Uusimmat artikkelit
Ruotsalaisen sivistyksen puolesta barbariaa vastaan – ruotsalainen prikaati lähti Suomen sisällissotaan sankariteot mielessä, mutta ne hautautuivat Kalevankankaan veriseen lumeen
Ruotsalainen Jakob Lind oli koko ikänsä ihmetellyt, miksi isoisä oli Suomessa vuonna 1918. Lind kirjoitti isoisänsä tarinan ja paljasti samalla ruotsalaisen prikaatin synkän historian Suomen sisällissodassa.
Yli sata vuotta sitten suomalaisissa pikkukylissä tapahtui kauheuksia – vaietut sisällissodan tarinat pääsevät esiin uusissa tietokirjoissa
Pyhtääläislähtöinen tietokirjailija Sanna Lönnfors huomasi puutteen paikallisessa sotahistorioinnissa ja paikkasi sen itse.

Demokratian käännekohta, kolhu Yhdysvaltojen maineelle vai uusien iskujen innoittaja? Kysyimme tutkijoilta, mitä kongressi-isku merkitsee
Tutkijoiden mukaan hyökkäys saattaa pysäyttää jo pidempään jatkuneen demokratian rapistumisen Yhdysvalloissa.
Dokumenttiprojekti: Kuninkaan punikit – tarina suomalaisista palkkasotilaista Muurmannin legioonassa
Tarina punakaartilaisista, jotka päätyivät palkkasotilaiksi.

Suomessa heitä pidettiin pettureina, Karjala muistaa nyt sankareina – punaisten suomalaisten historia esillä museonäyttelyssä Petroskoissa
Karjalan kansallismuseo esittelee punaisten suomalaisten roolia Karjalan tasavallan rakentamisessa.

Suomalainen tuntematon sotilas sai viimein muistomerkin Virossa – sata vuotta kuolemansa jälkeen
Viron vapaussodassa taisteli tuhansia suomalaisia vapaaehtoisia. Yksi heistä oli pohjalainen viiden lapsen isä Aukusti Tuominen, joka katosi jäljettömiin ja unohtui sadaksi vuodeksi.

Kirjailija Sirpa Kähkönen on aina kirjoittanut sisällissodasta punaisten näkökulmasta – tänä vuonna hän on oppinut ymmärtämään myös valkoisten tragedian
Sisällissotaa teoksissaan käsitellyt kirjailija Sirpa Kähkönen on huomannut tämän vuoden aikana, että sadan vuoden takaisista tapahtumista on puhuttu sovinnollisemmin kuin mitä hän odotti.

Kemin historiallisessa museossa valokuvanäyttely sisällissodasta: teloitukset ja sodan uhrien kuvat eivät sovellu lasten katsottavaksi
Osa näyttelystä kertoo Kemin tapahtumista kevättalvella 1918.

Näyttelijä Eeva Litmanen selvitti sukunsa saloja ja kirjoitti lopulta kirjan – Sukututkimus innostaa nyt kaikenikäisiä suomalaisia
Kiinnostus sukututkimukseen saa aina uutta pontta historiallisten tapahtumien juhlavuosina. Niin on käynyt nytkin, kun sisällissodasta on kulunut 100 vuotta. Digitaaliset arkistot helpottavat selvittelytyötä.

Suomen sisällissodan teloittajat poseeraavat ruumiiden äärellä – Julma maa -dokumentin kuvat näyttävät sodan raa'an todellisuuden
Toimittaja Esko Varho kävi läpi satoja rajuja kuvia tänään nähtävää Julma Maa -dokumenttia tehdessään. Mikä saa ihmisen valokuvaamaan omaa väkivaltaansa?

Suomi kulki sisällissodasta sovintoon valtuustosalien kautta – arkisten pulmien ratkominen yhdisti hävinneet ja voittajat
Sisällissodan viimeiset ruumiskasat oli tuskin saatu siivottua, kun Helsingin kaupunginvaltuustossa jo paukuteltiin puheenjohtajan nuijaa. Sota päättyi huhtikuussa 1918 ja joulukuussa pääkaupungissa järjestettiin ensimmäiset demokraattiset kunnallisvaalit.

Timo Pekkonen sai vasta aikuisena tietää, että häneltä salattiin oikea ukki – häpeä kasvoi teloituksesta, jossa ukin olisi pitänyt kuolla
Kajaanilainen Timo Pekkonen sai vasta aikuisiällä tietää ukkinsa olleen osallinen sisällissodan oudossa tapahtumasarjassa. Kuolemaantuomittu ukki pelastui viime hetkelllä, mutta menetti terveytensä, maineensa ja perheensä.

Porissa siunattiin vihdoin vuoden 1918 punaisia ja paljastettiin muistomerkki
Piispa Kaarlo Kallialan mielestä työväenjärjestöt voisivat olla aktiivisia punaisten vainajien siunausasiassa.

Miltä sisällissodan viha ja pelko kuulostavat sata vuotta myöhemmin? Kuuntele 1918 Äänien kirjaa Yle Areenasta
Yle Areenasta löytyy yhdeksänosainen, dramatisoitu dokumenttisarja sisällissodan tapahtumista. Aidot tarinat ja moderni äänimaisema tuovat ihmiskohtalot iholle.
Suomenlinnan jätän keventyvin sydämin — lääkäri Martti Johannes Siiralan päiväkirja 1918
Silminnäkijä Suomen sisällissodassa.
Oman kylän miehet pelastivat pappamme Antti Heikkisen Suomenlinnan vankileiriltä
Punavanki Antti Heikkisen lapsenlapset kertovat.

Paleface kiinnostui Suomen sisällissodasta: Tiesin enemmän Itä-Timorin kansanmurhasta kuin Suomen vuoden 1918 tapahtumista
Rap-artisti Paleface on mukana Ylen uudessa sarjassa Laulu sisällissodasta.

Kiivaiden taistelujen Hämeen 1918-kohteet pysäyttävät ja hiljentävät
Sisällissota 1918 jätti jälkensä hämäläiseen maisemaan ja mieleen. Eri puolilla Kanta-Hämettä on muistomerkkejä ja dramaattisia tapahtumapaikkoja, joista sodan vaiheita voi seurata.
Laulua olenkin jo kovin kaivannut — työväenmusiikkimies Väinö Pesolan päiväkirja 1918
Silminnäkijänä sisällissodan Helsingissä.

Verilöyly junamatkalla johti kostonkierteeseen – Mustialan oppilaiden joukkomurhasta sata vuotta
Sisällissodan pahin punaisten tekemä verityö Kanta-Hämeessä oli Mustialan maatalousoppilaitoksen oppilaiden joukkomurha junamatkalla Toijalasta Riihimäelle. Nuorukaisten kohtalo järkytti sodan voittajapuolta. Seurauksena oli kostonkierre Tammelassa ja muualla Suomessa.
Helsingin valtaus — työväenmusiikkimies Väinö Pesolan päiväkirja 1918
Silminnäkijänä sisällissodan Helsingissä.
Salaman iskulla käsitimme: saksalaiset! — koulutyttö Katarina Sibeliuksen päiväkirja 1918
Säveltäjän tytär silminnäkijänä sisällissodassa.

Kuinka Helsinkiin levisi suuri pelko sata vuotta sitten – saksalaiset valtasivat kaupungin hetkessä ja jäivät isänniksi koko loppuvuodeksi
11.4.1918 saksalaisten divisioona hyökkäsi punaisten joukkoja vastaan Espoon Leppävaarassa. Sitä seurannut taistelu Helsingistä oli lyhyt, mutta sitä voidaan pitää verisenä.
Helsinki odottelee saksalaisten tuloa — lääkäri Martti Johannes Siiralan päiväkirja 1918
Silminnäkijä Suomen sisällissodassa.
Väärää rahaa — säveltäjä Jean Sibeliuksen päiväkirja 1918
Jääkärimarssin säveltäjä sisällissodan Suomessa.

Näin eteni sisällissodan ensimmäinen iso taistelu kartalla – kerro meille oma tarinasi vuoden 1918 tapahtumista
Helmikuussa 1918 käytiin Oulussa Suomen sisällissodan ensimmäinen merkittävä taistelu valkoisten ja punaisten sekä heitä tukeneiden venäläisten sotilaiden välillä. Kokosimme tapahtumista kartan. Voit myös täydentää tietoja. Keräämme niitä 15. toukokuuta järjestettävään Yle Oulun ja Kalevan sisällissotaa käsittelevään yleisötapahtumaan.
Huomenna ne tulevat — työväenmusiikkimies Väinö Pesolan päiväkirja 1918
Silminnäkijänä sisällissodan Helsingissä.

Uutisia sadan vuoden takaa: Aamulehti inhosi sanaa toveri ja punakaartilainen teurastawaa lahtaria
Sanomalehdissä käytiin ankaraa sanasotaa keväällä 1918. Propaganda kukoisti. Sensuuri sulki milloin valkoisten, milloin punaisten lehdet. Sodan jälkeen Tampereen ruumispäällikkö määräsi, kenet saa haudata mihinkin.
Kiristetään nälkävyötä vaikka kylkiluut paistaa — työväenmusiikkimies Väinö Pesolan päiväkirja 1918
Silminnäkijänä sisällissodan Helsingissä.
Kuoronjohtaja Heikki Klemetin vapaaehtoinen vankeus — työväenmusiikkimies Väinö Pesolan päiväkirja 1918
Silminnäkijänä sisällissodan Helsingissä.
Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu — koulutyttö Katarina Sibeliuksen päiväkirja 1918
Säveltäjän tytär silminnäkijänä sisällissodassa.
Piilottelua, nälkää, asesalakuljetuksia ja punaisia palvelijoita — oopperalaulaja Aino Acktén perheen muistot 1918
Lapset silminnäkijöinä sisällissodan Helsingissä.
Joka yö näin hänestä unta — koulutyttö Katarina Sibeliuksen päiväkirja 1918
Säveltäjän tytär silminnäkijänä sisällissodassa.
Nyt alkaa tanssi, jossa tahdin määräävät valkoiset — lääkäri Martti Johannes Siiralan päiväkirja 1918
Silminnäkijä Suomen sisällissodassa.
Täytyy ihmetellen katsella historian kulkua — lääkäri Martti Johannes Siiralan päiväkirja 1918
Silminnäkijä Suomen sisällissodassa.
Ryssät ja punakaarti tukkanuottasilla — lääkäri Martti Johannes Siiralan päiväkirja 1918
Silminnäkijä Suomen sisällissodassa.
Uutta aikaa ei luoda ilman uhreja — lääkäri Martti Johannes Siiralan päiväkirja 1918
Silminnäkijä Suomen sisällissodassa.
Miksi juuri hänen piti kuolla? — koulutyttö Katarina Sibeliuksen päiväkirja 1918
Säveltäjän tytär silminnäkijänä sisällissodassa.
Thomén veljesten murha — työväenmusiikkimies Väinö Pesolan päiväkirja 1918
Silminnäkijänä sisällissodan Helsingissä.
Thomén veljekset ja muita murhia — lääkäri Martti Johannes Siiralan päiväkirja 1918
Silminnäkijä Suomen sisällissodassa.
Mikä lopettaa traagillisen maan katastrofin? — työväenmusiikkimies Väinö Pesolan päiväkirja 1918
Silminnäkijänä sisällissodan Helsingissä.
Tapaus Sillman – lääkäri Martti Johannes Siiralan päiväkirja 1918
Silminnäkijä Suomen sisällissodassa.
Kadun menoani, näky oli liian hirveä — työväenmusiikkimies Väinö Pesolan päiväkirja 1918
Silminnäkijänä sisällissodan Helsingissä.
Pako Ainolasta — säveltäjä Jean Sibeliuksen päiväkirja 1918
Jääkärimarssin säveltäjä sisällissodan Suomessa.
Pako Ainolasta — koulutyttö Katarina Sibeliuksen päiväkirja 1918
Säveltäjän tytär silminnäkijänä sisällissodassa.
Edessä pikainen nälkäkuolema koko kansalle - työväenmusiikkimies Väinö Pesolan päiväkirja 1918
Silminnäkijänä sisällissodan Helsingissä.
Voisiko punakaartilaisten asia sittenkin olla oikea… - koulutyttö Katarina Sibeliuksen päiväkirja 1918
Säveltäjän tytär silminnäkijänä sisällissodassa.
Punaiset jälleen Ainolassa - säveltäjä Jean Sibeliuksen päiväkirja 1918
Jääkärimarssin säveltäjä sisällissodan Suomessa.
Yht’ äkkiä alkoi kuulua voimakas kuuluruiskun rätinä... - työväenmusiikkimies Väinö Pesolan päiväkirja 1918
Silminnäkijänä sisällissodan Helsingissä.
Punakaarti tulee Ainolaan - koulutyttö Katarina Sibeliuksen päiväkirja 1918
Säveltäjän tytär silminnäkijänä sisällissodassa.