Uusimmat artikkelit
Turo tuo kalalle kutupaikan – vanhat joulukuuset upotetaan jään alle Kokkolan edustalla
Pakkanen helpottaa turotapahtuman järjestämistä. Kuuset pääsevät suoraan jään alle.
Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu saivat puoli miljoonaa euroa lisärahoitusta vaelluskalojen kutu- ja poikasalueiden kunnostukseen
Pohjois-Pohjanmaalla kohteena ovat Livojoki ja Oijärveen laskeva Kivijoki, Kainuussa taas Kiantajärveen laskevat pienet purot.
Nilsiän Palonurmessa kunnostetaan koskia talkoovoimin, jotta taimen saisi kutupaikkoja
Tavoitteena on saada uhanalaiselle taimenelle lisää kutupaikkoja.
Ihmisen toiminta sotkee lukemattomien eläinlajien pariutumista – rehevöitymisen vaikutukset näkyvät Itämerenkin kalojen suvunjatkamisessa
Tuoreessa väitöskirjassa selvitettiin veden samentumisen vaikutuksia hietatokkojen lisääntymiseen.
Kansainväliseksi sensaatioksi noussut ankeriaanmäti on yhä mysteeri – koronavirus esti hollantilaistutkijoilta pääsyn Kotkaan
Tutkijoille ei ole vieläkään selvinnyt, miksi ankeriasnaaras laski mätinsä akvaariotalo Maretariumin altaaseen Kotkassa.
Vantaanjoki on noussut Suomenlahden parhaaksi taimenjoeksi – lähdevesipurojen varsi on hämmästyttävä, mutta tuntematon paratiisi
Vantaanjokeen on 1990-luvun loppupuolelta lähtien rakennettu satoja kutusoraikkoja taimenten lisääntymispaikoiksi. Samaan aikaan jätevesipäästöt jokeen ovat vähentyneet merkittävästi.
Arvokas purotaimen halutaan pelastaa Haapajärvellä – Lohijoen kunnostustyöt alkavat kesän aikana
Taimen saa uusia kutusoraikkoja. Jokiuomaa muokataan pienpoikasille sopiviksi elinalueiksi.
Jääkaapin kokoiset järkäleet siirtyvät koneella, mutta viimeiset kivet asetellaan käsin – taimen pääsee taas kutemaan Mämmenkoskeen
Kalojen nousu Kuhnamosta Keiteleeseen on ollut mahdotonta yli 50 vuotta. Nyt tie on taas auki.
Hauenpoikasista on nyt kova kysyntä, kun haukikannat taantuvat – tällainen on lypsetyn mädin matka järvien saalistajaksi
Haukien lisääntymistä tuetaan, koska kalan kutualueiden määrä on vähentynyt.
Laskiaispöytään kallista kaviaaria vai halvempaa hauenmätiä? Mätihullut herkuttelevat ympäri vuoden
Mäti on ajankohtainen herkku.
Backlash against hunt for evacuated al-Hol kids spawns anti-racism movement
Finland's "Silakat" movement is a nod to Italy’s anti-nationalist Sardines and aims to combat racism and hate speech.
Tutkijat matkustivat mätinsä altaaseen laskeneen ihmeankeriaan perässä Suomeen: ''Hollannissa tämä on ollut valtava uutinen''
Toiveissa on, että vielä jonakin päivänä ankeriaat saataisiin lisääntymään akvaario-olosuhteissa.
Haukikin tarvitsee suojelua - kutualueiden kunnostuksella kalojen määrä hurjaan kasvuun
Hauen poikastuottoa voi nostaa kutualueita kunnostamalla.
Siian kutuaika rauhoitetaan kalastukselta
Rauhoitusaika alkaa lokakuun puolivälissä.
Tornionjoen lohikuolemat on vaikea tutkittava – syy voi jopa jäädä arvoitukseksi
Lohikuolemien ja nousukalojen voimattomuuden syiden selvittämisessä on vielä monia epäselviä asioita.
Avara luonto: Elämää Norjan vuonoissa – Euroopan salaperäisimmät vedet kuhisevat värikkäitä olioita
Norjan vuonot ovat Euroopan salaperäisimpiä alueita.
Kalamaailmaa järisyttänyt ankerias paljasti aikeensa, kun sen silmät turposivat ja pää litistyi – samasta altaasta löytyi 10 kohtalotoveria
Akvaariotalo Maretariumin ankerias kohautti maailmaa viime viikolla, kun se pudotti mätimunansa altaaseen. Tutkijat ovat pitäneet tätä mahdottomana.
Ankerias pudotti pommin, kun se laski mätimunansa altaaseen Suomessa – tutkijat ympäri Eurooppaa ymmällään: "Sensaatio"
Luonnonvarakeskuksen tutkijat tulevat tekemään lisätutkimuksia Kotkan Maretariumin ankeriaille lokakuussa.
Jokien koskia kunnostetaan Muoniossa taimenia varten
Kunnostustettavat Kangos-, Särki-, Jeris- ja Pakajoket ovat entisiä uittoväyliä.
Oulun Hupisaarten puroissa kasvaa uusi taimenkanta – koekalastuksissa havaittiin myös siian poikasia
Oulun keskustan tuntumassa virtaavista puistopuroista pyritään saamaan vaelluskalojen kutu- ja elinpaikkoja.
Tuliko Vantaanjoen uudesta uomasta vaelluskalojen nousueste?
Vantaanjoki siirrettiin kesäkuussa uuteen uomaan Riihimäellä, mutta suunnitelmista unohtuivat vaelluskalojen tarpeet.
Hauki on ylivoimaista lähiruokaa ja hyödyllinen peto, joka syö särkikaloja. Viisi ihmistä kertoo, miksi hauki ansaitsee arvostuksemme
Viisi ihmistä kertoo, miksi hauki on heille tärkeä.
Kuha vai hauki – testaa, miten hyvin tunnet arvostetut petokalamme
Tunnetko hauen ja kuhan erot – testaa kalatietosi!
Kuhmon Kalahässäkässä panostetaan koskien kunnostukseen
Kalastuksen ohessa voi tänä viikonloppuna ottaa osaa myös kalakannan olojen parantamiseen Kuhmossa.
Lohi palaa kotiin hajun ja magneettiaistin avulla. Lisääntymisvietti saa sen vaeltamaan tuhansia kilometrejä
Tällainen on lohen taistelu vastavirtaa vastaan.
Viime keväänä Ulos luontoon -sarjassa autettiin luontoa – oliko siitä mitään hyötyä?
Miten kävi kalojen kutupuuhien ja kaakkurin pesinnän?
Ahvenet ovat löytäneet tänäkin keväänä Onkijärven kutualustoille
Pitkiä mätinauhoja löytyy paikoin jo runsaasti.
Tikkurilankosken padon purkutöitä valmistellaan
Padon purkamiseen tähtäävä työ aloitetaan tällä viikolla raivaamalla rantapuustoa.
Ullavanjoen kunnostus alkamassa Alikylällä
Myllykoskeen aiotaan tehdä muun muassa kutusorakkoa vaeltaville lohikaloille.
Kutupuuhat onnistuivat tänä syksynä Longinojassa aiempia vuosia paremmin
Suuri osa kutevista kaloista oli purossa syntyneitä luonnontaimenia eikä istutettuja kaloja
Lohen paluu Iijokeen sai vahvistusta – vanhasta luonnonuomasta löytyi villin lohen poikasia
Iijoen vanhasta luonnonuomasta alajuoksulta löydettiin sähkökalastuksessa nelisenkymmentä tämän kevään lohenpoikasta.
Kalastusmuseon akvaariossa asuvan Väiski-ankeriaan masennuksen syy selvisi: veri vetää Sargassomerelle kutemaan
Suomen vapaa-ajankalastusmuseon ankerias tuli sukukypsäksi nelikymppisenä ja muuttui alakuloiseksi. Nyt Väiski on päätetty laskea ensimmäiselle ja viimeiselle kutumatkalleen.
Miksi lohet muuttuvat pienemmiksi? Laaja suomalainen geenitutkimus etsii syitä maailmanlaajuiseen mysteeriin
Uusi tutkimus selvittää, miten ympäristötekijät ja ravinto vaikuttavat kalojen perimän kanssa kalojen kokoon ja sukukypsyyteen.
Kuha tarraa värikkäisiin ja rämiseviin vieheisiin – katso videolta kalastusoppaan vinkit jigaukseen
Kuha liikkuu eri tavalla eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina.
Etelä-Suomen paras kuhavesi takaa himoitulle kalalle kuturauhan – "Täällä oli jigaajia, jotka ottivat illan aikana kuhaa kymmenittäin"
Rauhoitus kieltää kiinteät pyydykset kuhan kutuaikana. Eväkkään varjelu on ollut tarpeellista, sillä Vanajavedelle on ostettu viehelupia ympäri maan.
Kutukoskien hävittäminen ja vaellusesteet uhkaavat kalojamme - nyt on aika auttaa!
Näin sinäkin voit auttaa kalojamme.
Jussi Viitalan kolumni: Ihmisen ja luonnon suhde on esillä pienessä Turkimusojassa
Luonnonsuojelu on kaksijakoista. Monesti siinä painitaan pienten paikallisuhkien kanssa, mutta samalla kokonaisuus paljastaa ihmisen suhtautumisen luontoon, kirjoittaa Jussi Viitala.
Taimenet vierastavat vielä Korpelan kalatietä – "Se on näitä mysteereitä, joita luonto luo"
Suurin toivein rakennettu Korpelan kalatie Lestijoella on ollut vielä pettymys. Taimenet eivät ole löytäneet joko kalatielle tai koko jokeen.
Harjus ja lohi lisääntyvät hyvin suojellussa Ounasjoessa
Koskiensuojelun suurjokiin kuuluva Ounasjoki tuottaa nykyään hyvin villiharjusta. Asiantuntijoiden mielestä taimenkantoja parantaisi Ounasjoen sivujokien kutupaikkojen kunnostus.
Tornionjokeen on noussut tänä kesänä 40 000 lohta – määrä on odotettua pienempi
Edelliskesäiset Tornionjoen lohikuolemat eivät ole näyttäneet vaikuttaneen lohenpoikasten määrään. Luonnonvarakeskuksen mukaan tämä käy ilmi alustavista sähkökalastuksella saaduista tiedoista. Lohennousu Tornionjokeen jäi vaisuksi ennätyskesiin verrattuna.
Kullankaivajien pumput pettivät Lemmenjoella – Joki jälleen sameana
Lapin Kullankaivajain Liitto tiedottaa, että kullankaivualueiden pumppurikkojen vuoksi sameaa vettä on päässyt Lemmenjoen pääuomaan.
Muikku kutee pimeässä – yksi kala voi paritella sata kertaa
Jyväskylän yliopiston tutkijat onnistuivat ensimmäistä kertaa kuvaamaan muikun lisääntymisrituaalit yksityiskohtaisesti.
Kutuolot paremmiksi, niin uhanalainen järvitaimen elpyy
Rautalammin reitillä koskiin on lisätty pienpoikaiskivikkoa ja kutusoraikkoa edistämään taimenen lisääntymistä.
Yöpakkaset tappoivat osan sammakonkudusta – aikuiset loikkijat kyllä pärjäävät
Kylmä kevät on poikkeuksellisen hankala myös sammakoille.
Järvilohen kutupesät voivat hyvin Ala-Koitajoella – lohenpoikaset kuoriutuvat jäiden lähdön jälkeen
Erittäin uhanalainen lohilaji on ollut istutusten varassa.
Taimenen kutu Vuoksessa on osittain epäonnistunut – näkyy taimensaaliissa 4–5 vuoden päästä
Osa Vuoksen varren kutupaikoista Imatralla jäi patotöiden takia veden pinnan yläpuolelle ja kuivui.
Hiitolanjoen Kangaskoski ruuhkautui kutevista järvilohista – pieni alue vaikeuttaa lisääntymistä
Kangaskoskella laskettiin kutupesiä ensimmäisen kerran viime syksynä.
Konneveden syvyyksissä elää erikoinen madekanta
Konnevesi-järvessä elää kaksi madekantaa. Toinen niistä kutee syvässä ja myöhään.