Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Karoliina Lehtimäki ja Lauri Hämäläinen veneilevät kalanpyydyksille Kangasvedellä.

Kuha kelpaa pyöreänä, lahna vaatii lihamyllyn – Yle seurasi nuorten kalastajien lokakuista työpäivää Pohjois-Karjalassa

Sisävesikalastajien saaliit ovat pienentyneet, mutta lahnanpyytäjille sataa saalispaikkavinkkejä. Aina ei nappaa perinteiseltäkään kalapaikalta.

Näkymiä Alavudenjärvelle uudesta näköalatornista.

Pitkäjänteisestä työstä valtakunnallinen tunnustus Alavudenjärven kunnostajille

Kunnostuksilla on saatu kohotettua vesistön virkistysarvoa, parannettua veden laatua ja lisättyä luonnon monimuotoisuutta.

Järvi-Suomen kalatuotteen yrittäjä Tuomas Pöyry seisoo Kissakosken partaalla Hirvensalmella

Järvikala syrjäyttää tuontilohta eteläsavolaisissa ruokapöydissä

Särki, muikku ja lahna maistuvat eteläsavolaisille yhä useammin niin kouluruokailussa kuin kotonakin. Ympäristötietoisuus nostaa aiemmin roskakalaksi ajateltujen eväkkäiden suosiota.

Pieni ruoka-annos, jossa on paistettua kalaa, karamellistoitua sipulia. Vieressä hiukan vihreää ja päällä lila orvokki. Annos on kivilautasella.

Halveksittu roskakala on hivuttautunut trendiherkuksi – särkibisnes on noussut kannattavaksi liiketoiminnaksi

Särkikalojen käyttöä on edistetty valtion tukirahoilla ja useilla kampanjoilla. Vähempiarvoisena pidetyn kalan kulutus on lähiruokabuumin siivittämänä noussut niin, että raaka-aineesta on jopa pulaa.

Hoitokalastuksen valkoiset rysämerkit kelluvat Iidesjärven sinisillä aalloilla. Maasto järven takana on keväisen kellanruskea ja havunvihreä.

Rehevöityneiden vesien hoitokalastus jatkuu: särkeä ja lahnaa pois Tampereen Iidesjärvestä

Massakalastus on osa lintuvesien kunnostamistyötä. Särkikalojen runsas kanta kilpailee lintujen kanssa osittain samasta ravinnosta.

Kalastaja Marttu Turtiainen Puruveden rannalla.

"Roskakalasta" hittituotteeksi – lahnoja ja särkiä tuotetaan ruokapöytään niin paljon, että kalastajat eivät pysy perässä

Särjestä ja lahnasta tuotetaan nykyään muun muassa kouluruokaa ja säilykkeitä. Kalastajat joutuivat menekin edessä uuden ongelman eteen ja nyt tiettyjä kaloja joutuu ihan etsimällä etsimään.

Muikkuja haavissa ja saavissa.

Suomen suurimpia kuhasaaliita pyydetty Pohjois-Karjalasta

Muikku ja kuha ovat Pohjois-Karjalan merkittävimmät saaliskalat. Niiden osuus kalasaaliista on yhteensä yli 75 prosenttia.

Kalasääski muni kevään ensimmäisen munan

Birdcam live: Osprey couple welcomes first egg this spring

The birds flew into Finland from West Africa about two weeks ago and laid their first egg on Tuesday.

Luonnonkalasäilykettä esitellään Pielisen kalajalostamolla.

Vuoden lähiruokateko -palkinto Pielisen Kalalle

Luonnonkala-säilyke voitti myös yleisöäänestyksen.

särki juontaja Mikko Peltolan käsissä

Syö särkeä, siinä on järkeä – kolme hyvää syytä särkikalojen syömiseen

Särkeä syömällä voit neutralisoida pönttöpäästösi

Hauen pää.

Tiesitkö tämän villikalasta?

Kotimaisia villikaloja löytyy harvoin lautasilta.

Hauen pää.

Luulitko, että silakat ovat myrkyllisiä? Yle Luonto oikoo kalamyyttejä – Osallistu keskusteluun

Kala on yksi ympäristöystävällisimmistä proteiinilähteistä.

Peltsi ja Tom

Osallistu #itämeridinner -haasteeseen ja voita Peltsin ja Tomin kokkaama illallinen

#itämeridinner -haasteessa autetaan Itämerta syömällä.

Peltsi ja Tom

Reseptikone – kokkaa Itämeri puhtaaksi

Arvo itsellesi kalaresepti ja suojele samalla Itämerta.

Särkisaalis.

Lahden kaupunki aikoo rakentaa hoitokalastajien saaliille lajittelutilat

Kalastus on kannattavampaa, jos lajit pystytään erottelemaan toisistaan saalistuspaikan tuntumassa.

Mikkolanlammin puhdistustyöt

Tampereen Mikkolanlampeen laskettiin kemikaalia viime syksynä – vesi on taas levän samentamaa

Kämmenniemessä sijaitsevan Mikkolanlammen kemikaalikäsittely aiotaan uusia syksyllä.

Ahvenia kalatiskillä.

"Harvinaisen hankala kevät" – pitkä kelirikko koetellut ammattikalastajia

Järvikala on taas palaamassa kaupantiskeille.

Kuusisen pienvenesatama

Särkikalojen hyödyntämistä vauhditetaan Kotkassa

Hankkeessa selvitetään myös, miten pyydettyä kalaa voidaan jalostaa kotimaiseen elintarvikekäyttöön.

Happikatoon kuolleita lahnoja Kanninpuron rannalla Kuhmossa.

Nälkä koitui hauille ja lahnoille kuolemaksi – kalat aiheuttivat itselleen happikadon Kuhmossa

Parikymmentä kalaa aiheutti puroon happikadon etsiessään toukkia ravinnoksi.

Tuoretta muikkua jäähileiden seassa.

Kuhmossa syntyy kohta satoja kiloja jäätä vuorokaudessa – kalastusta edistetään hileasemalla

Jäähileaseman toivotaan avaavan uudet markkinat muikulle, lahnalle ja hauelle.

Särkifoodin toimitusjohtaja Paavo Vallas

Monet näkivät riesan, Paavo Vallas tilaisuuden – 25-vuotias diplomi-insinööri tekee nyt bisnestä roskakaloilla

Särkikalojen suosion lisääminen suomalaisten ruokalautasilla vaatii uusia tuoteideoita ja investointeja kalankäsittelyyn.

Hoitokalastusta Kymijärvellä

Järvissä uiskentelee nyt poikkeuksellisen pieniä kaloja

Elintarviketeollisuus ei voi hyödyntää liian pieniä kaloja.

Mikkolanlammi

Tampereen Mikkolanlammin kuolleet kalat on kerätty pois – kuolinsyynä kemikalisoinnista johtunut ph-tason lasku

Mikkolanlammi käsiteltiin kemikaaleilla vajaa viikko sitten torstaina, sillä lampi oli hyvin rehevä.

Kala avannossa

Kalojen talvi – elämää jääkannen alla

Luonto-Suomessa keskusteltiin kalojen talvioloista.

Markus Kajo: Ajatusten miljoonalaatikko

Mikähän tuli päähän yhtäkkiä, kun...

Askartelua ja presidentillinen kirje

Silhuetten av två i en eka, i bakgrunden lyser nattsolen.

Pyydystä ja syö -kalastus

Muista kalastaa kestävästi

Norjalaisia lohifileitä kypsymässä loimulaudoilla Mikkelin kalamarkkinoilla.

Norjan lohi sulaa suomalaisten suussa – Professori haluaisi silakan, särjen ja lahnan suomalaisten ruokapöytään

Tuhansien järvien maassa syödään norjalaista lohta, vaikka omissa vesissä kasvaa luonnostaan ja voitaisiin kasvattaa valtavasti maukasta ja terveellistä raaka-ainetta.

Mies kalastaa piippu suussa laiturilla, poika seuraa vierestä.

"Opiskelijabudjetin eväänä kuivalahnaa ja kuppikeittoja" – lukijoiden tarinat kertovat, miten suomalaisten suhde järvikalaan on muuttunut

Hauen suomustaminen oli eräälle kaupunkilaislapselle elämys. Mutta suomuja irrotettiinkin sitten kylpyhuoneen seinistä vielä pitkään...

Kemiallisesti puhdistetun Littoistenjärven vesi on kirkasta ja turkoosia.

Littoistenjärven vesi on pysynyt edelleen hyvällä tasolla

Pahoin rehevöityneen ja sinileväongelmista kärsineen Littoistenjärven vesi puhdistettiin kemikaaleilla toukokuun puolivälissä.

Littoistenjärvi Kaarinassa 21. toukokuuta

Environment watchdog: Chemical flush could restore hundreds of Finnish lakes

Following a successful chemical scrub of a lake earlier this month, a spokesman from the Finnish Environment Institute says Finland may use the same method to clean up hundreds of oxygen-depleted, eutrophic lakes across the country.

Littoistenjärvi Kaarinassa 21. toukokuuta

Pahasti rehevöitynyt Littoistenjärvi muuttui kertaheitolla kirkkaaksi – syynä puhdistuskemikaali

Jopa satoja järviä Suomessa voisi puhdistaa kemikaaleilla, kuten Littoistenjärvellä on tehty.

Sinilevää Littoistenjärvellä kesällä 2014

Leväpuuroinen Littoistenjärvi yritetään pelastaa kemikaaleilla – asukkaat pelkäävät kalakuolemia

Sinilevä on piinannut Kaarinan ja Liedon rajalla sijaitsevaa Littoistenjärveä vuosikaudet. Aiemmin puhdistukseen on kokeiltu hoitokalastusta ja veden ilmastamista.

Kaloja lasketaan haavilla veneeseen.

Pien-Saimaalta pyydettiin nuotalla tonneittain roskakalaa – järven tila paranee

Taipalsaaren Mankaselältä on pyydetty tällä viikolla nuotalla tonneittain pieniä särkiä ja lahnaa. Hoitokalastuksen tarkoituksena on parantaa Pien-Saimaan tilaa ja parantaa kalakantojen luontaista uudistumista.

Sakke Yrjölä

Satoja tunteja ja tuhansia suomuja: mies joka piirsi Suomen kaikki kalalajit

Kala-asiantuntija, kalataiteilija Sakke Yrjölä kalasti lähes kaikki Suomen kalalajit, ennen kuin piirsi ne ihmisten iloksi. Yrjölä vieraili viikonloppuna Kuopiossa järjestetyssä Kalaryssäys-tapahtumassa.

Lahnasenkoski Hiitolanjoella.

Vantaan Energia pohtii kalatien rakentamisaikataulun järkevyyttä Hiitolanjoella

Yhtiön oli tarkoitus aloittaa kalatien toteuttaminen Lahnasenkosken voimalaitokselle, mutta Hiitolanjoen Voiman valitus pani yhtiön miettimään rakentamisaikataulun järkevyyttä. Kalat eivät pääsisi nousemaan Lahnasenkoskelle, sillä edessä on Kangaskosken voimalaitos, jolle kalatietä ei valituksen takia ole aivan heti tulossa.

Hiitolanjoki.

Vantaan energia rakentaa kalatien Hiitolanjoelle

Kalatiet antavat Laatokan järvilohelle mahdollisuuden nousta kutemaan pidemmälle Suomen puolelle.

Hiitolanjoen Kangaskoski

Esteet uhanalaisen lohen kulkureitiltä poistumassa – Hiitolanjoen kalateiden rakentaminen saattaa alkaa vuoden sisällä

Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Hiitolanjoella toimiville energiayhtiöille luvat kalateiden rakentamiseen kolmelle voimalaitokselle. Rakentamisen pitäisi alkaa vuoden sisällä. Edessä voi kuitenkin olla uusi valituskierre.

Markus Kajo: Ajatusten miljoonalaatikko

Kysymyksiä lääkärille näin kevään tullen

Kuka korvaa kun koulussa oppi jonninjout. sontaa?

Särkikaloja kalatiskillä.

Cleaning the Baltic Sea, one roach or bream at a time

Campaigns have worked for decades to encourage Finns to use more of their delicious local fish. Despite these efforts, the most popular fish found on a standard Finnish plate is still salmon, often originating from fish farms in Norway. A prominent foundation has now thrown its weight behind a new plan to convince Finns to better utilize domestic species, with what it calls the Local Fishing Project.

Särkikaloja kalatiskillä.

Säätiö pelastaa Saaristomerta särki kerrallaan

Särkien ja lahnojen hyötykäyttöä on jaksettu edistää monta kertaa viimeisten vuosikymmenien aikana. Mieluummin kuitenkin suomalaisten lautaselle päätyy norjalainen kasvatuslohi. Nyt vajaasti hyödynnettyjen kalojen käyttöä ihmisravinnoksi edistää John Nurmisen säätiön Lähikalahanke.

Auringonsäteily puikkoonnuttaa jään.

Talvinuottaus jatkuu Littoistenjärvellä

Kaarinan ja Liedon Littoistenjärvellä jatketaan talvinuottausta ainakin vielä keskiviikkona. Kalaa on noussut melko vähän.

Särkikaloja.

Kaksi tapaa pilata kala: liian pitkä tai liian kuuma kypsennys

Ruokatuotannon lehtori kannustaa kalan käsittelyyn tottumattomia tarttumaan toimeen. Esimerkiksi kotimaisen mateesta on Jari Mäkivaaran mukaan tehty turhaan mörkö. Paistamisen sijaan kalan voi hauduttaa.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle