Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Korvaako digieuro kohta setelit ja kolikot? Euromaiden keskuspankit pohtivat digitaalisen keskuspankkirahan liikkeeseen laskemista

Pohdintojen taustalla on monta syytä kuten käteisen käytön vähentyminen ja digitaalisten maksutapojen yleistyminen. Puuvillapaperisen setelin tilalle halutaan siis tarjota nykyaikainen vaihtoehto. Euroopan keskuspankin johtokunta päättää selvittelytyön jatkosta kesäkuussa.

Tyhmä jo pienenä

Toistuvan yksinkertaisuutensa lamentaatioasialla on Kajo.

Liperissä kesämökki, Kiteellä kahvila ja ravintola murtojen kohteina

Murtautujien matkaan on lähtenyt muun muassa kassalippaiden kolikot ja metsästystakki.

Kolikkokätköstä paljastui keskiaikainen veronkiertokonsti

Rahalliselta arvoltaan suuri ja historialliselta arvoltaan vieläkin merkittävämpi kätkö on peräisin ajalta, jolloin pohjoisranskalaiset normannit olivat juuri nujertaneet Englannin viimeisen anglosaksikuninkaan.

Wähäjärvi-kokoelman plooturahat ovat esillä Riihimäen taidemuseossa

Plootut ovat osa Tatjana ja Pentti Wähäjärven lahjoituskokoelmaa.

Tuhansien eurojen arvoinen kolikko muuttui hetkessä arvottomaksi – kiinalaiset alkoivat tehtailla väärennöksiä vanhoista suomalaisista kolikoista

Yli satavuotiaaksi luultu markka tai penni voikin yllättäen olla uunituore kiinalainen väärennös.

Ensimmäinen Suomessa lyöty markka on vuodelta 1556 – nyt sen voi nähdä Kansallismuseossa

Harvinainen kolikko on lyöty Turussa vuonna 1556 ja vastaavia kolikoita tunnetaan maailmassa vain kaksi.

Legenda naispaavista noussut jälleen esille – Vaikuttiko 800-luvulla paavi Johanna?

Legenda naispaavista on alkanut kiinnostaa uudelleen meidän aikanamme.

Nyt on liikaa rahaa – yli 8 miljoonaa euroa uhkaa päätyä romuttamolle

Ylimääräisiä yhden euron ja 50 sentin kolikoita makaa tällä hetkellä Suomen Pankin holvissa yli 8 miljoonan arvosta. Euroalueen sääntöjen vuoksi pankki haluaa, että valtiovarainministeriö ostaa ne pois.

Viron keskuspankki haluaa karsia yhden ja kahden sentin kolikoita – pikkurahat jäävät monelta käyttämättä

Jos keskuspankin ehdotus etenee, yhden ja kahden sentin kolikoita ei enää saisi Virossa takaisin vaihtorahana. Niillä voisi yhä maksaa ostoksia.

Tarkka-ampuja Simo Häyhän kuvasta kohistiin somessa – suunnittelija muutti "kolikon" ulkoasua

Tarkka-ampuja Simo Häyhää kunnioittava juhlarahake aiheutti pienoisen kohun tulkinnanvaraisella kuvallaan jo ennen varsinaista julkistusta.

Kaupan kassajonon vauhti on pienestä kiinni – 5 vinkkiä jonottajalle

Asiakas voi vaikuttaa monella tavalla siihen, miten kassajono etenee.

Kansallismuseo vahvistaa arvon – sattumalta pellolta löydetty raha on ainoa laatuaan Suomessa: "Tieteellisesti hieno"

Kanta-Hämeen menneisyyden etsijöiden Ossi Kupilan iltainen etsintäretki juurikaspellolla tuotti hopeakolikon. Kyseessä on kuusinainen 1400-luvulta. Ainoa laatuaan Suomessa.

Lapsille kolikoita ja seteleitä, isommille muovirahaa – vastuulliset rahankäyttäjät kasvatetaan kotona

Vastuulliseen rahankäyttöön kasvetaan kotona: Lasten on syytä tietää, mitkä ovat perheen tulot ja menot.

Pellosta löytyi ainutlaatuinen kuuden penningin hopearaha: "Panin kolikon taskuuni, en ajatellut sen olevan näin harvinainen"

Hattulalainen sokerijuurikaspelto kätki todellisen harvinaisuuden. Erik Pommerilaisen kuuden penningin rahoja on Suomessa tätä ennen löydetty vain yksi kappale.

Vitosen seteli kestää vain pari vuotta – 4 yllättävää faktaa käteisestä

Oletko miettynyt näitä: voiko repeytyneellä setelillä maksaa, mistä materiaalista raha on tehty ja kuinka pitkään se kestää käytössä?

Vanhat rahat arvokkaita – harvinaisen kuparimarkan hinta jopa yli 16 000

Perintötilojen kaapit ja kaikki mahdolliset paikat kannattaa tutkia tarkkaa, sillä vanhat rahat ovat harrastajien keskuudessa todella arvokkaita.

Rahan väärentäminen on ammattilaisten työtä – usein vasta kone huomaa eron

Helsingistä löytyy väärennettyjä euroseteleitä keskimäärin yksi päivässä. Suurin osa seteleistä on niin huolella tehty, että ne tunnistetaan väärennöksiksi vasta rahanlaskentakeskuksessa.

Onko kätköissäsi Ruotsin kruunuja? - Ne voivat vanheta käsiin

Ruotsissa aloitettiin viime syksynä kaksivaiheinen kruunujen uudistusprosessi, jonka vuoksi osa rahoista poistettiin maksukäytöstä kesäkuun lopussa. Jo poistuneet rahat ovat 20, 50 ja 1000 kruunun setelit, joita voi Suomessa vaihtaa uudempiin enää tämän viikon ajan.

Moni antaa edelleen vähästään kolehtiin – joissakin kirkoissa se onnistuu pankkikortilla

Kolikot kilisevät vielä tuttuun tapaan kolehtipusseihin. Nykyään homma hoituu joissakin kirkoissa jo pankkikortilla. Mahdollisuus sähköiseen maksamiseen on otettu kirkkoherra Kaisa Huhtalan mukaan ilolla vastaan.

Asiakas, sietäisikö sinun hävetä? Palveluammattilaiset kertovat, missä menee raja

Kuusi ammattilaista antaa nyt synninpäästön sinulle, joka et tipannut Tallinnassa ja poltit päreesi puhelinmyyjälle. Toisinaan asiakkaat kiusaantuvat suorastaan syyttä, kertovat erilaiset asiakaspalvelun asiantuntijat.

Tutkija: Hämäläinen hopearahakätkö peräisin viikinkiajalta – "Kyllä tämä on aarre"

Hämäläispellosta helatorstaina tehty kolikkolöytö on varmistunut viikinkiaikaiseksi. Museoviraston Rahakammion amanuenssi Frida Ehrnsten pitää löytöä merkittävänä.

Jyväskyläläisyritys tuo bitcoin-automaatteja keskustoihin

Jyväskyläläinen Prasos Oy uskoo kiinnostuksen bitcoiniin kasvavan. Yritys tuo kryptovaluutta-automaatteja kaupunkikeskustoihin ja painaa valuuttaa jopa kolikoiksi.

Pankkiryöstäjät veivät 45 säkkiä rahaa – arvo 2 300 euroa

Ryöstäjät raahasivat saaliin pakoautoonsa 45 säkissä. Inflaatio on kuitenkin tehnyt suuresta osasta Uzbekistanin seteleistä ja kolikoista lähes arvottomia, eikä pankkiryöstäjienkään saaliin todellinen arvo ollut lopulta kummoinen.

Käteinen, debit ja credit – keskustelussa kaikille löytyi kannattajansa

Suomalaiset näyttävät suosivan erilaisia maksutapoja. Osa on tiukasti käteisen kannalla, osa käyttää korttia ja osa kertoo ostavansa luotolla. Kaikille löyty omat perustelunsa.

Turvapaikanhakijoiden vastaanottorahat käteisen sijasta maksukorteille

Toistaiseksi maksut on hoidettu setelein ja kolikoin. Uudistuksella pyritään eroon ylimääräisestä byrokratiasta ja rahakuljetusten riskeistä. Maksuautomaateista korteilla ei voi nostaa käteistä, eivätkä ne toimi kauppojen kassapäätteillä Suomen ulkopuolella.

Mitä raha on, miten sitä kannattaa käyttää ja miten säästetään – lapsille opetetaan raha-asioita entistä aiemmin

Raha on nykyisin lähes abstrakti käsite, kun maksaminen tapahtuu muovikorteilla ja netissä. Aiemmin lapsille oli helppo opettaa rahan merkitystä kolikoiden ja setelien avulla. Jatkossa koulussa perehdytään rahan arvoon ja sen saatavuuteen entistä aikaisemmassa vaiheessa.

Lompakkoja ostetaan edelleen, vaikka käteisen käyttö vähenee

Kukkaroiden kysyntä ei ole juuri vähentynyt, vaikka yhä useampi maksaa ostoksensa kortilla. Naiset hakevat usein isompaa lompakkoa, sellaista, jota voi käyttää myös iltalaukkuna.

Saako rahaa seinästä tai lottoamalla? Näin opetat lapsellesi talouden perusasiat

Suurin osa perheiden ostoksista maksetaan jo pankkikortilla ja pikkuostot hoidetaan yhä enemmän käteiskortilla. Opastaessaan lapsiaan käyttämään rahaa, useimmat haluavat kuitenkin käyttää käteistä.

Käteinen pois pysäköinnin maksusta – huonoa asiakaspalvelua, sanoo Autoliitto

Helsinki suunnittelee uusivansa kadunvarsien pysäköintimittarit niin, ettei niissä voisi maksaa käteisellä. Autoliitto pitää suunnitelmaa ihmisiä eriarvoistavana.

Poliisi yllättyi laimeasta kiinnostuksesta vanhoihin rahoihin – video

Huutokaupassa Kontiolahdella oli myytävänä muun muassa rikosjutun yhteydessä löytynyt Moskovan olympialaisten juhlarahasarja. Vaikka väkeä oli hyvin paikalla, jäi rahoista saatu tuotto pieneksi.

Suomi lähettää kolikoita Etiopiaan – "Suurin tilaus ikinä"

Valtion omistama Rahapaja on sopinut historiansa merkittävimmästä kolikkoviennistä.

Maksaisitko kolehdin kortilla?

Seurakunnissa on havahduttu korttimaksamisen yleistymiseen, joten jatkossa kolikoiden lisäksi kolehtiin voi lahjoittaa myös korttirahaa. Kuuluuko pankkikortilla maksaminen kirkkoon? Kannatko enää käteistä mukanasi?

Hikiset kolikot ja ryppyiset setelit historiaan? Lähimaksaminen yleistyy vinhaa vauhtia

Suomalaiset näyttävät olevan muita pohjoismaalaisia kiintyneempiä käteiseen. Tanska, Ruotsi ja Norja ovat pidemmällä erilaisessa lähimaksamisessa.

Pantilliset ostoskärryt historiaa automarketissa: "Kyllä ne kärryt osataan jo palauttaa "

Rovaniemen Prismassa päätettiin luopua kärrypanteista, sillä harvalla on enää kolikoita taskun pohjalla pyörimässä, ja poletit puolestaan maksavat kaupalle. Ostamisesta haluttiin myös helppoa. Prismassa takana on 20 pantillista vuotta, joiden aikana asiakkaiden arvellaan oppineen palauttamaan kärryt.

Viisi turistimokaa Roomassa

Roomassa turistinähtävyyksien jonoissa vierähtää helposti tunteja. Myös kahvin tilaaminen kolminkertaiseen hintaan onnistuu helposti.

Jo lähes puolet pysäköi kännykällä, mutta entä jos akku loppuu?

Kolikoilla toimivat pysäköintiautomaatit poistuvat Helsingistä vuoden 2016 alussa. Autoilija ei jää täysin kädettömäksi siinäkään vaiheessa kun kännykän virta ehtyy eikä kolikko enää käy koneeseen.

Miten opettaa rahankäyttöä? Lapsi voi olla ymmällään korttimaailmassa

Lapsen tutustuttaminen rahan maailmaan on korttien ja virtuaalirahan aikana hankalaa. Raha ei kuitenkaan tule automaattisesti seinästä, eivätkä vanhemmat maksa enää aikuistuvan nuoren kuluja. Pankkialan ammattilaisen mielestä rahan käyttöä kannattaisi opettaa jo pikkulapselle.

Käteisen talletusautomaatit ovat suosittuja – siellä missä niitä on

Suomeen on nopealla aikataululla asennettu toista sataa rahan tallettamisen mahdollistavaa automaattia. Asiakkaat ovat ne myös löytäneet, mutta edelleenkin niitä asennetaan vain kyllin suuriin taajamiin. Nekään eivät siis ratkaise käteispalvelujen katoamista suurimmasta osasta Suomea.

Polkupyörä tai älypuhelin – nykylapsi säästää tavoitteeseen

Usein lapsen ensimmäinen kosketus raha-asioihin on tullut säästöpossun myötä ja niitä syöttävät myös nykylapset. Talletusautomaatit mahdollistavat possun tyhjentämisen vaikka kauppareissun yhteydessä.

Tilisiirto on yhä useammin lapsen säästöpossu

Lasten tavat säästää ovat muuttuneet. Säästöpossut ovat vakavasti uhanalaisia. Entistä useamman lapsen tili karttuu kuukausittaisilla tilisiirroilla, joista huolehtivat vanhemmat ja isovanhemmat. Yle Pohjanmaan verkkokeskustelussa pidetään kuitenkin tärkeänä, että lapset itsekin oppivat säästämään.

Vieläkö lapset säästävät kolikoita vai onko säästöpossujen aika ohi?

Yhä harvempi lapsi säästää kolikoita lippaaseen. Pankeista kuitenkin vakuutetaan, että säästöpossunsa kanssa pankin konttoriin tuleva lapsi otetaan ilolla vastaan. Miten teidän perheessänne lapset säästävät? Opetatteko lapsia säästämään? Onnistuuko kolikoiden tallettaminen pankissa vaivatta?

Näitä tarinoita lukiessa tulee hyvä mieli: Lukijat paljastavat arjen sankaritekonsa

Se voi olla lumien kolaaminen toisen pihalta, kaatuneen auttaminen pystyyn tai vaikka ruokarahan antaminen sille, jonka rahat ovat vähissä. Ylen lukijat heltyivät joulun hengessä kertomaan, miten heitä on autettu ja mitä he ovat tehneet tuntemattomien ihmisten hyväksi.

Niue julkaisee lisää Aku Ankka -rahaa – joulukolikossa esiintyvät Disney-hahmot

Pienen Tyynenmeren saarivaltion Niuen uusimmassa kolikossa komeilevat Disney-hahmot jouluisissa tunnelmissa.

Lähes kaikki ilmaisparkkipaikat katoavat Kajaanin keskustasta

Kajaanin keskustan pysäköintiä uudistetaan parhaillaan. Samalla joitain keskustan ilmaisparkkeja muuttuu maksulliseksi, kun vastaavasti kauempana keskustasta maksullisia parkkialueita muutetaan kiekollisiksi.

Kännykkä korvaa kolikot pysäköinnissä – kamera-auto parkkipirkon?

Jo lähes kolmannes autoilijoista maksaa pysäköinnistään Helsingissä matkapuhelinsovelluksella. Pysäköinninvalvontaa suuntaus helpottaa, ja kaupungin tavoitteena onkin lisätä rekisterinumeroon perustuvaa tunnistusta entisestään. Kaupungin kaduille on tulossa mm. kamera-auto valvonnan avuksi.

Pankki vai luotto? – Kirkkokolehdin voi pian kuitata kortilla Helsingissä

Helsingin Lauttasaaren ja Vartiokylän seurakunnat kokeilevat joulukuussa korttimaksua kolehdin keruussa. Kokeiluun ryhdytään, sillä kirkkokansalla on nykyisin varsin vähän käteistä mukana.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle