biologia - uusimmat sisällöt

”Tämä pallo pyörii ötökkävoimalla”, muistuttaa biologi – kesän korvalla on hyvä muistaa tukea pölyttäjien puuhia

Kimmo Saarisen neuvo kotipuutarhureille on monimuotoisuus. Ampiaiskuningattaren tappaminen voi pelastaa suuremmalta yhdyskunnalta.

Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Aino Erkinaro pitelee isoa lohta käsissään Tenojoen rannalla.

Mätänevät kyttyrälohet valtaavat Tenojokea ennennäkemättömään tahtiin – tutkija Aino Erkinaro selvittää, mitä siitä seuraa

Kolmannen polven biologi selvittää nyt, miten Venäjältä levinnyt vieraslaji vaikuttaa pohjoisen jokien ekosysteemiin.

Mammutin syöksyhammas ja taustalla näyttelyvitriinejä museossa.

Oulussa vaaditaan varastoihin kätketyille eläinmuseon näyttelyesineille uutta paikkaa

Eläinmuseota tukevan kirjelmän allekirjoittajien mielestä eläinmuseota tarvitaan niin tutkijoiden kuin yliopiston opiskelijoiden käyttöön. Se olisi myös lasten, nuorten ja aikuisten suosittu käyntikohde.

Pitkä liikuntatauko keski-iässä tyhjentää nopeat solut – ”Jännekudos ei välttämättä kestä sellaisia voimia”, toteaa liikunnan professori

Ihmisen nopeusominaisuuksien ja jänteiden heikkeneminen alkaa keski-iän koittaessa. Kangistumisen vauhti kiihtyy mikäli nopeita lihassoluja ja jänteitä ei rasiteta.

Rasittunut tomaatti voi huutaa apua äänellä, joka muistuttaa popcornin poksahtelua – tosin sinä et sitä kuule

Kasveja on totuttu pitämään mykkinä, mutta uuden tutkimuksen mukaan ne saattavat äännellä. Ääntelyllä on myös tarkoitus, arvelevat tutkijat.

Ryhmä biolääketiedeinsinöörejä Australiassa on kehittänyt pienen joustavan robotin, joka printtaa parantavaa biomateriaalia ihmisen sisällä.

Australiassa kehitettiin ihmisten sisällä parantavaa biomateriaalia printtaava robotti

Uuden Etelä-Walesin yliopistossa biolääketiedeinsinöörit kehittivät pienen, joustavan robotin, joka printtaa ihmisen sisällä vaurioihin parantavaa biomateriaalia.

2023 kevät: biologia – katso YTL:n vastaukset kokelaiden kysymyksiin

Jäin miettimään, oliko... Lähteekö paljon pisteitä, jos... Kuinka iso virhe on, jos... Tällä sivulla Ylioppilastutkintolautakunnan asiantuntija vastaa kirjallisesti kokelaiden kysymyksiin.

Ensimmäisen reaalikoepäivän kokeet ja hyvän vastauksen piirteet ovat julki – katso täältä oma aineesi

Päivän kokeet julkaistaan Abitreenien sivuilla koepäivänä klo 15.15 ja hyvän vastauksen piirteet noin klo 17.20.

Emeritusprofessori Heikki Henttonen on tutkinut myyriä yli 50 vuotta – suuri sopulivaellus vuonna 1970 oli sysäys ja sinetti hänen tulevaisuudelleen

Helsinkiläiselle Heikki Henttoselle jyrsijöiden tutkiminen on enemmänkin elämäntapa kuin työ. Hän on jäänyt eläkkeelle Luonnonvarakeskuksesta, mutta jatkaa lähes samaa rataa kuin ennenkin.

Syöpätutkija ja muusikko Sauli Vuoti Puoli seitsemän -ohjelman studion sohvalla.

Sauli Vuoti on elektro-poppia esittävä muusikko, työelämäprofessori ja syöpätutkija – ”Äidin kuolema ajoi kehittämään uusia lääkkeitä”

Sauli Vuoti etsii ja kehittää työkseen lääkkeitä ja hoitoja syöpään. Rinnalla on kulkenut aina musiikki. Hänen yhtyeensä Auringon lapset levyttää elektro-poppia, lisäksi Vuoti luotsaa kahta suosittua podcastia.

Tutkimus: Valosaaste voi olla kohtalokasta kiiltomadoille, joiden loiste ja lisääntyminen on riippuvainen pimeydestä

Elämä maapallolla on sopeutunut siihen, että valoisaa päivää seuraa aina pimeä yö. Valosaasteen takia pimeys on kuitenkin hupeneva luonnonvara.

Mullistava tieto saimaannorpan perimästä vaikuttaa myös sen suojelustatukseen, uskoo tutkija

Geenitutkimus viittaa saimaannorpan olevan oma lajinsa. Yhä pohjoisempana tavattava hylje on edelleen erittäin uhanalainen.

Tutkijat huomasivat tarhamehiläisten eliniän puolittuneen 50 vuodessa – toukkia uhkaavaa tautia vastaan isketään odotetulla rokotteella

Tutkijat huomasivat, että mehiläisten elinikä laboratorio-olosuhteissa on puolittunut 1970-luvulta. Syy saattaa löytyä jalostuksen aiheuttamista perinnöllisistä ongelmista.

Maailmassa on yli 500 syväjäädytettyä ruumista, jotka odottavat herättämistä – yritykset etsivät ikuisen elämän salaisuutta

Ajatus ikuisesta elämästä on kiehtonut ja kalvanut ihmisiä aikojen alusta lähtien.

Veden kemiallinen merkki H2O ja vesiroiske.

Ilman vettä ei olisi elämää – maapallon vesi on satumaisten sattumien summa

Veden keskeisyys toistuu myös luomismyyteissä ympäri maailman.

Pyöriikö koirasi pitkään ennen tarpeittensa tekemistä? Syynä voi olla koiran magneettiaisti

Eläimillä kilpikonnista lintuihin tiedetään olevan magneettiaisti. Ne käyttävät sitä muun muassa suunnistamiseen, mutta joskus myös suunnaltaan sopivan kakkapaikan löytämiseen.

Täältä näet torstain reaalipäivän yo-kokeet ja hyvän vastauksen piirteet

Päivän kokeet julkaistaan Abitreenien sivuilla koepäivänä klo 15.15 ja hyvän vastauksen piirteet noin klo 17.20.

Pyrkijöitä luentosalissa odottamassa kokeen alkua.

Muisti toimii paremmin uloshengittäessä

Hermosolut aktivoituvat tehokkaammin, kun ihminen hengittää ulos ja sydämen syke on lepovaiheessa.

Ryhävalas vedenpinnan alla. Sukeltaja on hädin tuskin valaan pyrstöevän pituinen.

Tutkimus: Valaiden hittibiisit siirtyvät esittäjältä toiselle läpi laajan valtameren

Ryhävalaat oppivat toisten populaatioiden monimutkaiset laulut nopeasti ja tarkasti kuullessaan niitä muuttomatkojensa varrella. Yhtä mittavaa kulttuurivaihtoa tunnetaan vain ihmisiltä.

Joonas Konstigin kolumni: Tulevaisuus on täällä, ja se povaa huonoa lihaksille

Tekniikkaa pidetään luonnon vastakohtana, mutta itse asiassa tekniikka on ihmiseläimen luontoa: luonnossa kaikki eläimet välttävät ponnistelua. Inhimillistä meissä on halu rasittaa itseämme, Joonas Konstig pohtii.

2022 syksy: biologia

Biologian yo-koe ja oikeat vastaukset.

Haminan mursun elimistöön levisi suolistobakteereita – aiheutti verenmyrkytystilan

Professori Antti Oksasen mukaan edelleen näyttää siltä, että mursun varsinainen kuolinsyy on nälkiintyminen.

Nuori nainen hymyilee lippahattu päässään.

Biologian olympialaisista tuli mitali Polvijärvelle

Polvijärven lukion Jenni Ruokolainen on voittanut pronssia biologian olympialaisissa Armeniassa.

Sammakot voi tunnistaa äänestä ja 4 muuta hauskaa faktaa keväisistä kurnuttajista

Suomessa elää vakituisesti kolme alkuperäistä sammakkolajia. Lisäksi luonnossa tavataan kahta muuta lajia. Näin keväällä sammakot ovat talvihorroksen jälkeen aktiivisimmillaan.

Viuhkamaisia sieniä kaatuneen puun rungolla.

Sienet juttelevat sähköimpulsseilla – tutkimuksessa havaittiin kymmeniä sanoja

Sienten kielen kääntäminen ei vielä onnistu, mutta sienirihmastoa pitkin kulkevat signaalit ovat liian säännönmukaisia ollakseen sattumanvaraisia, sanoo tutkija.

Helsingin Kallion lukion liikuntasalissa tehtiin 18. maaliskuuta vieraan kielen lyhyen oppimäärän ylioppilaskoe.

Metsäekologian tutkija kritisoi biologian yo-koetta asiavirheistä: "En ymmärrä, miten tämän tehtävän voi pisteyttää"

Jyväskylän yliopiston suojelubiologi ja metsäekologian tutkija Panu Halme sanoo, että yksi biologian ylioppilaskokeen osakysymyksistä pitäisi mitätöidä ja toiseen antaa nykytietoa vastaavat hyvän vastauksen piirteet.

2022 kevät: biologia – katso YTL:n vastaukset kokelaiden kysymyksiin

Kysy YTL:ltä päivän kokeesta.

Täältä näet keskiviikon reaalipäivän yo-kokeet ja hyvän vastauksen piirteet

Päivän yo-kokeet ja hyvän vastauksen piirteet.

Värikkäinä hohtavia mutanttikaloja karkaa luonnonvesiin – geneettisesti muokatuista akvaariokaloista tuli uhka ainutlaatuiselle biodiversiteetille

Seeprakalat on saatu loistamaan kirkkaissa väreissä ymppäämällä perimään geenejä muun muassa merivuokoista. Brasilian rannikkosademetsän jokiin kasvattamoista livahtaneet transgeeniset kalat haastavat kotoperäisen lajiston.

Viherhiukkasia varastava merietana yhteyttää kuin kasvi – lajien tutkimus voi vastata jopa elämän kehityksen suuriin kysymyksiin

Elysia timida -merietana syö levää ja sulattaa ravintonsa solut jättäen jäljelle vain viherhiukkaset. Laji upottaa hiukkaset omiin soluihinsa, joissa ne voivat yhteyttää kuukausia UV-säteiltä suojassa.

Ilmassa on kaikki merkit armottomasta hyttyskesästä – biologi on innoissaan: "Niitä riittää tosi paljon"

Valtava lumipeite takaa todennäköisesti paljon sulamisvettä. Niihin lammikoihin on hyttysten hyvä munia.

Viime hetken vinkit äikkään, matikkaan ja biologiaan - Abitreenien ig-liveillä kohti yo-koetta

Valmistaudu kokeisiin katsomalla Abitreenien IG-livet.

Kun skottilainen lammas löi olemassaolollaan koko maailman ällikällä – kloonauksen piti muuttaa lääketiedettä, mutta miten kävi?

Maailman kuuluisin lammas Dolly esiteltiin yleisölle tasan 25 vuotta sitten. Suomenlampaan ja dorset-rodun risteytys oli ensimmäinen aikuisesta solusta onnistuneesti kloonattu nisäkäs.

Suomalaisnuorten viisaudenhampaiden puhkeaminen on aikaistunut

Tuoreen tutkimuksen mukaan viisaudenhampaiden puhkeaminen suomalaisnuorilla on aikaistunut. Edelleen viisaudenhampaista suurin osa poistetaan, sillä useimmiten ne eivät mahdu suuhun.

2022 kevät: biologia

Biologian yo-koe ja oikeat vastaukset.

Kudosten kasvattaminen kuulostaa scifiltä, mutta Pekko Vasantola tekee siitä taidetta – näin laboratoriossa syntyy veistoksia ihmisen soluista

Pekko Vasantolan taideteoksissa huipputeknologia ja taide lyövät kättä. Aiemmissa teoksissaan hän on käsitellyt muun muassa tekoälyä ja ihmisten datalla tehtävää bisnestä.

Piirros kahdesta ihmiskallosta, joiden poskiin on piirretty poikkileikkaus purentalihaksesta.

Ihmisen poskesta löytyi uusi kerros purentalihasta

Tutkimusmenetelmien kehittyminen on mahdollistanut ihmisen anatomian tarkastelun yhä uusista näkökulmista. Vanhastaan tiedetty ei aina pidäkään paikkaansa.

Tutkijat aiheuttivat keinotekoisen sydänkohtauksen suorassa lähetyksessä – katso, mitä sydänsoluille tapahtuu

Tamperelaisen huippuyksikön tutkijat kehittävät monikudosmallia, jonka avulla voidaan tulevaisuudessa tarjota aiempaa henkilökohtaisempaa hoitoa sydänsairauksiin.

Nicke Aldén on lyötänyt levää ja hän näyttää sitä iloisesti hymyilevälle Roosa Mikkolalle.

Merenpohja on uusi sienimetsä – levät ovat tulevaisuuden ruokaa, sanoo biologi Roosa Mikkola

Vihreää lautaselle? Mitä sanoisit kotimaisista levistä?

Käpyurakoitsija Janne Kosonen keräämässä käpyjä kurottajan kyydissä

Suomi jalostaa havupuuta, joka sopeutuu ilmastonmuutokseen – tulevaisuudessa kuusen taimi kestää keväthallaa paremmin kuin ennen

Männyn uusi jalostussukupolvi on valmis monistettavaksi jo lähivuosina. Jalostuksella voitetaan aikaa, sillä omin päin luonto sopeutuu lämpenevään ilmastoon ja pidentyvään kasvukauteen hitaammin.

Maria katsoo 6-vuotiasta lastaan hellästi.

Maria teki lapsen yksin, mutta löysi sitten biologisen isän dna-testillä – Euroopasta löytyikin suuri laajennettu perhe, joka pitää nyt tiiviisti yhteyttä

Onko lahjasolulapsen etu tuntea luovuttaja jo nuorena?

Naisen kasvoista lähikuva. Katse kameraan.

Isot asiat mitkä muuttuu: Sielun peili

Silmät ovat sielun peili. Tarvitseeko niiden olla totta?

Vaasa aloittaa kolmannen rokotuksen antamisen immuunipuuteisille

Kolmas rokote annetaan voimakkaasti immuunipuutteisille eli heille joiden elimistön immuunivaste on sairauden tai sen hoidon vuoksi voimakkaasti madaltunut.

Täältä näet kaikki reaalipäivän yo-kokeet ja hyvän vastauksen piirteet – osallistu kyselyyn ja kerro, miten koe meni!

Katso päivän yo-kokeet ja hyvän vastauksen piirteet.

Abitreenien IG-live tarjoaa vastauksia biologian kokeeseen – katso live tallenteena

Abitreenien IG-live järjestetään biologian kokeesta.

Täältä näet keskiviikkona kaikki reaalipäivän yo-kokeet ja hyvän vastauksen piirteet – kerro, miten koe meni!

Katso päivän yo-kokeet ja hyvän vastauksen piirteet.

Katso Abitreenien uudet IG-livet biologian ja kirjoitustaidon yo-kokeista!

Biologian ja kirjoitustaidon koetta käydään läpi IG-livessä.

Biologi ryhtyi laskemaan oman pihansa lajistoa ja yllättyi

Luontokadosta huolestunut biologi päätti laskea kaikki pihansa lajit ja yllättyi: löytöjä on jo 500 – nyt hän antaa yhden neuvon pihan omistajille

Sienibiologi on aloittanut kotipihallaan miltei loputtomaksi osoittautuneen projektin: lajilaskennan. Laskenta etenee noin yhden lajin päivävauhdilla. Pihalta on löytynyt muun muassa äärimmäisen uhanalainen sienilaji.

Haukkalan lähde jossa käyttättökielto kyltti.

Kaupungin ylläpitämä lähde on Suomessa harvinaisuus – jyväskyläläinen joogayrittäjä: “Lähdeveteen liittyy mielikuva luonnonmukaisuudesta ja puhtaudesta”

Jyväskylässä kaupunki ylläpitää Haukkalan ja Kaunisharjun lähteitä. Lähdeveden laatu tutkitaan kahden kuukauden välein. Haukkalan lähde on toistaiseksi käyttökiellossa veden mikrobiologinen laadun heikkenemisen vuoksi.

2021 syksy: biologia

Biologian yo-koe ja oikeat vastaukset.

Aihe: biologia

Uusimmat artikkelit

”Tämä pallo pyörii ötökkävoimalla”, muistuttaa biologi – kesän korvalla on hyvä muistaa tukea pölyttäjien puuhia

Mätänevät kyttyrälohet valtaavat Tenojokea ennennäkemättömään tahtiin – tutkija Aino Erkinaro selvittää, mitä siitä seuraa

Oulussa vaaditaan varastoihin kätketyille eläinmuseon näyttelyesineille uutta paikkaa

Pitkä liikuntatauko keski-iässä tyhjentää nopeat solut – ”Jännekudos ei välttämättä kestä sellaisia voimia”, toteaa liikunnan professori

Rasittunut tomaatti voi huutaa apua äänellä, joka muistuttaa popcornin poksahtelua – tosin sinä et sitä kuule

Australiassa kehitettiin ihmisten sisällä parantavaa biomateriaalia printtaava robotti

2023 kevät: biologia – katso YTL:n vastaukset kokelaiden kysymyksiin

Ensimmäisen reaalikoepäivän kokeet ja hyvän vastauksen piirteet ovat julki – katso täältä oma aineesi

Emeritusprofessori Heikki Henttonen on tutkinut myyriä yli 50 vuotta – suuri sopulivaellus vuonna 1970 oli sysäys ja sinetti hänen tulevaisuudelleen

Sauli Vuoti on elektro-poppia esittävä muusikko, työelämäprofessori ja syöpätutkija – ”Äidin kuolema ajoi kehittämään uusia lääkkeitä”

Tutkimus: Valosaaste voi olla kohtalokasta kiiltomadoille, joiden loiste ja lisääntyminen on riippuvainen pimeydestä

Mullistava tieto saimaannorpan perimästä vaikuttaa myös sen suojelustatukseen, uskoo tutkija

Tutkijat huomasivat tarhamehiläisten eliniän puolittuneen 50 vuodessa – toukkia uhkaavaa tautia vastaan isketään odotetulla rokotteella

Maailmassa on yli 500 syväjäädytettyä ruumista, jotka odottavat herättämistä – yritykset etsivät ikuisen elämän salaisuutta

Ilman vettä ei olisi elämää – maapallon vesi on satumaisten sattumien summa

Pyöriikö koirasi pitkään ennen tarpeittensa tekemistä? Syynä voi olla koiran magneettiaisti

Täältä näet torstain reaalipäivän yo-kokeet ja hyvän vastauksen piirteet

Muisti toimii paremmin uloshengittäessä

Tutkimus: Valaiden hittibiisit siirtyvät esittäjältä toiselle läpi laajan valtameren

Joonas Konstigin kolumni: Tulevaisuus on täällä, ja se povaa huonoa lihaksille

2022 syksy: biologia

Haminan mursun elimistöön levisi suolistobakteereita – aiheutti verenmyrkytystilan

Biologian olympialaisista tuli mitali Polvijärvelle

Sammakot voi tunnistaa äänestä ja 4 muuta hauskaa faktaa keväisistä kurnuttajista

Sienet juttelevat sähköimpulsseilla – tutkimuksessa havaittiin kymmeniä sanoja

Metsäekologian tutkija kritisoi biologian yo-koetta asiavirheistä: "En ymmärrä, miten tämän tehtävän voi pisteyttää"

2022 kevät: biologia – katso YTL:n vastaukset kokelaiden kysymyksiin

Täältä näet keskiviikon reaalipäivän yo-kokeet ja hyvän vastauksen piirteet

Värikkäinä hohtavia mutanttikaloja karkaa luonnonvesiin – geneettisesti muokatuista akvaariokaloista tuli uhka ainutlaatuiselle biodiversiteetille

Viherhiukkasia varastava merietana yhteyttää kuin kasvi – lajien tutkimus voi vastata jopa elämän kehityksen suuriin kysymyksiin

Ilmassa on kaikki merkit armottomasta hyttyskesästä – biologi on innoissaan: "Niitä riittää tosi paljon"

Viime hetken vinkit äikkään, matikkaan ja biologiaan - Abitreenien ig-liveillä kohti yo-koetta

Kun skottilainen lammas löi olemassaolollaan koko maailman ällikällä – kloonauksen piti muuttaa lääketiedettä, mutta miten kävi?

Suomalaisnuorten viisaudenhampaiden puhkeaminen on aikaistunut

2022 kevät: biologia

Kudosten kasvattaminen kuulostaa scifiltä, mutta Pekko Vasantola tekee siitä taidetta – näin laboratoriossa syntyy veistoksia ihmisen soluista

Ihmisen poskesta löytyi uusi kerros purentalihasta

Tutkijat aiheuttivat keinotekoisen sydänkohtauksen suorassa lähetyksessä – katso, mitä sydänsoluille tapahtuu

Merenpohja on uusi sienimetsä – levät ovat tulevaisuuden ruokaa, sanoo biologi Roosa Mikkola

Suomi jalostaa havupuuta, joka sopeutuu ilmastonmuutokseen – tulevaisuudessa kuusen taimi kestää keväthallaa paremmin kuin ennen

Maria teki lapsen yksin, mutta löysi sitten biologisen isän dna-testillä – Euroopasta löytyikin suuri laajennettu perhe, joka pitää nyt tiiviisti yhteyttä

Isot asiat mitkä muuttuu: Sielun peili

Vaasa aloittaa kolmannen rokotuksen antamisen immuunipuuteisille

Täältä näet kaikki reaalipäivän yo-kokeet ja hyvän vastauksen piirteet – osallistu kyselyyn ja kerro, miten koe meni!

Abitreenien IG-live tarjoaa vastauksia biologian kokeeseen – katso live tallenteena

Täältä näet keskiviikkona kaikki reaalipäivän yo-kokeet ja hyvän vastauksen piirteet – kerro, miten koe meni!

Katso Abitreenien uudet IG-livet biologian ja kirjoitustaidon yo-kokeista!

Luontokadosta huolestunut biologi päätti laskea kaikki pihansa lajit ja yllättyi: löytöjä on jo 500 – nyt hän antaa yhden neuvon pihan omistajille

Kaupungin ylläpitämä lähde on Suomessa harvinaisuus – jyväskyläläinen joogayrittäjä: “Lähdeveteen liittyy mielikuva luonnonmukaisuudesta ja puhtaudesta”

2021 syksy: biologia

Muualla Yle.fi:ssä