Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Ruokaharrastaja: "Lihan grillaaminen on nähty" – moni ostaa nyt pihalle pitsauunin ja hifistelee taikinan hydraatioprosentilla

Pitsauunit saattavat loppua kaupoista jo alkukesästä. Täydellinen pitsa vaatii päivien valmistelun.

Ranskalaiskokin viisi vinkkiä onnistuneeseen hapanjuurileivontaan

Hyvään leipään tarvitaan vain jauhoja ja vettä.

Tänä vuonna tuunataan myös joulutorttujen taikinaa – katso reseptit salmiakki- ja suklaajoulutortuille!

Puoli seitsemän päätti yhdistää joulutorttuihin suomalaisten suosikkimaut.

Tunnetun arkkitehtikolmikon ateljee ja asunto oli ilon, rakkauden ja hyvän ruuan talo – Nykypäivänä sen elämästä saisi meheviä lööppejä

Vieraanvaraisessa Hvitträskissä kävi paljon väkeä, muun muassa Jean Sibelius ja Akseli Gallen-Kallela olivat vakiovieraita.

Havaintoja ja mauttomia mielteitä

Mieli miettii kun sei muutakaan osaa.

Onko taikinajuurella tehty leipä parempaa kuin hiivalla nostatettu? – Tutkimustulokset terveysvaikutuksista vielä vähäisiä

Ennen juurileipä oli suosiossa, koska se paransi säilyvyyttä. Nyt taikinajuuri symboloi hitaita arvoja.

Uunituore leipätrendi: vaaleaa leipää leivotaan Suomessa nyt hapanjuureen

Juureen leivottu vaalea hapanleipä houkuttelee yhä useampia suomalaisia kotiuunin ääreen. Mutta miksi?

Leipäjuuresta tuli perheenjäsen, koska moni leipoo vastapainoa kiireiseen arkeen – "Jos haluaa onnistua, leivälle on annettava sielunsa"

Yhä useampi ajattelee leivästä samalla tavalla kuin aiemmat sukupolvet: siihen ei tarvita mitään jauhoja, vettä ja suolaa kummempaa. Perinteinen hapanjuurileipäleipominen on voimakkaasti kasvava ilmiö, joka houkuttelee etenkin nuoria miehiä uuniin ääreen.

Rullakepappi oli forssalaisten vastaus ruistuunauskisassa – voitto tuli

Forssalaiset yhdeksäsluokkalaiset kehittivät kotitaloustunnilla ruiskepapin. Syntyi moderni, ruokaisa ja rukiinen ruoka Suomi 100 -hengessä.

Riitta Rantanen leipoo ruisleipää taikinajuuresta, joka on vanhempi kuin itsenäinen Suomi

Varpulan tilan emännän kursseilla on käynyt viime vuosina jo yli 800 perinteisestä ruisleivästä kiinnostunutta.

Eteläpohjalaisten maakuntaleipä syntyy joka syksy nauriista – leipomistaito kulkee suvussa

Syksyisin pohjalaiset menevät naurisleivästä hurmioon. Pohjalainen kansa jonottaa tuota herkkua myyjäisissä ja aina se loppuu kesken. Siksi sitä täytyy oppia tekemään itse.

Kuka toi Suomeen yhden vanhimmista ruisleipäjuurista, vanki vai sotilas? Tarina vie Venäjälle

Ennen vanhaan ruisleipäjuurta annettiin mukaan niille, jotka lähtivät talosta maailmalle. Kajaanissa on noin satavuotias leipäjuuri, joka voi olla kahden juuren yhdistelmä.

Maailman parhaat pelmenit leivotaan Uralilla – katso video ja resepti

Kävimme tutustumassa Uralin alueella, kuinka syntyy venäläisten rakastama perinneruoka.

Kokemattoman kotileipurin ei kannata säveltää – "Siitä ei tule kuin mielipahaa"

Moni herkkä leivonnainen menee pilalle, jos leipuri osaamattomuuttaan muuttaa reseptiä.

Näillä nikseillä piparkakkutalo pysyy ehjänä: Notkeutta leivontaan ja taikina jääkaappiin

Kymmeniä vuosia piparkakkutaloja rakentanut leipuri uskoo salaisuuden löytyvän taikinasta. Modernimpi leipuri luottaa jääkaapin taikaan.

Janne Ahosen juhlakilpailusta pannukakku - "Paljon petrattavaa"

Janne Ahosen juhlakilpailun saalis jäi laihaksi mäkihypyn maailmancup-avauksessa Rukalla.

Isät ottivat ilon irti arkikokkailusta

Pienellä suunnittelulla ja ennakkovalmisteluilla arkisesta ruuanlaitosta voi tulla hauskaa, vakuuttavat kokkaavat isät Joonas Hämäläinen ja Serko Rantanen.

Patonginsyönti vähenee Ranskassa – silti moni ei voisi kuvitella ateriaa ilman leipää

Patonkia syödään Ranskassa nykyään vain kolmannes siitä, mitä vielä 50 vuotta sitten. Viime vuosina kulutusta on vähentänyt myös Yhdysvalloista Ranskaan rantautunut gluteenin välttely.

Nosterieska on Keski-Suomen tuntematon perinneleipä

Sattuuko olemaan ylijääneenä litra kaljansakkaa? Pyöräytä siitä Keski-Suomen perinneleipä nosterieska.

Noin 1 500 hillomunkkiin tarvitaan 15 litran taikina – ja ripaus onnellisuutta

Sotilaskodin leipomon taikinakone vaivaa jopa 120 litran munkkitaikinan. Pelkkä resepti ei takaa onnistunutta lopputulosta. Vasta oikeat raaka-aineet sopivassa suhteessa otolliseen tekotapaan yhdistettynä tuottavat tulosta. Onnellisuudesta ja rakkaudestakaan ei ole haittaa.

Liisa leipoi päiväkodin lapsille 170 munkkia

Lappeenrannan Tirikan päiväkodin emäntä Liisa Tirronen tuli perjantaiaamuna työpaikalleen aamulla jo kello 3.15. Urakkana oli paistaa lapsille 170 munkkia.

Tuliko pitsa vai pannukakku? Luonto yllättää leipurintaidoillaan

Kyrönjoella Etelä-Pohjanmaalla on hämmästelty ja ihasteltu viime päivinä pitsan näköisiä jäämuodostelmia. Paremmin ilmiö tunnetaan nimellä pannukakkujää.

Joululimput saavat seuraansa kravekyrsän

Jalasjärveläinen Ritva Pentinmäki kaataa kolmen litran limpputaikinan leipomapöydälle. Piimään leivottu taikina on saanut jouluiset mausteet: anista, fenkolia ja pomeranssinkuorta. Näppärissä käsissä syntyy ensin ”emooksia”, jotka leipuri pyöräyttää limpuiksi ja laittaa limppujen viereen paistumaan vielä sen kravekyrsänkin. Mitä ihmettä Jalasjärvellä nostetaan joulupöytään?

Virpi ja Kati irtisanoutuivat pullaunelmien vuoksi

Laukaalaiset Virpi Kilpeläinen ja Kati Tuunainen ovat tehneet sen mistä monet vain haaveilevat. Naiset luovat rakkaan harrastuksen pohjalta itselleen uutta uraa. Edessä on taikinantäyteinen arki.

EU:n ruoka-apukassin sisällöstä syntyy monenlaista sapuskaa

Monille suomalaisille lokakuu on tarkoittanut  Maatalousviraston kautta kanavoitua EU:n ruoka-apukassia. Muovipussista löytyy jauhoja, hiutaleita, makaronia, lihasäilykettä, hapankorppuja, mysliä, valmisateria-aineksia, hernekeittoa ja maitojauhetta. Kotitalousneuvoja Eija Tuukkanen Martoista kokosi kassin sisällölle muutaman kokkausvinkin.

Korppujen valmistus kuivahtamassa –  osa jatkaa sitkeästi sämpylän sokeroimista

Huippuvuosina Suomessa toimi toistakymmentä korpputehdasta. Kaikki eivät ole lopettaneet kokonaan, vaan ovat siirtyneet muihin tuotteisiin. Vaikka korput ovat nykyään jääneet leipomoissa lähes sivutuotteeksi, niille riittää kuitenkin kysyntää.

Ruisleivän sydän on leivänjuuri – makua voi vaihdella monella eri keinolla

Ruisleipä kuuluu monen suomalaisen arkeen. Jos vielä 50 vuotta sitten oli tarjolla vain muutama ruispohjainen leipävaihtoehto, niin tänä päivänä on ostajalla jo valinnan vaikeutta. Ruisleivälle on olennaista leivänjuuri, joka on tärkeä niin kotileipojalle kuin pienleipomollekin.

Taikinajuuressa on vuosisatoja vanhaa mystiikkaa, jossa kuunkierrollakin on merkitystä

Taikinajuureen leipominen oli ennen ainoa tapa saada taikina kohoamaan, koska hiivaa ei vielä tunnettu. Samalla leivästä tuli aina saman makuista. Hiivojen ja bakteerien merkitys selvisi vasta paljon myöhemmin. Satoja vuosia vanhoja ja perinteikkäitä taikinajuuria varjellaan tiukasti, mutta samalla myös jaetaan eteenpäin.

Mökkimurtojen rikosvyyhdissä syytteet – anastetun omaisuuden joukossa wc-pönttö, taikinatiinu ja pahvirasiallinen patruunoita

Rikosvyyhtiin liittyy useita mökkimurtoja Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Etelä-Savon alueilla. Vastaajat saivat lisäksi syytteet muun muassa huumausainerikoksista.

Piirakkaa ei saa nipistää – "koskeehan se sinuakin, jos nipistetään"

Karjalanpiirakan teko on tarkkaa hommaa. Piirakan ryppyjä ei saa nipistää vaan ne pitää painaa sormilla aaltomaisiksi.

Martat ottivat varaslähdön juhannukseen – näin teet chorizomakkarapihvejä

Juhannnus ja makkara kuuluvat olennaisesti yhteen. Martat venyttävät makkaraa tänä juhannuksena hieman eri suuntaan. Chorizomakkarapihveissä yhdistyvät espanjalaiset maut ja suomalainen keskikesän juhla.

Suklaaviipaleleivät, helpoin tapa tehdä makeaa kevään juhlapöytään

Reilu viikko enää kevään juhliin. Pöydässä pitää olla monenmoista herkullista. Suklaaviipaleleivät ovat helppo tehdä ja makea syödä. Kannattaa kokeilla.

Asuntonäytössä odotti yllätys – talo täynnä taikinaa, isäntä maistissa ja housut nilkoissa

Kaikki myyntikohteet eivät aina ole kuin kiinteistökuningattaren tv-ohjelmasta. Kiinteistönvälittäjien mukaan asunnon kunto ei ole aina suurin ongelma, vaan yleinen siisteys.

Pekonimunkit kruunavat vapun! – Näin niitä tehdään

Vappu on jo ovella. Vappuna pitää saada makeita munkkeja. Vappuaamuna monilla sen sijaan tekee kovan siman juomisen seurauksena mieli suolaista. Pekonimunkit ovat vappuaamun pelastus.

Blinit ovat trendiruokaa yhä vahvemmin – hyvällä blinillä on salaisuus

Venäläisen keittiön yksi vanhimmista ruokalajeista vetää suomalaisravintolat täyteen sydäntalvella. Blinipöydissä vierähtää aikaa jopa useita tunteja.

Voiviikot ovat alkaneet – trendikkään pikaruuan eli blinin avulla laskeudutaan paastoon

Blini on yksi venäläisen keittiön perinteisimmistä ruuista. Herkku on noussut suosituksi myös suomalaisravintoloissa. Tähän aikaan vuodesta monet kaivavat esille myös oman blinipannunsa.

Rajan yli ei aina pääsekään ajanvarauksella – Vaalimaan kokeilusta tuli täysi pannukakku

Rajanylityksen ennakkovaraus on osoittautumassa turhaksi Vaalimaalla. Pakolliseksi kaavailtu ajanvaraus muutettiin ensin vapaaehtoiseksi, nyt varattua aikaa ei voidakaan jonojen muodostuessa noudattaa.

Kypsyy se leipä ilman uuniakin – Yle Oulu kokeili vaihtoehtoisia leipäkonsteja

Leivän paistaminen uunissa on toki taitolaji, mutta leivän ystävää ei uunin puutekaan estä leipomasta tuoretta leipää. Nuotiolla paistettu tikkuleipä on monelle tuttu makkaran korvike, mutta saa sen leipätaikinan kypsäksi kotioloissakin. Tässä pari vinkkiä vaikkapa uudenvuoden lämpimäisten tekoon.

Mausteet ja makeus tekevät joululeivän

– Jouluna kaipaa leipäänsä makeutta ja erikoisia makuja. Arkena ei näin tuhteja leipiä jaksaisi syödäkään, sanoo Hämeenlinnan Marttojen Terttu Karumaa ja haukkaa mehevää hedelmäleipää

Yle Perämeri lupaa välittää – toimittajat jalkautuivat palvelukoteihin

Radio Perämeri vieraili torstaina vanhusten hoitokodeissa auttamassa ja pitämässä seuraa. Palvelukodeista kerrotaankin, että vierailijat ovat tervetulleita muulloinkin kuin kampanjoiden aikana - eli jokaisella on Lupa välittää!

"Joka ei ole aiemmin nähnyt mykyrokkaa, saattaa miettiä, selviääkö tuosta"

Mykyrokka on lihasoppa, joka Ylä-Savossa keitetään pääasiassa sianlihasta. Olennainen osa rokkaa ovat verestä sekä vehnä- ja ohrajauhoista leivotut mykyt.

Teetkö sinäkin nämä virheet? Näin syntyy aito karjalanpiirakka

Karjalaissisarukset Eeva-Liisa Ruuskanen ja Eila Wiskari ovat karjalanpiirakantekomestareita, jotka haluavat siirtää taitonsa uusille sukupolville.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle