Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Perjantai 8.5.2020 (radio)

Suomen talous supistuu paljon. Selkokieltä tarvitaan usein. Avioliittoja solmittiin aiempaa vähemmän. Kaupunkien ilma on puhdistunut.

Puhe peittää ja paljastaa

Puhetapa on osa persoonaa.

Kuusi kiinnostavaa juttua lauantai-iltaan: Sometähtien tienestit, äidiksi nelikymppisenä ja hautaluita Yhdysvaltoihin

Luitko jo nämä? Kokosimme sinulle viikon kiinnostavimpia juttuja, jotka saatoit arjen kiireessä ohittaa.

Tiedätkö mitä on arpeeti, hitsi ja homminki? Moni työn murresana on käytössä edelleen

Työn termit vievät maaseudulle. Suomessa on kerätty maailman laajin murrearkisto.

Murteet muuttuvat lasten suussa niin nopeasti, että tutkijakin yllättyi – pikku-Pasin ääninäyte on tästä hykerryttävä esimerkki

Liperiläisen Pasi Heikkisen perhe on ollut osa poikkeuksellista murretutkimusta jo neljän sukupolven ajan.

Miehulainen, rieska, äänenkauna – testaa, tunnistatko Agricolan keksimät sanat!

Mitä tarkoittavat rupeemus, huonollisuus ja vertaveli?

Hanki kantaa monin tavoin – murreasiantuntija: Ei yhtä oikeaa muotoa

Sijainnista riippuen murteissa on vaikutteita suku- ja naapurimaiden kielistä.

Huvittaako savolainen, ymmärrätkö raumalaista? Käykö Karjalan murre parhaiten flirttailuun? Toinen tykkää susta ja toinen miusta

Oma murre on yleensä miellyttävämpi kuin muiden murteet. Moni ei mielestään edes puhu murretta, vaikka muut sen kyllä kuulevat. Suattaaphan se olla niinnii, sanoisi savolainen.

Kynä ja paperi jäävät historiaan – Äidinkielen ylioppilaskoe suoritetaan viimeisen kerran käsin

Oikeakielisyys ei saa olla yo-kokeen tärkein arviointikriteeri, sanoo asiantuntija.

YTL suunnittelee: Äidinkielen kokeessa kirjoitusvirheet huomiotta – Kotus: Väärä viesti oppilaille ja kouluille

Arviointiin kaavailtu muutos voi johtaa siihen, että yleiskielen normeja opetetaan koulussa entistä vähemmän.

Juurikin nämä nykykielen ilmaukset herättävät isoa ärtymystä – Tutkijat keräävät havaintoja

Nykysuomi vilisee ilmauksia, joita moni pitää ärsyttävinä ja asiantuntijat jopa huolestuttavina.

Kuinka suomea opittiin kirjoittamaan?

Kirjoitetun kielen luominen on hidas prosessi

"Ketä soitti?" Länsimurteet valtaavat alaa kohti itää

Monet länsisuomalaiset murrepiirteet valtaavat alaa Itä-Suomessa. Juuri nyt länsisuomalainen "ketä" pyrkii korvaamaan yleiskielisen kuka-pronominin.

"Kummalliset" kielenpiirteet kiinnostavat yhä – Kielitoimisto saanut satoja havaintoja

Yleiskielen seurantatalkoissa kuka tahansa voi kertoa kielenpiirteistä, jotka ovat herättäneet huomiota tai kummastusta. Havaintoja on kerätty nyt puoli vuotta. Huomiota on kiinnitetty erityisesti sanastoon, esimerkiksi runsaaseen liioittelevien sanojen käyttöön.

Testi: Muuttuva kieli heijastelee maailmaa – tiedätkö nämä uudissanat?

Suomen kieleen tulee vuosittain tuhansia uusia sanoja. Näistä osa tulee jäädäkseen, osaa elää vain hetken. Uusia sanoja tulee kieleen kaikilta elämänalueilta.

Ööö, mmm, tota, niinku – ärsyttävät tukisanat ovatkin tuikitärkeitä jokaiselle

Käsi ylös jos olet ärsyyntynyt kun kiekkoilija toistaa tv-haastattelussa niinku-sanaa. Kielentutkijan mielestä olet menettänyt hermosi turhaan, sillä kiekkoniilo pelaa vain aikaa ja miettii mitä seuraavaksi suustaan laukoo.

Suutarit viivyttelivät töissä – antoivat nimen ammuksille ja yliaikaisille vauvoille

Suutari saa toiset ajattelemaan kenkiä, toiset räjähteitä. Jotkut yhdistävät suutarit jopa yliaikaisen vauvan syntymään. Mielikuvat syntyivät aikoinaan ammattikunnan turhasta viivyttelystä.

Neljä keinoa, joilla ikäihmisten palvelu teletiskillä paranisi

Ikäteknologiakeskus on listannut keinoja, joilla ikäihmisten palvelua teleoperaattorin tiskillä voitaisiin parantaa.

Kielitoimistolle yli sata havaintoa "kummallisista" kielenpiirteistä

Kielitoimisto kerää kansalaisten havaintoja kielenpiirteistä, jotka ovat herättäneet heissä huomiota tai ihmetystä yleiskielisissä yhteyksissä kuten vaikkapa uutisissa, aikakauslehdissä ja asiakirjoissa. Havaintoja on jo ehtinyt tulla monenlaisia.

Nyt bongataan kummallista kielenkäyttöä – Kielitoimisto käynnisti seurantatalkoot

Kielitoimisto kannustaa kansalaisia osallistumaan yleiskielen seurantatalkoisiin. Yleisön havainnot auttavat kielenkäytön seurannassa ja yleiskieltä koskevien ohjeiden päivittämisessä.

"Kyllä lähtee" – muistatko vielä nämä 10 hokemaa ja hahmoa Kummelista?

Tamperelaishuumorin kiistaton kruununjalokivi Kummeli sai alkunsa neljännesvuosisata sitten. Sekä Yle että kansa lämpenivät vasta vähitellen, mutta nyt Kummeli-hokemia toistelee jo toinen sukupolvi. Tässä kymmenen herkkupalaa Kummeleista. Jaksot on juhlan kunniaksi julkaistu kokonaisuudessaan Yle Areenassa.

Akka, suttura tai neito – naista tarkoittaviin sanoihin sisältyy usein tunnelataus

Naista tarkoittavat sanat herättävät usein enemmän tunteita kuin miestä tarkoittavat sanat. Jo Agricolan aikaan naisista puhuttiin vaimoina ja nainen-sanaa vältettiin, koska se yhdistyi naimiseen.

Ylen karjalankielisillä uutisilla yksivuotissynttärit – "Hyvälhäi se tuntoo, ko kuuloo omal muamonkielel uutissii"

Itäsuomalaisissa maakuntaradioissa viikoittain kuultavat Yle Uudizet karjalakse -lähetykset ovat löytäneet kuulijakuntansa. Karjalankielisiä uutisia on voinut kuunnella ja lukea Yleltä nyt vuoden ajan.

"Ree on ree, eikä se siitä miksikään muutu"

Etelä-Pohojammaan murtehella saa asiansa hoirettua halutesnansa. Ja tarvittaessa voi vaihtaa yleiskielelle. Yksi murteen peruspiirteistä on ree eli esimerkiksi ratsunista, resinfioinnista ja riscosta tuttu d-kirjain.

"En kehtaa" – Onko kehtaaminen häpeää, laiskuutta vai jotain muuta?

"En kyllä kehtaa mennä lenkille tänään." Ymmärrätkö tämän lauseen niin, että kyseinen henkilö ei viitsi mennä lenkkeilemään, vai hävettääkö häntä lenkkireissu?

Testaa avautuuko selkouutinen yleiskielistä uutista paremmin

Yle aloittaa selkokieliset uutiset televisiossa. Kohderyhmänä ovat erityisesti maahanmuuttajat, jotka opettelevat selkouutisten avulla suomen kieltä. Selkokieli on yleiskieltä helpompaa suomea.

Puhekieli syrjäytti kirjakielen – julkisuuden henkilöt ovat muuttaneet puhetyyliä

Puhetyylin vapautumiseen on vaikuttanut monet asiat. Julkisuudessa puhumista on nykyisin enemmän kuin esimerkiksi 50 vuotta sitten. Siihen ovat vaikuttaneet muun muassa asenteiden muutos sekä julkisuuden ja sähköisen tiedonvälityksen lisääntyminen.

Vain Jyväskylä ottaa pakolaisia Keski-Suomessa

YK:n pakolaisstatuksen saaneet kiintiöpakolaiset haetaan Suomeen suoraan pakolaisleireiltä Jyväskylä ottaa tänä vuonna vastaan 50 pakolaista.

Murre istuu lujassa pohjoisen tytössä

Maija Ruokojärvi ei kaihda puhua hoon päältä. Nuoren naisen puhe suorastaan solisee korvissa. Se on niin herkullista. Ja toivottavasti esimerkkinä myös muille nuorille tinkimättömästä tyylistä.

Uskallatko puhua murretta? – Savonnii viäntäminen laimennoo tyhmyyven pelossa

Savolaistyttö ei enää tänä päivänä sano "männöö" vaan "mennee". Murteet laimenevat.

Satakunnan sairaanhoitopiirille tunnustusta selväsanaisuudesta

Kehitysvammaliitto on myöntänyt Satakunnan sairaanhoitopiirille Vuoden selväsanainen- palkinnon. Erityiskehuja sairaanhoitopiiri sai potilasohjeista ja nettisivuistaan.

Näillä tehtävillä peruskoulunsa päättävien kielentuntemusta arvioitiin

Peruskoulunsa päättävien äidinkielen ja kirjallisuuden osaamista arvioitiin keväällä 2014. Tässä näytteitä tehtävistä, joilla nuorten taitoja arvioitiin.

Hemuli ja kusimanse? – Kun kielikorva ei toimi, kielitoimisto auttaa

Jo 70 vuotta suomen kieltä on koulittu Kielitoimiston ohjeilla oikeaan suuntaan. Vuodesta 1945 asti kansalaiset ovat myös voineet kysellä neuvontapuhelimesta vinkkejä kielenkäytön kysymyksiin. Nykyään puheluita tulee vähemmän, kun tietoa etsitään enemmän verkosta.

Hipsteri hivuttautui sanakirjaan

Suomen kielen sanakirjan tekijöiltä kysytään usein, miten sanat päätyvät sanakirjaan. Pääperiaatteena on, että kirjaan mukaan otettavat sanat ovat vakiinnuttaneet asemansa yleiskielessä. Kielitoimiston sanakirjasta löytyy nykyisin sellaisiakin sanoja kuin 'nillittää' ja 'hipsteri'.

Hädän hetkellä murre muuttuu yleiskieleksi

Suomalaiset käyttävät useimmiten yleiskieltä soittaessaan hätäpuhelun. Ennen hätäkeskusuudistusta pelättiin, että aiempaa isommilla alueilla murre voi tuottaa ongelmia. Hätäkeskuslaitoksesta kerrotaan, että päivystäjille ei ole kuitenkaan tarvinnut järjestää murrekylpyjä laajojen hätäkeskusalueiden arjessa.

Ratkotko ristikoita? Jopa miljoona suomalaista arvostaa yhä sanahaasteita

Ristikoiden ratkominen on edelleenkin monille tärkeä ajanviete. Ristikoita ratkoo enemmän tai vähemmän säännöllisesti Suomessa arviolta noin miljoona ihmistä. Ala työllistää kymmeniä piirtäjiä, laatijoita ja kustantajia. Nykypäivänä ristikoiden ratkojat arvostavat ovelia vihjeitä tavallisillekin sanoille.

Herttoniemen yhdistyvien koulujen nimeksi valittiin Hertsikka

Oppilaiden parhaaksi äänestämä nimivaihtoehto meni läpi lautakunnassa. Helsingin opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti eilen, että koulusta tulee Hertsikan ala-asteen koulu.

Jos puhelinmyyjän tuote ei nappaa, kieltäydy nopeasti

Selkeä, ystävällinen kieltäytyminen on paras vastaus puhelinmyyjälle, jos tuote ei kiinnosta. Nokkeluudet vievät turhaan soittajan ja vastaajan aikaa.

Muija ja jätkä ragee – nykyslangi lainaa englannista ja lyhentää paljon

Stadin slangi ry ja Helsingin yliopisto ovat keränneet uusia slangisanoja ysiluokkalaisten helsinkiläisten avulla. Edellinen keruu tehtiin yli 20 vuotta sitten, joten esimerkiksi chattien ja tekstiviestien jälki näkyy kielessä selvästi.

Kielitutkija: Alkaa tehdä oli besserwissereiden lempilapsi

Seuraava yleiskieleen hyväksyttävä puhekielinen ilmaisu saattaa olla kaksoispassiivi "ei oltu tehty", arvioi suomen kielen tutkija.

Arvi Lind antaa periksi: "Alkaa tekemään" on kielen kehitystä

Tunnettu uutispersoona ja entinen kielilautakunnan jäsen Arvi Lind piti pitkään "alkaa tehdä" -muodon puolia. Nyt kielilautakunnan päätös hyväksyä myös "alkaa tekemään" muoto ei miestä enää kauhistuta. Hän on hyväksynyt, että kieli muuttuu sitä mukaa miten ihmiset sitä käyttävät.

Alkaa tekemään vai alkaa tehdä - mikä on hyvää suomen kieltä?

Suomen kielen lautakunta on päättänyt taipua joukkovoiman edessä ja luopua taistelusta alkaa tekemään -ilmaisua vastaan. Ilmaisun käyttö on aiemmin kielletty tiukasti kouluopetuksessa. Mitä ajattelet puhekielen yleistymisestä kieliopissa? Mihin suuntaan kehittäisit suomen kieltä?

Suomen kielen lautakunta: "Alkaa tekemään" on nyt hyvää suomen kieltä

Lautakunnan mukaan kieliopin vastainen ilmaisu päätettiin sallia, koska niin monet suomalaiset käyttävät sitä itsepintaisesti.

Valtion tulevaisuuspaperi kirjoitettiin selkokielelle - "ensimmäinen kerta"

Hallitus on linjannut, että viranomaisviestinnässä on pyrittävä selkeään ja ymmärrettävään kieleen.

Tiesitkö – Tuikku on tuotemerkki

Kansan suussa tuikkukynttilästä on tullut yleiskielinen ilmaisu lämpökynttilälle. Kyseessä on kuitenkin kotimaisen valmistajan rekisteröity tuotemerkki. Kotimainen valmistaja suoltaa markkinoille noin 30 miljoonaa tuikkua vuodessa.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle