Aihe: biologia

Sammakot voi tunnistaa äänestä ja 4 muuta hauskaa faktaa keväisistä kurnuttajista

Suomessa elää vakituisesti kolme alkuperäistä sammakkolajia. Lisäksi luonnossa tavataan kahta muuta lajia. Näin keväällä sammakot ovat talvihorroksen jälkeen aktiivisimmillaan.

Digitreenit: Näin tunnistat kasvin tai eläimen puhelimen avulla

Viisi sovellusta, joista voi olla hyötyä tunnistamisessa.

Sienet juttelevat sähköimpulsseilla – tutkimuksessa havaittiin kymmeniä sanoja

Sienten kielen kääntäminen ei vielä onnistu, mutta sienirihmastoa pitkin kulkevat signaalit ovat liian säännönmukaisia ollakseen sattumanvaraisia, sanoo tutkija.

Metsäekologian tutkija kritisoi biologian yo-koetta asiavirheistä: "En ymmärrä, miten tämän tehtävän voi pisteyttää"

Jyväskylän yliopiston suojelubiologi ja metsäekologian tutkija Panu Halme sanoo, että yksi biologian ylioppilaskokeen osakysymyksistä pitäisi mitätöidä ja toiseen antaa nykytietoa vastaavat hyvän vastauksen piirteet.

2022 kevät: biologia – katso YTL:n vastaukset kokelaiden kysymyksiin

Kysy YTL:ltä päivän kokeesta.

Täältä näet keskiviikon reaalipäivän yo-kokeet ja hyvän vastauksen piirteet

Päivän yo-kokeet ja hyvän vastauksen piirteet.

Värikkäinä hohtavia mutanttikaloja karkaa luonnonvesiin – geneettisesti muokatuista akvaariokaloista tuli uhka ainutlaatuiselle biodiversiteetille

Seeprakalat on saatu loistamaan kirkkaissa väreissä ymppäämällä perimään geenejä muun muassa merivuokoista. Brasilian rannikkosademetsän jokiin kasvattamoista livahtaneet transgeeniset kalat haastavat kotoperäisen lajiston.

Viherhiukkasia varastava merietana yhteyttää kuin kasvi – lajien tutkimus voi vastata jopa elämän kehityksen suuriin kysymyksiin

Elysia timida -merietana syö levää ja sulattaa ravintonsa solut jättäen jäljelle vain viherhiukkaset. Laji upottaa hiukkaset omiin soluihinsa, joissa ne voivat yhteyttää kuukausia UV-säteiltä suojassa.

Ilmassa on kaikki merkit armottomasta hyttyskesästä – biologi on innoissaan: "Niitä riittää tosi paljon"

Valtava lumipeite takaa todennäköisesti paljon sulamisvettä. Niihin lammikoihin on hyttysten hyvä munia.

Viime hetken vinkit äikkään, matikkaan ja biologiaan - Abitreenien ig-liveillä kohti yo-koetta

Valmistaudu kokeisiin katsomalla Abitreenien IG-livet.

Kun skottilainen lammas löi olemassaolollaan koko maailman ällikällä – kloonauksen piti muuttaa lääketiedettä, mutta miten kävi?

Maailman kuuluisin lammas Dolly esiteltiin yleisölle tasan 25 vuotta sitten. Suomenlampaan ja dorset-rodun risteytys oli ensimmäinen aikuisesta solusta onnistuneesti kloonattu nisäkäs.

Suomalaisnuorten viisaudenhampaiden puhkeaminen on aikaistunut

Tuoreen tutkimuksen mukaan viisaudenhampaiden puhkeaminen suomalaisnuorilla on aikaistunut. Edelleen viisaudenhampaista suurin osa poistetaan, sillä useimmiten ne eivät mahdu suuhun.

2022 kevät: biologia

Biologian yo-koe ja oikeat vastaukset.

Kudosten kasvattaminen kuulostaa scifiltä, mutta Pekko Vasantola tekee siitä taidetta – näin laboratoriossa syntyy veistoksia ihmisen soluista

Pekko Vasantolan taideteoksissa huipputeknologia ja taide lyövät kättä. Aiemmissa teoksissaan hän on käsitellyt muun muassa tekoälyä ja ihmisten datalla tehtävää bisnestä.

Ihmisen poskesta löytyi uusi kerros purentalihasta

Tutkimusmenetelmien kehittyminen on mahdollistanut ihmisen anatomian tarkastelun yhä uusista näkökulmista. Vanhastaan tiedetty ei aina pidäkään paikkaansa.

Tutkijat aiheuttivat keinotekoisen sydänkohtauksen suorassa lähetyksessä – katso, mitä sydänsoluille tapahtuu

Tamperelaisen huippuyksikön tutkijat kehittävät monikudosmallia, jonka avulla voidaan tulevaisuudessa tarjota aiempaa henkilökohtaisempaa hoitoa sydänsairauksiin.

Merenpohja on uusi sienimetsä – levät ovat tulevaisuuden ruokaa, sanoo biologi Roosa Mikkola

Vihreää lautaselle? Mitä sanoisit kotimaisista levistä?

Suomi jalostaa havupuuta, joka sopeutuu ilmastonmuutokseen – tulevaisuudessa kuusen taimi kestää keväthallaa paremmin kuin ennen

Männyn uusi jalostussukupolvi on valmis monistettavaksi jo lähivuosina. Jalostuksella voitetaan aikaa, sillä omin päin luonto sopeutuu lämpenevään ilmastoon ja pidentyvään kasvukauteen hitaammin.

Maria teki lapsen yksin, mutta löysi sitten biologisen isän dna-testillä – Euroopasta löytyikin suuri laajennettu perhe, joka pitää nyt tiiviisti yhteyttä

Onko lahjasolulapsen etu tuntea luovuttaja jo nuorena?

Isot asiat mitkä muuttuu: Sielun peili

Silmät ovat sielun peili. Tarvitseeko niiden olla totta?

Vaasa aloittaa kolmannen rokotuksen antamisen immuunipuuteisille

Kolmas rokote annetaan voimakkaasti immuunipuutteisille eli heille joiden elimistön immuunivaste on sairauden tai sen hoidon vuoksi voimakkaasti madaltunut.

Täältä näet kaikki reaalipäivän yo-kokeet ja hyvän vastauksen piirteet – osallistu kyselyyn ja kerro, miten koe meni!

Katso päivän yo-kokeet ja hyvän vastauksen piirteet.

Abitreenien IG-live tarjoaa vastauksia biologian kokeeseen – katso live tallenteena

Abitreenien IG-live järjestetään biologian kokeesta.

Täältä näet keskiviikkona kaikki reaalipäivän yo-kokeet ja hyvän vastauksen piirteet – kerro, miten koe meni!

Katso päivän yo-kokeet ja hyvän vastauksen piirteet.

Katso Abitreenien uudet IG-livet biologian ja kirjoitustaidon yo-kokeista!

Biologian ja kirjoitustaidon koetta käydään läpi IG-livessä.

Luontokadosta huolestunut biologi päätti laskea kaikki pihansa lajit ja yllättyi: löytöjä on jo 500 – nyt hän antaa yhden neuvon pihan omistajille

Sienibiologi on aloittanut kotipihallaan miltei loputtomaksi osoittautuneen projektin: lajilaskennan. Laskenta etenee noin yhden lajin päivävauhdilla. Pihalta on löytynyt muun muassa äärimmäisen uhanalainen sienilaji.

Kaupungin ylläpitämä lähde on Suomessa harvinaisuus – jyväskyläläinen joogayrittäjä: “Lähdeveteen liittyy mielikuva luonnonmukaisuudesta ja puhtaudesta”

Jyväskylässä kaupunki ylläpitää Haukkalan ja Kaunisharjun lähteitä. Lähdeveden laatu tutkitaan kahden kuukauden välein. Haukkalan lähde on toistaiseksi käyttökiellossa veden mikrobiologinen laadun heikkenemisen vuoksi.

2021 syksy: biologia

Biologian yo-koe ja oikeat vastaukset.

Konesilmä auttaa tutkijoita kartoittamaan luonnon monimuotoisuutta avaruudesta käsin

Hyperspektrikameralla voi seurata luonnon tilaa tehokkaasti.

Haitalliseksi vieraslajiksi luokitellun kurtturuusun biologista torjuntaa testataan Lahdessa osana Luonnonvarakeskuksen tutkimusta vuosien 2021-2023 aikana.

Finnish study links specific genes to susceptibility of Covid complications

The study showed that blood type is not a factor in the severity of Covid-19 but a person’s genetic makeup contributes to susceptibility and response to infection.

Ulos pimeydestä: Ranskassa järjestetty eristäytymiskoe päättyi 40 päivän luolaelämän jälkeen

Kokeessa testattiin, miten ihmiset reagoivat, kun taju ajasta ja tilasta häviää. 15 vapaaehtoista vietti 40 vuorokautta luolassa Ranskan Pyreneillä.

Suomalaistutkimus löysi mekanismin, jolla Pandemrix-rokote laukaisi narkolepsian geneettisesti alttiilla henkilöillä

Nyt tiedetään, mikä rokotteessa mukana ollut virusproteiinin osa on autoimmuunireaktion taustalla.

Suomalaiset tutkijat löysivät nykyihmisen uuden salaisen aseen, jota neandertalinihmisellä ei ollut: 267 ainutlaatuista geeniä

Uusi löytö auttaa tutkijoiden mukaan ymmärtämään, miksi nykyihminen pystyi sopeutumaan ja syrjäyttämään neandertalinihmiset.

Ylen aamu tänään: Pitäisikö Suomen koronarokotusjärjestystä muuttaa ja millä perusteella? Katso lähetys tästä

Millaiset asiat kuormittavat ihmisten mieltä? Molekyylibiologi Mari Tervaniemi kirjoitti tietokirjan ihosta.

Mieliala voi vaikuttaa myös koronarokotuksen tehoon – positiivisuus voi vahvistaa immuniteettia

Tutkimusten mukaan pitkäaikainen huono mieliala voi vaikuttaa immuniteettiin heikentävästi.

Täältä näet psykologian, biologian ja filosofian yo-kokeet ja hyvän vastauksen piirteet – Vastaa kyselyyn ja kerro miten koe meni!

Reaalien kokeet ja oikeat vastaukset.

Täältä näet kaikki kevään 2021 yo-koepäivät

Kirjoitukset alkavat 16.3. ja päättyvät 7.4.

Edesmenneet sukulaiset voivat nyt vinkata silmää valokuvissa – tieteen lisäksi sukututkimusta vie eteenpäin tositelevisio

Kehittynyt tekoäly voi jo tunnistaa vanhan asiakirjan kirjoittajan käsialan perusteella.

Karjalaisten evakuointi ja kaupungistuminen muuttivat suomalaista geeniperimää – väestön sekoittuminen eri puolilla maata vauhdittui

Tuore tutkimus arvioi tarkasti yli 18 000 suomalaisen sukutaustat.

Tältä maistuu Suomessa myyntikiellossa oleva pihvi – Näyttääkö tulevaisuuden ruokalautanen tältä?

Euroopassa on tiukat säätelyt geenimuunnellulle ruoalle. Takaisin Pasilaan -podcastissa maistetaan myyntikiellossa olevaa geenimuunneltua kasvispihviä.

Analyysi: Mitä sometilillesi käy kun kuolet? Informaatiokuolema saattaa tulla ennen biologista kuolemaa

Kuka omistaa sinut kuolemasi jälkeen? Japanilaistutkija ehdottaa ratkaisua digitaaliseen pesänhoitoon, havainnoi toimittaja Heikki Valkama.

Ranuan eläinpuiston uusin asukas on jääkarhu Nord

Nordin matka tanskalaisesta eläintarhasta Lappiin taittui laivalla ja maanteitse.

Suomesta löytyi uusi koronavariantti – tartuttamiskyvystä ja rokotteen tehosta haetaan vasta tietoa

Variantti saattaa näkyä aiempia huonommin PCR-testeissä, kertoo sen löytänyt laboratorio. Professori pitää löydöstä merkittävänä.

2021 kevät: biologia

Biologian yo-koe ja oikeat vastaukset.

Kuopion eläinpuisto on ostanut Rauhalahden eläinpuiston

Yritys toimii ensi kesästä alkaen sekä Vehmasmäessä että Rauhalahdessa.

Study: Covid-19 antibodies last for more than six months

The finding adds optimism to the long-term protection provided by the coronavirus vaccines.

Prisma: Kiehtovat kissat – pörröisen lemmikin naukuminen herättää hoivavietin

Dokumentti villikissan kesyyntymisestä ihmisen lemmikiksi.

Nainen, mies, muu, mikä? Keskustelu sukupuolista on hankalaa – evoluutiobiologi määrittelisi termit selvemmin, THL painottaa moninaisuutta

Suomessa on vain yksi sana sukupuolelle, mutta se saa usein monia eri merkityksiä.