Uusimmat artikkelit
' /%3E%3C/svg%3E)
Maaliskuussa Elävässä arkistossa Sauhu-Santun matkassa Päin perhettä
Maaliskuu Elävän arkiston näkökulmasta.
Sadat porvoolaiskoululaiset valtiopäivätanssien pyörteissä
Porvoon urheiluhallissa koettiin tänään tanssin riemua, kun yli 500 alakoulun kolmosluokkalaista kokoontui juhlistamaan Porvoon valtiopäiviä. Valtiopäivien avajaisista tulee tänään kuluneeksi 205 vuotta.
Tieto-Finlandian saaja ratkeaa iltapäivällä
Tämänvuotisen Tieto-Finlandian saaja ratkeaa torstaina iltapäivällä. Palkinnosta kilpailee kuusi teosta.
Porvoo saanee kaupunkipuistonsa ensi vuonna
Porvoo on päättänyt viimein hakea kansallisen kaupunkipuiston statusta. Kaupunki lähettää hakemuksensa ympäristöministeriölle lähipäivinä. Kaupunkipuiston perustamista on suunniteltu kaupungissa jo vuodesta 2000 lähtien.
' /%3E%3C/svg%3E)
Kansakunnan kalenteri: Nainen ja tasa-arvo
Vuonna 1864 naimattomasta naisesta tuli täysivaltainen 25-vuotiaana. Silloin hän saattoi itse hallita omaisuuttaan ja valita puolisonsa.
Tieto-Finlandia Porvoo 1809 -kirjalle
Tämänvuotisen Tieto-Finlandia-palkinnon on voittanut Henrika Tandefelt teoksellaan, joka kertoo Porvoon valtiopäivistä. Borgå 1809. Ceremoni och fest eli Porvoo 1809. Juhlamenoja ja tanssiaisia -kirjan valitsi voittajaksi Sampo-konsernin hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos.
Kansakunnan kalenteri: Suomalainen kulttuuri
Vuonna 1809 oli Venäjän edun mukaista se, että suomalaiskansallinen kulttuuri säilytti omaleimaisuutensa.
Kansakunnan kalenteri: Suomalainen työntekijä
Vuonna 1809 omavaraistalous oli yleistä. Tiloilla asui koko suku ja kaikki osallistuivat talon töihin. Minkälainen on nykypäivän työtä tekevä suomalainen?
Kansakunnan kalenteri: Suomalainen rehellisyys
Vuonna 1809 sodan olosuhteissa papisto kehotti kansaa alistumaan kaikkivaltiaan suojelukseen ja ”noudattamaan Korkean Esivallan lakeja sekä pysymään erossa rikollisista yrityksistä”.
Kansakunnan kalenteri: Uskonto
Vuonna 1809 kaikkien oli kuuluttava Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Vuonna 1892 perustettiin itsenäisen Suomen ortodoksinen piispainistuin.
Kansakunnan kalenteri: Juhlapyhät
Vuonna 1809 joulu ja pääsiäinen olivat tärkeitä juhlapyhiä.
Erikoisrahalla juhlistetaan merkkivuotta 1809
Suomen autonomian 200-vuotisen historian kunniaksi on laskettu liikkeelle kahden euron erikoisraha.
Kansakunnan kalenteri: Suomalainen sitkeys
Suomen identiteetti alkoi muodostua 1809 jälkeen ja perustui maakunnallisiin eroavaisuuksiin. Minkälainen on suomalainen?
Kansakunnan kalenteri: Suomen sodat
1807 Napoleon ja Aleksanteri I sopivat, että hyökkäys Suomeen pakottaisi Ruotsin liittymään sulkuun Englantia vastaan. Miten Suomi on selvinnyt sodistaan? Millaisia jälkiä Ruotsin ja Venäjän valta on jättänyt suomalaisiin?
Kansakunnan kalenteri: koulujärjestelmä
Ennen vanhaan lukkarit toteuttivat kirkkolakia ja valvoivat, että kansa oppi lukemaan. Tästä suomalaisuus alkoi viritä. Minkälainen on nykypäivän koulujärjestelmä? Mikä on hyvää ja mikä huonoa?
Kansakunnan kalenteri: Haminan rauhansopimus
Haminan rauhansopimuksella Ruotsin suomalaiset maakunnat liitettiin Venäjän keisarikuntaan autonomiseksi erillisalueeksi.
Kansakunnan kalenteri: Viittomakieli
Vuonna 1809 Suomessa ei ollut omaa viittomakieltä. Porvooseen rakennettiin ensimmäinen kuurojen koulu vuonna 1846.
Kansakunnan kalenteri: Suomalainen identiteetti
Vuonna 1809 suomalaisen identiteetin vaikutteet olivat eurooppalaisia. Tänä päivänä kulttuurivaihto on globaalia.
Kansakunnan kalenteri: Vapaa-aika
Vuoden 1809 maatalousvaltaisessa Suomessa vapaa-aikaa määräsivät vuodenajat ja säätila. Niukkoja lepohetkiä vietettiin laulun, leikin ja tarinoiden merkeissä. Miten nykyajan ihmiset viettävät vapaa-aikaansa?
Kansakunnan kalenteri: Suomen kieli
Vuonna 1809 suomen kielen aseman vahvistutta, siirtyi kansanmurteista sanoja yleiskieleen ja uusia sanoja keksittiin.
' /%3E%3C/svg%3E)
Kansakunnan kalenteri: Syrjintä
Syrjintä Suomessa
Kansakunnan kalenteri: Autonomia
Aleksanteri I vahvisti Suomen sodan aikana annetut lupaukset Porvoon valtiopäivillä maaliskuussa 1809. Suomi sai autonomian Venäjän keisarikunnassa. Mitä tämä merkitsi Suomelle?
YLE luotaa suomalaisten idänsuhteita sävelin
YLEn aloittaa perjantaina televisiossa, radiossa ja internetissä sarjan, joka kertoo musiikin keinoin talvi- ja jatkosodasta, evakkojen asuttamisesta ja idänpolitiikasta aina Neuvostoliiton hajoamiseen asti.
Porvoon uudesta puistosta August Eklöfin puisto
Porvoon uudesta puistosta tullee August Eklöfin puisto. Kaupunginhallitus kannattaa kyseistä nimeä alunperin Engelin puistoksi nimetylle puistolle.
Porvoon museolla ennätysmäärä kävijöitä
Porvoon museon kävijämäärät ovat olleet tänä vuonna ennätyksellisen korkeat. Normaalisti museolla on noin 20 000 kävijää vuodessa, mutta tänä vuonna Porvoon museoissa on vieraillut jo 44 000 kävijää.
Porvoossa kiistaa puiston nimestä
Porvoossa kiistellään valtiopäivien 200-vuotisjuhlan kunniaksi rakennetun puiston nimestä. Ryhmä kaupunkilaisia keräsi yli 3 000 nimeä adressiin, jolla toivottiin, että nyt Engelin puistoksi kutsuttu paikka nimettäisiin August Eklöfin puistoksi.
Sytkyt ilahduttaa Oulun Päivillä
Nukketeatteri tekee tunnetuksi 200 vuotta vanhaa Suomen syntyhistoriaa.
Porvoon tuomiokirkko lyödään kahden euron kolikkoon
Porvoon tuomiokirkko nähdään lokakuusta alkaen kahden euron kolikoissa. Erikoisrahan kuva-aihe viittaa maaliskuussa 1809 pidettyihin Porvoon valtiopäiviin.
Kansakunnan kalenteri: Suomalaisuus
Vuonna 1809 ulkomailla asui muutama tuhat suomalaista. Tänä päivänä maailmalla asuu 600 000 suomalaista, joista melkein puoli miljoonaa Ruotsissa.
Kansakunnan kalenteri: Murteet
Vuonna 1809 murteet olivat voimakkaasti erilaisia, eikä yhtenäistä kirjakieltä ollut. Kansakunnan kalenterissa pohditaan murteen ja slangin merkitystä. Mitä eroa on murteella ja slangilla? Miksi kieli muuttuu?
Juhlamessu päätti Porvoon valtiopäiväjuhlallisuudet
Porvoossa vietettiin sunnuntainan valtiopäivien päättymisen juhlamessua. Porvoon tuomiokirkossa muisteltiin 200 vuotta sitten päättyneitä Porvoon valtiopäiviä, joista Suomen itsenäisyyskehityksen katsotaan alkaneen.
Porvoo palaa 200 vuoden takaisiin tunnelmiin
Porvoossa muistellaan tänä viikonloppuna 200 vuotta sitten päättyneitä Porvoon valtiopäiviä, joista Suomen itsenäistymiskehityksen katsotaan alkaneen. Pääjuhla Porvoon Kalaasit järjestetään lauantaina.
Porvoon valtiopäivien päättäjäisiä juhlitaan viikonloppuna
Porvoossa muistellaan tänä viikonloppuna 200 vuotta sitten päättyneitä Porvoon valtiopäiviä, joista Suomen itsenäistymiskehityksen katsotaan alkaneen.
Kansakunnan kalenteri: Onko sodan uhkaa?
Vuonna 1809 päättynyt Suomen sota oli sivupolku Euroopan sotien pitkässä ketjussa.
Kansakunnan kalenteri: Kirkko
Vuonna 1809 rikos hallitsijaa vastaan oli rikos jumalaa vastaan. Millaisessa valta-asemassa kirkko tänä päivänä on vai onko minkäänlaisessa?
Kansakunnan kalenteri: Valtiovalta
Senaatin perustaminen loi perustan Suomen kansallisvaltiolle. Miten ajatukset valtiovallasta eroavat nykynuorella ja veteraanipoliitikolla Paavo Lipposella?
Kansakunnan kalenteri: Koti
Vuonna 1809 koti oli yhteisöllinen paikka. Samassa taloudessa asui monta sukupolvea ja erilaista palvelusväkeä. Miten tämän päivän Suomessa asutaan?
Kansakunnan kalenteri: Kirjat
200 vuotta sitten vain harva omisti Suomessa muita kuin hengellisiä kirjoja. Kirjastoja oli lähinnä kartanoissa. Mitä nykysuomalainen lukee?
Kansakunnan kalenteri: Lainsäädäntö
Vaikka Suomi 1809 liitettiin osaksi Venäjää, jäivät meille voimaan Ruotsin valtakunnan lait. Miksi lainsäädäntö edelleenkin on niin hidasta?
Kansakunnan kalenteri: Sauna
Mitä sauna merkitsee nykysuomalaiselle?
' /%3E%3C/svg%3E)
Ruotsinkielinen Suomi
Puhetta suomenruotsalaisista.
Viihteen rajat
Missä kulkee viihteen ja korkeakulttuurin raja? Onko viihde tarkoitettu rahvaalle ja korkeakulttuuri yhteiskunnan yläluokalle?
Näin suomalainen asuu
Puolet Suomen väestöstä asuu pääkaupunkiseudulla ja moni asuu yksin. Yksinäisyys voi olla myös ongelma, vaikka usein yksin asuminen on vapaehtoinen valinta.
Porvoossa vieraita Isosta-Britanniasta
Ison-Britannian parlamentin Suomi-ystävyysryhmä vierailee tänään Porvoossa.
Opintiellä
Kun Suomesta 1809 tuli suuriruhtinaskunta ja autonominen alue, maassa toimi yksi yliopisto eli Turun Akatemia.
Vammaisten oikeuksia annostellaan lusikalla
Vammaisten perusoikeuksia annostellaan lusikalla, sanoo vammaisaktivisti Jenni-Juulia Wallinheimo.
Monikielinen Suomi
Ruotsin kieli oli Suomessa pitkään virka- ja hallintokieli, vaikka tavallinen rahvas oli suomenkielistä.
Keisari Aleksanteri hurmasi turkulaiset 200 vuotta sitten
Turussa muistellaan Venäjän keisari Aleksanteri I kaksisataa vuotta sitten tapahtunutta vierailua. Turun linnan museossa avautuu perjantaina keisarista kertova näyttely.
Suomen erillisasema määriteltiin Porvoossa
Porvoon valtiopäivillä Suomi nousi kansakunnaksi kansakuntien joukkoon. Suomi sai autonomian ja oman keskushallinnon.
Taskuvarkaita Porvoon valtiopäivillä
Porvoon Kalaaseilla valtiopäivien 200-vuotisjuhlassa on todennäköisesti ollut liikkeellä taskuvarkaita. Kolme rouvaa on ilmoittanut poliisille lompakkonsa kadonneen käsilaukusta kaikille avoimen juhlan aikaan.