Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Tutkijat arvioivat näivettyneeseen kotijokeen palanneiden jokihelmisimpukoiden selviytymistä – tältä näyttää 11-millimetrinen simpukan poikanen

Länsi-Uudenmaan Mustionjoen jokihelmisimpukkakannan elpyminen näyttää lupaavia merkkejä. Jokeen kesällä istutetut simpukan poikaset ovat selvinneet ainakin ensimmäiset kuukaudet hengissä kotijoessaan.

Parhaita sukelluspaikkoja salataan, jotta niitä ei pilattaisi – näiden hylkyjen luokse johtaa kuitenkin merkitty reitti ja opastuskierros

Luonnonvesissä sukeltaminen paljastaa menneisyyden menetettyjä puolia. Ihmiselämän merkit kiehtovat sukeltajia, mutta tieto parhaista sukelluspaikoista saattaa pysyä vain harvoilla ja valituilla.

Rankkasade sai jätevedenpumppaamon vuotamaan yli Imatralla – jätevettä pääsi jokeen

Meltolassa sijaitsevalla jätevedenpumppaamolla todettiin perjantaina illalla ylivuoto, jonka seurauksena jätevettä pääsi vesistöön. 

"Harva Helsingissä tietää, millainen trauma se on" – Jasper Pääkkönen tekee elokuvan pohjoisen lohijokien patoamisesta ja lohen tuhosta

Intohimoisena perhokalastajana ja virtavesien ystävänä tunnettu näyttelijä haluaa elokuvaprojektilla kantaa kortensa kekoon lohen paremman tulevaisuuden puolesta.

Joet tulvivat Keski-Pohjanmaalla, vesitilanne kerran kahdesssa vuodessa sattuvan tulvan tasolla

Pahin tilanne on Kruunupyynjoella. Rakennukset eivät ole vaarassa, mutta vesi voi nousta alaville pelloille.

Jättimäinen lohivaellus Suomesta sai Itämeren lohikannan kukoistamaan – mereen päätyi eniten poikasia noin 40 vuoteen

Suomessa on monia jokia, joissa luonnollinen lohikanta on hyvä. Ilmastonmuutos näkyi jo tänä vuonna Kymijoessa, kun kesä oli kuuma.

Itämereen laskevissa joissa runsaasti lohenpoikasia

Tornionjoessa ja Simojoessa on ollut tänä syksynä edellisvuotta enemmän lohen kesänvanhoja jokipoikasia.

Vedenpinnat nousussa, ja taivaalta tulossa lisää

Tulvia ei Pirkanmaalla ole näköpiirissä, mutta veneiden karkailu on hyvinkin mahdollisuuksien rajoissa, muistuttaa ely-keskus.

Tässäkö on Bangkokin tulevaisuus? Ravintolavieraat juhlivat tulvavedessä

Bangkokilainen ravintolanomistaja ei hätkähtänyt, vaikka kaupungin halki kulkeva joki tulvii. Nyt hänen tulvaravintolansa on nähtävyys.

Summanjoesta ryhdytään purkamaan Keisarinkosken patoa – kalat pääsevät kulkemaan paremmin

Summanjoen Keisarinkoski sijaitsee Kouvolan Sippolan ja Haminan Pyhällön välillä.

Kirkas ja puhdas vesi houkutteli useita Suomessa tuntemattomia vesiperhoslajeja Kymijoelle – vielä 40 vuotta sitten joessa lillui jätelauttoja

Kymijoen vesi on puhdistunut tasaisesti viimeisten vuosikymmenien aikana. Vedenlaadun parantumisen yhtenä syynä on se, että teollisuuden ja kotitalouksien jätevesiä pääsee jokeen aiempaa vähemmän.

Järvitaimenen poikaset saivat kodin kauniiseen koskeen, mutta sitten paikalle saapuivat petokalat – nyt poikasille rakennetaan paremmat olot

Etelä-Karjalassa Savitaipaleella yritettiin reilut 20 vuotta sitten ennallistaa taimenten kutukoski. Siitä tuli niin viihtyisä paikka, että merkittävä osa poikasista meni petokalojen suihin. Nyt edessä on uusi yritys.

Kansalaisliike haluaa Loimijokivarren kunnat kalatalkoisiin ja vaelluskalat takaisin

Kokemäenjoen reitin kunnostusyhdistys haluaa Forssan seudun kuntien osallistuvan Kokemäenjoen vesistöreitin ennallistamistoimiin. Tavoitteena olisi luoda olosuhteet, joiden avulla vaelluskalakannat voitaisiin palauttaa reitille.

Livojokeen lennätetään satoja tonneja soraa, jossa taimenet voivat kutea jo tänä syksynä – käynnissä on nyt jokien kunnostusbuumi

Muun muassa uittoruoppausten mukana hävinneitä taimenten ja harjusten kutupaikkoja palautetaan entiseen kuntoon kymmenissä kohteissa eri puolilla Suomea. Kalojen uskotaan kutevan entisöidyillä koskilla jo tänä syksynä.

Argentiinalaiset polttivat Suomen lippuja ja pelkäsivät sellutehtaan tuhoja – mitä Uruguay-joelle kuuluu nyt? Yle kävi kiistellyllä rajajoella

Paikallisten käsitykset Uruguay-joen tilasta ovat ristiriitaisia. Pian 14 vuotta toiminut UPM:n sellutehdas ei viranomaisten mukaan saastuta ympäristöä, mutta yhtiölle määrätyt sakot epäilyttävät asukkaita. Osa kalastajista on huolissaan.

Hiitolanjoen koskien vapauttamisesta saatuja oppeja viedään nyt muualle Suomeen

Rautjärvellä tehtiin töitä 20 vuotta Hiitolanjoen koskien vapauttamiseksi. Tavoitteena on parantaa äärimmäisen uhanalaisen järvilohen elinmahdollisuuksia. Hiitolanjoki on Suomen ainoa luonnonvaraisen järvilohen lisääntymisjoki.

Koskien kuohuja, kimaltelevia järviä, vihreyttä ja vehreyttä – tutustu seitsemään luontokohteeseen eri puolilta Suomea

Tänään vietetään Suomen luonnon päivää. Yksi päivän teemoista on lähiluonto, eikä luonnosta nauttiakseen aina tarvitse mennä kauas. Lähde matkalle monimuotoiseen luontoon.

Tornionjoen sähkökalastuksessa saatu tänä kesänä hyviä tuloksia

Tähän mennessä lohen poikasten keskitiheys on ollut noin 40 poikasta aarilla, kun vielä 1990-luvun alussa keskitiheys Tornionjoessa oli alle yksi poikanen aarilla.

Keskiviikon sateet saattavat nousta alaville pelloille Varsinais-Suomessa

Aurajoen valuma-alueella on satanut yli 100 milliä enemmän kuin keskimäärin elokuussa.

Vaatteiden värjäykseen käytetyt kemikaalit pilaavat jokia Afrikassa – ratkaisu ongelmaan on, mutta vaateteollisuus ei ole vielä tarttunut siihen

Tekstiiliteollisuus on siirtynyt Afrikkaan halpojen työvoimakustannusten ja verotuksen vuoksi.

Vantaanjoki siirtyy uuteen uomaan Riihimäellä – luonnonmukaisempi joki vähentää tulvariskiä ja parantaa kalojen elinoloja

Riihimäen kaupunki on siirtämässä Vantaanjoen uomaa rautatieaseman eteläpuolella. Joelle kaivetaan Jokikylässä täysin uusi reitti, joka kulkee tulevaisuudessa asuinalueen keskellä. Jokiuoman siirrot ovat harvinaisia.

Aivan kuin ne olisivat aavistaneet – katso, miten isot lohet jo kärkkyvät kohta purettavan padon äärellä

Voimalaitosten padot ovat liki sadan vuoden ajan estäneet ainutlaatuisen laatokanlohen nousun vanhoille kutupaikoilleen Rautjärven Hiitolanjoella. Siitä huolimatta ne saapuivat jo odottamaan padon avautumista.

Siian nousu on alkanut Kukkolankoskella

Kukkolankosken lämpötila on ollut kesällä tavanomaista korkeammalla, mikä on voinut vaikuttaa siian liikkeisiin.

Hindujen pyhässä Gangesjoessa lipuu satoja vainajia – köyhillä ei varaa polttaa vainajiaan

Paikalliset asukkaat pelkäävät, että jos ruumita ei saada ajoissa pois joesta, jo entuudestaan maailman saastuneimpiin vesiväyliin kuuluvasta Gangesista tulee tautipesäke.

Historiallinen tapaus Hiitolanjoella – liki 100-vuotias vesivoimalaitos puretaan lohen tieltä

Suomessa ainutlaatuinen vesivoimalaitosten sulkeminen alkoi Rautjärven Hiitolanjoella. Kolmesta voimalaitoksesta ensimmäinen sulkeutui nyt ja loput parin vuoden kuluttua.

Kyselytutkimus: Hyvin harva Rakkolanjoella asuva maksaisi vesistön kunnostamisesta – myöskään vesistön muutoksia ei osata arvioida

Vaikka Rakkolanjoen valuma-alueella asuvat pitävät tärkeänä vedenlaadun parantamista, veden riittävyyttä ja kalakantojen hoitoa, vesienhoitomaksun maksaminen ei innosta.

Raakuille kunnostetaan elinympäristöjä Iijoen ja Oulujoen alueella

Uudessa hankkeessa muun muassa kasvatetaan jokiin istutettevia raakunpoikasia sekä parannetaan raakkujen suojelutoimia. 

Kolmimetrinen tulva-aalto yllätti autoilijat Saksassa – Miksi Länsi-Euroopan tulvat olivat niin tuhoisat?

Saksassa keskustelun keskiöön on noussut ilmastonmuutos. Yksittäistä sääilmiötä on vaikea todistaa ilmastonmuutoksesta johtuvaksi, mutta ilmastonmuutoksen odotetaan lisäävän sään ääri-ilmiöitä. Ongelmia on nähty myös varautumisessa ja kaupunkisuunnittelussa.

Vantaalta Keravanjoesta löytyi kuollut keski-ikäinen mies

Pelastuslaitos löysi vainajan hälytystehtävänä perjantai-iltana.

Norjan lohijoilla raadetaan vieraslajin poiston parissa – Kalastajan mukaan kyttyrälohia on niin paljon, että niitä voi käsin pyytää koskesta

Kyttyrälohien määrä kaksinkertaistanut viime kyttyrälohivuodesta Näätämöjoella. Annijoella puolestaan montakymmentä ihmistä poistaa päivittäin tuhansia kyttyrälohia joesta.

Keskellä Oulua sijaitsee ainutlaatuinen kalapaikka – urbaani lohiapaja sai kalastajat ensin kiistelemään, nyt uudet säännöt ovat säilyttäneet sovun

Pohjoismaiden urbaanein lohiapaja on nykyään erityiskalastusalue, jossa säännellään punttiperhopyytäjien ja veneestä kalastavien toimintaa niin, ettei vaaratilanteita ja vastakkainasettelua pääse syntymään. Tänä vuonna lohta on noussut Merikosken kalatietä pitkin enemmän kuin viime vuonna tähän mennessä.

Tornionjokeen nousee lohta lähes kahden ennätysvuoden tahtiin - kaloja on joessa jo nyt enemmän kuin muiden laskurivuosien koko lohimäärä

Tornionjoella on RKTL:n lohilaskurin mukaan menossa paras lohennousu viiteen vuoteen. Ja tästä vuodesta tulee varmuudella vähintäänkin koko laskurihistorian kolmanneksi paras vuosi

Palaako lohen kalastus Tenolla ennalleen enää koskaan? Listasimme pohjoisen lohen viisi elämän ja kuoleman kysymystä

Tenolla on menossa jo kolmas peräkkäinen heikko lohivuosi. Luonnonvarakeskuksen lohitutkija Panu Orell on huolissaan lohen selviytymisestä. Lohi on tänä kesänä rauhoitettu, ja hänen mielestään sitä pitäisi jatkaa myös tulevina vuosina.

Mies löytyi hukkuneena joesta Kurikassa viime viikonloppuna

Joesta löytyi viikonloppuna lauantaina hukkunut mies. Tapauksessa ei epäillä rikosta.

Kuusamon Oulankajoen kalastuslupien myynti keskeytetään joen kohonneen lämpötilan takia

Metsähallitus on päättänyt keskeyttää kalastuslupien myynnin Kuusamon Oulankajokeen. Jokiveden lämpötilaksi on mitattu lähes 21 astetta, mikä uhkaa lohikalojen hyvinvointia. Lämmin sää jatkuu ja veden ennustetaan edelleen lämpenevän.

Pohjanmaan jokien virtaamat ja vedenkorkeudet vaihtelivat suuresti alkukesällä

Jokien että järvien vedet olivat kesäkuussa kmyös eskimääräistä lämpimämpiä. Useista vesistöistä veden lämpötila on useampanakin päivänä ylittänyt +20 astetta. Tämä on pohjalaisvesistöissä poikkeuksellista.

Kesän kuumuus ja kuivuus näkyy jokivesien laskuna

Joissakin järvissä vesi on lähtenyt laskuun kevään lukemista, mutta esimerkiksi Hauhon Iso-Roineessa on noin 20 senttiä enemmän vettä kuin tavallisesti heinäkuun alkupäivinä.

Tornionjoen lohikesästä tulossa vähintäänkin hyvä – jokeen noussut jo lähes 40 000 lohta

Luonnonvarakeskuksen asiantuntija Ville Vähä kertoo, että tämän kesän nousumäärä perustuu vuosien 2014-2016 hyviin lohikesiin sekä siihen, että syntyneet poikaset ovat selvinneet vaellusmatkastaan hyvin.

Suomen eteläisin raakkuesiintymä oli tuhoutumassa – sitten alkoi monimutkainen pelastusoperaatio, johon tarvittiin sukeltajia, hoivaa ja norjalaisten apua

Erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun poikasia palautettiin pitkän kasvatusprojektin jälkeen Mustionjokeen ja Ähtävänjokeen. Seurasimme palautusta Länsi-Uudellamaalla Mustionjoella.

Uimari uupui kovassa virtauksessa Kymijoen Ruhankoskella Kotkassa – pääsi turvaan kivelle, pintapelastaja haki hänet rantaan

Uimari pääsi itse turvaan kivelle. Ystävä hälytti apua ja pintapelastaja haki uimarin pois kiveltä.

Tenojoen kalastuskielto puree – joella valvojia enemmän kuin kalastajia

Viime viikonloppuna järjestetty ensimmäinen Tenon kalastusrajoitusten valvontaisku tehtiin tyhjille rannoille. Alkukesä ja tieto lohen kalastuskiellosta myötävaikuttivat autiuteen. Tenojoen ja sen sivuvesistöjen rannoilla näkyi suurimman osan aikaa vain valvojia.

Kokkolan Suntin virtausta kasvatetaan kaupunginsalmen omalla vedellä – hanke odottaa budjettirahaa ensi vuodelle

Kokkolan keskustaa halkovan kaupunginsalmi Suntin vesi on kesällä matalalla, eikä vesi juuri liiku. Jatkossa tilanne paranee hiukan, sillä Suntin omaa vettä aiotaan käyttää virtauksen nostoon. Työt on aloitettu talvella.

Metsähallitus kunnostaa Iijoen lohikaloille kutukoskia – virtavesiin kuskataan kymmeniä tuhansia kiloja kiviainesta helikopterillakin

Kunnostettavat kosket sijaitsevat Livo- ja Loukusanjoella, jotka ovat Iijoen sivujokia. Niihin rakennetaan lohikaloille kutusoraikkoja ja poikaskivikkoja. Kymmenen koskea tarvitsee paljon kiviainesta, jonka kuljetuksiin käytetään myös helikopteria.

Kysely: Mökkiläiset maksaisivat Virojoen vesien hoidosta enemmän kuin vakituiset asukkaat – itärajan jokien kunto vaikuttaa myös Suomenlahteen

Virojoen veden kunto vaikuttaa myös Suomenlahteen. Suomen ympäristökeskus selvitti, ovatko Virojoen äärellä asuvat havahtuneet joen vointiin. Osa on huomannut ongelmat, mutta jonkun muun tulisi maksaa.

Simossa pääsee kalalle myös rollaattorilla tai pyörätuolilla – Simojoki kohentaa muutenkin mainettaan lohijokena

Simojokea ja laavupaikkoja on viime vuosina kunnostettu ahkerasti ja lohijoki on saanut myös omat verkkosivut. Tänä vuonna luvassa on vielä suistoalueen ruoppaus, jota on ehditty jo kaivata.

Jokihelmisimpukoita palautetaan lisää Ähtävänjokeen Pohjanmaalle

Jokeen istutetaan reilut tuhat raakun poikasta lisää, mutta soralaatikoissa. Ilman apua raakkukannat katoaisivat kahdessakymmenessä vuodessa.

FT: Merenpinnan nousu uhkaa valtavia omaisuuksia ja teollisuuslaitoksia Kiinan suurkaupungeissa

Seuraavien 70 vuoden aikana merenpinnan uskotaan nousevan niin, että eräät maailman suurimmista teollisuuskeskittymistä jäisivät jopa vuosittain tulvan alle.

Tulvariskissä olevien rakennusten kastumiskorkeuksia selvitetään Laihianjoella

Laihianjoen jokivarsi on hyvin altis tulville. Alueen tulvaherkkyyteen vaikuttaa erityisesti maaston tasaisuus, maankäyttö sekä vähäjärvisyys.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle