen kielten puhujia kokoontui Saamen kielten viikolla kielikahvilaan Ivaloon. Kuukausittain järjestettävä kahvila on monelle ainoa paikka puhua äidinkieltään saamea muiden kanssa.

Mojohallat, šlundi, guovssahasat – sámenuorat muitalit iežaset jiellatsániid

Sohkaršohkka čohkkii davvisáme-, anáraš-, ja nuortalašgielat nuoraid muitalit iežaset jiellatsáni.

Lapin hyvinvointialue sai vuoden 2023 Saamen kieliteko-palkinnon. Kuvassa Elen Anne Sara, Mirja Laiti, Laura Niittyvuopio-Valle, Tauno Ljetoff, Anna Lumikivi ja Tuuli Miettunen.

Sámi gielladahku -bálkkašumpi mieđihuvvui Lappi buresbirgenguvlui

Sámi giellaráđđi háliida bálkkašumiin movttiidahttit Lappi buresbirgenguovllu nannet ja ovddidit ain dás duohkoge sámegiel ja kulturvuđot bálvalusaidis.

Saamen kielitekopalkinto myönnettiin Lapin hyvinvointialueelle

Saamelaiskäräjien Saamen kielineuvosto myöntää palkinnon kerran vaalikaudessa.

Saamenkielen tuottaja Aino Valovirta istuu Oulun Pekurin kirjastossa.

Oulun saame-suomi -luokalla kieltä puhutaan ylpeästi – nappaa videolta viisi helppoa pohjoissaamen fraasia

Mielenkiinto saamen kieliä kohtaan on viime vuosina kasvanut. Etenkin mahdollisuudet pohjoissaamen oppimiselle ovat lisääntyneet.

Giellavahkku oidno anárlaš gávppiin – kundariin lea vejolašvuohta maid sávvat sámegielaid eambo oidnosii

Davvisámegiela oahppit ráhkadedje gávpebuktagiidda davvisámegiel šilttaid Sámi giellavahku gudnin.

Iris Poikkijärvi mielas lei váivi, go ii diehtán iežas sámenama – sohkagirjjit ja fuolkkit leat veahkkin sámenama ohcamis

Namma lea dehálaš oassi identiteahtas, eandalii go sáhka lea sámiid vuogis muitalit, gii olmmoš lea. Muhtumat leat oahppan geavahit sámenamaid mánnávuođa rájes, muhtumat ealáskahttet vuogi rávisolmmožin.

Pohjoissaamen jatkokurssi SOGSAKK 2018-19

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen uudesta Paja-rakennuksesta löytyy nahkamuokkaamo ja pajatila

Senaatti-kiinteistöt peruskorjaa Saamelaisalueen koulutuskeskuksen pääkoulurakennuksen ja rakentaa koululle kokonaan uuden Paja-rakennuksen.

Teemu Titola istuu lattialla ja soittaa tyttärelleen kitaraa. Tytär Ee'di katsoo suoraan kameraan ja hymyilee.

Hääʹrves eʹčč pääcc domoi päärnain, leâša ǩiõlljeälltummuž diõtt Teemu Titola tuʹmmji jeeʹresnalla

Ko uʹcc päärnaž šâdd sääʹmpiârrja, ij pukin leäkku veäʹǩǩ sääʹmǩiõl da -kulttuur jeälltummša. Määŋg piârri kaiʹbbjeʹče jeänab tuärj arggpeivvseez.

Lapsen kärryjen valjaisiin on kiinnitetty kaksi saamen kielen käyttämiseen kannustavaa pinssiä.

Giellavahkku álgá – árgabeaivvi sámegiela váillahit Suoma beal Sápmáige vaikko mielkeburkkiid hámis

Norgga bealde Giellavahkku oidno almmolaččat, muhto Suoma bealde dat orru govssohallan.

Ǩiõčči lađđu saaʹmi traumain mušttleei Jeʹvida-fiilm diõtt – ”Puk moošt pueʹtte vuâstta”, mušttal vuäʹmm aazzjipõrttpäärnaž

Säämas tuejjuum filmm miârkkšõõvi jiânnai sääʹm-meeru da kaaggi pââjas jõnn tobddmõõžžid.

Lapsen vakava muotokuva ikkunasta tulevassa sivuvalossa.

Koltansaameksi tehty elokuva avaa pakkosuomalaistamisen traumat

Katja Gauriloffin ohjaama elokuva kertoo kolttasaamelaisen Je'vidan tarinan kahden kulttuurin ristivedossa.

Saamelaiset eivät päässeet saamelaiskonferenssiin Venäjän Murmanskissa

Kildininsaamelainen Andrei Danilov sai kutsun konferenssiin, mutta pian hänen osallistumisensa evättiin. Nettimedia Severpost kirjoittaa järjestäjän peruneen osallistumisia, koska henkilöt eivät työskentele tieteen parissa.

Sápmelaččat eai beassan sámekonferánsii Ruoššas Murmánskkas

Gielddasápmelaš Andrei Danilov lei bovdejuvvon konferánsii, muhto maŋŋá su eai diktánge oassálastit. Neahttamedia Severpost mielde sámiid oassálastin gildojuvvui, go sii eai bargga dieđalaš dutkamuša suorggis.

Gáregasnjárgga ođđa bálvalanguovddáža eai bastte vel váldit atnui, go eai leat fidnen dohko bargiid

Lappi buresveadjinguovllus eai lohpit, ahte bálvalanássanviessu rahppo vel dán jagi bealde, jus eai fáhkka gahča bargit almmis Gáregasnjárgii.

Petter Morottajan anarâškielâ oovdân iäljáruššâm lii masa jiešmeidlist čielgâs: Petter kielâminutteh älgih

Petter Morottaja juátká eejis äärbi, ko rähtiškuát anarâškielân kielâminuttijd.

Avelist piäsá sámástiđ jis tobdá ulmuid: ”Sáttá leđe váhá vaigâd aainâs-uv aalgâst kavnâđ taid ulmuid”

Avelist iä lah ennuv tilálâšvuođah sämikielân. Tondiet Aanaar kieldâ uárnee ohtii máánust Säämi kielâkähviviäsu.

Ulpu Mattus-Kumpunen, Essi Morottaja ja Anna Lumikivi esiintyvät saamenkielisessä Sävelpesässä.

Jagi musihkkadahku -dovddastus áitatvuloš sámegiel mánáid musihkkaprográmmii

Bálkkašumi ožžo Essi Morottaja, Anna Lumikivi, Ulpu Mattus ja Jessika Lampi. Vuoiti válljii Yle musihkka- ja kulturdoaimmahusaid ovddasteaddjiin čohkkejuvvon ráđđi.

Kollaasi saamelaiskäräjien vaaleissa 2023 kolmesta eniten ääniä saaneesta ehdokkaasta: Anu Avaskari, Anni Koivisto ja Inka Musta.

Anáraš nissonat faskejedje eanemus jienaid sámediggeválggain – Koivisto áigu vihkkehallat ságadoalli báikki

Sámediggái válljejuvvojedje guhtta ođđa lahtu. Bohtosat nannejuvvojit gaskavahkko.

Yleisradion Vuoden musiikkiteko 2023 -tunnusgrafiikka.

Ylen Musiikkiteko-tunnustus nostaa esiin moninaisuutta – tässä ehdokkaat

Vuoden musiikkiteon valinnassa kiinnitetään huomiota monimuotoisuuteen, innovatiivisuuteen ja tulevaisuuskeskeisyyteen.

Inarinsaamelaiset ehdokkaat 2023 saamelaiskäräjille

Anarâš iävtukkâsah halijdeh ovdediđ anarâškielâ já eennâmkevttim aašijd sämitiggeest – anarâškielâliih iävtukkâsah láá uccáá

Inka Musta, Leo Aikio, Anu Avaskari, Aslak Pekkala, Anni Koivisto já Marjaana Aikio muštâleh maht sij ovdediččii anarâšâi aašijd sämitiggeest.

Suvi King seisoo seinän vieressä, seinällä kenkäheiniä.

Aanaar Ruávijäävrist uárnejuvvoo oholoopâ peerâleirâ sämikielân – leeirâ uárnejeijen uđđâ Áávus-servi

Áávus-seervi juurdân lii orniđ astoäigitooimâid párnáid já perruid sämikielân.

Sámegielat leat dál maid Suoma pássain – geahča videos makkár lea dán jagi ođasmahttojuvvon pássa

Suoma pássas leat dál oktiibuot 30 giela, go dat sisttisdoallá golmma sámegiela lassin 27 EU:a riikka giela.

2023 syksy: saame

Tällä sivulla pääset katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatiman kokeen katseluversiota, lukemaan hyvän vastauksen piirteet ja tekemään harjoittelukokeen.

Etualalla stetoskooppi ja taustalla lääkäri kirjoittamassa tietokoneella.

Kysely: Inarin- ja koltansaamen kielten osaajista suuri pula sote-palveluissa

Noin neljäsosalla kyselyyn vastanneista oli työkielentasoinen saamen kielen taito. Etenkin inarin- ja koltansaamen osaajia tarvittaisiin nopeasti lisää.

Reetta Tornensis käytti gáktissaan myös vanhoja verhoja.

"Maid áhkku dagalii?” Ná smiehttá Reetta Tornensis, go háliida duddjot ekologalaččat

Sámis leat maid álgán jurddašit gáktegoarruma ekologalašvuođa. Dávjá lea goit váttis diehtit gos gávtti materiálat bohtet.

“Ij must lah taan ahasâžžân äigi poollâđ” – Jukka Vuorela-Morottaja sárnu anarâškielâ ruokkâdávt já räähist elleekuuvijd

Kesikyessi Jukka Vuorela-Morottaja vuolgij škoovlân ko koronapandemia tiet pargoh iä innig lamaš. Tääl sun sárnu anarâškielâ já máttáát mediasyergi.

Essi Morottaja juurdâ párnái muusikhojelmist sämikielân olášui – Šuoŋâpiäjust kullojeh puoh sämikielah já aaibâs uđđâ párnáilavluuh

Šuoŋâpiäjust láá 15 uássid ađai vittâ jyehi sämikielân.

Fabrizio Brecciaroli yle Sápmin toimitiloissa, 7.3.2023 Inari.

Juáhháást puáhtá tääl šoddâđ kirječällee – anarâškielâ servi ráhtá uđđâ nooveelčuágálduv, moos juáháš puáhtá faallâđ čalluidis

Rävisulmuid šadda lase luhâmuš ko anarâškielâ seervi uđđâ nooveelčuágáldâh almostuvá ive 2023 loopâst.

Keminsaamen kieli katosi satoja vuosia sitten, ja nyt sitä koetetaan palauttaa vanhoja materiaaleja ja mielikuvitusta käyttäen

Tutkijat uskovat keminsaamen kielen palauttamisen olevan joiltain osin mahdollista, vaikka 1800-luvulla kadonneesta kielestä on jäljellä pelkästään kirjallisia materiaaleja.

Sáhttágo čuđiid jagiid dassái jápmán giela máhcahit? Giemasámegiela áigot ráhkadit ođđasit boares materiálaid ja miellagovahusa vuođul

Dutkit jáhkket giemasámegiela máhcaheapmi lea muhtin muddui vejolaš, vaikko 1800-logus jávkan gielas gávdnojitge dušše čálalaš materiálat.

Alpo Länsman virittelee kitaraa oikeaan sointuun.

Geasseguossi: ”Dat lea hirbmat somás hommá go oažžu bargat maid nu eará”, oahpaheaddji Alpo Länsman loaktá geasi go divoda dálu

Yle Sámi geasseguossi, oahpaheaddji Alpo Länsman loaktá geasi go divoda eamida sohkadálu Kalajokis.

Kesikyessi Máárjá Guttorm ilodij pärnin ko peesâi asâttâhân: ”Tobbeen lijjii skipáreh, lihâdemsali já šiev purrâmuš”

Yle Säämi kesikyessi Máárjá Guttorm váimuääših láá Aanaarjävri, eenikielâ já ákkuveh.

Ijahis Idja on musiikkifestivaali Inarissa.

Beskán Luossa Rock ravge Sámi festiválageasi johtui

Festiválat bohtet Sápmái vaikko guovtti soabbái, vai mo dat manai? Dá gávnnat geasi buot sámefestiválaid čohkkejuvvon ovtta sadjái.

Saamelaiskäräjien vaalikauden 2020–2023 jäsenet kuvattiin yhteiskuvaan järjestäytymiskokouksessa 27.2.2020.

Saamelaiskäräjien jäsenistä ainakin kuusi asettuu ehdolle syksyn vaaleissa – kolme jää pois, loput harkitsevat asiaa

Saamelaiskäräjävaalit toimitetaan 4.9.–2.10.2023. Ehdokasasettelu päättyy 4.8.2023.

Juha-Pekka Mikkola seisoo yrityksensä pihalla

Lappi buresbirgenguovllu sámegiela lávdegotti lahtut galget máhttit sámegiela – Mikkola áigu duhtat hálddahusrievtti mearrádussii

Davvi-Suoma hálddahusriekti lea gomihan vuođđosuopmelaš guovlostivraáirras Juha-Pekka Mikkola válljema Lappi buresbirgenguovllu sámegiela lávdegoddái.

Kyltissä "Lapin aluevaltuusto 2022-2025" kokouskyltti

Hallinto-oikeus: Saamen kielen lautakunnan jäsenten pitää osata saamea

Oikeuden mukaan lautakuntaan on valittava henkilöitä, joilla on saamelaisen kulttuurin tuntemuksen ja ymmärryksen lisäksi saamen kielen tosiasiallinen kielitaito.

Säämi Kielâkäldest ij uážu kielâpalvâlusâid anarâš- já nuorttâlâškielân – jurgâleijee aaibâš kielâravvim

Kielâkäldest ij uážu kielâpalvâlusâid anarâškielân

Saamelaiskäräjien täysistunto koolla Inarin Sajoksessa 29.11.2022.

Saamelaiskäräjälaki aiotaan antaa eduskuntaan vuoden loppuun mennessä – hallitusohjelmassa mukana myös kirjauksia saamen kielistä

Juuri julkaistun hallitusohjelman mukaan totuus- ja sovintokomission työlle annetaan lisäaikaa vuoden 2025 loppuun.

Henkilökuva. Nancy Townsend hymyilee. Teno takana.

Eamiálbmogiid hálidit movttiidahttit hutkat dihtorspealuid – Kanada eamiálbmogiid olbmot oahpahedje Ohcejogas spealuid dahkama

Ohcejogas leat urbidan spealuiguin hirbmat leavttuin olles mannan vahku.

vasemmalta Hans Ravna-Pieski, Sáárákáisá Seurujärvi, Ruska Haavisto, Britt-Inga Näkkäläjärvi, alhaalla Jasmi Mäenpää

Yle Säämi kesipargeeh halijdeh oppâđ sámástiđ pyerebeht já rähtiđ puorijd mainâsijd

Yle Säämist láá vittâ kesipargee taan ive

Aihe: saamen kieli

Uusimmat artikkelit