Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Pakastimesta löytyneet tikat avaavat sienten ja jäkälien leviämisen mysteerejä – itiöt voivat liftata lintujen siivellä maailman halki

Jäkäliä kasvaa kaikilla mantereilla, mutta miten ne ovat valloittaneet maailman? Videolla näkyvät pakastetikat saattavat vastata juuri tähän kysymykseen. Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmista löytyy myös paljon lintujen nahkoja ja luustoja.

Nämä eläinlajit kuolivat elinaikanasi – teimme muistokirjoitukset kadonneille eläimille

Selkärankaisia eläimiä on vähemmän kuin koskaan aiemmin ihmishistorian aikana.

Jäkälät ja sammalet jälleen maakunnan ilmanlaadun mittareina

Pohjois-Karjalan ilmanlaadun tutkimuksella on jo pitkät perinteet.

Inarissa poroja kuolee nälkään, eikä tappaja ole paksu lumi vaan metsänhakkuut – vanhojen metsien kansallispuistoissa poroilla menee paremmin

Inarissa Muddusjärven paliskunnan poroja kuolee nälkään hakkuiden hävitettyä luppojäkälää tuottavia vanhoja metsiä.

Huippukokit loihtivat herkkuja Linnan juhlien tyyliin – syntyi ankanlihapiirakkaa, kaskinauriita poronsydämellä ja peruna-mäticocktailpaloja

Kokkikolmikko Turusta, Inarista ja Lappeenrannasta sai tehtäväkseen panna parasta pöytään itsenäisyyspäivän kunniaksi.

Suomen porolukuun ei muutosta – työryhmä ehdottaa velvoittavia keinoja porolaidunten kestävyyden takaamiseksi

Porolukujen muuttamisen sijaan työryhmä ehdottaa paliskunnille muita toimenpiteitä laidunten parantamiseksi.

Porojen talvilaitumien tila on edelleen heikentynyt – porotalous, metsänhoito ja maankäyttö olisi saatava kohtaamaan

Luken mukaan esimerkiksi metsien käsittely ja Jäämeren rata uhkaavat jo nyt köyhtyneitä porolaitumia.

Suomen luonto jatkaa köyhtymistään – Kainuussakin useita uhanalaisia lajeja

Lähes 12 prosenttia Suomen eläin- ja kasvilajistosta on uhanalaisia.

Leena Vilkan kolumni: Tänään saimme kuulla, että Suomesta on hävinnyt kokonaan 312 lajia – ja seuraavaksi uhkaavat mennä jopa pääskyt

Uhanalaisuus on luonnon hätätila, jossa kaikki ensiapu tarvitaan kiireellisesti, kirjoittaa ympäristöfilosofi Leena Vilkka.

Vetäytyvä jäätikkö paljasti tutkijoille Kanadassa maiseman, jonka salat jää peitti 40 000 vuoden ajan

Tutkijat uskovat löytöjensä perusteella, että sata viime vuotta ovat olleet tutkimusalueella lämpimimmät 115 000 vuoteen.

Saimaan rannalta löydetty uusia kivikautisia kalliomaalauksia

Maalaukset sijaitsevat Tikaskaarteenvuoren seinämässä.

Uusi porolaiduntutkimus valmistuu ensi kevääksi – poromiehet eivät usko tutkimuksen kertovan koko totuutta

Laiduntutkimuksen pohjalta Maa- ja metsätalousministeriö määrittää uudet korkeimmat sallitut poroluvut pohjoisimpiin paliskuntiin.

Poronjäkälää on kerätty Suomessa jo kauan, mutta nyt sitä himoitsevat sisustajatkin

Poronjäkälässä sisustajia viehättää muun muassa sen luonnonmukaisuus. Jäkälien käyttö sisustuksessa jakaa myös mielipiteitä, sisustusarkkitehti muistuttaa.

Auni Kaarret lii jieš-uv ráhtám nyettikievđâ já koccoon jáhálijd

Kaarret Auni muštá maht tovle rahtii kievđâ.

Minnan kääpäkävelyn valmentajat vinkaavat: Näin löydät elämää metsästä

Metsäluonnon asukkaista valtaosa on pieniä ja piilottelevia.

Poromiehet käyvät keräämässä jäkälää jopa satojen kilometrien päästä – jäkälä pelastaa heikkokuntoiset porot

Poronjäkälä on poroille tarpeellista ruokaa vielä tänä päivänäkin, vaikka teollisilla rehuilla ruokitaan varsinkin tarhaporoja.

Koululaisen kasvio voi löytyä Instagramista – viidellä vinkillä pääset jo pitkälle sen kuvaamisessa

Peruskoululaisten kasvion idea on kesällä 2018 yhä perinteinen: yläkouluikäinen nuori menee luontoon, etsii kasvin ja tunnistaa sen. Alusta on tätä päivää. Valtaosa nappaa kuvan ja tekee digiherbaarion vaikkapa Instagramiin.

Muista: hoida tänä viikonloppuna puuvartisten puiden ja pensaiden leikkaukset

Jos puu ei vuoda mahlaa, sen voi leikata. Leikkaus on tehtävä pian, ennen kuin silmut kasvavat liian suuriksi. Poistettavan oksan tai verson merkki on yleensä se, että se sojottaa ylöspäin.

Poromies syyttää laidunongelmista myös metsien hakkuuta

Laitumien loppuminen ei ole poromiehen syy.

Loppuun kaluttu Lappi: käsikirjoitus

Loppuun kaluttu Lappi -ohjelman käsikirjoitus

Porosta on tullut ongelma Lapissa

Ikivanha paliskuntarakenne rapauttaa Lapin haurasta luontoa

Huippuvuorten porot kutistuvat ilmastonmuutoksen takia

Kun talvella sataakin vettä lumen sijasta, kärsivät porot nälkää ja laihtuvat.

Ohikulkija käräytti jäkälävarkaat: 33 jätesäkillistä luvatonta palleroporonjäkälää

Pariskunta ennätti haalimaan luvattomasti 33 jätesäkillistä jäkälää ennen poliisin saapumista. Tekoa perusteltiin sillä, että jäkälällä oli tarkoitus koristella pihaa.

Pallaksen jäkälät lähtevät tutkijoiden mukana maailmalle

Kolmisenkymmentä jäkälätutkijaa eri puolilta maailmaa retkeilee viikonloppuna Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa katse maahan ja puunrunkoihin luotuna. Tarkoituksena on selvittää jäkälälajien moninaisuutta. Pieniä jäkälänäytteitä lähtee tutkijoiden mukana Japaniin ja Uuteen-Seelantiin asti.

Metsäpeurat lisääntyneet Pohjanmaalla, Kainuun kanta on vielä arvoitus

Tuoreen lentolaskennan tulosten mukaan metsäpeurakanta on vahvistunut Pohjanmaalla. Helikopterilla tehdyn laskennan mukaan peuroja on reilu 150 enemmän kuin aiemmassa laskennassa vuonna 2013. Kainuun metsäpeurakantaan saadaan selvyys ensi viikolla.

Helsinki-Vantaan lentoasema hakee kilpailukykyä luonnosta ja muotoilusta

Helsinki-Vantaan lentoasema haluaa erottautua kilpailijoistaan luonnon ja muotoilun avulla. Haltian luontokeskuksessa suuren suosion saavuttanut Luonnos-näyttely on tuotu piristämään lentokentän odotustiloja. Näyttelyssä nähdään Suomen luonnon innoittamien muotoilijoiden töitä koruista puukkoihin.

Saasteet näkyvät yhä Etelä-Karjalan metsissä

Etelä-Karjalan ilmanlaatu paranee vuosi vuodelta. Eniten ilmansaasteita näkyy siellä missä on myös teollisuutta eniten.

Jäkälät kertovat ilmansaasteista

Jäkälät ovat herkkiä ilmansaasteille, ja toimivat siksi hyvin ilmanpuhtauden mittarina. Savonlinnan viimeisin jäkälätutkimus kertoo ilmanlaadun heikentyneet ydinkeskustassa.

Jäkälät reagoivat herkästi ilman epäpuhtauksiin

Jäkälät reagoivat herkästi ilman epäpuhtauksiin

Pirkanmaan ympäristöpalkinto Matti Kääntöselle

Etenkin ahkera työ uhanalaisten kasvien kartoittamisessa toi Matti Kääntöselle Pirkanmaan tämän vuotisen ympäristöpalkinnon. Pirkanmaan ELY-keskus palkitsi tamperelaisen Kääntösen maanantaina.

Vuoden Tieto-Finlandia jäkäläoppaalle

Tieto-Finlandia-palkinto on myönnetty tänä vuonna Suomen jäkäläopas -kirjalle. Palkinnon saajasta päätti professori Alf Rehn. Palkinnon suuruus on 30 000 euroa. 

Levä värjää kiven kirkkaan punaiseksi

Punaiset kivet hämmästyttävät luonnossa liikkujia. Kivien punainen väri johtuu luontotutkijan mukaan levästä joka tarttuu tiukasti kiven pintaan. Levää esiintyy ainoastaan kivillä.

Uudet PUTTE-rahat jaettiin – lähivuosina tutkitaan mm. valeskorpioneja

Ympäristöministeriön PUTTE-ohjelman rahat kaudelle 2012 - 2014 on jaettu. Rahaa saivat mm. lepakoiden, valeskorpionien ja kannuskaskaiden tutkimus. Vuodesta 2003 lähtien PUTTE-ohjelman hankkeissa on löydetty lähes 1 500 uutta lajia.

Malttia soraharjujen hävitysvimmaan

Maailmanmatkaaja Merja Åkerlind ihastelee suunvuorossaan Suomen luonnon erikoispiirteitä kuten jylhiä kallioita ja muhevia jäkälämättäitä. Hän on myös huolissaan siitä, miten luonnonvarat ja maa-ainekset hupenevat esimerkiksi rakentamisen tarpeisiin.

Suomalainen ei osaa hankkia ruokaa luonnosta

Suomalaiset eivät joko osaa tai eivät halua hankkia ruoan raaka-aineita suoraan luonnosta. Ulkomaalaiset ovat sen sijaan haltioissaan antimien ja raaka-aineiden edessä. Näin sanoo Marja Innanen, joka maa- ja metsätalousministeriössä vetää suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelmaa.

Jäkälät kertovat huonoja uutisia Uudenmaan ilmanlaadusta

Lievät jäkälävauriot ovat lisääntyneet alueella huonon ilmanlaadun takia. Vauriot kertovat huonon ilmanlaadun leviämisestä yhä kauemmas.

Luonto kärsii Uudenmaan ilmanlaadusta aiempaa vähemmän

Ilman epäpuhtauksien vaikutukset luontoon ovat vähentyneet Uudellamaalla. Vaikutukset ovat kuitenkin edelleen selvästi nähtävillä erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Porojen jäkälälaitumet vähentyneet

Porojen luontainen talviravinto, parhaat jäkälälaitumet eli metsämaan kuivat kankaat ovat vähentyneet 25 vuoden aikana rajusti poronhoitoalueen etelä- ja keskiosissa, kertoo Metsäntutkimuslaitos Metla.