Uusimmat artikkelit
Saamenkielisessä joulukalenterissa jännitetään, saako Unna Junná koottua Staalolle raidon
Unna Junnán audiojoulukalenterissa avautuu uusi luukku joka aamu Yle Areenassa.
Rosttovkaʹlndara vuosttas luŋka rahpasii – Jietnajuovlakaleandaris Unna Junná geahččala čohkket stállui ráiddu
Unna Junná rosttovkaʹlndaris rahpasa ođđa luŋka juohke iđit Yle Areenas gitta juovllaid rádjai.
Inarinsaame oli kuolla sukupuuttoon, mutta aktiivisen elvytyksen ansiosta kielellä on jo 400 puhujaa
Suomessa puhuttavista kolmesta saamen kielestä kaikki ovat uhanalaisia. Kielipesä pyrkii säilyttämään saamen kielen ja kulttuurin uusille sukupolville.
Presideantaevttohas uhcášii Suoma kolonialisttalaš historjjá: Sámenuorat vázziledje eret válgapanelas
Presideantaevttohas Olli Rehn oaivvilda, ahte Suomas ii leat seammalágan kolonialisma historjá dego Frankriikkas ja Stuorra-Britannias.
Je'vida on myynyt jo yli 10 000 teatterilippua – ohjaaja Katja Gauriloff ei itse seuraa katsojalukuja
Elokuvaohjaaja Katja Gauriloff kertoo, että Je’vida on koskettanut katsojia laajalti.
Kirsi Palton lapsuudenkodissa ei saanut puhua saamea – totuus- ja sovintoprosessissa nousevat pintaan saamelaisten kipeät muistot
Totuus- ja sovintokomission tärkein tehtävä on kuulla saamelaisten kokemuksia. Kuulemisten tarkoituksena on löytää keinoja, jottei saamelaisten oikeuksia loukata.
Uusi palvelutalo seisonut tyhjillään kuukausien ajan Karigasniemellä – saamenkieliset työntekijät kiven alla
Uusi palvelutalo on ollut käyttövalmis kesäkuusta lähtien. Omaiset ajavat pitkiä matkoja tapaamaan läheisiään.
Válmmaš bálvalandállu čuožžu guorusin – Erva Niittyvuopio vuordá, goas beassá galledit vieljas ruovttugilistis
Erva Niittyvuopio mielas moadde mánu vuorddašeapmige sáhttá leat guhkes áigi go lea sáhka boarrasut sohkabuovllas.
Opiskelija innostui koltansaamen kielestä ja päätti selvittää sen taustoja – yhteys karjalaan ja venäjään erottaa sen muista saamen kielistä
Väitöstutkimuksen mukaan monet kielet ja kulttuurit vaikuttivat koltansaameen, sillä kolttasaamelaisten perinteiset asuinsijat olivat lähellä niin norjalaisia, venäläisiä kuin karjalaisiakin.
Saamen kielikahvilassa tehdään arjen kielitekoja – kieli muuttuu eläväksi, kun sitä puhuu, sanoo inarinsaamelainen Leena Saijets
Kymmeniä saamen kielten puhujia kokoontui Saamen kielten viikolla kielikahvilaan Ivaloon. Kuukausittain järjestettävä kahvila on monelle ainoa paikka puhua äidinkieltään saamea muiden kanssa.
Mojohallat, šlundi, guovssahasat – sámenuorat muitalit iežaset jiellatsániid
Sohkaršohkka čohkkii davvisáme-, anáraš-, ja nuortalašgielat nuoraid muitalit iežaset jiellatsáni.
Sámi gielladahku -bálkkašumpi mieđihuvvui Lappi buresbirgenguvlui
Sámi giellaráđđi háliida bálkkašumiin movttiidahttit Lappi buresbirgenguovllu nannet ja ovddidit ain dás duohkoge sámegiel ja kulturvuđot bálvalusaidis.
Saamen kielitekopalkinto myönnettiin Lapin hyvinvointialueelle
Saamelaiskäräjien Saamen kielineuvosto myöntää palkinnon kerran vaalikaudessa.
Oulun saame-suomi -luokalla kieltä puhutaan ylpeästi – nappaa videolta viisi helppoa pohjoissaamen fraasia
Mielenkiinto saamen kieliä kohtaan on viime vuosina kasvanut. Etenkin mahdollisuudet pohjoissaamen oppimiselle ovat lisääntyneet.
Giellavahkku oidno anárlaš gávppiin – kundariin lea vejolašvuohta maid sávvat sámegielaid eambo oidnosii
Davvisámegiela oahppit ráhkadedje gávpebuktagiidda davvisámegiel šilttaid Sámi giellavahku gudnin.
Iris Poikkijärvi mielas lei váivi, go ii diehtán iežas sámenama – sohkagirjjit ja fuolkkit leat veahkkin sámenama ohcamis
Namma lea dehálaš oassi identiteahtas, eandalii go sáhka lea sámiid vuogis muitalit, gii olmmoš lea. Muhtumat leat oahppan geavahit sámenamaid mánnávuođa rájes, muhtumat ealáskahttet vuogi rávisolmmožin.
Saamelaisalueen koulutuskeskuksen uudesta Paja-rakennuksesta löytyy nahkamuokkaamo ja pajatila
Senaatti-kiinteistöt peruskorjaa Saamelaisalueen koulutuskeskuksen pääkoulurakennuksen ja rakentaa koululle kokonaan uuden Paja-rakennuksen.
Hääʹrves eʹčč pääcc domoi päärnain, leâša ǩiõlljeälltummuž diõtt Teemu Titola tuʹmmji jeeʹresnalla
Ko uʹcc päärnaž šâdd sääʹmpiârrja, ij pukin leäkku veäʹǩǩ sääʹmǩiõl da -kulttuur jeälltummša. Määŋg piârri kaiʹbbjeʹče jeänab tuärj arggpeivvseez.
Giellavahkku álgá – árgabeaivvi sámegiela váillahit Suoma beal Sápmáige vaikko mielkeburkkiid hámis
Norgga bealde Giellavahkku oidno almmolaččat, muhto Suoma bealde dat orru govssohallan.
Ǩiõčči lađđu saaʹmi traumain mušttleei Jeʹvida-fiilm diõtt – ”Puk moošt pueʹtte vuâstta”, mušttal vuäʹmm aazzjipõrttpäärnaž
Säämas tuejjuum filmm miârkkšõõvi jiânnai sääʹm-meeru da kaaggi pââjas jõnn tobddmõõžžid.
Koltansaameksi tehty elokuva avaa pakkosuomalaistamisen traumat
Katja Gauriloffin ohjaama elokuva kertoo kolttasaamelaisen Je'vidan tarinan kahden kulttuurin ristivedossa.
Saamelaiset eivät päässeet saamelaiskonferenssiin Venäjän Murmanskissa
Kildininsaamelainen Andrei Danilov sai kutsun konferenssiin, mutta pian hänen osallistumisensa evättiin. Nettimedia Severpost kirjoittaa järjestäjän peruneen osallistumisia, koska henkilöt eivät työskentele tieteen parissa.
Sápmelaččat eai beassan sámekonferánsii Ruoššas Murmánskkas
Gielddasápmelaš Andrei Danilov lei bovdejuvvon konferánsii, muhto maŋŋá su eai diktánge oassálastit. Neahttamedia Severpost mielde sámiid oassálastin gildojuvvui, go sii eai bargga dieđalaš dutkamuša suorggis.
Gáregasnjárgga ođđa bálvalanguovddáža eai bastte vel váldit atnui, go eai leat fidnen dohko bargiid
Lappi buresveadjinguovllus eai lohpit, ahte bálvalanássanviessu rahppo vel dán jagi bealde, jus eai fáhkka gahča bargit almmis Gáregasnjárgii.
Petter Morottajan anarâškielâ oovdân iäljáruššâm lii masa jiešmeidlist čielgâs: Petter kielâminutteh älgih
Petter Morottaja juátká eejis äärbi, ko rähtiškuát anarâškielân kielâminuttijd.
Avelist piäsá sámástiđ jis tobdá ulmuid: ”Sáttá leđe váhá vaigâd aainâs-uv aalgâst kavnâđ taid ulmuid”
Avelist iä lah ennuv tilálâšvuođah sämikielân. Tondiet Aanaar kieldâ uárnee ohtii máánust Säämi kielâkähviviäsu.
Jagi musihkkadahku -dovddastus áitatvuloš sámegiel mánáid musihkkaprográmmii
Bálkkašumi ožžo Essi Morottaja, Anna Lumikivi, Ulpu Mattus ja Jessika Lampi. Vuoiti válljii Yle musihkka- ja kulturdoaimmahusaid ovddasteaddjiin čohkkejuvvon ráđđi.
Anáraš nissonat faskejedje eanemus jienaid sámediggeválggain – Koivisto áigu vihkkehallat ságadoalli báikki
Sámediggái válljejuvvojedje guhtta ođđa lahtu. Bohtosat nannejuvvojit gaskavahkko.
Ylen Musiikkiteko-tunnustus nostaa esiin moninaisuutta – tässä ehdokkaat
Vuoden musiikkiteon valinnassa kiinnitetään huomiota monimuotoisuuteen, innovatiivisuuteen ja tulevaisuuskeskeisyyteen.
Anarâš iävtukkâsah halijdeh ovdediđ anarâškielâ já eennâmkevttim aašijd sämitiggeest – anarâškielâliih iävtukkâsah láá uccáá
Inka Musta, Leo Aikio, Anu Avaskari, Aslak Pekkala, Anni Koivisto já Marjaana Aikio muštâleh maht sij ovdediččii anarâšâi aašijd sämitiggeest.
Aanaar Ruávijäävrist uárnejuvvoo oholoopâ peerâleirâ sämikielân – leeirâ uárnejeijen uđđâ Áávus-servi
Áávus-seervi juurdân lii orniđ astoäigitooimâid párnáid já perruid sämikielân.
Sámegielat leat dál maid Suoma pássain – geahča videos makkár lea dán jagi ođasmahttojuvvon pássa
Suoma pássas leat dál oktiibuot 30 giela, go dat sisttisdoallá golmma sámegiela lassin 27 EU:a riikka giela.
2023 syksy: saame
Tällä sivulla pääset katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatiman kokeen katseluversiota, lukemaan hyvän vastauksen piirteet ja tekemään harjoittelukokeen.
Kysely: Inarin- ja koltansaamen kielten osaajista suuri pula sote-palveluissa
Noin neljäsosalla kyselyyn vastanneista oli työkielentasoinen saamen kielen taito. Etenkin inarin- ja koltansaamen osaajia tarvittaisiin nopeasti lisää.
"Maid áhkku dagalii?” Ná smiehttá Reetta Tornensis, go háliida duddjot ekologalaččat
Sámis leat maid álgán jurddašit gáktegoarruma ekologalašvuođa. Dávjá lea goit váttis diehtit gos gávtti materiálat bohtet.
“Ij must lah taan ahasâžžân äigi poollâđ” – Jukka Vuorela-Morottaja sárnu anarâškielâ ruokkâdávt já räähist elleekuuvijd
Kesikyessi Jukka Vuorela-Morottaja vuolgij škoovlân ko koronapandemia tiet pargoh iä innig lamaš. Tääl sun sárnu anarâškielâ já máttáát mediasyergi.
Essi Morottaja juurdâ párnái muusikhojelmist sämikielân olášui – Šuoŋâpiäjust kullojeh puoh sämikielah já aaibâs uđđâ párnáilavluuh
Šuoŋâpiäjust láá 15 uássid ađai vittâ jyehi sämikielân.
Juáhháást puáhtá tääl šoddâđ kirječällee – anarâškielâ servi ráhtá uđđâ nooveelčuágálduv, moos juáháš puáhtá faallâđ čalluidis
Rävisulmuid šadda lase luhâmuš ko anarâškielâ seervi uđđâ nooveelčuágáldâh almostuvá ive 2023 loopâst.
Keminsaamen kieli katosi satoja vuosia sitten, ja nyt sitä koetetaan palauttaa vanhoja materiaaleja ja mielikuvitusta käyttäen
Tutkijat uskovat keminsaamen kielen palauttamisen olevan joiltain osin mahdollista, vaikka 1800-luvulla kadonneesta kielestä on jäljellä pelkästään kirjallisia materiaaleja.
Sáhttágo čuđiid jagiid dassái jápmán giela máhcahit? Giemasámegiela áigot ráhkadit ođđasit boares materiálaid ja miellagovahusa vuođul
Dutkit jáhkket giemasámegiela máhcaheapmi lea muhtin muddui vejolaš, vaikko 1800-logus jávkan gielas gávdnojitge dušše čálalaš materiálat.
Geasseguossi: ”Dat lea hirbmat somás hommá go oažžu bargat maid nu eará”, oahpaheaddji Alpo Länsman loaktá geasi go divoda dálu
Yle Sámi geasseguossi, oahpaheaddji Alpo Länsman loaktá geasi go divoda eamida sohkadálu Kalajokis.
Kesikyessi Máárjá Guttorm ilodij pärnin ko peesâi asâttâhân: ”Tobbeen lijjii skipáreh, lihâdemsali já šiev purrâmuš”
Yle Säämi kesikyessi Máárjá Guttorm váimuääših láá Aanaarjävri, eenikielâ já ákkuveh.
Beskán Luossa Rock ravge Sámi festiválageasi johtui
Festiválat bohtet Sápmái vaikko guovtti soabbái, vai mo dat manai? Dá gávnnat geasi buot sámefestiválaid čohkkejuvvon ovtta sadjái.
Saamelaiskäräjien jäsenistä ainakin kuusi asettuu ehdolle syksyn vaaleissa – kolme jää pois, loput harkitsevat asiaa
Saamelaiskäräjävaalit toimitetaan 4.9.–2.10.2023. Ehdokasasettelu päättyy 4.8.2023.
Lappi buresbirgenguovllu sámegiela lávdegotti lahtut galget máhttit sámegiela – Mikkola áigu duhtat hálddahusrievtti mearrádussii
Davvi-Suoma hálddahusriekti lea gomihan vuođđosuopmelaš guovlostivraáirras Juha-Pekka Mikkola válljema Lappi buresbirgenguovllu sámegiela lávdegoddái.
Hallinto-oikeus: Saamen kielen lautakunnan jäsenten pitää osata saamea
Oikeuden mukaan lautakuntaan on valittava henkilöitä, joilla on saamelaisen kulttuurin tuntemuksen ja ymmärryksen lisäksi saamen kielen tosiasiallinen kielitaito.
Säämi Kielâkäldest ij uážu kielâpalvâlusâid anarâš- já nuorttâlâškielân – jurgâleijee aaibâš kielâravvim
Kielâkäldest ij uážu kielâpalvâlusâid anarâškielân
Saamelaiskäräjälaki aiotaan antaa eduskuntaan vuoden loppuun mennessä – hallitusohjelmassa mukana myös kirjauksia saamen kielistä
Juuri julkaistun hallitusohjelman mukaan totuus- ja sovintokomission työlle annetaan lisäaikaa vuoden 2025 loppuun.
Eamiálbmogiid hálidit movttiidahttit hutkat dihtorspealuid – Kanada eamiálbmogiid olbmot oahpahedje Ohcejogas spealuid dahkama
Ohcejogas leat urbidan spealuiguin hirbmat leavttuin olles mannan vahku.
Yle Säämi kesipargeeh halijdeh oppâđ sámástiđ pyerebeht já rähtiđ puorijd mainâsijd
Yle Säämist láá vittâ kesipargee taan ive