Uusimmat artikkelit
Lintujen talviruokinta on aika aloittaa – lintulautaa ei saa pystyttää mihin tahansa
Esimerkiksi Hämeenlinnassa lintuja saa ruokkia asemakaava-alueella vain, jos kiinteistönomistaja sen sallii.
Kun hyönteiset katoavat, on aika aloittaa lintujen talviruokinta, arvioi kokenut luontokuvaaja
Ahkerimmat vievät ruokaa linnuille oman pihamaan lisäksi myös metsään, mikä saattaa pelastaa esimerkiksi metsätiaisia talven yli kevääseen. Jos ryhtyy lintujen auttajaksi, vastuuta on kannettava koko talvi.
250 lintulajia tunnistava Benjamin Lehto, 13, alkoi bongailla jo ennen kouluikää: "Lueskelin lintukirjaa ja halusin nähdä niitä sitten luonnossakin"
Viikonlopun Pihabongaus-tapahtuma saa taas lintuharrastajat liikkeelle. Yhä useampi suomalainen on kiinnostunut linnuista, mutta nuoria lintupiireissä on vain vähän.
Kerttu Kotakorpi: Linnunlaulu hiljenee – mihin linnut katosivat?
Lintujen väheneminen on yksi selvimmistä ja huolestuttavimmista luontokadon ilmentymistä Suomessa. Muutos on jo niin suuri, että sen voi huomata kuka tahansa, kirjoittaa Kotakorpi blogissaan.
Varpusestakin on tullut erittäin uhanalainen ja hömötiaiset ovat lähes kadonneet – mitä lintuja talviruokintapaikalla nykyään näkyy?
Lintulaudat ovat enimmäkseen yksityisissä pihoissa, ja ruokinta tapahtuu piilossa vieraiden katseilta. Muuramesta löytyy kaikille avoin yhteinen linturuokintapaikka.
Sadat valot koristavat Kuhmon Ahovaarassa talon pihapiiriä – perinnettä on pidetty yllä kymmeniä vuosia
Kun toiset puhuvat kausivaloista, kuhmolaisille Uhlbergeille ne ovat jouluvalot, joihin satsataan. Valot ripustettiin pitkin pihaa kuukausi sitten pikkulintujen ruokintapaikkaa unohtamatta.
Pöllöt kärsivät nälästä: heikko myyräkanta ja paksut hanget tuovat pöllöjä jopa lintulaudoille
Etenkin isot pöllölajit näkevät nälkää.
Innokkaan lintuharrastajan lintulauta hiljeni oudosti: syylliseksi paljastui pieni, mutta tehokas petolintu – katso kuvat
Markku J. Hytönen ikuisti hetken, kun pieni varpuspöllö tuli hakemaan helpon aterian lintulaudalta.
Lintulautoja tulee kahdeksaan puistoon Oulussa – ruokkiminen sallittu vain osoitetuilla ruokintapaikoilla
Virallisilla ruokintapaikoilla helpotetaan lintujen talvehtimista.
Yllätysvieraita, paluumuuttajia ja taviksia livekamerassa - äänestä mikä näistä linnuista on suosikkisi!
Äänestä, mikä lintulaudan vieraista on suosikkisi.
Bongaa Yle Luonnon livekamerasta lintulaudan juhlijat!
Seuraa lintulaudan elämää livenä.
Lintuhoitajan jipolla voit auttaa nälkiintynyttä pöllöä: kieritä lihanpalaa lemmikkieläimen karvoihin ja vie pala tarjolle iltahämärässä
Pöllöjä on nähty talojen pihoilla vaanimassa lintulaudan alla hääriviä jyrsijöitä. Ihmisasutuksen lähelle pyrkiminen on merkki vakavasta ravinnon puutteesta.

"Auto putsataan lumilapiolla" – katso lukijoiden lumentuiskuisia kuvia
Torstain vastaisena yönä on tupruttanut massoittain lunta. Katso lukijoiden lähettämiä kuvia ja lähetä meille omasi.
Erotatko punatulkun peipposesta? Entä tiedätkö, mikä murkina maistuu keltasirkuille parhaiten? Testaa talvilintutietosi!
Tammikuu on hyvä aika aloittaa lintuharrastus.
Lintujen talviruokinta – milloin on oikea aika aloittaa?
Tässä tuttujen lintuharrastajien parhaat ruokintavinkit.

Linnut syövät nyt tavallista enemmän – Pakkasella on pidettävä huoli, ettei ruoka lopu lintulaudalta
Pikkulinnut tarvitsevat pakkasella tavallista enemmän energiaa vain selvitäkseen päivästä. Valoisa päivä pidentää kuitenkin jo ruokailuaikaa ja tekee talvesta vähän helpomman.
Näin linnut selviävät talven yli
Pikkulinnut tarvitsevat talvella ihmisen apua

Tarjoamme pikkulinnuille miljoonilla euroilla ruokaa, mutta niille ei kelpaa mikä tahansa: "Kyllä linnut äänestävät nokallaan"
Lintuja ruokitaan jopa kesälläkin. Lintuharrastajien järjestö kuitenkin suosittelee ruokkimista vain talvisin muun muassa hygieniasyistä.

Punatulkut eivät ole tottuneet kaupunkeihin: törmäilevät siksi ikkunoihin
Asutuksen läheisyydessä ympäri vuoden oleilevat talitiaiset ovat tottuneita rakennuksiin, mutta maalaisserkku punatulkulle esimerkiksi ikkunat aiheuttavat huolta.
Lintumaailman viirut: Keltasirkku
Keltasirkun selkäpuoli on mustajuovaisen ruskea.

Hyvää tarkoittava ele voi olla pelkästään haitaksi – luonto kyllä hoitaa omansa
Lintujen kesäruokinnalla voi olla pahat seuraukset, jotka voivat johtaa koko poikueen menehtymiseen.

Tinttikanta nousussa viime talven notkahduksesta
Yleisimpien tiaisten määrä on ruokintapaikoilla selvästi suurempi kuin viime talvena. Havaintojen mukaan myös muilla talvilinnuilla on nyt hyvä vuosi.

Kuvagalleria: Jääpannukakut virran vietävänä ja viimeiset valon säteet
Valo käy vähiin ja jää vangitsee vesiä. Tällä viikolla sääkuviin on tallentunut vuoden pimein aika.

Lintujen ruokintaa ei ole syytä vähentää influenssavaaran takia
Puhdas ruokintapaikka pitää tartunnat kurissa.
Kuka lintulaudallani ruokailee: Pyrstötiainen
Useimpina vuosina pyrstötiaiset talvehtivat pesimäseuduilla.
Kuka lintulaudallani ruokailee: Tikli
Tikli on osittaismuuttaja.
Kuka lintulaudallani ruokailee: Fasaani
Fasaani syö siemeniä, kasvinversoja ja pikkuötököitä.
Kuka lintulaudallani ruokailee: Räkättirastas
Räkättirastas on äärimmäisen yleinen koko Suomessa.
Kuka lintulaudallani ruokailee: Punarinta
Punarinta on äärimmäisen yleinen Lapin eteläosia myöten.
Kuka lintulaudallani ruokailee: Pikkuvarpunen
Pikkuvarpunen elää samoilla paikoilla ympäri vuoden.
Kuka lintulaudallani ruokailee: Peippo
Peippo syö pääosaksi siemeniä ja silmuja.
Kuka lintulaudallani ruokailee: Mustarastas
Talvehtimaan jäävät rastaat kerääntyvät ruokintapaikoille.
Kuka lintulaudallani ruokailee: Harakka
Harakka syö kaikenlaista eläin- ja kasviravintoa.
Kuka lintulaudallani ruokailee: Kuusitiainen
Kuusitiainen on yleinen Etelä-Suomessa.
Kuka lintulaudallani ruokailee: Lapintiainen
Lapintiainen elää samoissa metsissä ympäri vuoden.
Kuka lintulaudallani ruokailee: Sinitiainen
Sinitiainen on erittäin yleinen asutuksen tuntumassa.
Kuka lintulaudallani ruokailee: Töyhtötiainen
Töyhtötiainen on hyvin yleinen metsävaltaisilla seuduilla.
Kuka lintulaudallani ruokailee: Hömötiainen
Peloton hömötiainen elää havu- ja sekametsissä.
Kuka lintulaudallani ruokailee: Puukiipijä
Puukiipijä liittyy syksyllä tiaisten talviparveen.
Kuka lintulaudallani ruokailee?
Lintulaudoilla on talvella tungosta
Kuka lintulaudallani ruokailee: Varis
Talveksi varikset kerääntyvät asutuille alueille.
Kuka lintulaudallani ruokailee: Varpuspöllö
Varpuspöllö elää samoilla seuduilla kesät talvet.
Kuka lintulaudallani ruokailee: Varpunen
Varpunen syö siemeniä, viljanjyviä ja ruoanjätteitä.
Kuka lintulaudallani ruokailee: Järripeippo
Muuttoaikaan järripeippo on yleinen Etelä-Suomessa.
Kuka lintulaudallani ruokailee: Kuukkeli
Kuukkeli vierailee syksyllä metsäseutujen pihapiireissä.
Kuka lintulaudallani ruokailee: Käpytikka
Käpytikka on enimmäkseen paikkalintu.
Kuka lintulaudallani ruokailee: Närhi
Närhet elävät samoilla seuduilla ympäri vuoden.
Kuka lintulaudallani ruokailee: Punatulkku
Punatulkuille maistuvat ruokintapaikkojen siemenet.
Kuka lintulaudallani ruokailee: Pähkinähakki
Pähkinähakki käy ruokintapaikoilla syksyisin.
Kuka lintulaudallani ruokailee: Taviokuurna
Taviokuurna pesii melko yleisenä Lapissa.