saamen kieli - uusimmat sisällöt

Kuvakooste Mikko Silvennoinen ja Sámi grand prix.

”Ráhkistan! Heivešii Eurovišuvnnaid lávddi ala!” – suopmelaš Eurovision-aššedovdi Mikko Silvennoinen árvvoštallá Sámi Grand Prix bihtáid

Eurovišuvnnaid suomagiel láidesteaddji Mikko Silvennoinen guldalii Yle Sámi bivdagis Sámi Grand Prix -lávlunoasi bihtáid. Son gávnnai bihtáin favorihtaid iežas guldalanlisttuide ja movttáskii maid dánsut.

Hetan Marianpäivillä heitetään suopunkia.

Heahtá Márjjábeaivvit čohkke sámiid oktii máŋgga jagi bottu maŋŋá – ”Juohke ahkebulvii lea prográmmas juoidá”, lohpidit lágideaddjit

Lágideaddjit vurdet olu olbmuid searvat dán jagáš doaluide. Vaikko árbevirolaš heargegilvvut eai šatta dánge háve, de njoarostangilvvu sávvet hohkahit suohpangieđaid Heahttái.

Kuvassa saamen aakkosia ja numerot kirjoitettuna saameksi

Oulus álggaha boahtte čavčča guovttegielat davvisáme-suoma skuvlaluohkká – dál ohcet gelbbolaš oahpaheaddji

Guovttegielat luohká oahpahus lágiduvvo nu, ahte unnimustá njealjátoassi oahpahusas lea davvisámegillii.

Aimo Aikio istuu kitara kädessä graffitiseinää vasten.

Aimo Aikio juátká anarâš- já nuorttâlâškielâlii muusik rähtim – Sämitige kulttuurtorjuuh láá juohhum

Aimo Aikio juátká anarâš- já nuorttâlâškielâlii muusikrähtim

Párnáid já nuoráid uárnejuvvoo čäällimkišto – váldupalhâšume 400 eurod

Párnáid já nuoráid uárnejuvvoo čäällimkišto

Fabrizio Brecciaroli yle Sápmin toimitiloissa, 7.3.2023 Inari.

Anarâškielâlâš lostâfalâldâh vijđán: Anarâš aavisist puáhtá luuhâđ uđđâsijd neetist

Anarâškielâlâš lostâfalâldah vijđán

Människorättsprofessorn Martin Scheinin sitter i Daniel Olins tv-studio

Olmmošriekteáššedovdi Scheinin: Riikabeivviin livččii ain vejolašvuohta dohkkehit sámediggelága

Olmmošriekteáššedovdi Martin Scheinin oaivvilda, ahte sámediggelága bisáneapmi dagaha stuorra eahpeluohttámuša ja váikkuha sápmelaččaid ja Suoma servodaga gaskavuhtii.

Sámediggeláhka bisánii politihkalaš vuostálastimii – láhkaevttohusas eai lean vuođđolágalaš čuolmmat

Láhkaevttohusa meannudanvuogis vuođđoláhkaváljagottis leat maŋemuš beivviid áigge čielgan ođđa bealit.

Saamelaiset viettävät kansallispäivää Kansalaistorilla.

Saamelaisten toivo paremmista oikeuksista kaatui: Kyse on ollut tietoisesta viivyttelystä, sanoo saamelaiskäräjien puheenjohtaja

Saamelaisten edustajat vetosivat vielä torstaina lakimietinnön hyväksymiseen eduskunnassa.

Perustustuslakivaliokunnan ovi eduskunnassa 18. lokakuuta.

Vuođđoláhkaváljagoddi evttoha nuppástusaid sámediggeláhkii – Sámedikki stivra čoahkkana duorastaga gieđahallat daid

Vuođđoláhkaváljagoddi gieđahallá Sámedikki vástaga nuppástusevttohusaide bearjadaga.

Yle Saamen juontaja Jouni Aikio radion lähetysstudiossa.

Ustit, rádná, verdde ja lávežat, burežat, skihpáraččat – dán vuoro Sátnegihpu sánit govvidit ustitvuođa

Dárkkis dás leatgo dutnje oahppásat dát gohčodansánit ja dilit sihke vearbbat numo eahccit ja áibbašit.

2023 kevät: saame

Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe).

Senja Aikio ja Sissi Jomppanen istuvat sohvalla. Aikio pitää käsissään keltaista lankakerää ja Jomppanen ompelee käsin.

Studeanttat ledje guhká sávvan ovttastallama Oulus – studeantasearvi álggahii duodjekaféa

Duodjekaféain fállet searvvušlašvuođa Oulu sámegiela ja kultuvrra studeanttaide.

Etyj vehádatáittardeaddji boahtá Sámedikki guossin dán vahkus – ulbmilin čielggadit sámediggelága dagahan dili servodagas

Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso mielas lea buorre, go Etyj vuoruha sámiid áššiid.

Opettaja Sari H. Niemelä seisoo rumpu kädessään ja oppilaat istuvat kahden pyöreän pöydän ympärillä.

Roavvenjárgga sámegieloahppit váldet vuostá allaárvosaš gussiid – mánát áigot oahpahit presidentii moadde sáni sámegillii

Vuođđoskuvlla sámegiela lohkkiid joavku beassá deaivvadit Suoma dásseválddi presideanttain ja Kanáda generálakuvernevrrain duorastaga Roavvenjárggas.

Toimittaja Xia Torikka saamenpuvussa. Taustalla Yle Saamen toimitus ulkoa päin. Kuvassa valkoisella tekstillä lukee "Kolme faktaa saamelaisista".

Mistä tunnistaa sinkun kolttasaamelaistytön? Kaventavatko sukulaissuhteet deittimarkkinoita? Näitä kolmea asiaa et ehkä tiennyt saamelaisista

Tänään helmikuun 6. päivä vietetään saamelaisten kansallispäivää. Kansallispäivän kunniaksi Yle on koonnut kolme yllättävää faktaa saamelaisista.

Veli-Pekka Lehtola Siida museon näyttelyssä.

Veli-Pekka Lehtola nostaa rohkeasti saamelaisnäkökulmaa esille tutkijamaailmassa – ”Jos olen puolueellinen saamelaisten suhteen, se sopii minulle”

Oulun yliopiston Giellagas-instituutin pitkäaikainen saamenkulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola jää eläkkeelle.

Sámevuoigŋa lea čuvvon Veli-Pekka Lehtola dieđamáilbmái – ”Jus mun lean bealálaš sámiid ektui, dat heive munnje”

Oulu universitehta Giellagas-instituhta guhkesáigásaš sámekultuvrra professor Veli-Pekka Lehtola báhcá ealáhahkii.

Kollaasi, jossa vas. Aslak Pieski, Inka Musta ja Henna Lehtola

Sámi filmmain leat dávjá lossa fáttát – dál olbmot háliidit beassat reaškit

Olbmot váillahit komediija, muhto dan ii leat álki dahkat, oaivvilda Skábmagovaid dáiddalaš jođiheaddji.

Sámegielat neavttárat leat vánis ja eandalit nuortalašgielat neavttárat váilot – filbmakomissára mielas Sámi ásahusat sáhtášedje skuvlet neavttáriid

Sámi filbmabarggu hehtte dat, ahte sámegielat neavttárat leat vánis. Filbmadahkki Katja Gauriloff lea čoavdán dili nu, ahte son ordne govvenbáikái workshop-skuvlema filmmas neakti olbmuide, muhto ámmátolbmuid váilun goahcá.

Anna Näkkäläjärvi-Länsman studiossa dubbaamassa Viljonkalle ääniä. Hänen edessä on mikrofooni ja taustalla näkyy ohjelma.

Muumilaakson kolmannen tuotantokauden dubbaukset ovat käynnissä – dubbausstudio on tällä kertaa rakennettu Inariin

Muumilaakson uusi kolmas tuotantokausi dubataan kolmelle saamen kielelle. Tällä kertaa dubbausstudio on järjestetty Inariin, jotta ääninäyttelijöiden ei tarvitse matkustaa pitkiä matkoja etelään.

Mumenvággi-ráiddu goalmmát sesoŋŋa dubbemat leat dál jođus – dubbenstudio lea dál Sámis

Mumenvággi-ráiddu ođđa, goalmmát sesoŋŋa dubbejuvvo fas golmma sámegillii. Dán háve dubbenstudio lea Anáris, eaige jietnaneavttárat dárbbat mátkkoštit lulás.

Nákkosdutkamuš: Ruovttuguovlu, bearaš ja báikkálaš historjá leat dehálaččat sámeguovllu nieiddaide

Filosofiija magisttar Helena Ristaniemi lea čielggadan nákkosdutkamušastis, makkár mearkkašupmi ruovttuguovllus ja báikkálaš historjjás lea davimus Sámi nieiddaide.

Kielâtrauma puáhtá leđe soro, ilo já vaje, já tom lii feerim meid Iiris Kangas – ääšist savâstâllâm lii algâttum já toos oro lemin tárbu

Nuorttâlâškielâ kielâtraumast láá savâstâllâm kyehti eehid, mutâ meid anarâš- já tavesämikielân lii tárbu savâstâllâđ ääšist.

UMK láidestuvvo sámegillii maiddái dán jagi – láidesteaddji sávvá dan šaddat árbevierrun

Ođđa musihka gilvu UMK:s válljejuvvo Suoma ovddasteaddji Eurovision-lávlungilvvohallamii.

Anni Koivisto ja hänen lapsi päivähoitopaikan pihalla, 13.1.2022 Sevettijärvi.

Sámegielat árrabajásgeassimii váttis gávdnat bargiid – vánhen morašta go Čeavetjávrri giellabeasi doaibma bisánii

Anára ja Eanodaga gielddas stuorra váttisvuohtan lea maid gávdnat sadjásaččaid sámegielat dikšobáikkiide.

Poškâpottâ, alggmeer da báddebahá – Täʹst kuvddleeiǩeâšttõõttmõõžž puäđõõzz! Taa kuldâleijeekišto puátuseh! Dá guldaleaddjigilvvu bohtosat!

Yle Sääʹmm kõõjji kuvddleei sääʹmǩiõl hääʹsǩmõs sääʹnest. Yle Säämi koijâdij kuldâleijein sämikielâ suottâsumos säänijd. Yle Sápmi jearai guldaleaddjiin sámegiela suohttasamos sániid.

Biisit vai porot, pohjoinen vai etelä? Pohjoissaameksi räppäävän Mihkku Laitin, 20, pitää päättää, jäädäkö juurilleen vai etsiä uusi alku

Kulttuurivieras, rap-artisti Yungmiqun elämä yhden pubin Utsjoella on hyvää, mutta etelän vetovoima vahva.

Koltansaamen yliopisto-opinnot avautuvat kaikille: ensi syksystä lähtien opinnot lähtevät alkeista eikä pohjaosaamista enää vaadita

Oulun yliopiston koltansaamen pääaineopintojen opintosuunnitelma on uudistumassa. Tavoitteena on vastata koltansaamen opinnoista kiinnostuneiden tarpeisiin paremmin.

Dát leat jagi 2022 eanemus lohkkojuvvon davvisámegiel artihkkalat: sámediggeláhka, koronavirus sihke duohtavuođa- ja soabadankomišuvdna geasuhedje

Dása leat čohkken buot eanemus geasuhan davvisámegiel artihkkaliid, maid Yle Sápmi lea almmustahttán jagis 2022.

Saamelaistan suosikkijoululaulussa henkiolento Staalo imee veret.

Saamelaislasten lempijoululaulussa pelottava staalo uhkaa imaista veret – saamenkielisillä joululauluilla on melko lyhyt historia

Vaikka käännettyjä joululauluja onkin paljon, silti laulu pelottavasta ja verta imevästä saamen staalosta on vuosikymmenestä toiseen lasten ja nuorten suosikkijoululaulu.

Suvi Niittyvuopio-Nieminen soittaa kitaraa.

Sámi jiellat juovlalávlagiin muittašit dološ juovllaid ja stállu áitá šlubistit vara – daid bokte sáhttá oahppat sámi árbevieruin

Sámi juovlalávlagiin ii leat guhkes historjá. Vaiko olu leat jorgaluvvon juovlalávlagat, de muitalus balddihahtti sámi stálus geasuha sihke nuorat ja boarraset buolvvaid.

Ulpu Mattus-Kumpunen ja Jukka Morottaja uuden inarinsaamenkielisen filmin tekijät. Morottaja tekijä Muattus-Kumpunen tähti.

Ulpu Mattus-Kumpunen opâttâlâi suuvâs kielâ rävisolmožin – uđđâ dokumentfilmâ muštâl suu kielâpálgást

Dokumentfiilmâ vuosâeehid lii máhđulávt jo taan ive Skammâkoveh-filmâfestivaalist.

Saamen kielen ja kulttuurin tuntemusta halutaan lisätä sote-alalla – koulutuksen järjestämiseen miljoonarahoitus

Koulutusta järjestetään yhdessä saamelaisalueen toimijoiden kanssa ja opinnot alkavat ensi syksynä.

Yliopistonlehtori, yhteiskuntatieteiden tohtori, Giellagas-instituutin johtaja Anni-Siiri Länsman

Oahppolágádusat fidnejit masá guokte miljon euro sode-suorggi bargiid ja studeanttaid sámegiela ja -kultuvrra oahpahussii

Sode-bargiid sámegiela- ja kultuvrra oahpahus álgá Giellagas-instituhtas boahtte jagi áigge ja dat bistá jahkái 2026. Lappi ámmátallaskuvlages fállagoahtá kulturoahpuid rabas ámmátallaskuvllas.

Utsjoelta alunperin kotoisin oleva Maria Aikio toimi esilaulajana ensimmäistä kertaa saamen kielillä järjestetyssä kauneimmat joululaulut -tilaisuudessa Turun tuomiokirkossa.

Dál lea vuot áigi lávlut čábbámus juovlalávlagiid – ovdalávlu Maria Aikio: Somá go fas beassá ovttas olbmuiguin lávlut

Čábbámus juovlalávlagiid lávlot sámegillii nu Sámis go maiddái gávpogiin Turkus, Helssegis, Tamperes ja Oulus.

Kuvassa on inarin- ja koltansaamea puhuvia ihmisiä, jotka kommentoivat vähemmistökieliensä nykytilaa.

Kahden saamen kielen tilanne on huono, jos väestörekisteriä on uskominen – äidinkielenään puhuvia yhteensä vain 73

Inarin- ja koltansaamea äidinkielenään puhuvia ihmisiä on väestörekisterissä vain noin 70 ihmistä. Todellisuus kielten puhujien määrästä on kuitenkin suurempi, sillä harvat ihmiset ilmoittavat äidinkieltään väestörekisteriin.

Contested Sámi Parliament law heading to parliament following Centre pushback

After ministers voted 11 to 3, Justice Minister Anna-Maja Henriksson, who drafted the bill, said she regretted the decision was not unanimous.

Leena Niittyvuopio-Jämsä Tenon rannalla.

Sámebiras geasuhii máhccat gávpogis Deatnogáddái – Leena Niittyvuopio-Jämsä: "Mii eat leat gártan luohpat mastege"

Vaiko Ohcejoga gielddas leatge guhkes gaskkat ja maiddái Deanu dilli fuolastuhttá máŋgasiid, de varas gažadeami mielde gielddas lea buorre beaggin.

"Ovdal go mii sáhttit soabadallat, mii dárbbašat gullat duohtavuođa", dadjá Máret Iŋgá Länsman – Girku ja sámiid soabadanfidnu álgá

Guovttejahkásaš soabadanfidnu guovddážis galget leat sápmelaččat, sámegielat ja sámekultuvra.

Suomen saamelaiskäräjien ensimmäisestä kokouksesta. Etualalla puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Sámi parliament law delayed again as Centre takes more time

Attempts to pass the law have spanned three parliamentary terms — so far.

Pohjoissaamen opetusta sisältävä perusopetusryhmä voidaan järjestää neljällä oppilaalla Oulussa

Vanhemmat toivovat pohjoissaami-suomi-yhdysluokan vihdoin toteutuvan, kun ryhmäkokoa laskettiin. Myös mahdollisuus järjestää opetus Lintulammen koulun tiloissa on plussaa.

Janica Gauriloff lähikuvassa, podcast mainos.

Maailman ensimmäinen koltansaamenkielinen podcast julkaistiin – kuka saa kutsua koltansaamea omaksi äidinkielekseen?

Mâʹst jiõm mainsteʹče ääkkain -podcastin (Mistä en puhuisi mummon kanssa), ensimmäisessä jaksossa keskustellaan äidinkielen hankalasta tilanteesta ja siitä, kuka saa kutsua koltansaamen kieltä äidinkielekseen.

Janica Gauriloff lähikuvassa podcastin nimen kanssa.

Kuvddâl podcaast: Lij iʹlla päärnaž jieʹnnǩiõllsaž? Tõt iʹlla jijstes čiõlgg äʹšš – jieʹnnǩiõllsa nuõrttsäʹmmla lie 32

Ođđ sääʹmǩiõllsaž podcaast, Mâʹst jiõm mainsteʹče ääkkain, vuõssmõs programm lij iʹlmstõõvvâm täʹbbe. Jååʹđteei Janica Gauriloff da kueʹss Terhi Harju smiõʹtte vasttõõzzid kõõččmõʹšše, ǩii lij jieʹnnǩiõllsaž.

Inarilaiset Hilma Mustonen ja Elli Maaret Helander tutustuvat saamenkielisiin nimikyltiin - mauste, Inarin Salessa 25.10.2022.

Aanaar käävpist uáinojeh taan oho ääigi viđâlov täävvir nommâ kuulmâ sämikielân – "Tasthân mij pyehtip oppâđ siämmást uđđâ saanijd", illood äššigâs

Aanaar markkân Sale-käävpist kávnojeh viđâlov täävvir nommâ kuulmâ sämikielân sämikielâi oho kunnen. Kävppijâs mielâst kaavpijn puávtáččij lasettiđ sämikielâ kullum tieđeetmist já máinumijn.

Kuvakollaasi, naisen kasvot keskellä kuvaa, taustalla Saamen lipun värit ja kieliviikko sana eri saamen kielillä ja suomeksi kirjoitettuna

Miten sanot pohjoissaameksi heipat tai koltansaameksi kiitos? Tee Ylen kielitesti ja opi samalla jotain myös saamelaiskulttuurista

Buorre sámi giellavahkku! Hyvää saamen kielten viikkoa! Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä, mutta millaisia ne ovat? Tutustu niihin tämän testin kautta.

Saamenpukuiset Aage Solbakk ja Silje Karine Muotka seisovat mustapukuisen Norjan kuningas Haaraldin molemmin puolin. Solbakk pitelee käsissään oranssia kunniapalkintoa ja Muotka kukkakoria.

Muštospellâkoortah, tobdošoddâdemkirje já ennuv eres – Sämitigge lii pyevtittâm ennuv uđđâ arâšoddâdemmateriaal sämikieláid

Kieskâd almostum muštospellâ já tobdošoddâdemmateriaal lii juohhum škovláid já tipšosoojijd ubâ Suomâst. Materiaal lii rahtum kielâpiervâl išeruuđáin.

Aihe: saamen kieli

Uusimmat artikkelit