Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Viestinnän asiantuntija Arja Jomppanen, Kela.

Guldal jiena: Kela-siiddut ođasmuvve – juohke sámegielas lea iežas ovdasiidu

Siidduid ođademiin hálidit buoridit áššiiddiksuma. Ovdamearkan dál juohke Suomas hállon sámegielas lea iežas ovdasiidu, muitala Kela gulahallanáššedovdi Arja Jomppanen.

Satu Pieski

Guldal jiena: Oahpahusa lágideaddjiide ja oahpaheaddjiide fállet dieđu sámiin – ulbmilin addit dieđu, man láhkai deaivat sámemáná skuvlabirrasis

Skuvlejumis gieđahallet earet eará sámeoahppiid gielalaš ja eará vuoigatvuođaid skuvllain sihke dan, man láhkai sámedieđu lasihemiin sáhttá váikkuhit vuoigatvuođaid ollašuvvamii.

Nainen istuu sohvalla.

Guldal jiena: Ohcejoga giellaguovddáža joatkagis leamašan hástalusat, muitala Laura Arola

Deanuleagis sámástit -prošeakta lea nohkamin ja gielda ferte dál gávdnat earet eará ruhtadeami giellaguovddáža boahtteáiggi várás.

Stefan Palosaari

Guldal jiena: Nuortariikalaš Stefan Palosaari fárrii Supmii ja lohkagođii gielaid – dál eallin lea dolvon su riikkaviidosaš láibungilvui

Palosaari beroštahttet gielat ja láibun. Son hállá njuovžilit davvisámegiela ja lea mielde Koko Suomi leipoo -nammašas tv-prográmmas.

Niina Aikio-Siltala

Guldal jiena: Giellabesiid ruhtadeapmi unnu – váikkuha goittot materiála buvttadeapmái

Dán jagi lei buoret dilli, go stáhta nu daddjon juovlaskeaŋkaruđain baste ráhkadit doarjjamateriála giellabesiide.

Sámi synonymat (saamen kielen synonyymit) sovellus kuvattuna puhelimen näytöltä puhelin kädessä.

Ovtta ášši sáhttá muitalit máŋgga láhkai ja dasa dárbbašuvvojit synonymat – John Anders Sikku ráhkadii dain applikašuvnna

Applikašuvdna lea dahkkon jagis 2005 almmustuvvan Jovnna-Ánde Vest Sámi synonymat -girjji vuođul.

Skalluvaaran 30-vuotista erotuskoulua juhlitaan.

Skállováris ávvudedje 30-jahkásaš gárdeskuvlla – "Mii fuolahit stobus vai boahttevaš buolvvatge sáhttet vázzit skuvlla dáppe"

Gálddoaivve bálgosa gárdeskuvla Skállováris lea dahkan vejolažžan dan, ahte mánát besset vázzit skuvlla seammás go oassálastet bigálastimiidda ovttas iežaset bearrašiiguin.

Runoilija Inger-Mari "Ima" Aikio lukemassa runoa.

Iešsorbmemis ságastallet divttaid vehkiin – diktačálli: "Dát fáddá lea vehá dego guovža"

Diktačálli Inger-Mari Aikio háliida, ahte divttat addet roahkkatvuođa gieđahallat rašes fáttá.

Jukka Mettovaara Itävälassa Wienissä kielikonferensissa.

Kuldâl jienâ: Fenno-ugrilii konferensist Nuorttâvääldist lii anarâškielâ pyereest uáinusist

Kielâkonferensist láá sämikielâpeeivi ääigi nelji sahâvuáru anarâškielâst.

Alkuperäiskansojen musiikkifestivaali Ijahis idjan tuottaja Oula Guttorm Inarissa kesäkuussa 2022.

Ijahis ija buvttadeaddji nubbi festiválatipsa: Ođđa artisttat ja joavkkut besset čájehit čehppodagaset

Ijahis Idja -musihkkafestiválá lágiduvvo dán vahkuloahpa Anáris.

Anna-Katariina Feodoroff valittiin Kolttakulttuurisäätiö Ǩiõllpieʹzzest škoouʹle -hankkeen opettajaksi kehittämään kolttasaamelaista opetuta.

Ǩiõllpieʹzzest škoouʹle -haʹŋǩǩõs lij peäʹlrääʹjest – kueiʹmmuʹčteeʹl ǩiõččlâʹdde ođđ mättʼtemnaaʹlid da juäʹtǩǩe vuäʹmm pueʹrren tuõttum naaʹlid

Kueiʹmmuʹčteeʹl Anna-Katariina Feodoroff da Hanna-Maaria Kiprianoff lie pueʹttmen neäʹttel-loopp Iinnteʹmes inn -festivaaʹle. Suäna tuäivte pukid tiõrv pueʹttmest mainsted suännain tän haʹŋǩǩõõzzâst.

Vihreällä taustalla teksti "saame".

2022 syksy: saame

Saamen yo-kokeet ja hyvän vastauksen piirteet.

Mustavalkoinen kuva 1970-luvulta Tenon rannan nuorista laulamassa, joikaamassa ja soittamassa kitaraa. Hartvig Hansen, Ingvald Guttorm, Leif Wigelius, Jan Henriksen ja Paulus Utsi nauhoittamassa.

Sámiid dovdomearka ČSV deavdá 50 jagi – Sirpmás lágidit dan gudnin ávvudoaluid lávvordaga

Vuosttaš sámiid girjjálašvuođa čoahkkin dollojuvvui Sirpmás čakčamanus 1972. Dalle almmustahttui sámi lihkadusa symbola ČSV. Dál das lea 50 jagi áigi.

Haudalle lasketaan seppele.

Kuvddâl jiõn: “Peʹccelvuõtt, rääʹǩǩesvuõtt, jõõskâsvuõtt, rämm, puk tobddmõõžž pueʹtte” – koumm vuäʹmm sääʹmpokoineeʹǩǩ ruõʹǩǩeš Njeäʹllmest

Vuõssaarǥ Njeäʹllem ortodookslaž ruõkkâmsâjja ruõʹǩǩeš kooum sääʹmpokoineeʹǩǩ paaʒʒtõõzzid, kook äigga nääʹllbiologia di -tuʹtǩǩummši diõtt lie viiggum.

Saamelaisneuvoston varapuheenjohtaja Aslak Holmberg.

Sámit čoahkkanit 22. konferánsii Váhčirii – "Gal dat lea juo áigi", illuda Sámiráđi várrepresideanta

Sámiráđi várrepresideanta Aslak Holmberg atná váidalahttin, ahte Ruošša beale sámit eai beasa virggálaččat oassálastit sáttagottiideaset bokte dán sámekonferánsii.

Marko Jouste

Kuvddâl jiõn: Eeʹjj 1988 jåårǥlõttum Evvan evaŋǧeʹlium lij ååʹn täʹrǩstum

Evaŋǧeʹliuum lij täʹrǩstam universiteʹttuʹčteeʹl Miika Lehtinen. Ortodookslaž ceerkav lij plaaneʹmmen jåårǥlâʹtted lââʹzz.

Varpu Falck tutkii sanakirjaa.

Kesikyessi Varpu Falck máttá maŋgâ kielâ, mut iäskán anarâškielâ lâi tot suu kielâ

Varpu Falck perrust ko enni oopâi anarâškielâ já opâttij nieidâsis vuosmuškiellân, te meid ákku aalgij oppeet sárnuđ anarâškielâ. Sii perrust sárnuh vittâ sierâ kielâ.

Janica Gauriloff / Yle

Kolttasaamelaisen Jeʹvida-elokuvan kuvaukset ovat olleet ainutlaatuinen kokemus Heini Wesslinille ja Matleena Fofonoffille – ensi-ilta ensi keväänä

Elokuvaohjaaja Katja Gauriloffin Jeʹvida-elokuvaa on kuvattu koko kylän ja lampaiden voimin heinäkuussa Sevettijärvellä. Kuvaukset ovat nyt päättyneet ja elokuvan Suomen ensi-ilta on keväällä 2023.

Nainen veden äärellä aurinkolasit päässä.

Sáárá-Máárjá Salonen ij leehâst lasâliijnijd amas viistán šoddâđ paahâs – Stuorrâ-Britanniast lii adelum šoŋŋâváruttâs pakkâ šooŋâ tied

Merâriddokaavpugist Brightonist lii älkkeeb killáđ pakkâ šooŋâid ko sisenâmist. Salonen kuittâg tuálá laasâid já lasâliijnijd kiddâ. Olgos sun ij vyelgi ko eskin eehidpeivin.

Mari Korpimäki.

Oummu lie kaunnâm ođđ snimldõõǥǥin ruåđeez Saaʹmi jieʹllempälggsest -čuäjtõõzzâst Âʹvvlest

Kuulas-kulttuurpõõrtâst lij vueiʹnnemnalla nuʹbb Saaʹmi jieʹllempälggsest -čuäjtõs. Čuäjtõs lij ǩeässam oummui miõl da maacctõõzz lie puättam.

Käsikirjoittaja Marjaana Auranen 14. heinäkuuta Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa Helsingissä.

"Jouduin käymään läpi oman perheeni traumoja", sanoo kokonaan pohjoissaameksi ääninäytellyn videopelin käsikirjoittaja Marjaana Auranen

Skábma – Snowfall -videopelin käsikirjoittaja Marjaana Auranen kertoo Ylen 8 minuuttia -ohjelmassa, millaisiin sudenkuoppiin helposti astuu, jos tekee viihdetuotteen vähemmistökulttuurista ilman kyseiseen kulttuuriin kuuluvia tekijöitä.

Nainen seisoo ulkosaunan ovenpielessä.

Kesikyessi: Laatiinlâš tánssám tuálvui Teija Tamminen Vesala Uu Mama -muusikvideon tánssáđ

Teija Tamminen imâštâl mondiet almaid uáinih ain muččâdin veikkâ sij šaddeh puárisin, mut puárrásub nisoneh vájáldittojeh. Sun jieš lii luholâš já tuđâvâš suu elimist puárrásub nisonin.

Opastekyltti Inarin kunnantalon pihalla Ivalossa kesällä kuvattu.

Anár gielda ii mávsse giellalasi nuorra geassebargiide – earáge sámegielddain ášši ii oro leamen nu čielggas

Geassebargi Kaisla Suominen fuomášii, ahte sutnje ii máksojuvvo sámegiela giellalassi, vaikko gártá sámástit juohke beaivve anárašgiela giellabeasis.

Emma Saari pitelee käsissään runokirjaa ja Kaisla Suominen seisoo hänen vieressään.

Kuldâl jienâ: Aanaarliih vuáđuškovlâliih čaalijn ohtâsii tihtâkirje eellimtoskeest – iävá liččii oskom, ete tot ličij sunnuid máhđulâš

Kaisla Suominen já Emma Saari lává čáállám tiivtâid jo muáddi ive äigin. Sunnuu eenikielâ máttáátteijee movtijdittiđ kyvetis čäälliđ ohtâsii tihtâkirje.

Kati Vuoriaro

Kesikyessi Kati Vuoriaro vuájá pargoost stuorrâ auto já motomeh imâštâleh tom

Ive 2022 aalgâst suullân 10 prosenttid kyermiautokoortâ omâsteijein láá nisoneh. Avveellâš Kati Vuoriaro vuojij tom jo 18-ihásâžžân.

Yle Saamen kesätyöntekijät Marianne Ketola, Sáárákáisá Seurujärvi ja Ida Grønmo seisovat kesäisen Tenojoen rannalla puupenkin edessä.

Yle Ođđasat báhcet geasseboddui – geasi áigge radio veaigesáddagis gullat ođđa jienaid ja Johtti radio johttá fas

Tv-ođđasat báhcet lupmui ja radios sirdásit geasseprográmmaide vuossárgga 20.6.

Kirjailija Niilo Aikio käsissään kirjoittamansa Niga -nuortenkirjasarjan kolmas osa.

Guldal jiena: Jávrri-Juhán Niillasa Nigá-girjjit jorgaluvvojit duiskkagillii – "Dat leat munnje olahusat, illá jáhkán, ahte lea duohta"

Nigá-girjeráiddu áhčči, girječálli Niilo Aikio illuda, go sámegielat girjjálašvuohta jorgaluvvo maiddái vierisgielaide.

Totuus- ja sovintokomissio koolla Inarin Sajoksessa 14.12.2021.

Masá 70 proseantta Yle Sámi gažadeapmái vástidan olbmuin oaivvildit, ahte sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna barggu ferte joatkit

Yle Sámi gažadeapmái vástidedje oktiibuot 43 olbmo. Vástideddjiid mielas livčče dehálaš válljet ođđa komissáran sápmelaččaid.

Mila Leppälä ja Sonja Velle paistavat nuotilla makkaraa.

Kuldâl já keejâ: Säämi máttááttâskuávdáá anarâškielâ lohhei ihe lâi lussâd, mutâ adelij meid ennuv

Maaŋgâs Säämi máttááttâskuávdáá taan täälvi anarâškielâ lohhein mana kietâtyeji liinján puáttee táálván.

Karl Chan

Sääʹmǩiõll lij vuäǯǯam ǩiõllsiltteeʹjid virtuaalmäättai pääiʹǩ – Karl Chan da Viljami Lumikko alttee määttaid Ameriikkâst da Turku-gåårdest

Sääʹmǩiõll ǩeäss oummu miõlid še Sääʹmjânnam åålǥbeäʹlnn. Karl Chan da Viljami Lumikko alttee ǩiõllmäättaid Sääʹm škooultemkõõskõõzz virtuaalkuursâst. Suäna lie juätkkam määtteez jeeʹres naaʹlivuiʹm.

Kaarin West ja Heidi Eriksen seisovat vierekkäin.

Sämmiliih láá kuuloold kavnâm psykososiaallâš torjuu kuuvl – ohtâdâh tuáivu, ete sij uážžuh išediđ sämmilijd kieđâvuššâđ vaigâdis jurduid

Tuáhtár Heidi Eriksen já psykiatrâlâš tiervâsvuođâtipšoo Kaarin West lává algâttâm kiđđuv pargo sämmilii psykososiaallâš toorjâohtâduvvâst. Sämmiliih láá kuuloold jo kavnâm torjuu kuuvl.

Aslak Uula Länsman

Stáhta ii kommentere sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna joatkaga vel – čállingotti plánejeaddji muittuha luohttámuša mearkkašumis

Stáhtaráđđi, Sámediggi ja nuortalaččaid siidačoahkkin jotket ságastallama kommišuvnna joatkagis vel dánge vahkus. Plánejeaddji Aslak Uula Länsman mielas kommišuvnna kriisa lea váivves ášši.

Jovnna Jon Ánne Kirstte Rávdná, Rauna Kuokkanen

Professor Rauna Kuokkanen: "Juos válljejit ođđa komissáraid, de lea hui dehálaš sihkkarastit sin sorjjasmeahttunvuođa"

Eamiálbmotdutkamuša professor Rauna Kuokkanen mielas sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ásaheaddjit galggašedje dahkat mearrádusaid sámeservodaga oaiviliid vuođul.

Huutokallio ja oppilaat

Guldal jiena: Anára skuvlamánát besse dolastallat ja seammás oahppat dehálaš áššiid – birasbajásgeassin álgá dalán skuvlabálgá álggus

Mánáid mielas luonddus somás áššit leat earret eará lottit. Váivi fas lea dat, go lea galmmas ja njuoskkas.

Tuomas Aslak Juuso

Sámediggi váldá geavahussii spiehkastatdili: bargit nuonddahallet bargonoađi dihte

Sámedikki 72 bargis 70 proseantta leat váiban. Suoma Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso mielas stuorimus sivvan lea lassánan bargomearri.

Heikki J. Hyvärinen

Heikki J. Hyvärinen heittii komissáran dearvvašvuođa dihtii – duohtavuođa- ja sobadankommišuvnna bargu joatkašuvvá unnit joavkkuin

Komissára Hannele Pokka lea kommišuvnna gaskaboddosaš ságadoalli dan rádjai, ahte kommišuvnna joatkagis mearriduvvo.

Porträttbild av Anni-Kristiina Juuso

Ánneristen Juuso mielas duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna duogážis leat politihkalaš fámut ja olggobeale viggamušat: "Dat lea kulissa"

Ánneristen Juuso ii oaidnán eará vejolašvuođa go guođđit barggu sámiid duohtavuohta- ja kommišuvnna váldočállin.

Jouni Laiti ja Niilo Aikio yhteiskuvassa. Laitilla on päällään kukallinen kauluspaita, Aikiolla saamenpukuhuppari ja saamenlippulippalakki.

Duojár lavttii divttaid dujiidasas – guldal mo litna sánit heivejit garra duodjái

Duodjeoahpaheaddji ja duojár Jouni S. Laiti smávva čájáhus ráhppojuvvui maŋŋebárgga Ohcejogas. Das lea sus ođđa jurdda, divttat ja duojit ovttas. Geahčči goit sakka liikui dán geahččaleapmái.

Yleisö istuu tuoleilla Utsjoen monitoimitilassa kielikeskus Giellagárdin avajaisissa.

Ohcejogas rahpe giellaguovddáža – "Stuorra ja dehálaš ášši Ohcejoga gildii", dadjá Laura Arola

Giellaguovddáža rahpan leamašan guovtte jagi prošeavtta deháleamos ulbmil, ja viimmat leat joavdan dan rádjai, ahte sáhtte doallat rahpandoaluid.

Aimo Aikio istuu kitara kädessä graffitiseinää vasten.

Lappi kulturfoanda juolluda sámekultuvrii badjel 50 000 euro – veahkkeruđain šaddet dánsunfilbma ja ođđa musihkka

Musihkkár Aimo Aikio, dánsu Laura Feodoroff, musihkkár Nicholas Francett ja dáiddár Tuuli Manninen ožžot veahkkeruđa sámekultuvrii laktáseaddji dáiddalaš bargguide.

Kati Eriksen

Geahča video: Sámenuoraid gáktemiellačájáhus bekkii viidát jagis 1996 – dál 30-jahkásaš nuoraidsearvvi bargu joatkašuvvá ain

Kati Eriksen ja Elle-Máret Näkkäläjärvi leigga mielde sámenuoraid gáktemiellačájáhusas Roavvenjárggas badjelaš 25 jagi dassái. Dán vahkuloahpas Suoma Sámi Nuorat ávvudit searvvi 30-jahkásaš bálgá.

kielipesä

Kuldâl jienâ: Kielâpiervâlij pargeeh pirrâ Suomâ čokkâneh Anarân ovdediđ kielâpiervâltooimâ – teeman lii muusikpedagogiik

Kielâpiervâl juávhust pargeh táválávt tuše kyehti teikkâ kulmâ ulmuu. Tondiet lii tehálâš moddii ivveest teivâđ eres kielâpiervâlij pargeigijn.

Niina Aikio-Siltala, ma. kielipesäohjaaja, Saamelaiskäräjät

Anarist álgá juovlâmáánust sämmilâš arâšoddâdemmáttáátteijee škovliittâs – uápui vuáđun lii sämmilâš pedagogiik

Sämikielâg arâšoddâdemmáttáátteijein já arâšoddâdem sierânâsmáttáátteijei vänivuotâ tiättoo puoh sämikielâin. Eromâšávt anarâš- já nuorttâlâškielâst tárbu arâšoddâdemmáttáátteijeid lii styeres.

Oulun Yliopiston lippuja

Oulun yliopisto vastaa saamenkielisen varhaiskasvatuksen pätevyysvajeeseen lisäämällä koulutusta Inarissa

Varhaiskasvatuksen erityisopettajakoulutus järjestetään Inarissa nyt ensimmäistä kertaa.

Saammâl Suominen

Aanaarlâš Saammâl Suominen lâi áinoo, kote čaalij anarâškielâ eenikiellân kiiđâ pajeuáppeeiskosijn – sun vuálgá ollâopâttâhân luuhâđ fyysiik

Aanaarlâš Saammâl Suominen iskos čalluu fáddán lâi anarâš kulttuur puátteevuotâ. Čohčuv sun aalgât uápuid Oulu ollâopâttuvâst.

rehtori Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen

Kuldâl jienâ: Uuccâmäigi ive pištee sämikielâ já -kulttuur škovliittâsân nohá onne

Čohčuv anarâš- já tavesämikielâ piäsá luuhâđ ive verd aldamáttááttâsâst Säämi máttááttâskuávdáást Anarist. Nuorttâlâškielâ vuáđutääsi uápuh uárnejuvvojeh káidusin virtuaalškoovlâst, muštâl rehtor Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen.

Kuvassa Ingá-Máret Gaup-Juuso.

Ingá-Máret Gaup-Juuso fárus Liet-lávlungilvvus bearjadaga eahket Dánmárkkus: “Mus lea stuorra illu ja gudni vuolgit ovddastit olles Sámi”

Liet-lávlungilvu leat ordnejuvvon jagi 2002 rájes, ja dál guovtte jagi bottu maŋŋá dat ollašuvvá Tønder-festiválain. Gilvui oassálastet 13 čuojahanjoavkku miehtá Eurohpá.

Laulujoutsenia ja metsähanhia Inarin Riutulassa.

Rivdulist uárnejuvvoo lávurduv vuosmuš Anarâš pááru -tábáhtus

Anarâšah-servi uárnee puoh anarâššáid ávus tábáhtus Rivdulist taan oho lávurduv. Ohjelmist lii siärvástâllâm, tulâstâllâm já olgon orroom.

Heli Huovinen ja Aslak Paltto

Čuovo Eurovišuvnnaid sámegiel láidestemiin – duorastaga semifinálas čielgá, bessetgo Suopma ja Ruoŧŧa finálii

Norga beasai jo finálii ja otne duorastaga čielgá, mo geavvá Supmii ja Ruŧŧii. Sámegiel sáddaga sáhttá geahččat Yle Areenas miehtá máilmmi.

Heidi Eriksen

Psykososiálalaš doarjjaovttadaga doaibma joatkašuvvá geavaš kommišuvnnain mo fal – fállá háleštanveahki buot Suoma sápmelaččaide

Doarjja lea oaivvilduvvon maiddái sidjiide, geat eai hálit searvat sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna gullamiidda. Doarjjaovttadaga doaibma lea sierra kommišuvnna barggus, vaikke bargetge raddálagaid.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle