Uusimmat artikkelit
Lapin lämpötila voi nousta yhden sukupolven aikana monella asteella: vaikutus luontoon ja elinkeinoihin on merkittävä
Jos kasvihuonekaasujen kasvua ei hillitä lainkaan, pahimmillaan lämpötila voi 50 vuodessa nousta Lapissa lähes seitsemän astetta esiteolliseen aikaan verrattuna.
Korkeasaaren tuntemattomat manulit pääsivät tänä vuonna Kissojen yön parrasvaloihin
Lipputuloista ohjattiin nyt rahaa maailman manuleille amurinleopardien ja amurintiikerien sijaan. Niiden elinalueet ovat Venäjällä, eikä suojeluhankkeille voida siksi nyt siirtää varoja.
Metsäteollisuus antaa nipun lupauksia metsien monimuotoisuuden lisäämiseksi
Muutaman vuoden takaisen uhanalaisuusraportin mukaan 833 metsälajia eli yhdeksän prosenttia arvioitiin uhanalaisiksi.
Suomen metsille elintärkeät käävät ovat vaarassa – uhanalaisimpia lajeja elvytetään nyt siirtoistutuksilla
Monet käävät ovat riippuvaisia lahopuusta, joka on huvennut talousmetsistä. Kaikista uhanalaisimpia lajeja elvytetään nyt siirtoistutuksilla.
Kerrankin näin päin: sukupuuttoon kuolleeksi luultu lintu on palautumassa luontoon Uudessa-Seelannissa
Vuonna 1948 uudelleen löydetyn takahen eli isosulttaanikanan lajikanta kasvaa noin kahdeksan prosentin vuositahdilla.
Kainuusta löytyi uusi raakkupuro Suomussalmelta - pohjoisten jokien kunnostus sujuu suunnitellusti
Suomussalmen raakkupuron jäljille päästiin yleisövihjeen perusteella. Jokihelmisimpukka on erittäin uhanalainen laji, jota esiintyy Suomessa noin 150 kohteessa. Harva niistä on elinvoimainen.
Kalifornianpyöriäinen on vaarassa kuolla sukupuuttoon – syynä kiinalaisten himoitsema ”meren kokaiini”
Meksikolaiset huumekartellit ja kiinalaiset rikollisjärjestöt johtavat laitonta kalastusta Kalifornianlahdella. Tuottoisaa toimintaa on vaikea saada loppumaan korruption, ahneuden ja köyhyyden takia.
Lintukanta Merenkurkun saaristossa on elpynyt pienpetopyynnin ansiosta
Alueen lintukannat olivat heikentyneet 2000-luvulle tultaessa. Nyt tehdyt toimenpiteet ovat purreet, ja moni lintulaji on palannut saarille pesimään kun vieraspedot on poistettu.
Seitsemän hämähäkkiapinan poikasta yritettiin salakuljettaa Meksikosta pienessä repussa
Hämähäkkiapinat lasketaan 25 uhanalaisimpien kädellisten eläinlajien joukkoon. Uhanalaisten lajien salakuljetuksen lasketaan olevan neljänneksi suurin rikollisten tulonlähde.
Luontoa ennallistetaan taas pala kerrallaan niittotalkoissa – vapaaehtoisille tarjolla kolmen perinneniityn kunnostustalkoot Oulun seudulla
Niittotalkoilla pyritään säilyttämään perinnemaiseman erityistä lajistoa. Luonnonsuojeluliiton paikallinen piiri järjestää ensimmäiset kesän talkoot Muhoksen Tikanlantossa heinäkuun loppupuolella.
Rantarakentaminen ja ruoppaukset heikentävät rannikon fladoja ja kluuveja – Metsähallitus kerää tietoa laguuneista
Laguunit ovat ainoa Itämeren luontotyyppi, jonka tilaan voidaan vaikuttaa nopeastikin suojelulla ja paikallisilla ennallistamistoimenpiteillä. Ennalistamishanke kestää kahdeksan vuotta.
Ankeriaan rauhoitusaika muuttui – merialueilla enää vain kaupallinen kalastus on sallittu heinäkuussa
Sisävesillä vapaa-ajankalastajatkin saavat pyytää ankeriasta heinäkuussa.
Rantaniittyjä kunnostetaan laidunnuskuntoon kolminkertainen määrä viime vuoteen verrattuna Närpiöstä Kokkolaan
Umpeenkasvaneiden rantaniittyjen raivauksella ja laidunnuksella toivotaan elvytettävän uhanalaisia lintulajeja ja asveja.
Kotkassa siirrettiin erittäin uhanalainen sammal koulutyömaan alta, vaikka kasvin selviytymisestä ei ole takeita
Karhulaan rakennettavan uuden alakoulun metsikössä on puunkanto, jossa kasvaa erittäin uhanalaista lahokaviosammalta.
Lapissa suojellaan niin harvinaista perhosta, että edes sen nimeä ei saa kertoa julkisuuteen
Kyseessä on erityisesti ja kiireellisesti suojeltava perhoslaji, joka on äärimmäisen uhanalainen. Koko Pohjoismaissa sitä on tiettävästi havaittu vain muutamilla paikoilla.
Säkylästä löytyi kadonneeksi luultu uhanalainen kuoriainen – tavattu samalla alueella viimeksi 60 vuotta sitten
Ajuruohokuoriainen oli havaittu viimeksi ja ainoan kerran Suomesta vuonna 1964, silloinkin Säkylänharjulta. Ruotsista ja Norjasta lajia ei tunneta ollenkaan, ja Tanskasta se on hävinnyt.
Ajattelemattomat retkeilijät tuhosivat harvinaisen kämmekän kasvupaikan Kolilla – Metsähallitus joutuu sulkemaan polkuja
Lehtometsien lajit ovat erityisen herkkiä tallaamiselle. Metsähallitus kehottaa käyttämään kansallispuiston avoinna olevia polkuja, jotta luonto pääsee toipumaan.
Kalastuskielto piinaa suosittua kala-apajaa jo lähes joka kesä: Vihavuodenkosken vesi lämpiää liikaa
Hauhon Vihavuodenkoski on yksi Etelä-Suomen suosituimmista kalastuskoskista. Hellejaksot aiheuttavat kuitenkin yhä useammin kalastuskieltoja liian lämpimien vesien vuoksi.
Uhanalaisia lettoja uhkaa umpeenkasvu, ja siksi niiden kartoitus on tehtävä pian
Isoa osa letoista on raivattu ja ojitettu pelloiksi tai metsämaaksi. Nyt letoilla elävät uhanalaiset lajit yritetään pelastaa etsimällä myös ennallistettavia ja suojeltaviakin suokohteita.
Erittäin uhanalaisen tummaverkkoperhosen elinympäristöt halutaan löytää – 250 kohdetta kartoitetaan tänä ja ensi vuonna
Tummaverkkoperhosta on havaittu ainoastaan yhdellä alueella Pohjanmaan eteläosissa, Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa sekä Pirkanmaalla ja maan kaakkoisimmassa osassa.
”Suomen luonto tässä moi!” – chattaa hetki Suomen luonnon kanssa
Suomen luonnolla menee melko huonosti, mutta tilanne ei ole toivoton. Tässä viestiketjussa luonto kertoo miten voit auttaa.
Sukupuuton partaalla olleelle metsäpeuralle on onnistuttu perustamaan kaksi uutta kantaa Suomeen – taustalla seitsemän vuoden kova työ
Viimeksi metsäpeurakantaa on elvytetty Suomessa Metsähallituksen toimesta yli 40 vuotta sitten. Tällä kertaa luontoon palautettujen peurojen määrä onnistuttiin tuplaamaan.
Keväthangilta ei löytynyt ainoatakaan ahman jälkeä – metsähallitus on huolissaan ahmakannan on heikentymisestä pohjoisessa
Suurpetojen aluelaskentoja on toteutettu keväisin 1990-luvulta lähtien, Metsähallituksen mukaan talviaikaista seurantaa tarvittaisiin enemmän.
Isojoen uomiin on istutettu jopa 125 000 raakunpoikasta – nyt tutkijat seuraavat, miten vuoden ikäiset poikaset ovat selvinneet
Jokien pohjissa elävä raakku eli jokihelmisimpukka oli aikanaan todella yleinen ja hyödyllinen vesien puhdistaja. Nyt erittäin uhanalaista lajia elvytetään Lapväärtin Isojoella.
Ähtäristä lähtee visenttinuorukainen vapaaksi Romanian vuoristoon – intendentti: ”Luontoon palauttaminen ei ole ihan jokapäiväistä”
Eläinten palauttamiset luontoon ovat harvinaisia. Nyt Ähtärin eläinpuisto palauttaa yhden visentin Romaniaan luontoon palautusprojektin osana ensi vuonna.
Tunturipöllö on Suomen hurmaavin lintu
Ihmisiä viehättävät tutkimuksen mukaan eniten petolinnut tai pienikokoiset ja värikkäät lajit.
Lopen Komion luonnonsuojelualueella ennallistetaan paahderinteitä polttamalla kasvillisuutta
Moni avoimia ja paahteisia elinympäristöjä tarvitseva laji on muuttunut uhanalaiseksi, koska metsäpaloja torjutaan tehokkaasti ja alueet kasvavat umpeen.
Harvinainen näky tallentui videolle helsinkiläismetsässä: pesästään kurkistaa liito-orava, jolla on yllättävää valtaa
Liito-oravat viihtyvät urbaaneissakin ympäristöissä, mutta niille sopivien elinympäristöjen määrä pienenee koko ajan.
Saimaannorpan kivellä lekottelusta on leppoisuus kaukana – norpan ajaa kivelle karvanvaihto, joka on kova ja stressaava urakka
Maailman luonnonsäätiö eli WWF avaa 9.5.2023 suositun Norppaliven, jossa voi seurata uhanalaisten saimaannorppien keväistä karvanvaihtoa. Viime vuonna Norppalive keräsi miljoonia katselukertoja.
Pohjois-Karjalasta on löydetty kaksi Suomelle uutta hyönteislajia
Metsähallituksen hankkeessa on tehty hyönteisten lajikartoituksia ja seurantoja muun muassa Lieksan Ruunaalla ja Ilomantsin Koitajoella.
Oulangalta on löytynyt ainakin yksi uusi ryhäkärpäslaji, ja löytöjä voi tulla vielä lisää
Metsähallituksen lajistokartoituksissa on löytynyt lisäksi lukuisia sellaisia kärpäslajeja, joita on tavattu Suomessa ainoastaan 1–5 kertaa aiemmin.
Kuhmosta löytyi erittäin uhanalainen kaarnakuoriainen, pikakirjoittaja – viimeksi laji havaittiin Suomessa 20 vuotta sitten
Pikakirjoittaja on vanhan metsän laji, joka katosi lähes koko Suomesta viime vuosisadan aikana. Nyt sen havaittiin esiintyvän yhä Elimyssalon Natura-alueella.
Luvaton moottorikelkkailu häiritsee uhanalaisten petolintujen pesintää – jo lyhyt poissaolo riittää munien kylmettymiseen
Metsähallitus on havainnut tänäkin vuonna useiden kotkan pesien läheisyydessä moottorikelkkojen jälkiä.
Video: Gepardi sai pentuja Intiassa ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin
Gepardit hävisivät Intiasta runsaat 70 vuotta sitten. Intian hallitus haluaa palauttaa kannan. Sitä varten Intiaan on tuotu gepardeja eteläisestä Afrikasta.
Uhanalaisen jokihelmisimpukan suojeluun uutta potkua: nopeutettu kasvatus tuo toivoa raakun pelastumisesta
Raakun toukkien kehitystä onnistuttiin nopeuttamaan Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa huomattavasti. Lajin luontainen lisääntyminen on hyvin heikkoa muun muassa isäntäkalojen vähäisyyden vuoksi.
Suomi alkaa pian rajoittaa metsästysmuistojen tuontia – tällaista on trofeemetsästys, joka herättää voimakkaita tunteita
Uusi luonnonsuojelulaki kieltää uhanalaisten lajien metsästysmuistojen eli trofeiden tuonnin Suomeen. Metsästysmatkailu Afrikkaan jatkuu siitä huolimatta.
Saimaannorpan pesimärauha alkaa – norpille kolattu jopa 250 apukinosta
Epävakaat talviolosuhteet hankaloittavat norppien pesintää. Pesimärauhan turvaamiseksi paikalliset vapaaehtoiset ovat kolanneet Saimaan alueelle apukinoksia.
Luonnossa on tiettyjä eläimiä, joiden varassa on suuri osa ekosysteemistä
Kaikilla lajeilla on luonnossa jokin tarkoitus, mutta jotkut lajit ovat tärkeämpiä kuin toiset. Avainlajien suojelussa on saatu pieniä voittoja luontokadon suitsimiseen.
Erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka keskeytti australialaisyhtiön kultakaivossuunnitelmat
Kaivosyhtiö Newpeak Finland on hakenut lupaa malminetsintään kaikkiaan seitsemässä kohteessa Pirkanmaalla. Jokaisesta on valitettu hallinto-oikeuteen.
Nokian luonnonsuojelualueilta poistetaan varjostavia kuusia – tarkoituksena on elvyttää arvokasta lehtolajistoa
Kuusien poistosta hyötyy erityisesti pähkinäpensas.
Uhanalainen maakotka voi estää tuulivoimapuiston – Metsähallitus laati julkaisun käytännöistä, miten tämä tulee huomioida suunnitellussa
Pohjois-Suomessa suunnitellaan tuulivoimapuistoja jopa maakotkien reviireille. Metsähallitus on laatinut ohjeita miten ottaa huomioon maakotkan reviiri.
Naalin suojelussa on saatu hyviä tuloksia Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteistyöllä – viime kesänä löytyi 762 pentua
Metsähallituksen mukaan naalin suojelutyötä pitää kuitenkin systemaattisesti jatkaa, koska esimerkiksi lämpenevä arktinen ilmasto on uhka elpyvälle naalikannalle.
Auringon paahteeseen tottuneiden kasvilajien ympäristöjä hoidetaan Hämeenlinnassa
Luonnonhoitotöitä tehtiin uhanalaisten kasvilajien ja muun harjukasvillisuuden kasvupaikoilla ja niiden läheisyydessä.
Erikoiset puut maailmalta ovat kuin tieteiselokuvasta – yksinäinen sitkankuusi voi auttaa ratkaisemaan ilmastokriisiä
Maailmassa on lukuisia ihmeellisiä puulajeja, jotka ihastuttavat ulkonäöllään sekä ihmeellisillä kyvyillään selviytyä karuissakin olosuhteissa.
Eduskunta sai oman nimikkonorpan – Rouva Puhemies on synnyttänyt ainakin kaksi kuuttia
Nimikkonorpan toivotaan lisäävän norppatietoutta.
Tästä on kyse loppusuoralle kääntyvissä YK:n luontoneuvotteluissa – nuoret haluavat turvata tulevaisuutensa
YK:n luontokokouksessa Montrealissa yritetään saada sopu siitä, miten ihmiset ja luonto voisivat elää sopusoinnussa. Sopimusluonnoksen mukaan 30 prosenttia maapallosta oltaisiin suojelemassa.
Korkeasaaren tiikerikolmoset ovat ryhtyneet tutustumaan maailmaan – katso videolta, kuinka ne telmivät lumessa
Korkeasaaren eläintarhassa syntyi elokuun lopulla kolme erittäin uhanalaista amurintiikeriä. Ne eivät ole pakkassäistä moksiskaan, sillä laji on tottunut ääriolosuhteisiin.
Kadonnut kimalainen kertoo luontokadon tarinaa Montrealissa – tutkija: ”Luontoa ei voi ymmärtää, jos ei tunne sen historiaa”
”Kun puhumme kantojen maailmanlaajuisesta hupenemisesta, asettaisin hyönteismyrkyt listan kärkeen”, sanoo professori Colin Favret Montrealin yliopistosta. Kaupunki isännöi kansainvälistä luontokokousta.
Dugongit eli merenneidot ja abalone-simpukat ovat nyt sukupuuton partaalla
Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN kertoo suuren merinisäkkään ja muiden merenelävien huonontuneesta tilanteesta. Ylikalastus, ilmastonmuutos ja saastuminen ovat monen lajin ahdingon syynä.
Harvinaisen jokihelmisimpukan elinpiiri rauhoitetaan Taivalkoskella – Pentti Linkolan perustama luonnonperintösäätiö osti alueen suojelukohteeksi
Luonnonperintösäätiö on ostanut Taivalkoskelta Metsäkylän läheltä joenvarsikiinteistön, joka sijaistee jokihelmisimpukan elinpiirin ympärillä.