Aihe: aikakausiromaanit

Jouko Heikura: Mustien vuorten varjossa

Esikoisromaanin teemoina ovat ihmisten pahuus, oikeudenmukaisuus, vapaus mutta myös rakkauden raadollisuus.

Erik Wahlström: Kärpäsenkesyttäjä

"Rennosti kuviakaatava romaani"

Pietarin lapset seilasivat arkilla nälkää pakoon

Noin tuhat ihmistä pakkautuu Punaisen Ristin avustuslaivaan ja kiertää merillä parisen vuotta. Pääasiassa koululaislapsista koostuva joukko on lähtenyt nälkää pakoon Pietarista vuoden 1918 jälkeisissä sekavissa oloissa. Joukossa on myös suomalaislapsia. Suomen hallitus ei päästä laivaa Helsingin satamaan eikä lapsia maihin.

Pekka Manninen: Kiimakangas

Kiimakangas-romaani on ehyt ja ajateltu esikoisromaani. Manninen on kirjoittanut vahvan omaäänisen kuvauksen 1920-luvun Suomen sielullisesta tilasta.

Tommi Melender: Ranskalainen ystävä

Euroopasta on tullut julma ja väkivaltainen paikka elää. Synkkyys, toivottomuus ja kyynisyys ovat pesiytyneet Tommi Melenderin luomiin ihmisiin. Romaanin päähenkilöt ovat pettyneet omaan aikaansa ja kaipaavat 1800-luvulle.

Sirpa Kähkönen kirjoittaa romaanissaan Neidonkenkä inhimillisestä vastuusta

Sirpa Kähkönen: Neidon kenkä

Monika Fagerholm: Säihkenäyttämö

Rakkaus, kuolema, suru, lapsuuden loppu. Näistä isoista asioista kehittyy taianomainen ja vangitseva romaani Säihkenäyttämö. Vaikka nämä tuntemukset ovat meille kaikille yhteisistä, lukija tunnistaa niistä oman, yksityisen sisimpänsä.

Kjell Westö: Älä käy yöhön yksin

Musiikki, ystävyys, rakkaus ja petos ovat pääosissa laajassa Helsinki -romaanissa. Näistä teemoista Kjell Westö kertoo kahden eri sukupolven kautta. Toinen ystävyskolmikko on sodan jälkeen syntynyt ja toinen 60-luvun taitteessa.

Raimo Pesonen: Erityisosaajia

Erityisosaajia kertoo ihmisistä, jotka ovat pudonneet vauhdilla läpi yhteiskunnan suojaverkoston. Heistä on tullut syrjäytymisen erityisosaajia.

Mikko Viljanen: Maan paino

Venäläisyys, Neuvostoliiton murtuminen ja laittomat maahanmuuttajat ovat keskeisiä romaanissa Maan paino. Näitä Mikko Viljanen kuvaa päähenkilönsä Olegin kautta.

Jari Tervo: Troikka

Jari Tervon romaani Troikka päättää kolmiosaisen historiasarjan. Edelliset osat ovat Myyrä ja Ohrana. Troikka alkaa punaisten pakoretkestä Tampereelta v. 1918 Venäjälle, ja se päättyy vuoteen 1926.

Juha Ruusuvuori: Stallari

Juha Ruusuvuori onnistuu kirjoittamaan raikasta satiiria poliittisesta rähmällään olosta ja muista totuutta ihmeellisimmistä kummallisuuksista.

Juhani Känkänen: Kilttipakko

Kilttipakko kuvaa sitä millainen ilmapiiri useilla työpaikoilla vallitsee ja miten töissä on pakosta oltava kiltti. Hervottoman hauskalla tavalla Känkänen kirjoittaa hirveistä asioista, joiden kohteiksi ihmiset joutuvat.

Pirjo Hassinen: Suistola

Hassinen kuvaa 1950-luvun maaseutua, ETYK-kesää 1975 ja syyskuun 11. 2001 tapahtumien vaikutusta ihmisiin. Kirja kertoo rakkaudesta ja pettämisestä ja samalla suomalaisen tunne-elämän muutoksesta.

Tuomas Kyrö: Benjamin Kivi

Kyrön romaani Benjamin Kivi kertoo miehestä, joka valitsee aina voittajan puolen. Benjamin elää lähes koko viime vuosisadan, ja hän kokee Suomen historian suuret tappamiset ja vaikeudet.

Arne Nevanlinna pohti Mariessaan sukujen ja kansojen sotkeutumista

Passiivisen professorin loistava ensiromaani ilmestyi 2008.

Hannu Mäkelä: Elävät ja kuolleet

Kirjailija voi aloittaa tarinansa mielikuvasta tai kuten Hannu Mäkelä lähti kehittämään sitä valokuvasta, jonka hän näki Rikospaikkana Helsinki –näyttelyssä.

Raili Mikkanen: Unelmien varjot

Unelmien varjot kirjan päähenkilöinä ovat – oikeat eläneet henkilöt - Alma Sofia ja Jalmari. Tarina alkaa suurlakosta v. 1905 ja päättyy vuoteen 1928.

Katri Lipson: Kosmonautti

Katri Lipson sijoittaa esikoisromaaninsa Kosmonautti 1980-luvun Muurmanskiin Neuvostoliittoon. Nuori koulupoika Serjoša on lapsuudesta lähtien haaveillut pääsevänsä kosmonautiksi ja näkevänsä Maa-planeetan avaruudesta.

Riku Korhonen: Lääkäriromaani

Lääkäriromaanissa isot maailmanpoliittiset asiat kietoutuvat ja tunkeutuvat yksityisten ihmisten arkeen. Turkulainen Niklas on kolmikymppinen taiteentekijä, joka vetelehtii helteistä kesää 2003 ja tekee eroa avovaimostaan Innasta.

Heidi Köngäs: Jokin sinusta

Heidi Köngäksen romaani on pienimuotoinen mutta koskettavasti kirjoitettu. Jokin sinusta on pienen tytön kasvutarina Margasta, joka elää kahden äidin välissä.

Mari Mörö: Paikkaa ja mieltä

Mari Mörö kirjoittaa romaanissaan havaintojaan perheen arjesta ja laajemminkin yhteiskunnasta. Hänen mielestään vakuutusyhtiö nimeltä yhteiskunta on alkanut yskiä. Mörö niputtaa hyvinvointivaltion alasajon ja kotitalousvähennyksen toisiinsa.

Gerry Birgit Ilvesheimo: Lykantropia

Ilvesheimo puolustaa rohkeasti ja omaperäisesti ihmisen oikeutta olla sellainen mikä on. Hän ei kuitenkaan jätä tarinaa vain menneeseen vaan kytkee nämä asiat nykyaikaan, joka myös korostaa lääketieteen ja perinnöllisyyden ylivertaisuutta ihmisen määrittelyssä.

Sirpa Kähkönen: Lakanasiivet

Sirpa Kähkönen oli Finlandia-palkintoehdokas 2007 teoksellaan Lakanasiivet. Kähkönen kuvaa romaanissaan jatkosodan päivää, jolloin Kuopiota pommitettiin vuonna 1941. Erityisesti hän kuvaa naisia, lapsia, vanhuksia ja yhteiskunnallisia eroja.