Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Viisi kiinnostavaa juttua lauantai-iltaan: Lääketeollisuus rahastaa rokotteilla, hiilijunan piinaava jytinä ja mitä ihmettä tehdä hevosenlannalle

Luitko jo nämä? Kokosimme sinulle viikon kiinnostavimpia juttuja, jotka saatoit arjen kiireessä ohittaa.

Suomalainen turpruttelee kasvihuonepäästönsä ”turvarajan” parissa vuodessa – tiukalla tavalla laskettuna kaikki nykyiset päästöt ovat liikaa

Suomen ilmastopaneeli laski myös EU:n päästötavoitteen, joka osoittaa kuinka paljon enemmän unionissa on vähennettävää päästöissä.

Vuoden turhake on kertakäyttögrilli

Suomen Luonto -lehden toimitus valitsee turhakkeen lukijoiden ehdotusten pohjalta.

Nokimittaus mukaan Tampereen ilmanlaadun seurantaan

Pirkankadun mittausasemaan lisätään mustan hiilen eli noen anturit. Samoin hiilidioksidin pitoisuutta aletaan seurata.

Imatran Immalanjärvellä alkaa vesiensuojeluhanke – tavoitteena on säilyttää järven erinomainen ekologinen tila

Imatran Immalanjärvellä aletaan kokeilla, voiko esimerkiksi puun, biohiilen ja shungiitin eli vedenpuhdistukseen käytettävän hiilipitoisen mineraalin käyttö vähentää vesien kuormitusta.

Ja mitä tänään laitettaisiin – vitamiineja vai hiilidioksidipäästöjä? Soija ja lohi saivat vertailussa parhaat arvosanat, riisi heikoimman

Selvityksen mukaan ilmastomöröksi haukuttu naudanlihakin on valkoista riisiä parempi vaihtoehto.

Koronarokotteen kuljettamisessa tarvittavan kuivajään saatavuus ei ole ongelma – sitä valmistuu nopeasti teollisuuden hiilidioksidipäästöistä

Uuden koronarokotteen kylmäketju on vaativa. RNA-rokotteet tarvitsevat säilyäkseen noin -70 asteen lämpötilan.

Hiilipäästöt ovat pudonneet koronavuonna dramaattisesti – pitkän aikavälin suunnanmuutokseen tarvitaan muutakin

Huhtikuussa 2020 maailman hiilidioksidipäästöt olivat suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2006.

Ilmastonmuutos ajaa maatiloja elvyttämään köyhtyneitä peltoja – uudistava viljely auttaa kasveja kestämään kovat sääolot

Maatalous pyrkii sitomaan hiiltä aiempaa paremmin uudistavalla, eli regeneratiivisella viljelyllä. Yksi hiilitiloista on tuuloslaisen Jari Eerolan nautatila.

Google nosti Suomen-yksikkönsä malliksi koko maailmalle – pyrkii sen metodeilla ensimmäiseksi täysin hiilivapaaksi suuryritykseksi

Hakukoneyhtiö Google on sitoutunut olemaan 10 vuoden sisällä täysin hiilivapaa. Yhtiö aikoo saavuttaa tavoitteen ensimmäisenä kansainvälisenä suuryrityksenä maailmassa.

Mia Röngän kolumni: Mikä on hiilitassunjälkesi?

Lemmikin omistaminen voi jopa pienentää omistajan hiilijalanjälkeä, kirjoittaa Mia Rönkä.

Porin satamassa öljytuonnin kasvu paikkasi hiiliviennin vähentymistä

Hiilivientiä on vähentänyt alkuvuoden aikana hiilen markkinahinnan vomakas lasku.

Pelastaako hiiliviljely Itämeren? Meren suojelija Ilkka Herlin ja MTK näkevät mahdollisuutena – mutta siihen ei vielä viljelijöitä kannusteta

Vesistöjen rehevöityminen ja lämpeneminen lisäävät sinileviä, mutta myös järvien ja Itämeren metaanipäästöjä.

Näin ihminen pilasi luonnon 10 000 vuoden työn – korjaaminen alkaa nyt, vaikka ennallaan se on ehkä vasta sadan vuoden kuluttua

Suomen metsissä tehtiin 50 vuotta sitten iso virhe. Nyt virheitä korjataan, jotta hiilen vuotaminen saadaan loppumaan.

Sampo Tukiainen ehti saada kylähullun maineen, nyt hänen johtamansa biohiilitehtaan tuotanto viedään käsistä: "En ole ikinä epäilijöitä säikähtänyt"

Sampo Tukiainen perusti lukioikäisenä grillihiilitehtaan, nelikymppisenä hän on maailmanparantaja, jonka johtamaa yritystä tullaan ihmettelemään ympäri maailmaa.

Iloisia uutisia kaupunkiviljelijöille: palstoilla kasvatettujen kasvisten laatu on hyvä ja käyttö turvallista, kertoo Helsingin tekemä selvitys

Helsingin kaupunki on selvittänyt ensimmäistä kertaa kaupunkiviljelyssä kasvatettujen kasvisten vierasainepitoisuuksia.

Elämää avaruudessa? Asiantuntijan vastaukset lukijoiden kysymyksiin

Voiko elämä selvitä matkasta yhden tähden ympäriltä toista tähteä kiertävälle planeetalle? Eikö elämä jossain muuallakin ole väistämätöntä?

Metsäteollisuuden selvitys: Hakkuita voidaan kasvattaa ja hiilinielut turvata samanaikaisesti – Vaatisi isot panostukset metsänhoitoon

Esimerkiksi talousmetsien lannoitus pitäisi viisinkertaistaa nykyisestä, arvioi Luonnonvarakeskus.

Helsinki offers million-euro prize for carbon-neutral heating solution

Cities such as Toronto, Leeds and Amsterdam plan to make use of the results of the Helsinki contest.

IEA: Ilmastonmuutokseen vaikuttavien hiilidioksidipäästöjen kasvu pysähtyi energian tuotannossa

Hiilen vaihtaminen maakaasuun on vaikuttanut myönteisesti kehittyneissä talouksissa hiilidioksidipäästöjen kokonaiskuvaan maapallolla.

Suomessa tutkitaan mullistavaa päästötöntä teknologiaa – teollisuuden savukaasuista halutaan tehdä kiinteää hiiltä

Suomalaistutkijat selvittävät, millaisiin päästöttömiin ratkaisuihin ilma taipuu tulevaisuudessa.

Fortum vastaa vihdoin Saksan hiilivoimalakohuun – Energiaprofessori: Saksan hallituksen päätös sallia uusi hiilivoimala on skandaali

Uniperin uuden hiilivoimalan käynnistyminen on kolhu myös Fortumin maineelle, myöntää suomalaisyritys.

Saksassa nousi raivo, kun hiilestä luopuminen tarkoittikin uuden voimalan avaamista – “Lisäpäästöihin liitetään nyt Suomen lippu”

Uniperin omistaman Datteln 4 -voimalan luona pidetään perjantaina mielenosoitus. Energiayhtiö Fortum on Uniperin suuromistaja.

Voiko omat päästöt kompensoida rahalla? Luonnonsuojeluliiton mukaan kyse on pahimmillaan rahastuksesta, eivätkä edes minimikriteerit täyty

Kun kuluttaja ostaa kompensaatiota hiilidioksidipäästöistä, ei asiantuntijoiden mukaan tiedetä tarkkaan, onko sillä todellista vaikutusta.

Kainuulaiset metsästäjät voivat joutua asekaupoille – Euroopan kemikaalivirasto haluaa luopua lyijyhauleista

EU:n toiveena on päästä lyijyn käytöstä eroon muutaman vuoden kuluttua.

Analyysi: Fortum puristuu puun ja kuoren väliin – Uusi hiilivoimala nosti Saksassa myrskyn, jota suomalaisfirma ei osannut täysin ennakoida

Datteln 4 -hiilivoimalasta on tulossa Saksan ilmastopolitiikan taistelun symboli, kirjoittaa taloustoimittaja Antti Koistinen.

Suomalaistutkijat yllättyivät: humusjärvien bakteerit ja levät hajottavat muovia ja tekevät siitä hyödyllisiä rasvahappoja

Jyväskylän yliopiston tutkimus tuo yllättävää tietoa luonnon mikrobien kyvystä käsitellä vesiin päätynyttä mikromuovia.

Saksalaisjärjestöt peräävät Suomelta valtio-omistajan vastuuta: Fortumin ostama Uniper päästää enemmän hiilidioksidia kuin koko Suomi

Uniper on uhannut Alankomaita korvauskanteella hiilikiellon takia, ja suunnittelee nyt uuden hiilivoimalan avaamista Saksaan.

Hiilinielujen perustaminen peltoja metsittämällä on luultua hankalampaa – "Osa metsityksistä on selkeästi epäonnistunut"

Metsitystä pidetään tehokkaana keinona lisätä hiilensidontaa ja hillitä ilmastonmuutosta.

Ilmastoteko vai imagotemppu? Matkailukeskus Vuokatti on mukana, kun metsästä tulee taas suo

Sotkamossa ennallistettavaksi valittu alue sitoo vuodessa hiilidioksidia 180 000 kiloa, joka vastaa keskimäärin 80 henkilöauton vuosittaista hiilidioksidipäästöä.

EU:n kaavailema lyijykielto uhkaa tehdä vanhoista haulikoista arvottomia

EU:n komitea päättää tiistaina lyijyhaulien kieltämisestä kosteikkoalueilla.

Maanviljelijät jättävät aikaisempaa enemmän syyskynnöt tekemättä – syy: peltojen ilmastopäästöt vähenevät

Pellot jätetään kasvipeitteiseksi talven yli. Näin pelloista vapautuu vähemmän metaania ja hiilidioksiidia.

Maaperän syvät hiilivarastot tutkitaan – "Siellä syvemmissä kerroksissa voi olla hiiltä yllättävän paljon"

Carbon Action -hankkeen tavoitteena on kääntää hiilen kulkusuunta niin, että vapautumisen sijaan hiiltä saataisiin varastoitumaan maaperään.

Tehometsätalous loi Suomeen jättimäisen uuden hiilivaraston – lähes kaksinkertaisti Suomen puuvarat 50 vuodessa

Suomen metsiin kasvoi puolessa vuosisadassa noin miljardia kuutiometriä lisää puuta.

Töisevä syyskyntö palkitsee tekijänsä ja ilmaston – "Maata ei voi kääntää virtuaalisesti"

Syyskyntö tehdään koko maassa lähestulkoon samaan aikaan ja Kainuussakin sen aika on nyt.

Tätä menoa Suomen toinen iso ilmastonielu on toiveajattelua – Pelloista karkaa ilmaa lämmittävää hiiltä kuin autoista

Peltojen kääntäminen hiilinieluksi on parhaimmillaakin hidasta. Nykytavoilla hiilensidonta lisää riskiä myös vesien rehevöitymiseen.

Suomi asetti itselleen huippukovan ilmastotavoitteen – miten hallitus onnistuu lunastamaan lupauksensa? 5 kysymystä ja vastausta

Suomella on 15 vuotta aikaa päästä eroon hiilipäästöistä, jos hallituksen tavoite aiotaan toteuttaa. Teollisuus arvioi siirtymän maksavan miljardeja.

Kansainvälisen ilmastopaneelin uusin raportti: Vajaat sata vuotta, niin Pohjois- ja Keski-Euroopan matalat jäätiköt ovat valtaosin sulaneet

Jäätiköiden sulaminen ruokkii maanviljelyä ja kalastusta, mutta vuonna 2100 niistä ei riitä vettä nykyiseen kulutukseen.

VTT: Hiili ei olekaan pelkkää saastetta – hiilidioksidin uusiokäytöllä valmistetuilla tuotteilla ilmastonmuutoksen kannalta suotuisia vaikutuksia

Suomi voisi olla edelläkävijä tuottamaan hiilidioksidista polttoaineita tai ruokaa. Nyt hiilidioksidin uusiokäyttöön pitäisi nopeasti investoida.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle