Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Valokuva joukko-osaston tarkastuksesta ja päällä Parabellum-pistooli.

Ruotsalaisen sivistyksen puolesta barbariaa vastaan – ruotsalainen prikaati lähti Suomen sisällissotaan sankariteot mielessä, mutta ne hautautuivat Kalevankankaan veriseen lumeen

Ruotsalainen Jakob Lind oli koko ikänsä ihmetellyt, miksi isoisä oli Suomessa vuonna 1918. Lind kirjoitti isoisänsä tarinan ja paljasti samalla ruotsalaisen prikaatin synkän historian Suomen sisällissodassa.

Nuoria punakaartilaisia Pyhtäällä.

Yli sata vuotta sitten suomalaisissa pikkukylissä tapahtui kauheuksia – vaietut sisällissodan tarinat pääsevät esiin uusissa tietokirjoissa

Pyhtääläislähtöinen tietokirjailija Sanna Lönnfors huomasi puutteen paikallisessa sotahistorioinnissa ja paikkasi sen itse.

Mielenosoittajat ja mellakkapoliisit ottavat yhteen Yhdysvaltain kongressin edessä.

Demokratian käännekohta, kolhu Yhdysvaltojen maineelle vai uusien iskujen innoittaja? Kysyimme tutkijoilta, mitä kongressi-isku merkitsee

Tutkijoiden mukaan hyökkäys saattaa pysäyttää jo pidempään jatkuneen demokratian rapistumisen Yhdysvalloissa.

Tarina suomalaisista punakaartilaisista, jotka Britannian armeija värväsi palkkasotilaiksi Muumannin legioonaan.

Dokumenttiprojekti: Kuninkaan punikit – tarina suomalaisista palkkasotilaista Muurmannin legioonassa

Tarina punakaartilaisista, jotka päätyivät palkkasotilaiksi.

Kustaa Rovio ja Toivo Antikainen

Suomessa heitä pidettiin pettureina, Karjala muistaa nyt sankareina – punaisten suomalaisten historia esillä museonäyttelyssä Petroskoissa

Karjalan kansallismuseo esittelee punaisten suomalaisten roolia Karjalan tasavallan rakentamisessa.

Aukusti Tuomisen muistomerkin paljastus

Suomalainen tuntematon sotilas sai viimein muistomerkin Virossa – sata vuotta kuolemansa jälkeen

Viron vapaussodassa taisteli tuhansia suomalaisia vapaaehtoisia. Yksi heistä oli pohjalainen viiden lapsen isä Aukusti Tuominen, joka katosi jäljettömiin ja unohtui sadaksi vuodeksi.

Sirpa Kähkönen

Kirjailija Sirpa Kähkönen on aina kirjoittanut sisällissodasta punaisten näkökulmasta – tänä vuonna hän on oppinut ymmärtämään myös valkoisten tragedian

Sisällissotaa teoksissaan käsitellyt kirjailija Sirpa Kähkönen on huomannut tämän vuoden aikana, että sadan vuoden takaisista tapahtumista on puhuttu sovinnollisemmin kuin mitä hän odotti.

Eeva Litmanen, näyttelijä Kansallisarkiston hyllyjen äärellä

Näyttelijä Eeva Litmanen selvitti sukunsa saloja ja kirjoitti lopulta kirjan – Sukututkimus innostaa nyt kaikenikäisiä suomalaisia

Kiinnostus sukututkimukseen saa aina uutta pontta historiallisten tapahtumien juhlavuosina. Niin on käynyt nytkin, kun sisällissodasta on kulunut 100 vuotta. Digitaaliset arkistot helpottavat selvittelytyötä.

Teloitus

Suomen sisällissodan teloittajat poseeraavat ruumiiden äärellä – Julma maa -dokumentin kuvat näyttävät sodan raa'an todellisuuden

Toimittaja Esko Varho kävi läpi satoja rajuja kuvia tänään nähtävää Julma Maa -dokumenttia tehdessään. Mikä saa ihmisen valokuvaamaan omaa väkivaltaansa?

Ruoanjakelua kansakoulussa 1919

Suomi kulki sisällissodasta sovintoon valtuustosalien kautta – arkisten pulmien ratkominen yhdisti hävinneet ja voittajat

Sisällissodan viimeiset ruumiskasat oli tuskin saatu siivottua, kun Helsingin kaupunginvaltuustossa jo paukuteltiin puheenjohtajan nuijaa. Sota päättyi huhtikuussa 1918 ja joulukuussa pääkaupungissa järjestettiin ensimmäiset demokraattiset kunnallisvaalit.

Punamustavalkea graafinen kuva, jossa teloitusryhmä valmiina. Teloitettavana kaksi ihmistä.

Timo Pekkonen sai vasta aikuisena tietää, että häneltä salattiin oikea ukki – häpeä kasvoi teloituksesta, jossa ukin olisi pitänyt kuolla

Kajaanilainen Timo Pekkonen sai vasta aikuisiällä tietää ukkinsa olleen osallinen sisällissodan oudossa tapahtumasarjassa. Kuolemaantuomittu ukki pelastui viime hetkelllä, mutta menetti terveytensä, maineensa ja perheensä.

Kaarlo Kalliala paljasti vuoden 1918 sodan punaisten muistomerkin Porissa Keski-Porin kirkon puistossa 18.7.2018.

Porissa siunattiin vihdoin vuoden 1918 punaisia ja paljastettiin muistomerkki

Piispa Kaarlo Kallialan mielestä työväenjärjestöt voisivat olla aktiivisia punaisten vainajien siunausasiassa.

Äänien kirja.

Miltä sisällissodan viha ja pelko kuulostavat sata vuotta myöhemmin? Kuuntele 1918 Äänien kirjaa Yle Areenasta

Yle Areenasta löytyy yhdeksänosainen, dramatisoitu dokumenttisarja sisällissodan tapahtumista. Aidot tarinat ja moderni äänimaisema tuovat ihmiskohtalot iholle.

Luku 1918 osin lumen peittämänä muistomerkissä

Kiivaiden taistelujen Hämeen 1918-kohteet pysäyttävät ja hiljentävät

Sisällissota 1918 jätti jälkensä hämäläiseen maisemaan ja mieleen. Eri puolilla Kanta-Hämettä on muistomerkkejä ja dramaattisia tapahtumapaikkoja, joista sodan vaiheita voi seurata.

kuvassa lumen alla hautakivi Tammelassa

Verilöyly junamatkalla johti kostonkierteeseen – Mustialan oppilaiden joukkomurhasta sata vuotta

Sisällissodan pahin punaisten tekemä verityö Kanta-Hämeessä oli Mustialan maatalousoppilaitoksen oppilaiden joukkomurha junamatkalla Toijalasta Riihimäelle. Nuorukaisten kohtalo järkytti sodan voittajapuolta. Seurauksena oli kostonkierre Tammelassa ja muualla Suomessa.

Helsingin työväentalo tulessa.

Kuinka Helsinkiin levisi suuri pelko sata vuotta sitten – saksalaiset valtasivat kaupungin hetkessä ja jäivät isänniksi koko loppuvuodeksi

11.4.1918 saksalaisten divisioona hyökkäsi punaisten joukkoja vastaan Espoon Leppävaarassa. Sitä seurannut taistelu Helsingistä oli lyhyt, mutta sitä voidaan pitää verisenä.

Kuvitusta

Väärää rahaa — säveltäjä Jean Sibeliuksen päiväkirja 1918

Jääkärimarssin säveltäjä sisällissodan Suomessa.

Oulun valtauksen jälkeen myös oululaisia koottiin Etelä-Suomen rintamalle. Ensimmäinen rintamalle lähtevä vapaaehtoinen valkoisten oululainen komennuskunta marssi kaupungin läpi rautatieasemalle kolme viikkoa Oulun valtauksen jälkeen 23. helmikuuta 1918.

Näin eteni sisällissodan ensimmäinen iso taistelu kartalla – kerro meille oma tarinasi vuoden 1918 tapahtumista

Helmikuussa 1918 käytiin Oulussa Suomen sisällissodan ensimmäinen merkittävä taistelu valkoisten ja punaisten sekä heitä tukeneiden venäläisten sotilaiden välillä. Kokosimme tapahtumista kartan. Voit myös täydentää tietoja. Keräämme niitä 15. toukokuuta järjestettävään Yle Oulun ja Kalevan sisällissotaa käsittelevään yleisötapahtumaan.

Lehti-ilmoituksia ja -otsikoita vuodelta 1918

Uutisia sadan vuoden takaa: Aamulehti inhosi sanaa toveri ja punakaartilainen teurastawaa lahtaria

Sanomalehdissä käytiin ankaraa sanasotaa keväällä 1918. Propaganda kukoisti. Sensuuri sulki milloin valkoisten, milloin punaisten lehdet. Sodan jälkeen Tampereen ruumispäällikkö määräsi, kenet saa haudata mihinkin.

Kuvitusta

Joka yö näin hänestä unta — koulutyttö Katarina Sibeliuksen päiväkirja 1918

Säveltäjän tytär silminnäkijänä sisällissodassa.

Kuvitusta

Miksi juuri hänen piti kuolla? — koulutyttö Katarina Sibeliuksen päiväkirja 1918

Säveltäjän tytär silminnäkijänä sisällissodassa.

Kuvitusta

Pako Ainolasta — säveltäjä Jean Sibeliuksen päiväkirja 1918

Jääkärimarssin säveltäjä sisällissodan Suomessa.

Kuvitusta

Pako Ainolasta — koulutyttö Katarina Sibeliuksen päiväkirja 1918

Säveltäjän tytär silminnäkijänä sisällissodassa.

Kuvitusta

Punaiset jälleen Ainolassa - säveltäjä Jean Sibeliuksen päiväkirja 1918

Jääkärimarssin säveltäjä sisällissodan Suomessa.

Kuvitusta

Punakaarti tulee Ainolaan - koulutyttö Katarina Sibeliuksen päiväkirja 1918

Säveltäjän tytär silminnäkijänä sisällissodassa.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle