Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Luminen lintulauta metallisen tolpan päässä.

Lintujen talviruokinta on aika aloittaa – lintulautaa ei saa pystyttää mihin tahansa

Esimerkiksi Hämeenlinnassa lintuja saa ruokkia asemakaava-alueella vain, jos kiinteistönomistaja sen sallii.

Vaasalainen Pekka Mäkynen lisää talipalloja lintujen ruokinta-automaattiin Risön metsäruokintapaikalla Vaasassa.

Kun hyönteiset katoavat, on aika aloittaa lintujen talviruokinta, arvioi kokenut luontokuvaaja

Ahkerimmat vievät ruokaa linnuille oman pihamaan lisäksi myös metsään, mikä saattaa pelastaa esimerkiksi metsätiaisia talven yli kevääseen. Jos ryhtyy lintujen auttajaksi, vastuuta on kannettava koko talvi.

Benjamin Lehto kuvaa lintuja superzoomkameralla Nurmon Jokinevalla.

250 lintulajia tunnistava Benjamin Lehto, 13, alkoi bongailla jo ennen kouluikää: "Lueskelin lintukirjaa ja halusin nähdä niitä sitten luonnossakin"

Viikonlopun Pihabongaus-tapahtuma saa taas lintuharrastajat liikkeelle. Yhä useampi suomalainen on kiinnostunut linnuista, mutta nuoria lintupiireissä on vain vähän.

Kerttu Kotakorpi.

Kerttu Kotakorpi: Linnunlaulu hiljenee – mihin linnut katosivat?

Lintujen väheneminen on yksi selvimmistä ja huolestuttavimmista luontokadon ilmentymistä Suomessa. Muutos on jo niin suuri, että sen voi huomata kuka tahansa, kirjoittaa Kotakorpi blogissaan.

Valkoselkätikka nokkii talipalloa talvisessa metsässä.

Varpusestakin on tullut erittäin uhanalainen ja hömötiaiset ovat lähes kadonneet – mitä lintuja talviruokintapaikalla nykyään näkyy?

Lintulaudat ovat enimmäkseen yksityisissä pihoissa, ja ruokinta tapahtuu piilossa vieraiden katseilta. Muuramesta löytyy kaikille avoin yhteinen linturuokintapaikka.

Kuvassa jouluvaloja Kuhmossa

Sadat valot koristavat Kuhmon Ahovaarassa talon pihapiiriä – perinnettä on pidetty yllä kymmeniä vuosia

Kun toiset puhuvat kausivaloista, kuhmolaisille Uhlbergeille ne ovat jouluvalot, joihin satsataan. Valot ripustettiin pitkin pihaa kuukausi sitten pikkulintujen ruokintapaikkaa unohtamatta.

Varpuspöllö

Innokkaan lintuharrastajan lintulauta hiljeni oudosti: syylliseksi paljastui pieni, mutta tehokas petolintu – katso kuvat

Markku J. Hytönen ikuisti hetken, kun pieni varpuspöllö tuli hakemaan helpon aterian lintulaudalta.

Talitiainen lastenkutsuiksi lavastetulla lintulaudalla

Bongaa Yle Luonnon livekamerasta lintulaudan juhlijat!

Seuraa lintulaudan elämää livenä.

Viirupöllö katsoo kameraa kohti.

Lintuhoitajan jipolla voit auttaa nälkiintynyttä pöllöä: kieritä lihanpalaa lemmikkieläimen karvoihin ja vie pala tarjolle iltahämärässä

Pöllöjä on nähty talojen pihoilla vaanimassa lintulaudan alla hääriviä jyrsijöitä. Ihmisasutuksen lähelle pyrkiminen on merkki vakavasta ravinnon puutteesta.

Lumisia puita.

"Auto putsataan lumilapiolla" – katso lukijoiden lumentuiskuisia kuvia

Torstain vastaisena yönä on tupruttanut massoittain lunta. Katso lukijoiden lähettämiä kuvia ja lähetä meille omasi.

Tali- kuusi- ja sinitiainen pähkinäautomaatilla.

Lintujen talviruokinta – milloin on oikea aika aloittaa?

Tässä tuttujen lintuharrastajien parhaat ruokintavinkit.

Seppo J. Ojalan pihapiirin lintulaudoilla riittää sekä syötävää että syöjiä.

Linnut syövät nyt tavallista enemmän – Pakkasella on pidettävä huoli, ettei ruoka lopu lintulaudalta

Pikkulinnut tarvitsevat pakkasella tavallista enemmän energiaa vain selvitäkseen päivästä. Valoisa päivä pidentää kuitenkin jo ruokailuaikaa ja tekee talvesta vähän helpomman.

Pikkuvarpusia syömässä hirssin tähkillä.

Näin linnut selviävät talven yli

Pikkulinnut tarvitsevat talvella ihmisen apua

Talitintti syö pähkinöitä.

Tarjoamme pikkulinnuille miljoonilla euroilla ruokaa, mutta niille ei kelpaa mikä tahansa: "Kyllä linnut äänestävät nokallaan"

Lintuja ruokitaan jopa kesälläkin. Lintuharrastajien järjestö kuitenkin suosittelee ruokkimista vain talvisin muun muassa hygieniasyistä.

Höyheniä ikkunassa

Punatulkut eivät ole tottuneet kaupunkeihin: törmäilevät siksi ikkunoihin

Asutuksen läheisyydessä ympäri vuoden oleilevat talitiaiset ovat tottuneita rakennuksiin, mutta maalaisserkku punatulkulle esimerkiksi ikkunat aiheuttavat huolta.

Keltasirkku puussa

Lintumaailman viirut: Keltasirkku

Keltasirkun selkäpuoli on mustajuovaisen ruskea.

Sinitiainen pörhistelee kovassa pakkasessa.

Hyvää tarkoittava ele voi olla pelkästään haitaksi – luonto kyllä hoitaa omansa

Lintujen kesäruokinnalla voi olla pahat seuraukset, jotka voivat johtaa koko poikueen menehtymiseen.

Talitiainen aterioimassa lintulaudalla

Tinttikanta nousussa viime talven notkahduksesta

Yleisimpien tiaisten määrä on ruokintapaikoilla selvästi suurempi kuin viime talvena. Havaintojen mukaan myös muilla talvilinnuilla on nyt hyvä vuosi.

Pieniä jäälauttoja virran keskellä.

Kuvagalleria: Jääpannukakut virran vietävänä ja viimeiset valon säteet

Valo käy vähiin ja jää vangitsee vesiä. Tällä viikolla sääkuviin on tallentunut vuoden pimein aika.

Talitintti istuu lintulaudalla.

Lintujen ruokintaa ei ole syytä vähentää influenssavaaran takia

Puhdas ruokintapaikka pitää tartunnat kurissa.

Pyrstötiainen oksalla

Kuka lintulaudallani ruokailee: Pyrstötiainen

Useimpina vuosina pyrstötiaiset talvehtivat pesimäseuduilla.

Kaksi tikliä syksyisellä ohdakkeella.

Kuka lintulaudallani ruokailee: Tikli

Tikli on osittaismuuttaja.

Fasaanikukko seisoo ruohikossa.

Kuka lintulaudallani ruokailee: Fasaani

Fasaani syö siemeniä, kasvinversoja ja pikkuötököitä.

Räkättirasta

Kuka lintulaudallani ruokailee: Räkättirastas

Räkättirastas on äärimmäisen yleinen koko Suomessa.

Punarinta

Kuka lintulaudallani ruokailee: Punarinta

Punarinta on äärimmäisen yleinen Lapin eteläosia myöten.

Pikkuvarpunen talvella

Kuka lintulaudallani ruokailee: Pikkuvarpunen

Pikkuvarpunen elää samoilla paikoilla ympäri vuoden.

Peippo

Kuka lintulaudallani ruokailee: Peippo

Peippo syö pääosaksi siemeniä ja silmuja.

Mustarastas

Kuka lintulaudallani ruokailee: Mustarastas

Talvehtimaan jäävät rastaat kerääntyvät ruokintapaikoille.

Harakka.

Kuka lintulaudallani ruokailee: Harakka

Harakka syö kaikenlaista eläin- ja kasviravintoa.

Kuusitiainen oksalla

Kuka lintulaudallani ruokailee: Kuusitiainen

Kuusitiainen on yleinen Etelä-Suomessa.

Lapintiainen.

Kuka lintulaudallani ruokailee: Lapintiainen

Lapintiainen elää samoissa metsissä ympäri vuoden.

sinitiainen talviruokintapaikalla

Kuka lintulaudallani ruokailee: Sinitiainen

Sinitiainen on erittäin yleinen asutuksen tuntumassa.

Töyhtötiainen

Kuka lintulaudallani ruokailee: Töyhtötiainen

Töyhtötiainen on hyvin yleinen metsävaltaisilla seuduilla.

Hömötiainen.

Kuka lintulaudallani ruokailee: Hömötiainen

Peloton hömötiainen elää havu- ja sekametsissä.

Puukiipijä

Kuka lintulaudallani ruokailee: Puukiipijä

Puukiipijä liittyy syksyllä tiaisten talviparveen.

Tiaisia ruokintapaikalla

Kuka lintulaudallani ruokailee?

Lintulaudoilla on talvella tungosta

Varis kävelee maassa

Kuka lintulaudallani ruokailee: Varis

Talveksi varikset kerääntyvät asutuille alueille.

Varpuspöllö

Kuka lintulaudallani ruokailee: Varpuspöllö

Varpuspöllö elää samoilla seuduilla kesät talvet.

kaksi varpusta

Kuka lintulaudallani ruokailee: Varpunen

Varpunen syö siemeniä, viljanjyviä ja ruoanjätteitä.

Järripeippo aidalla

Kuka lintulaudallani ruokailee: Järripeippo

Muuttoaikaan järripeippo on yleinen Etelä-Suomessa.

Kuukkeli kelo-oksan päässä

Kuka lintulaudallani ruokailee: Kuukkeli

Kuukkeli vierailee syksyllä metsäseutujen pihapiireissä.

Käpytikka koiras tolpassa

Kuka lintulaudallani ruokailee: Käpytikka

Käpytikka on enimmäkseen paikkalintu.

Närhi puussa

Kuka lintulaudallani ruokailee: Närhi

Närhet elävät samoilla seuduilla ympäri vuoden.

Punatulkkukoiras

Kuka lintulaudallani ruokailee: Punatulkku

Punatulkuille maistuvat ruokintapaikkojen siemenet.

Pähkinähakki maassa

Kuka lintulaudallani ruokailee: Pähkinähakki

Pähkinähakki käy ruokintapaikoilla syksyisin.

Taviokuurna koiras

Kuka lintulaudallani ruokailee: Taviokuurna

Taviokuurna pesii melko yleisenä Lapissa.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle