Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Kaksi naista hämmentää saaveissa porontaljoja.

Guldal jiena: Bohccoduljiin ráhkadit beatnagiidda suoskanrullaid – ođđa dienasvejolašvuohta boazodoalliide, muitalit Sámi oahpahusguovddážis

Gaskavahku ja duorastaga lea vejolašvuohta boazodoalliin dahje duojáriin fitnat oahpásmuvvamin, mo duoljis ráhkadit suoskanrulla.

Hängmatta

Tee oma makrameekoristeinen riippumatto

Värjää oma pellavakangas, solmi hapsut ja makrameenauhat.

Tyttö kutoo kangaspuilla.

Kauhavalla huomattiin, että yksi sukupolvi jää usein välistä perinnetaitojen oppimisessa – syntyi hanke, jossa ikäihmiset opettavat kädentaitoja lapsille

Järvilakeuden kansalaisopisto koordinoi hanketta, joka yhdistää eri sukupolvet. Näin saadaan siirrettyä katoavaa käsityöperinnettä ja tarinoita eteenpäin. Luvassa on monenlaisia tapahtumia ja leirejä.

Vaalea ja tumma farkkukankaasta tehty vaate tosi läheltä kuvattuna. Tummemmassa näkyy vetoketju.

Annakaisa Kilpinen keksi, miten yksiin vanhoihin farkkuihin voi puhaltaa 5 uutta elämää – edes ompelukonetta ei välttämättä tarvita

Rikkinäinen vaate ei suinkaan ole käyttökelvoton. Tuunaustyöpajoja järjestävä Annakaisa Kilpinen antaa vinkkejä siitä, mitä kaikkea farkuista voi tehdä.

Kolme käsipyyhettä.

Tee saunakilpi ja valitse viikon sananikkari

Sauna-sanan kirjaimista voi muodostaa monia sanoja.

Sinisävyinen, pikkulapselle sopiva, Päivi Vaarulan suunnittelema Forssan nimikkovillapaita.

Kiihkeänä jatkuva kaarrokeneuleiden kulta-aika synnyttää yhä uusia kuviomalleja: moni paikkakunta on jo saanut oman villapaitansa

Islantilaismallisten kaarrokeneuleiden suosio jatkuu, ja usealla paikkakunnalla on oma nimikkovillapaitamalli. Forssan nimikkoneule ottaa mallia kaupungissa 1960-luvulla suunnitellusta kukkakuosista.

Hämeenlinnalaisen Linnan Marttojen aktiiveja kokoamassa Ilo ja oivallus-näyttelyä Hämeenlinnan kirjastossa.

"Käsillä tekeminen on elämän suola" - Linnan Marttojen näyttelyssä näkyy tekemisen ilo

Koronarajoitusten päätyttyä yhdistysten ja yhteisöjen tapahtumat ja näyttelyt ovat taas käynnistymässä. Esimerkiksi hämeenlinnalaisen Linnan Marttojen käden taitojen näyttely päästään viimein avaamaan usean peruutuksen jälkeen.

Taiteilija Biret-Ánne Paadarin tauluja vanhan-ajan elämästä Inarissa. Keskellä videotaulu, jossa taiteilija laulaa. 
Dáiddar Biret-Ánne Paadar dávvalat muitalit dološ eallimis Anáris. Gasku videodávval, mas dáiddar lávlu.

Geahča video: Biret-Ánne Paadar dáiddačájáhus láidesta dološ eallimii Anáris

Anára Sajosis sáhttá oahpásmuvvat Biret-Ánne Paadar eallimii ja mánnávuhtii dávvaliid ja filmmaža bokte. Čájáhusa lágideaddji Sámi mánáidkulturguovddaš Mánnu ordne mánáide bargobájiid čájáhusa oktavuhtii.

Anniina Turunen

Guldal jiena: Duodjesuorggi bajit dutkosiid beaivádeapmi lea jođus – ođđa vuođustusain váldet buorebut vuhtii eará guovlluid duodjekultuvrra

Dálá vuođustusat leat hábmejuvvon jagis 2006. Ulbmilin lea váldit ođđa vuođustusad atnui čakčat 2023.

Monen sukkapussin sisäältä löytyy kirje - eläinten anestesiasukkia saapuu eri puolilta Suomea

Vapaaehtoiset kutovat nyt kissoille ja koirille anestesiasukkia – myös Hillevi-kissan tassuja suojaavat pienet villasukat nukutuksen ajan

Nurmolainen eläinklinikka pyysi käsityöharrastajia apuun pitämään kissojen ja koirien tassut lämpiminä. Pienten anestesiasukkien kutominen lemmikeille sai yllättävän suuren suosion.

Haminalainen Eveliina Janssonin valmistama koru.

Kaksi tyttöä perusti korufirman – myyvät muovihelmistä tehtyjä koruja opettajille: "On mennyt ihan hyvin"

Moni nuori tutustuu yritystoimintaan koulun valinnaiskursseilla. Kymenlaaksosta alkoi tällä viikolla valtakunnallinen nuorten yrittäjyyskilpailu, jossa nuoret esittelevät omia tuotteitaan ja yrityksiään.

Jenni Laiti

Jenni Laiti gávttit sáddejuvvojedje Amerihkkái – čájáhus čalmmustahttá Skandinávia bivttasárbevieru

Santa Fe gávpogis Ođđa Meksikos beassá dál vel badjelaš jagi áigge oahpásmuvvat ruoŧŧelaš ja norgalaš álbmotbiktasiidda ja sámiid gáktái Internationála álbmotdáidaga museas.

Gáktebeaivi

Saamenpukuihin voi tutustua avoimilla verkkoluennoilla – opettaja: "On tärkeää, että valtaväestö näkee aitoja saamelaisia käsitöitä"

Saamen kielten etäopetushanke järjestää tänäkin vuonna avoimia oppitunteja sunnuntaina vietetyn saamelaisten kansallispäivän kunniaksi. Tänä vuonna oppituntien aiheena ovat saamenpuvut.

Essi Morottaja

Ávus oppâtiijmijn ​juáháš piäsá uápásmuđ Suomâ sämimácuháid – máttáátteijee: "Lii tehálâš, ete válduaalmug uáiná olmâ sämmilâš kietâtuojijd"

Sämikielâi káidusmáttááttâs haahâ uárnee taan-uv ive ávus oppâtiijmijd Säämi aalmugpeeivi kunnen. Taan ive fáddán láá sämimácuheh.

Käsityöntekijä pitää kädessääm kolttasaamelaisen naisen päähinettä, šaamšiǩ.

Guldal jiena: "Maaddâr ääkk šaamšiǩ" -filmma dahkkiguovttos hálideigga čalmmustahttit nuortalaš kultuvrra čábbodaga ja rámisvuođa

Bagadalli Harry Johansen lohpida, ahte jus gosnu fal hálidit filmma oaidnit, de sii áinnas vulget dan čájehit.

Petra Magga-Vars

Guldal jiena: Sámesearvvit ealáskahttet luođi ja digitaliserejit sámiid kulturárbbi Musealágádusa ruhtadoarjagiin

Sámi Duodji ja Sámi Árvvut -searvvit leat ožžon ruhtadoarjaga Musealágádusas. Sámiid kulturárbbi oamasteapmi ja suddjen lea ságastahttán olu maŋimus áiggiid.

Vanha, kirjapainotyöhän liittyvä musta metallinen työkalu etualalla, taustalla mies kurottaa hyllyltä tavaraa.

Pala kirjansidonnan historiaa päättyy Tampereella – 90-vuotiaat koneet lähtevät lahjoituksena Tallinnaan

Kirjansitomoa yli 50 vuotta vetänyt Teuvo Palonen luovuttaa koneensa päihdekuntoutujien työpajaan.

Enontekiön kunnan oma neulepusero malli. Mallin on suunnitellut Johanna Visala.

Rievssahat, duoddarat ja guovssahasat hervejit Eanodaga gieldda ullobáiddi

Eanodatlaš Johanna Visala vuittii Eanodaga gieldda ordnen ullobáidegilvvu.

Kuplakynttilä sytytetään

Joulun DIY-hitti on pullea kuplakynttilä, joka saa värinsä vahaliiduista – näin se valmistetaan

Käsityöhitin syntyä on vaikea ennustaa, vaikka kaava on usein ykkertainen: helppo tehdä, mutta jättää tilaa luovuudelle. Kuplakynttilä osui tänä vuonna tähän saumaan.

Pieni Joulupuodin tuotteen tekijät Satu Lappalainen ja Saija Pikkarainen

Tätä pientä joulupuotia ei mainosteta juuri missään, mutta silti sen aukiolo ruuhkauttaa lähitien – kurkista, miltä idyllisen navetan kätköissä näyttää

Oulun Lapinkankaalla sijaitsevassa vanhassa navetassa pidetään joulun alla käsityöputiikkia. Sitä ei tarvitse mainostaa ja silti se on niin suosittu, että sinne jonotetaan.

Kajaanilainen käsityöyrittäjä Tiia Korhonen katsoo liikkeensä tiloissa kameraan ja hymyilee.

Käsityöyrittäjän jouluvalmistelut alkavat keväällä – yksin ei pärjää jos haluaa tienata

Joulu on kiireistä aikaa käsitöitä valmistavalle yrittäjälle. Vaikka asiakkaalle pukinkonttiin päätyvät ostokset yleensä ostetaan joulun alla, ja asiakkaiden paljoudesta johtuen käsityöyrittäjällä saattaa olle kiire, on sesonkiin valmistautuminen aloitettava jo hyvissä ajoin.

Kaksi ihmistä kuvaa yläkulmasta Sisko Sutista, joka dreijaa savesta maljakkoa.

Sisko Sutinen on ansainnut elantonsa pitsikeramiikalla yli 40 vuotta – nyt hänen tarinansa ja kädentaitonsa tallennetaan museoon

Suomen käsityön museo on yli sadan vuoden ajan seurannut, millaista on olla käsityöläinen Suomessa. Tänä syksynä talteen on kerätty pohjoiskarjalaisten kädentaitajien tarinoita.

Äiti ja lapsi istuvat lattialla ja tutkivat matonkuteista tehtyä kerää.

Muistojen ja jämälankojen nyssykkä on kolmekymppisen Jenni Äijälän aarre – käsityöt siirtävät tietoa ja tarinoita eteenpäin

Käsitöiden tekeminen on muuttunut aiempaa yhteisöllisemmiksi. Niitä tehdään paitsi yksin kotona, myös kodin ulkopuolella ryhmissä. Käsityötreffit sovitaan usein somessa ja yhteisö tukee jäsentensä tekemistä.

Marjaana Aikio Sajoksen pihalla

Guldal jiena: Anára duodjemárkaniid lágidit fas lávvordaga jagi bottu maŋŋá – vuovdit leat dušše Suoma beale Sámis

Lávvordaga lágiduvvo maid Camera Borealis -luonddugovvadáhpáhus oktanaga duodjemárkaniin. Duodjemárkaniid oktavuođas lágiduvvo maiddái silbačikŋabargobádji, man oahpaha Petra Biret Magga-Vars.

Puita puusta.

Vuole kuusi ja tuo hieno puun tunne joulupöytään

Jimi vuolee kuuset omena- ja päärynäpuusta ja katajasta.

Sámi duodji ja Sámi made merkit

Ođđa Sámi Made -mearka muitala, ahte sápmelaš lea ráhkadan buktaga – Marjaana Aikio mielas maid bálvalus sáhtášii leat dákkár buvtta

Ođđa Sámi Made -gálvomearkka árvalit váldit atnui boahtte jagi álggus. Gálvomearka gokčá viidásit máŋggalágan sámi buktagiid. Boares Sámi Duodji -mearka lea maid ođasmahtton.

Julkort med popupeffekt.

Tee joulukortti, jossa on ponnahduskuva

Tee yksinkertainen etusivu, mutta anna sisällön yllättää!

Suomen nuorimman verhoilijamestarin näyttötyönä syntyi möhköfantti

Suomen nuorin verhoilijamestari oppi työn salat vanhoilta mestareilta – kierrätysbuumin ansiosta ala kaipaa kipeästi uusia tekijöitä

Verhoilijat ovat huolissaan alan tulevaisuudesta. Töitä riittäisi, mutta osaavista tekijöistä on pulaa. Ammatti vaatii monipuolisia kädentaitoja, joita harvalla verhoilijalla heti alkuun on.

Korsnäsin villapaita.

Korsnäsin villapaita – tällä ohjeella onnistut!

Upea perinnevillapaita sisältää niin neulottuja kuin virkattujakin osia.

Hylly.

Nikkaroi hylly jäännöslangoille

Jim nikkaroi ketunmuotoisen hyllyn.

Växtfärgade garn upphäng på en rundstav

Näin värjäät lankoja kasveilla – poimi tästä Strömsön vinkit

Lee käytti tässä pietaryrttiä ja järviruokoa.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle