Aihe: vähemmistöt

Saamelaiskäräjien kulttuurimäärärahalle korotus – takana vuosien taistelu

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt saamelaiskäräjille 236 000 euron kulttuurimäärärahan. Siinä on 57 000 euron korotus edellisiin vuosiin verrattuna.

Keskiviikko 1.2.2023 (radio)

Teollisuusliiton lakot alkoivat. Eduskunta hyväksyi translain. Saamelaisten sovintokomissio haluaa lisää työaikaa. Tammikuu oli lämmin. Sää on enimmäkseen pilvinen.

Eduskunta on hyväksynyt uuden translain – katso miten kansanedustajasi äänesti

Osa hallituspuolue keskustan edustajista äänesti hallituksen esitystä vastaan, mutta oppositiopuolue kokoomuksen äänillä laki hyväksyttiin.

Transtaustainen Tanja von Knorring kertoo, miltä on tuntunut kuunnella keskustelua translaista: ”Olen väsynyt kuulemaan asiattomuuksia”

Keskustelu on ollut ala-arvoista ja asiattomuudet ovat kohdistuneet juuri transnaisiin, järjestöaktiivi kertoo.

Vuođđoláhkaváljagotti gullamat sámediggelágas álget – riikkabeivviid njuolggosáddagis diibmu 8 rájes váljagoddi gullá earret eará Sámedikki

Dán gullamii váljagoddi lea bovden riekteministeriija, sámiid álbmotválljen orgánaid ja guovtti searvvi ovddasteaddjiid.

Eduskunta pui hallitusta repinyttä ja kiisteltyä translakia

Translain uudistus on eduskunnassa loppusuoralla. Lain läpimenosta on tarkoitus äänestää ensi viikolla. Hallituspuolue keskustan kansanedustajat saavat äänestää omantuntonsa mukaan.

Ánde Matheo Sara čuovui sámi nammaárbevieru nuppegežiid: ”Jus livččen riegádan dievdoolmmožin, livččen iežan bártni bidjan iežan gáibmin”

Servodat ja lagamuččat leat váldán Ánde Matheo Sara bures vuostá ođđa namain ja sohkabeliin. Dál ii dárbbaš šat čiegadit maidege.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Ojala-Niemelä: Olen selvittänyt jääviyttäni saamelaiskäräjälaissa

Ylen tietojen mukaan perustuslakivaliokunnan jäsenten joukossa on herännyt keskustelua puheenjohtajan puolueettomuudesta.

Raisa Omaheimon kolumni: Turva-alan ongelmiin herättiin vasta, kun ne olivat paisuneet jättimäisiksi

Yhdistelmä riittämätöntä turvallisuusalan koulutusta, yhteiskunnallista eriarvoistumiskehitystä ja julkisen tilan muuttumista kaupalliseksi on tuonut meidät tilanteeseen, jossa pyrkimykset varmistaa turvallisuutta päätyvät myös lisäämään turvattomuutta.

Kuvddâl jiõn: Oulu universiteeʹtt sääʹmǩiõl määttai raajõs ođsmââvv taʹnni – täävtõssân kääzzkâʹstted sääʹmǩiõl mättʼtõõđjid pueʹrben

Giellagas-instituutt sääʹmǩiõl mätt’templaan lij ođsmõõvvmen. Pueʹtti čõõuč rääʹjest mättʼtõs älgg sääʹmǩiõl alggmäättain da sääʹmǩiõlâst šâdd luõvâs čårraaunâs.

Lähes kokonainen saamelaisten sukupolvi vietti lapsuutensa kaukana kodeistaan – Kerttu Vuolab: "Joulu tuntui ihmeelliseltä, kun pääsi perheen luo"

Saamenmaalla koottiin sotien jälkeen syrjäkylien lapset asuntoloihin käymään koulua. Lapset pääsivät kotiin vain lomien aikaan.

Kuvddâl podcaast: Rosttovpââʹzz dååma – måkam leäi aazztõkpäärnai rosttov?

Rosttov lij määŋgid päärnaid eeʹjj šuurmõs da tääʹrǩmõs prääʹzniǩ. Lij-a rosttovpõõʹzzi miârktõs leämmaž võl šuurab tõid sääʹmpäärnaid, kook jälste aazztõõǥǥâst jie-ǥa piâssâm domoi juõʹǩǩ peeiʹv?

Perustuslakivaliokunta järjestää saamelaiskäräjälaista julkisen kuulemisen tammikuun lopulla

Kuulemiseen kutsutaan oikeusministeriön, saamelaiskäräjien, kolttien kyläkokouksen, Suomen alkuperäisten saamelaisten yhteistyöjärjestön ja Inarinsaamelaiset ry:n edustajat.

Sateenkaarilippu nousee sittenkin Kittilän salkoon – valtuusto ei hyväksynyt kunnanhallituksen kielteistä päätöstä

Kunnanvaltuutettu Saana Veltheimin (vihr.) mukaan kunnanhallituksen päätös olla käyttämättä Pride-lippua on jo haitannut matkailua.

Otimme selvää: Mitä ovat vähemmistön vähemmistöt, joista on ollut puhetta saamelaiskäräjälain yhteydessä?

Saamelaiskärälakiin liittyen jopa poliitikot ovat viitanneet vähemmistön vähemmistöihin. Mutta mitä ne oikein ovat, toimittajamme otti asiasta selvää.

Čielggadeimmet: Mat leat dat vehádagat vehádaga siste, main leamaš sáhka sámediggelága oktavuođas?

Sámediggelága oktavuođas gevvon ságastallamiin leat gullon hállamin vehádagain vehádaga siste. Geahččalat dás čilget, mat dat leat.

Aikuisilla heräsi huoli saamelaisnuorista – vihapuhe tulee jo Rosa-Máren Juuson uniinkin

Arkkipiispakin on jo vedonnut ihmisiin, jotta saamelaisiin kohdistuva vihapuhe saataisiin aisoihin.

Vaššiságaid ii ábut badjelgeahččat go neahttavašši lea lassánan – Neahttaboles Daniel Kalejaiye rávve, ahte rasisttalaš kommenterejeddjiid gánneha eastit

Neahttaboles Daniel Kalejaiye ávžžuha dahkat vaššiságain rihkusalmmuhusa ja muittuha, ahte ilgadis ságaid oažžu moraštit ja daid birra gánneha ságastallat geainna nu.

Valokuvaaja Jonne Heinonen kuvasi romaneja seitsemän vuoden ajan, jotta tuntisimme vähemmistömme

Valokuvaaja Jonne Heinonen antoi valokuvanäyttelynsä nimeksi Rom. Se on romanikieltä ja tarkoittaa ihmistä.

Kiistelty saamelaiskäräjälaki lähtee lausunnoille vielä useisiin valiokuntiin

Alun perin uudistusta oli määrä käsitellä vain perustuslakivaliokunnassa.

Meer-rekisteeʹr mieʹldd Lääʹddjânnmest tåʹlǩ 32 jieʹnnǩiõllsaž sääʹmǩiõl mainsteeʹjed – kaʹnnat-a sääʹmǩiõl iʹlmmted veerǥlaž jieʹnnǩiõllân?

Lääʹddjânnmest lie tåʹlǩ 32 ooumžed, kooi veerǥlaž jieʹnnǩiõll lij nuõrttsääʹmǩiõll. Nuõrttsääʹmǩiõl leät vuäittam mieʹrǩǩeed meer-rekisteera jieʹnnǩiõllân eeʹjj 2013 rääʹjest.

Puhemiesneuvosto haluaa saamelaiskäräjälakiin lisää lausuntoja – ehdotusta käsitellään perjantaina

Puhemiesneuvosto esittää, että saamelaiskäräjälakiin haetaan lausunto maa- ja metästalousvaliokunnalta, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalta sekä talousvaliokunnalta.

Saamelaisiin kohdistuva vihapuhe räjähti somessa – kirjoitusten sisältö on usein väkivaltaista

Useat saamelaiset ovat joutuneet solvausten ja väkivallalla uhkailun kohteeksi otettuaan netissä kantaa saamelaiskäräjälakikeskusteluihin. "Vähemmistöä on aina helppo haukkua", toteaa yliopistonlehtori Tapio Nykänen Lapin yliopistosta.

Keskustan eduskuntaryhmä ei aio käsitellä Mikko Kärnän vanhoja saamelais- ja maahanmuuttajavastaisia blogikirjoituksia

Saamelaiskäräjälain muutosta äänekkäästi vastustaneen keskustan kansanedustajan aiemmat ulostulot nousivat eilen illalla puheenaiheeksi Twitterissä.

Vaššiságat sámiid vuostá buollájedje sosiála medias – čállosiin lea dávjá veahkaválddálaš sisdoallu

Máŋggat sápmelaččat leat váldán almmolaččat beali sámediggeláhkii ja searvan ságastallamii lága birra. Go unnitlohkui gullevaš buktá iežas oainnu ovdan, gártá son dávdjá lohkat juobe veahkaválddálaš uhkádusaid.

Riikkabeivviid sáttaságastallama maŋŋá lea Sámedikki ja riikabeivviid váljagottiid duohkin dat, mo sámediggeláhka ovdána

Dáhttu ja eanetlohku Sámedikkis ja riikabeivviin dárbbašuvvo dál, jus ođđa sámediggeláhka galggaš ásahuvvot.

Rauma uusii liputuskäytäntöjään – kaupungintalon edustalle nousee jatkossa muun muassa Pride-lippu

Rauma liputtaa jatkossa myös esimerkiksi saamelaisten ja romanien kansallispäivinä.

Maanantai 21.11.2022 (tv)

Jalkapallon MM-kisat. Ruokatrendit. Vähemmistöt tv-sarjoissa. Sää.

Mielivaltaisia pidätyksiä ja väkivaltaa – näin seksuaalivähemmistöjä kohdellaan Qatarissa: ”Tilanne on lohduton”

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema on Qatarissa vaikea. Homoseksuaalisuus on maassa kiellettyä, ja asiantuntijan mukaan seksuaalivähemmistöjen oikeuksia loukataan jatkuvasti.

Queer-taiteilija Kay Taavitsainen puhuu kummituskansan puolesta – muunsukupuolinen keho lavalla on aktivismia

Muunsukupuolinen identiteetti löytyi aikuisena.

Elokuvissa ja sarjoissa näkyvät nyt vähemmistöt – Aikuiset-sarjaan haettiin tarkoituksella näyttelijöitä erilaisista taustoista

Tekijöiden mukaan etnisiin sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien esiin tuomisella halutaan kuvata entistä paremmin monimuotoista maailmaa.

Matúš Horváth, 23, kuoli homobaarin ampumisessa Slovakiassa – ystävä Ylelle: “Kiihkoilijat kokeilevat nyt rajoja”

Kaksi sateenkaari-ihmistä ammuttiin Slovakiassa lokakuussa. Sen jälkeen parlamentti hylkäsi tasa-arvolain ja ministeri julisti olevansa hetero. Viharikokset ovat lisääntyneet ympäri Eurooppaa.

Perjantai 18.11.2022 (tv)

Saamelaiskäräjälaki. Turvapaikanhakijat. Selkouutiset 30 vuotta. Sääennuste.

Metsäsaamelainen Marjo Saarimaa suree kiistelyä saamelaiskäräjälain ympärillä – ”Tärkeintä on, että saan olla ylpeä juuristani”

Poliittisessa kiistassa saamelaiskäräjälaista yksi keskeinen näkökulma on siinä, kenet luetaan saamelaiseksi. Marjo Saarimaa kokee, että hänet ja muut metsäsaamelaisiksi identifioituvat uhataan jättää syrjään.

Tiistai 15.11.2022 (radio)

Riita hallituksessa. Pääministerien tapaaminen. Suomalainen kirjallisuus. Maailman väkiluku. Sää.

Maanantai 7.11.2022 (radio)

Suomen velkaantuminen. Ilmastonmuutos. Etniset vähemmistöt korkeakouluissa. Karhujen talviuni. Sää.

Kymmenet saamelaiset teippasivat suunsa – hallitukselta vaaditaan pikaisia toimia ihmisoikeusloukkausten lopettamiseksi

Saamelaiskäräjälaki olisi tarkoitus viedä läpi kuluvalla eduskunnan syyskaudella, mutta aikaa on vain pari viikkoa. Saamelaisyhteisössä pelko lakiuudistuksen kariutumisesta ahdistaa. Lakiuudistus ei ole edennyt YK:n rotusyrjintäkomiteankaan moitteista huolimatta.

Sámemusea Siida máhcaha vuorkkáid maŋimuš váinniid Ruŧŧii – "Siidii dát lea historjjálaš beaivi", dadjá Eija Ojanlatva

Dál máhcahit oaiveskálžžuid, maid leat roggan Akamella hávdeeatnamis Duortnosleagis nállebiologalaš dutkamušaid várás.

Maaddârääkk šaamšiǩ -fiʹlmm vueiʹti pueʹrmõs kuʹǩes dokumeʹnttfiiʹlm ciist Kanadast – ij leäkku teâtt, kuäʹss fiiʹlm vueiʹnet Lääʹddjânnmest

Harry Johansen da Anstein Mikkelsen Maaddârääkk šaamšiǩ -fiʹlmm vueiʹti sueʹvet kuʹǩes dokumeʹnttfiiʹlmi ǩeâšt imagineNATIVE -fiʹlmmfestivaalâst Kanadast. Tän poodd lij snäätntem, vuäitt-a fiiʹlm vueiʹnned Lääʹddjânnmest.

Jo kolmas hallitus kiistelee, kuka saa päättää saamelaisten asioista – Sissi Jomppasesta, 20, tuntuu kuin laki olisi ollut jumissa aina

Ylen tietojen mukaan keskusta on pysäyttämässä vuosikausia sorvatun saamelaiskäräjälain uudistuksen. Lain kaatuminen koettelisi saamelaisten luottamusta suomalaispäättäjiin.

Kiinnostaako metsästys, poronhoito, saamelaiskäsityöt tai yhteiskunnalliset asiat? Tässä 5+1 saamelaista, jotka tuottavat sisältöä someen

Somevaikuttaja Emmi Nuorgamin havaintojen mukaan yhteiskunnalliset ja poliittiset teemat yhdistävät usein saamelaisten somesisältöä. Tästä artikkelista pääset kurkistamaan saamelaiseen somearkeen.

Yle alttad maaiʹlm vuõssmõs sääʹmǩiõllsaž podcastt-prograamm – Mâʹst jiõm mainsteʹče ääkkain -programm ǩiõttʼtââll še vaiʹǧǧes teeʹmid

Maaiʹlm vuõssmõss sääʹmǩiõllsaž podcast-programm iʹlmstââvv 8.11. Mâʹst jiõm mainsteʹče ääkkain -prograamm jååʹđteeʹjen tåimm Yle Sääʹm tååimteei Janica Gauriloff.

Aktivisti ja näyttelijä Sacheen Littlefeatherin väitetään valehdelleen etnisestä alkuperästään

Alkuperäiskansojen asioita ajanut Sacheen Littlefeather ei ollutkaan intiaani, paljastavat siskot.

Translain käsittelyssä kuullut asiantuntijat kuohuttavat lain kannattajia – asiantuntijoilla on yllättävä yhteys

Valiokunnilla on vapaus päättää kutsumistaan asiantuntijoista. Valiokuntatyöhön perehtynyt tutkija korostaa, että demokratiaan kuuluu moniääninen keskustelu.

Kuvddâl jiõn: Taar Sääʹmteeʹǧǧest ođđ sääʹmǩiõl jeälltemplaan – sääʹmǩiõl ǩiõllkõõskõs ääukteʹči še saaʹmid Lääʹdd peäʹlnn

Taar Sääʹmteʹǧǧ haaʹlad altteed sääʹmǩiõl jeälltemtuâj. Plaanân lij verǥsmâʹtted sääʹmǩiõl da vuâđđeed ǩiõllkõõskõõzz Saujj-Vaʹrjjla.

Poliisilta uupuu selkeä linja: Esitutkinnassa on paljon sattumanvaraisuutta kunnianloukkausjutuissa

Oikeustieteilijät selvittivät, ovatko esitutkinnan toimittamisen ratkaisut olleet perusteltuja ja päätöskäytäntö ennakoitava ja yhdenmukainen. Tutkimus osoitti, että rasismiin ei kiinnitetä huomiota esitutkintaa koskevissa päätöksissä.

Ouddooumaž Veikko Feodoroff da eʹčč Jaakko Vainio: Taarb mieʹldd tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttproseeʹss altteet še ortodookslaž ceerkvest

Lääʹddjânnam evankel-luteerlaž ceerkav plaanad jiijjâs tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttproseeʹss. Lääʹddjânnam ortodookslaž ceerkvest ij leäkku nåkam plaan tän poodd.

Etelä-Savon ensimmäinen sateenkaarimessu saanee jatkoa jo keväällä: ”Kerran vuodessa on turhan harvoin”, sanoo pastori

Sunnuntaina järjestettyyn sateenkaarimessuun osallistui noin 90 henkeä.

Goalmmát badji Mumenvákkis dubbejuvvo sámegielaide – Taike juolludii 50 000 euro ruhtadeami dubbemii

Dubbemiid áigot álggahit nu jođánit go vejolaš, muhto nu ahte kvalitehta lea buorre, muitala Mumenvákki kreatiiva hoavda Marika Makaroff.

"Saatetaan kysyä, että mikäs se sinä olet" – Mekkoon pukeutunut pikkukaupungin nuori joutuu välillä piiloutumaan ruokakaupan hyllyjen väliin

Lieksan sateenkaarinuoret kuulevat usein alatyylistä nimittelyä. Monen nuoren kohdalla häirintä johtaa toiselle paikkakunnalle muuttamiseen jo peruskoulun jälkeen.