Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Innokkaan lintuharrastajan lintulauta hiljeni oudosti: syylliseksi paljastui pieni, mutta tehokas petolintu – katso kuvat

Markku J. Hytönen ikuisti hetken, kun pieni varpuspöllö tuli hakemaan helpon aterian lintulaudalta.

Bongaa Yle Luonnon livekamerasta lintulaudan juhlijat!

Seuraa lintulaudan elämää livenä.

Lintuhoitajan jipolla voit auttaa nälkiintynyttä pöllöä: kieritä lihanpalaa lemmikkieläimen karvoihin ja vie pala tarjolle iltahämärässä

Pöllöjä on nähty talojen pihoilla vaanimassa lintulaudan alla hääriviä jyrsijöitä. Ihmisasutuksen lähelle pyrkiminen on merkki vakavasta ravinnon puutteesta.

"Auto putsataan lumilapiolla" – katso lukijoiden lumentuiskuisia kuvia

Torstain vastaisena yönä on tupruttanut massoittain lunta. Katso lukijoiden lähettämiä kuvia ja lähetä meille omasi.

Lintujen talviruokinta – milloin on oikea aika aloittaa?

Tässä tuttujen lintuharrastajien parhaat ruokintavinkit.

Linnut syövät nyt tavallista enemmän – Pakkasella on pidettävä huoli, ettei ruoka lopu lintulaudalta

Pikkulinnut tarvitsevat pakkasella tavallista enemmän energiaa vain selvitäkseen päivästä. Valoisa päivä pidentää kuitenkin jo ruokailuaikaa ja tekee talvesta vähän helpomman.

Näin linnut selviävät talven yli

Pikkulinnut tarvitsevat talvella ihmisen apua

Tarjoamme pikkulinnuille miljoonilla euroilla ruokaa, mutta niille ei kelpaa mikä tahansa: "Kyllä linnut äänestävät nokallaan"

Lintuja ruokitaan jopa kesälläkin. Lintuharrastajien järjestö kuitenkin suosittelee ruokkimista vain talvisin muun muassa hygieniasyistä.

Punatulkut eivät ole tottuneet kaupunkeihin: törmäilevät siksi ikkunoihin

Asutuksen läheisyydessä ympäri vuoden oleilevat talitiaiset ovat tottuneita rakennuksiin, mutta maalaisserkku punatulkulle esimerkiksi ikkunat aiheuttavat huolta.

Lintumaailman viirut: Keltasirkku

Keltasirkun selkäpuoli on mustajuovaisen ruskea.

Hyvää tarkoittava ele voi olla pelkästään haitaksi – luonto kyllä hoitaa omansa

Lintujen kesäruokinnalla voi olla pahat seuraukset, jotka voivat johtaa koko poikueen menehtymiseen.

Tinttikanta nousussa viime talven notkahduksesta

Yleisimpien tiaisten määrä on ruokintapaikoilla selvästi suurempi kuin viime talvena. Havaintojen mukaan myös muilla talvilinnuilla on nyt hyvä vuosi.

Kuvagalleria: Jääpannukakut virran vietävänä ja viimeiset valon säteet

Valo käy vähiin ja jää vangitsee vesiä. Tällä viikolla sääkuviin on tallentunut vuoden pimein aika.

Lintujen ruokintaa ei ole syytä vähentää influenssavaaran takia

Puhdas ruokintapaikka pitää tartunnat kurissa.

Kuka lintulaudallani ruokailee: Pyrstötiainen

Useimpina vuosina pyrstötiaiset talvehtivat pesimäseuduilla.

Kuka lintulaudallani ruokailee: Tikli

Tikli on osittaismuuttaja.

Kuka lintulaudallani ruokailee: Fasaani

Fasaani syö siemeniä, kasvinversoja ja pikkuötököitä.

Kuka lintulaudallani ruokailee: Räkättirastas

Räkättirastas on äärimmäisen yleinen koko Suomessa.

Kuka lintulaudallani ruokailee: Punarinta

Punarinta on äärimmäisen yleinen Lapin eteläosia myöten.

Kuka lintulaudallani ruokailee: Pikkuvarpunen

Pikkuvarpunen elää samoilla paikoilla ympäri vuoden.

Kuka lintulaudallani ruokailee: Peippo

Peippo syö pääosaksi siemeniä ja silmuja.

Kuka lintulaudallani ruokailee: Mustarastas

Talvehtimaan jäävät rastaat kerääntyvät ruokintapaikoille.

Kuka lintulaudallani ruokailee: Harakka

Harakka syö kaikenlaista eläin- ja kasviravintoa.

Kuka lintulaudallani ruokailee: Kuusitiainen

Kuusitiainen on yleinen Etelä-Suomessa.

Kuka lintulaudallani ruokailee: Lapintiainen

Lapintiainen elää samoissa metsissä ympäri vuoden.

Kuka lintulaudallani ruokailee: Sinitiainen

Sinitiainen on erittäin yleinen asutuksen tuntumassa.

Kuka lintulaudallani ruokailee: Töyhtötiainen

Töyhtötiainen on hyvin yleinen metsävaltaisilla seuduilla.

Kuka lintulaudallani ruokailee: Hömötiainen

Peloton hömötiainen elää havu- ja sekametsissä.

Kuka lintulaudallani ruokailee: Puukiipijä

Puukiipijä liittyy syksyllä tiaisten talviparveen.

Kuka lintulaudallani ruokailee?

Lintulaudoilla on talvella tungosta

Kuka lintulaudallani ruokailee: Varis

Talveksi varikset kerääntyvät asutuille alueille.

Kuka lintulaudallani ruokailee: Varpuspöllö

Varpuspöllö elää samoilla seuduilla kesät talvet.

Kuka lintulaudallani ruokailee: Varpunen

Varpunen syö siemeniä, viljanjyviä ja ruoanjätteitä.

Kuka lintulaudallani ruokailee: Järripeippo

Muuttoaikaan järripeippo on yleinen Etelä-Suomessa.

Kuka lintulaudallani ruokailee: Kuukkeli

Kuukkeli vierailee syksyllä metsäseutujen pihapiireissä.

Kuka lintulaudallani ruokailee: Käpytikka

Käpytikka on enimmäkseen paikkalintu.

Kuka lintulaudallani ruokailee: Närhi

Närhet elävät samoilla seuduilla ympäri vuoden.

Kuka lintulaudallani ruokailee: Punatulkku

Punatulkuille maistuvat ruokintapaikkojen siemenet.

Kuka lintulaudallani ruokailee: Pähkinähakki

Pähkinähakki käy ruokintapaikoilla syksyisin.

Kuka lintulaudallani ruokailee: Taviokuurna

Taviokuurna pesii melko yleisenä Lapissa.

Kuka lintulaudallani ruokailee: Tilhi

Talvikaudella tilhet ovat näkyviä ja kuuluvia parvilintuja.

Kuka lintulaudallani ruokailee: Urpiainen ja tundraurpiainen

Talvisin urpiainen on yleinen etelässäkin.

Kuka lintulaudallani ruokailee: Valkoselkätikka

Valkoselkätikka syö joskus rasvaa ruokintapaikoilla.

Kuka lintulaudallani ruokailee: Vihervarpunen

Vihervarpuset ovat oppineet käymään ruokintapaikoilla.

Kuka lintulaudallani ruokailee: Naakka

Naakka on kaikkiruokainen.

Kuka lintulaudallani ruokailee: Harmaapäätikka

Harmaapäätikka käy ruokintapaikoilla rasvaa nokkimassa.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle