Uusimmat artikkelit
”Tämä pallo pyörii ötökkävoimalla”, muistuttaa biologi – kesän korvalla on hyvä muistaa tukea pölyttäjien puuhia
Kimmo Saarisen neuvo kotipuutarhureille on monimuotoisuus. Ampiaiskuningattaren tappaminen voi pelastaa suuremmalta yhdyskunnalta.
Mätänevät kyttyrälohet valtaavat Tenojokea ennennäkemättömään tahtiin – tutkija Aino Erkinaro selvittää, mitä siitä seuraa
Kolmannen polven biologi selvittää nyt, miten Venäjältä levinnyt vieraslaji vaikuttaa pohjoisen jokien ekosysteemiin.
Oulussa vaaditaan varastoihin kätketyille eläinmuseon näyttelyesineille uutta paikkaa
Eläinmuseota tukevan kirjelmän allekirjoittajien mielestä eläinmuseota tarvitaan niin tutkijoiden kuin yliopiston opiskelijoiden käyttöön. Se olisi myös lasten, nuorten ja aikuisten suosittu käyntikohde.
Pitkä liikuntatauko keski-iässä tyhjentää nopeat solut – ”Jännekudos ei välttämättä kestä sellaisia voimia”, toteaa liikunnan professori
Ihmisen nopeusominaisuuksien ja jänteiden heikkeneminen alkaa keski-iän koittaessa. Kangistumisen vauhti kiihtyy mikäli nopeita lihassoluja ja jänteitä ei rasiteta.
Rasittunut tomaatti voi huutaa apua äänellä, joka muistuttaa popcornin poksahtelua – tosin sinä et sitä kuule
Kasveja on totuttu pitämään mykkinä, mutta uuden tutkimuksen mukaan ne saattavat äännellä. Ääntelyllä on myös tarkoitus, arvelevat tutkijat.
Australiassa kehitettiin ihmisten sisällä parantavaa biomateriaalia printtaava robotti
Uuden Etelä-Walesin yliopistossa biolääketiedeinsinöörit kehittivät pienen, joustavan robotin, joka printtaa ihmisen sisällä vaurioihin parantavaa biomateriaalia.
2023 kevät: biologia – katso YTL:n vastaukset kokelaiden kysymyksiin
Jäin miettimään, oliko... Lähteekö paljon pisteitä, jos... Kuinka iso virhe on, jos... Tällä sivulla Ylioppilastutkintolautakunnan asiantuntija vastaa kirjallisesti kokelaiden kysymyksiin.
Ensimmäisen reaalikoepäivän kokeet ja hyvän vastauksen piirteet ovat julki – katso täältä oma aineesi
Päivän kokeet julkaistaan Abitreenien sivuilla koepäivänä klo 15.15 ja hyvän vastauksen piirteet noin klo 17.20.
Emeritusprofessori Heikki Henttonen on tutkinut myyriä yli 50 vuotta – suuri sopulivaellus vuonna 1970 oli sysäys ja sinetti hänen tulevaisuudelleen
Helsinkiläiselle Heikki Henttoselle jyrsijöiden tutkiminen on enemmänkin elämäntapa kuin työ. Hän on jäänyt eläkkeelle Luonnonvarakeskuksesta, mutta jatkaa lähes samaa rataa kuin ennenkin.
Sauli Vuoti on elektro-poppia esittävä muusikko, työelämäprofessori ja syöpätutkija – ”Äidin kuolema ajoi kehittämään uusia lääkkeitä”
Sauli Vuoti etsii ja kehittää työkseen lääkkeitä ja hoitoja syöpään. Rinnalla on kulkenut aina musiikki. Hänen yhtyeensä Auringon lapset levyttää elektro-poppia, lisäksi Vuoti luotsaa kahta suosittua podcastia.
Tutkimus: Valosaaste voi olla kohtalokasta kiiltomadoille, joiden loiste ja lisääntyminen on riippuvainen pimeydestä
Elämä maapallolla on sopeutunut siihen, että valoisaa päivää seuraa aina pimeä yö. Valosaasteen takia pimeys on kuitenkin hupeneva luonnonvara.
Mullistava tieto saimaannorpan perimästä vaikuttaa myös sen suojelustatukseen, uskoo tutkija
Geenitutkimus viittaa saimaannorpan olevan oma lajinsa. Yhä pohjoisempana tavattava hylje on edelleen erittäin uhanalainen.
Tutkijat huomasivat tarhamehiläisten eliniän puolittuneen 50 vuodessa – toukkia uhkaavaa tautia vastaan isketään odotetulla rokotteella
Tutkijat huomasivat, että mehiläisten elinikä laboratorio-olosuhteissa on puolittunut 1970-luvulta. Syy saattaa löytyä jalostuksen aiheuttamista perinnöllisistä ongelmista.
Maailmassa on yli 500 syväjäädytettyä ruumista, jotka odottavat herättämistä – yritykset etsivät ikuisen elämän salaisuutta
Ajatus ikuisesta elämästä on kiehtonut ja kalvanut ihmisiä aikojen alusta lähtien.
Ilman vettä ei olisi elämää – maapallon vesi on satumaisten sattumien summa
Veden keskeisyys toistuu myös luomismyyteissä ympäri maailman.
Pyöriikö koirasi pitkään ennen tarpeittensa tekemistä? Syynä voi olla koiran magneettiaisti
Eläimillä kilpikonnista lintuihin tiedetään olevan magneettiaisti. Ne käyttävät sitä muun muassa suunnistamiseen, mutta joskus myös suunnaltaan sopivan kakkapaikan löytämiseen.
Täältä näet torstain reaalipäivän yo-kokeet ja hyvän vastauksen piirteet
Päivän kokeet julkaistaan Abitreenien sivuilla koepäivänä klo 15.15 ja hyvän vastauksen piirteet noin klo 17.20.
Muisti toimii paremmin uloshengittäessä
Hermosolut aktivoituvat tehokkaammin, kun ihminen hengittää ulos ja sydämen syke on lepovaiheessa.

Tutkimus: Valaiden hittibiisit siirtyvät esittäjältä toiselle läpi laajan valtameren
Ryhävalaat oppivat toisten populaatioiden monimutkaiset laulut nopeasti ja tarkasti kuullessaan niitä muuttomatkojensa varrella. Yhtä mittavaa kulttuurivaihtoa tunnetaan vain ihmisiltä.
Joonas Konstigin kolumni: Tulevaisuus on täällä, ja se povaa huonoa lihaksille
Tekniikkaa pidetään luonnon vastakohtana, mutta itse asiassa tekniikka on ihmiseläimen luontoa: luonnossa kaikki eläimet välttävät ponnistelua. Inhimillistä meissä on halu rasittaa itseämme, Joonas Konstig pohtii.
2022 syksy: biologia
Biologian yo-koe ja oikeat vastaukset.
Haminan mursun elimistöön levisi suolistobakteereita – aiheutti verenmyrkytystilan
Professori Antti Oksasen mukaan edelleen näyttää siltä, että mursun varsinainen kuolinsyy on nälkiintyminen.
Biologian olympialaisista tuli mitali Polvijärvelle
Polvijärven lukion Jenni Ruokolainen on voittanut pronssia biologian olympialaisissa Armeniassa.

Sammakot voi tunnistaa äänestä ja 4 muuta hauskaa faktaa keväisistä kurnuttajista
Suomessa elää vakituisesti kolme alkuperäistä sammakkolajia. Lisäksi luonnossa tavataan kahta muuta lajia. Näin keväällä sammakot ovat talvihorroksen jälkeen aktiivisimmillaan.

Sienet juttelevat sähköimpulsseilla – tutkimuksessa havaittiin kymmeniä sanoja
Sienten kielen kääntäminen ei vielä onnistu, mutta sienirihmastoa pitkin kulkevat signaalit ovat liian säännönmukaisia ollakseen sattumanvaraisia, sanoo tutkija.
Metsäekologian tutkija kritisoi biologian yo-koetta asiavirheistä: "En ymmärrä, miten tämän tehtävän voi pisteyttää"
Jyväskylän yliopiston suojelubiologi ja metsäekologian tutkija Panu Halme sanoo, että yksi biologian ylioppilaskokeen osakysymyksistä pitäisi mitätöidä ja toiseen antaa nykytietoa vastaavat hyvän vastauksen piirteet.
2022 kevät: biologia – katso YTL:n vastaukset kokelaiden kysymyksiin
Kysy YTL:ltä päivän kokeesta.
Täältä näet keskiviikon reaalipäivän yo-kokeet ja hyvän vastauksen piirteet
Päivän yo-kokeet ja hyvän vastauksen piirteet.

Värikkäinä hohtavia mutanttikaloja karkaa luonnonvesiin – geneettisesti muokatuista akvaariokaloista tuli uhka ainutlaatuiselle biodiversiteetille
Seeprakalat on saatu loistamaan kirkkaissa väreissä ymppäämällä perimään geenejä muun muassa merivuokoista. Brasilian rannikkosademetsän jokiin kasvattamoista livahtaneet transgeeniset kalat haastavat kotoperäisen lajiston.

Viherhiukkasia varastava merietana yhteyttää kuin kasvi – lajien tutkimus voi vastata jopa elämän kehityksen suuriin kysymyksiin
Elysia timida -merietana syö levää ja sulattaa ravintonsa solut jättäen jäljelle vain viherhiukkaset. Laji upottaa hiukkaset omiin soluihinsa, joissa ne voivat yhteyttää kuukausia UV-säteiltä suojassa.
Ilmassa on kaikki merkit armottomasta hyttyskesästä – biologi on innoissaan: "Niitä riittää tosi paljon"
Valtava lumipeite takaa todennäköisesti paljon sulamisvettä. Niihin lammikoihin on hyttysten hyvä munia.
Viime hetken vinkit äikkään, matikkaan ja biologiaan - Abitreenien ig-liveillä kohti yo-koetta
Valmistaudu kokeisiin katsomalla Abitreenien IG-livet.

Kun skottilainen lammas löi olemassaolollaan koko maailman ällikällä – kloonauksen piti muuttaa lääketiedettä, mutta miten kävi?
Maailman kuuluisin lammas Dolly esiteltiin yleisölle tasan 25 vuotta sitten. Suomenlampaan ja dorset-rodun risteytys oli ensimmäinen aikuisesta solusta onnistuneesti kloonattu nisäkäs.
Suomalaisnuorten viisaudenhampaiden puhkeaminen on aikaistunut
Tuoreen tutkimuksen mukaan viisaudenhampaiden puhkeaminen suomalaisnuorilla on aikaistunut. Edelleen viisaudenhampaista suurin osa poistetaan, sillä useimmiten ne eivät mahdu suuhun.
2022 kevät: biologia
Biologian yo-koe ja oikeat vastaukset.
Kudosten kasvattaminen kuulostaa scifiltä, mutta Pekko Vasantola tekee siitä taidetta – näin laboratoriossa syntyy veistoksia ihmisen soluista
Pekko Vasantolan taideteoksissa huipputeknologia ja taide lyövät kättä. Aiemmissa teoksissaan hän on käsitellyt muun muassa tekoälyä ja ihmisten datalla tehtävää bisnestä.

Ihmisen poskesta löytyi uusi kerros purentalihasta
Tutkimusmenetelmien kehittyminen on mahdollistanut ihmisen anatomian tarkastelun yhä uusista näkökulmista. Vanhastaan tiedetty ei aina pidäkään paikkaansa.
Tutkijat aiheuttivat keinotekoisen sydänkohtauksen suorassa lähetyksessä – katso, mitä sydänsoluille tapahtuu
Tamperelaisen huippuyksikön tutkijat kehittävät monikudosmallia, jonka avulla voidaan tulevaisuudessa tarjota aiempaa henkilökohtaisempaa hoitoa sydänsairauksiin.
Merenpohja on uusi sienimetsä – levät ovat tulevaisuuden ruokaa, sanoo biologi Roosa Mikkola
Vihreää lautaselle? Mitä sanoisit kotimaisista levistä?
Suomi jalostaa havupuuta, joka sopeutuu ilmastonmuutokseen – tulevaisuudessa kuusen taimi kestää keväthallaa paremmin kuin ennen
Männyn uusi jalostussukupolvi on valmis monistettavaksi jo lähivuosina. Jalostuksella voitetaan aikaa, sillä omin päin luonto sopeutuu lämpenevään ilmastoon ja pidentyvään kasvukauteen hitaammin.
Maria teki lapsen yksin, mutta löysi sitten biologisen isän dna-testillä – Euroopasta löytyikin suuri laajennettu perhe, joka pitää nyt tiiviisti yhteyttä
Onko lahjasolulapsen etu tuntea luovuttaja jo nuorena?
Isot asiat mitkä muuttuu: Sielun peili
Silmät ovat sielun peili. Tarvitseeko niiden olla totta?
Vaasa aloittaa kolmannen rokotuksen antamisen immuunipuuteisille
Kolmas rokote annetaan voimakkaasti immuunipuutteisille eli heille joiden elimistön immuunivaste on sairauden tai sen hoidon vuoksi voimakkaasti madaltunut.
Täältä näet kaikki reaalipäivän yo-kokeet ja hyvän vastauksen piirteet – osallistu kyselyyn ja kerro, miten koe meni!
Katso päivän yo-kokeet ja hyvän vastauksen piirteet.
Abitreenien IG-live tarjoaa vastauksia biologian kokeeseen – katso live tallenteena
Abitreenien IG-live järjestetään biologian kokeesta.
Täältä näet keskiviikkona kaikki reaalipäivän yo-kokeet ja hyvän vastauksen piirteet – kerro, miten koe meni!
Katso päivän yo-kokeet ja hyvän vastauksen piirteet.
Katso Abitreenien uudet IG-livet biologian ja kirjoitustaidon yo-kokeista!
Biologian ja kirjoitustaidon koetta käydään läpi IG-livessä.

Luontokadosta huolestunut biologi päätti laskea kaikki pihansa lajit ja yllättyi: löytöjä on jo 500 – nyt hän antaa yhden neuvon pihan omistajille
Sienibiologi on aloittanut kotipihallaan miltei loputtomaksi osoittautuneen projektin: lajilaskennan. Laskenta etenee noin yhden lajin päivävauhdilla. Pihalta on löytynyt muun muassa äärimmäisen uhanalainen sienilaji.
Kaupungin ylläpitämä lähde on Suomessa harvinaisuus – jyväskyläläinen joogayrittäjä: “Lähdeveteen liittyy mielikuva luonnonmukaisuudesta ja puhtaudesta”
Jyväskylässä kaupunki ylläpitää Haukkalan ja Kaunisharjun lähteitä. Lähdeveden laatu tutkitaan kahden kuukauden välein. Haukkalan lähde on toistaiseksi käyttökiellossa veden mikrobiologinen laadun heikkenemisen vuoksi.
2021 syksy: biologia
Biologian yo-koe ja oikeat vastaukset.