Aihe: tunne-elämä

Tunteiden huomioiminen on osa hyvää johtamista – tunnekouluttajan mielestä ”Teams-junaan karkaa järki”

Tunnekouluttaja Camilla Tuomisen mielestä yrityksen tunneilmapiiri on jotain, mitä kilpailija ei voi kopioida. Voit katsoa Big Friday -yritystapahtuman osallistujien ajatuksia tunteista ja yrittämisestä pääkuvaa klikkaamalla.

“Arvoni ovat muuttuneet yhdeksän vuoden aikana” – pelkän hauskuuttajan rooli on liian kapea, sanoo somevaikuttaja Phuc Luu

Sketsivideoita tekevä somevaikuttaja Phuc Luu on oikeassa elämässäkin hauska heppu. Joskus pelkkä hassuttelurooli tuntuu ahtaalta - etenkin, kun seuraajat odottavat häneltä iloista roolia myös somen ulkopuolella.

Turvallisuus voi olla muutakin kuin riskien puuttumista

Turvallisuus voidaan kokea monella tavalla.

Rautjärven kirkon tuhopoltto nosti tunteet pintaan – kirkkoherralle on jo ehdotettu kodinturvajoukkojen perustamista

Kriisitilanteessa on tärkeää huolehtia itsestään ja läheisistään. Alkuvaiheen tuntemukset voivat kestää 2–3 viikkoa.

Maiju Voutilainen jäi koukkuun henkilökohtaisista asioista postaamiseen: “Aloin jakaa asioita huomion takia”

Henkilökohtaisten asioiden jakaminen voi olla yksi somen parhaita puolia, mutta se voi myös koukuttaa. Sen tietää somevaikuttaja Maiju Voutilainen, joka on jo vuosia puhunut aroista aiheista sometileillään.

​Nukkumiseen liittyy lukemattomia neuvoja – uneton voi tehdä valvomisesta myös mukavaa

Läpi aikojen ihmisillä on ollut erilaisia nukkumistottumuksia. Aamuvirkkujen yhteiskunnassa elää vankkoja mielipiteitä siitä, miten tulisi nukkua. Valvominen voitaisiin nähdä myös rikkautena.

Emilia Kujalan kolumni: Ihmisiä ei houkutella takaisin työpaikoille ja kouluun pakolla, vaan psykologisella turvallisuudella

Sosiaalisellakin ihmisellä sosiaaliset taidot voivat olla ruosteessa pitkään jatkuneen etäilyn jälkeen, kirjoittaa Kujala.

Kati Pikkarainen pelkäsi lapsena alkoholisti-isäänsä – luottamus elämään löytyi akrobatiasta

Sirkustaiteilija Kati Pikkaraiselle pelko on tuttu tunne jo lapsuudesta. Vaikka hänen työnsä on hengenvaarallista, ilman hyvää pelkoa se ei olisi mahdollista.

Palefacen mielestä tunteista puhumattomuuden kulttuuri istuu miehissä tiukassa – oululaislukiolaiset osoittavat, että muutos on jo täällä

Räppäri Palefacelle miesten puhumattomuuden kulttuuri on näyttäytynyt esimerkiksi hyväntekeväisyystyössä koulukodeissa.

Mona Mannevuon kolumni: Nuorehkojen naisten tarkkaavuushäiriö on aikamme ilmiö

Yhä useampi nainen tunnistaa itsensä tarkkaavuushäiriöiden oirekirjosta. Moni kokee, että yhteiskunta on suunniteltu normaaliaivoisille. Normaali on kuitenkin hankala vertailukohta, pohtii Mannevuo.

Mitra Virtaperko rauhoittaa mielen sisäisen sirkuksen meditoimalla – ”Kestävä onnellisuus syntyy siitä, kuinka kohtaamme maailman”

Sensei Mitra Virtaperko ei usko omia ajatuksiaan.

Sallalla, 28, on paperilla kaikki täydellisesti, mutta kotona viha on hallitsematonta – tällaista on naisten väkivalta

Väkivaltaiseen käytökseensä hakevat nyt apua erityisesti nuoret naiset, jotka vaativat itseltään täydellisyyttä.

”Missä se onnen tunne on?” Baby bluesia on turha hävetä, vanhemman syyllisyys alakulosta on puhuttavissa pois

Vanhemman ahdistus voi uhata myös vauvan hyvinvointia. Ensikotien tarjoama nopea apu raskaus- ja vauva-ajan ahdistukseen on tarpeen kuormittuneiden neuvoloiden rinnalla.

Marin lapsuus oli täynnä pahaa, ja aikuisena hänen piti opetella oikean rakkauden malli – näin hän on rakentanut suhdetta poikaansa

The Voice of Finlandista tuttu metallilaulaja Pyry Lintunen ja hänen äitinsä Mari ovat kokeneet yhdessä paljon pahaa. Äiti ja poika haluavat yhdessä katkaista ylisukupolvisen pelon ja väkivallan kierteen ja keskittyä rakastamaan niin toisiaan. Mutta kuinka

Nuoret kokevat hymyemojin passiivis-aggressiivisena – testaa, käytätkö emojeja kuten zoomeri vai millenniaali

Työelämässä laaditaan ohjeita emojien käytöstä, koska monitulkintaiset symbolit ymmärretään helposti väärin.

Timo Juvonen, 54, teki korpien keskeltä tubettamisesta itselleen ammatin – pian koneita rassaava “Metsa Man” nähdään kavereineen myös tv:ssä

Kolmen itäsuomalaisen aikuistubettajan koneiden täyttämästä arjesta julkaistaan dokumentaarinen tv-sarja. Ensi viikolla Yle Areenaan tulevan sarjan päähenkilö on Youtuben Metsa Man eli Timo Juvonen.

Kun Katja Lahti erosi, hänen piti etsiä identiteettinsä uusiksi: “Se oli paniikkia ja hätää siitä, kuka ja missä minä olen”

Katja Lahti huomasi erotessaan, ettei hän eroa ainoastaan puolisostaan vaan myös tutuista rutiineista. Se oli kivuliasta ja aiheutti myös yksinäisyyttä.

Pettymykset opiskeluissa ja työelämässä voivat suistaa koko uran raiteiltaan, kun aiemmat tunnelukot aktivoituvat

Epäonnistumiset ja esimerkiksi opettajan ajattelemattomat kommentit voivat seurata pitkälle aikuisuuteen. Monelle vanhat kokemukset voivat olla henkinen este esimerkiksi uuteen ammattiin kouluttautumiselle.

Masennusta sairastava Hilla Kopakkala uskotteli pitkään itselleen, ettei tarvitse terapiaa – sitten koitti hetki, kun lääkärin sanat kolahtivat

Hilla Kopakkala, 32, sairastui masennukseen jo teini-ikäisenä. Nyt hän haluaa kertoa kokemuksistaan avoimesti ja toivoo, että muutkin uskaltaisivat puhua.

Kun kriisi iskee, meistä jokainen ryhtyy toimimaan omalla tavallaan – katso tästä, millainen selviytyjä olet

Helpotatko pahaa oloa lenkkipolulla vai oletko se, joka upottaa kädet taikinaan, kun elämä heittelee? Katso, löydätkö itsesi erilaisten selviytyjätyyppien joukosta.

Joonas Konstigin kolumni: Suomelle kuningatar!

Suomellakin voisi hyvin olla oma kuningas tai kuningatar, kirjoittaa Konstig.

Asta Lepän kolumni: On syy siihen, miksi mielenterveyden julkiset palvelut ovat kriisissä

Mielenterveyden julkinen palvelujärjestelmä on syvässä kriisissä, hoitojonot ovat järjettömät ja ihmisiä makaa jo osastojen käytävillä. Mistä tämä johtuu, kysyy Leppä.

Oman lapsen kuoleman kanssa oppii elämään, lääkeriippuvuudesta pääsee eroon – valokuvanäyttely muistuttaa, että kaikesta voi toipua

Elämän ankarista käänteistä voi selvitä. Näin on tapahtunut yhdelletoista ihmiselle, joiden kuvat todistavat toivosta Minun tarinani -näyttelyssä Raumalla.

Antti Röngän kolumni: En pysty jättämään Instagramia, vaikka todella yritin

Somen jättäminen osoittautui mahdottomaksi, mutta myös viikon tauko voi riittää, kirjoittaa Rönkä.

Vievätkö taloushuolet yöunet? Tässä vinkit, kuinka selvitä järjissään, kun kaikki kallistuu

Onnea ei voi ostaa, mutta taloudellinen tilanne vaikuttaa voimakkaasti mielen hyvinvointiin. 

Jari Ehrnroothin kolumni: Suomalaiset eivät ole onnellisia vaan vaatimattomia

Suomalaisille tyrkytetään mielikuvaa ennätyksellisestä onnellisuudesta. Oikeasti maamme sitkeä tekijäkansa tavoittelee hyvin sujuvaa arkielämää. Juuri tämä asenne on vienyt meidän maailman tyytyväisyysmittausten kärkeen, Ehrnrooth päättelee.

Nuorten pappi keräsi 8 keinoa, miten nuorten uupumusta voisi vähentää ilman terapiaa: "Ei käsittääkseni maksa juuri mitään"

Arto Köykkä ihmettelee, miksi nyt puhutaan lähinnä oireista, eikä mietitä ratkaisuja. Massojen ongelmaa ei voida hoitaa terapeuteilla.

Julia Thurénin kolumni: Liikun lapsen kanssa, olen helppo maalitaulu kiukulle

Sain vauvan ja aloin välittömästi ärsyttää ihmisiä. Jostain syystä äiti on julkisilla paikoilla helppo maalitaulu muiden kiukun purkamiselle, kirjoittaa Thurén.

Emilia Kujalan kolumni: Toipumistarinoiden tehtailu on vallankäytön muoto, jolla voi olla kauaskantoisia seurauksia

Se, mikä ei tapa, voi jättää pysyvät arvet, joita edes kiitollisuus ei korjaa, kirjoittaa Kujala

Miellyttäjä piilottaa itsensä

Miellyttäminen voi olla haitallinen selviytymiskeino.

Antti Röngän kolumni: Tuhlasin hirveät määrät rahaa, ja tämän siitä opin 

Holtiton rahankäyttöni oli oire ahdistuksesta, mutta yksi kysymys helpotti tuhlaamisen hillitsemistä, kirjoittaa Rönkä. Kolumnin voi myös kuunnella.

Moni on nyt poikkeuksellisella tavalla kuormittunut – traumojen yhteyteen syntyi sana, jota alan ammattilaiset pitävät jo kansalaistaitona

Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat aiheuttaneet monelle pitkittynyttä stressiä. Se vaikuttaa ajatteluun ja arjesta selviytymiseen.

Emilia Kujalan kolumni: Sinä et ole mitä ajattelet

Mielen medialukutaitoa pitäisi opettaa koulussa siinä missä lähdekriittisyyttä ja valeuutisten tunnistamistakin, kirjoittaa Kujala. 

Laura Hallamaan kolumni: Nauroin "bridezilloille", kunnes aloin järjestää omia häitäni, eikä naurata enää

Ei ole olemassa hirviömorsiamia. On vain stressaantuneita morsiamia, joiden jokainen toive nähdään bridezillailuna, kirjoittaa Hallamaa.

Yksiössään paljon aikaansa viettävä Elli Malinen, 21, tietää, miltä "fomo" tuntuu – nyt tuhannet seuraavat hänen arkeaan Instagramissa

Akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro kertoo, että fomo-ilmiö, eli paitsi jäämisen pelko, korostuu nuorilla aikuisilla. Ikä tuo kuitenkin monien kokemaan ilmiöön helpotusta.

Korkeasaaressa tutkitaan ihmisten kykyä havaita eläinten tunnetiloja – söpöjen eläinten tunteita yritetään tulkita muita enemmän

Eläinten tunnetilojen tunnistaminen voi parantaa eläinten kohtelua. Kyky havaita eläinten tunteita vaihtelee suuresti ihmisten välillä. Syitä siihen ei ole tähän mennessä paljonkaan tutkittu.

Janne Saarikiven kolumni: Huonokäytöksinen koirani opetti minulle elämän tarkoituksen

Hermostunut ja epävarma koirani on kuin hallituskriisi, pandemia tai syöpäseulonta - epätäydellistä elämää, jota voi vain rakastaa, kirjoittaa Saarikivi.

Koronarajoitusten poisto luo odotukset kuumasta rakkauden kesästä – Elisa Hillgen: "Tavoitteeni on pysyä sinkkuna ainakin kesän läpi"

Ylen tekemä leikkimielinen portsaribarometri osoittaa, että tulossa saattaa olla vilkas rakkauden kesä. Asiantuntijan mukaan ulkopuolelta tulevat paineet kumppanin löytämiseen on mahdollista välttää ja sinkkuutta ei enää pidetä vain negatiivisena asiana.

Yhä useammilla festareilla tarjotaan psyykkistä ensiapua – päihteiden vaikutukset tai seksuaalinen häirintä voivat saada juhlijan mielen järkkymään

Psyykkisen tuen tarve festareilla on lisääntynyt ja sitä onkin tarjolla yhä useammassa tapahtumassa. Esimerkiksi Suomen Punainen Risti tarjoaa henkistä tukea monilla festareilla tänä kesänä.

Vähemmistöstressi sai Omppu Koivun pukeutumaan "aikuisen kokoiseksi taaperoksi" – tästä on kyse vähemmistöjen terveyttä heikentävässä ilmiössä

Kaikki vähemmistöön kuuluvat kokevat stressiä, vaikka heitä itseään ei syrjittäisi. Keräsimme opintopsykologien vinkit stressin kanssa pärjäämiseen.

Mona Mannevuon kolumni: Synkkinä hetkinä työuupunut saattaa toivoa kohdalleen onnettomuutta, jotta saisi luvan levätä

Mikäli huomaat itsessäsi helposti syyllistyvän suorittajan piirteitä, vältä ihmisiä, jotka eivät kunnioita toisten rajoja, kirjoittaa Mannevuo.

Onnellisuusprofessori tiivistää onnen kahdeksaan oivallukseen – ja muistuttaa, että omaan onnellisuuteen ei kannata keskittyä liikaa

Professori Markku Ojasen mukaan onni kasvaa jakamalla.

Antti Röngän kolumni: Olen pelännyt yli kaksikymmentä vuotta, että epäonnistun elämässä 

Vuodet kuluvat, mutta epäonnistumisen pelko pysyy. Sen hyväksyminen voi kuitenkin rauhoittaa, kirjoittaa Rönkä.

"Lapsi ei aina pety, vaikka vanhemmasta tuntuisi siltä”, sanoo psykologi ja korostaa, että ylisuojeleminen ei kannata

Pettymysten sietokykyä ei voi kasvattaa niiltä suojelemalla.

Helmi Pietilänketo sanoittaa musiikilla vaikeita asioita – tutkimus vahvistaa, että miellyttävä musiikki lisää mielihyvähormoneita

Nuoret ihmiset ovat joutuneet antamaan nuoruudestaan osan koronapandemialle. Eristäytyneisyys on saattanut aiheuttaa jopa yksinäisyyttä. Omaa hyvinvointia voi tutkitusti edistää musiikilla.

Emilia Kujalan kolumni: Elä kuin viimeistä päivää – ja uuvu

Täyden elämän eläminen nähdään vastakohtana suorittamiselle, mutta onko se sitä sittenkään? pohtii Kujala.

Aleksis Salusjärven kolumni: Kun kaikki on menetetty, jäljelle jää vain paljas ihmisyys

Olen tehnyt talven aikana töitä päihteidenkäyttäjien keskellä, ihmisten, jotka eivät usein näe tuntiakaan tulevaisuuteen, kirjoittaa Salusjärvi.

Kun kova treeni muuttuu kisapettymykseksi, on tärkeää kohdata tunteensa – siksi fitnessurheilija Senja Kortelaisella on arkiminä ja kisaminä

Taito käsitellä pettymystä on tärkeää, koska pitkittynyt tunne pettymyksestä voi vaikuttaa jokapäiväiseen elämään, sanoo urheilupsykologi.

Jos lapsi pelästyy mediassa näkemäänsä, pohtikaa yhdessä mikä sisällössä on faktaa ja mikä fiktiota, kehottaa psykologi

Lapset reagoivat pelottavaan sisältöön monin eri tavoin.

Katri Saarikiven kolumni: Millä tolalla on sinun vedätyksenvastustuskykysi?

Uudenlaiset uhat vaativat uudenlaisia taitoja. Onneksi suuri osa kyberresilienssiin liittyvistä asioista, on sellaisia, joihin voi vaikuttaa, ja joita voi opetella, kirjoittaa Saarikivi.