Aihe: suojeluskunnat

Kuvitusta

Saksalaiset tulevat, päivälleen ja tunnilleen – oopperalaulaja Aino Acktén perheen muistot 1918

Lapset silminnäkijöinä sisällissodan Helsingissä.

Tutkija Samu Nyström.

Tutkija Samu Nyström: "Ruotsalaisen reaalilyseon valkoiset olivat hyvin kohdeltuja panttivankeja."

Tutkija kertoo Kruununhaan valkoisista vangeista.

Kuvitusta

Piilottelua, nälkää, asesalakuljetuksia ja punaisia palvelijoita — oopperalaulaja Aino Acktén perheen muistot 1918

Lapset silminnäkijöinä sisällissodan Helsingissä.

Höyrylaiva Arcturus ja jäänmurtaja Sampo Vaasan edustalla 25.2.1918.

Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

Kuvitusta

Sosialistit ovat syöneet oman oksennuksensa - työväenmusiikkimies Väinö Pesolan päiväkirja 1918

Silminnäkijänä sisällissodan Helsingissä.

Suomalaisjääkäreitä matkalla Saksan itärintamalle (1916/1917).

Uutta valoa jääkärihistoriaan — näin he itse sen kertoivat

Ainutlaatuinen aineisto valottaa jääkäriliikkeen vaiheita.

Verner Lehtimäki. Hän loikkasi kansalaissodan viimeisinä päivinä Neuvostoliittoon ja toimi siellä hävittäjälentäjänä. Stalinin vainoissa hän hävisi.

Puolet suomalaisista loikkareista kuoli Stalinin vainoissa

Neuvostoliittoon loikkasi lähes 15 000 suomalaista.

Oskari Tokoi

Oskari Tokoi – kuolemantuomion saanut pääministeri

Tokoi sai kuolemantuomion valkoisilta sekä punaisilta.

Kun Tahko paloi, pesiksen kehitys alkoi

Pesäpallon kehittely lähti liikkeelle Jyväskylän koulussa harrastetusta perinteisestä kuningaspallosta. Tahko Pihkalan ensikokemus lajista oli masentava: hän paloi ja sai osakseen pilkkaa. Pesäpallon tulevaa isää jurppi, että yritteliäisyys palkittiin näin surkealla tavalla.

Pesäpalloa lyödään.

Pesäpallolla kohotettiin suojeluskuntien sotataitoja

Pesäpallolla kohotettiin maanpuolustushenkeä.

Itse asiassa kuultuna: Arvo Poika Tuominen

Arvo Poika Tuominen, puusepän kisälli Hämeenkyröstä, josta tuli ammattiyhdistysmies, toimittaja ja punavanki, sekä kommunisti Suomessa ja Moskovassa. Talvisodan aikaan hän vaihtoi puolta ja toimi Suomeen palattuaan mm. sosiaalidemokraattien kansanedustajana.

Muistojen teillä: Rouva Gerda Ryti

Presidentti Risto Rytin puoliso Gerda Ryti kertoo elämänsä käännekohdista toimittaja Niilo Ihamäen haastattelussa.

Täällä Pohjantähden alla — valitut palat

Sinisalo, Hyttinen ja Linna esittävät otteita

Aktivistit ja Andersson 1918

Aktivistit ja Andersson 1919 - Vehkeilikö Mannerheim mukana salaliitossa?

Sisällissodan jälkeen Suomessa elettiin kuumia aikoja

Neljä miestä, jotka päättivät Suomen kohtalosta 1920.

Suuri peli, korkeat panokset on elokuva neljästä miehestä, jotka neuvottelivat Suomelle rauhan

Elokuva neljästä miehestä ja Tarton rauhasta.

Vasemmalla Asko Sarkola, joka esittää Mannerheimiä. Takana keskellä Oiva Lohtander, joka esittää Walldenia. Äärimmäisenä oikealla on Robert Enckell, joka esittää eversti-luutnantti Josef Veltjenssiä.

Valtapeliä elokuussa 1940 ja kuhinaa Saksan suuntaan

Veijo Meren käsikirjoittama elokuva Suomen lähihistoriasta.

Tutkija Mirja Turunen osoittaa vanhaa koivua Kouvolan Veripellolla, jossa sisällissodan aikana vuona 1918 surmattiin joukko valkoisia.

Tutkija kumosi perimätiedon Kouvolan Veripeltojen kidutuksista

Kouvola oli punaisten harjoittaman terrorin synkin seutu.

Viimeinen elossa oleva punakaartilainen Aarne Arvonen muistelee Suomen sisällissotaa.

Aarne Arvonen – viimeinen punakaartilainen

Espanjantauti ja nälkä tappoivat joka kolmannen punavangin.

Heikki Ylikangas (1998).

Voiko sisällissota toistua?

Vuoden 1918 tapahtumia arvioi mm. Heikki Ylikangas.

Suojeluskuntalaisia Volynetsin kannella kaappauksen jälkeen

Volynetšin kaappaus maaliskuussa 1918

Vuonna 1938 tehty kuulokuva sisällissodan sivunäytöksestä.

Valkokaartilaisia riveissä rakennuksen pihalla (1918).

Koston kevät 1918

Sisällissodan väkivalta oli enimmäkseen organisoitua.

Suojeluskuntalainen ampuu käsiaseella huivipäisen naisen. Helsingin tyttölyseon oppilaan piirros kansalaissodan jälkeiseltä ajalta.

Sisällissodan traumat

Kuolemat ja katoamiset katkeroittivat sukupolvien ajaksi.

Työmies-lehden etusivu 28.1.1918: "Vallankumousjulistus Suomen kansalle."

He olivat mukana sisällissodassa 1918

Jääkärit, punaiset ja siviilit muistelevat sodista julmimpia

Punaisten hevosia ja rattaita Fellmanin kartanon pellolla 1918.

Punakaartin läntinen armeija antautuu

Fellmanin pellolle Lahteen kerättiin yli 20 000 punavankia.

Suomen itsenäisyysjulistus.

Suomen itsenäisyysjulistus

P. E. Svinhufvud lukee julistuksen radiossa vuonna 1937.

Suomalaissiirtolainen heiluttaa punalippua ja laulaa työläismarssia laivan lähtiessä kohti Amerikkaa (1930-l).

Kumouslaulujen klassikkoja

USA:ssa tehtiin sosialistilevyjä suomeksi jo 1910-luvulla.

Yrjö Kallinen

Rauhanmies Yrjö Kallinen sai vuonna 1918 kuolemantuomion kapinan valmistelusta

Pasifistin ainoat taistelut olivat lapsuuden rottasodat.

Valkoisten armeijan voitonparaatit

Valkoisen armeijan voitonparaatit 1918 - Mannerheim ratsasti kärjessä

Valkoisten armeija ja Mannerheim voitonparaatissa.

Siirry sivun alkuun

Muualla Yle.fi:ssä