Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Puro ennen ja jälkeen kunnostuksen.

Simossa ja Keminmaassa virtaava Kurkioja on moniongelmainen puro, jonka mittavien kunnostustöiden tavoitteena on saada meritaimen takaisin

Uiton myötä monen suomalaisen puron ekosysteemi kärsi, mutta niiden monimuotoisuutta voidaan parantaa ”kotikonstein”.

Koski kuohuu metsän keskellä.

Lohikaloille rakennetaan uusia lisääntymisalueita Salossa

Salossa Latokartanonkosken kunnostyöt alkoivat nyt syyskuussa. Tavoitteena on rakentaa lisääntymis- ja pienpoikasalueita lohelle ja taimenelle.

1-vuotiaat lohen ja tamenen poikaset on helppo erottaa toisistaan. Alla vaaleampi lohi ja yllä punapilkkuinen taimen.

Kaloja kuoli merkittävässä taimenjoessa Lappeenrannassa – vedenlaatua heikentäneen päästön lähde jäi mysteeriksi

Mustajoesta löytyi kuolleita särkikaloja kesällä 2022. Vedenlaatu on edelleen rehevää, mutta kalat tuntuvat sietävän sitä.

Kaksi taimenen poikasta purossa

Koskia kunnostetaan Jaalassa 25 000 eurolla – tavoitteena luonnonvarainen taimenkanta

Ihmisen muokkaamat virtavedet, kalastus ja kuumat kesät ovat taimenkannan elpymiselle haasteita.

Taimenen kutua.

Padasjoen Arrakosken voimalaitoksen kalatiekiistassa sakkotuomio

Kalatien lupaehtoja rikottiin, kun vedenjuoksutus keskeytyi, mutta käräjäoikeus ei katsonut teon aiheuttaneen taimenkannalle pitkäaikaista haittaa.

Paimionjoen pahasti kuivunut uoma, jossa vettä lätäkköinä kivien välissä.

Paimionjoen jokiluonto ja kalakannat halutaan elvyttää – patoon rakennetaan juoksutusputki, jotta vettä olisi enemmän myös kuivina aikoina

Juoksutusputken kautta alajuoksulle johdetaan vettä ympärivuotisesti noin kuution verran sekunnissa. Se takaa riittävän vesimäärän eliöstön tarpeisiin.

Kajaaninjoen pohjalla näkyy kiviä ja vesilammikoita. Etualalla on linnanrauniot, takana näkyy voimalaitos.

Kajaaninjoki tyhjennettiin taas vedestä voimalaitosten välistä

Edellisen kerran välivesiallas tyhjennettiin vuorokaudeksi viime syksynä patorakenteiden tarkastuksen takia. Nyt Kainuun Voima tekee valmistelevia töitä korjaamista varten.

Kalatie Leppikosken voimalaitoksella

Leppikoskella tutkitaan kalatien tehokkuutta ja järvitaimenkannan kokoa

Saaliiksi saadut merkityt kalat tulisi vapauttaa, jolloin jokaisesta kalasta saataisiin mahdollisimman paljon havaintoja.

Virtaava joi, johon laskee vastarannalla  iso musta putki, josta suihkuaa vettä.

Kesän tullen alkavat jälleen lohikalojen istutukset isoihin jokiin

Iijokeen ja sen sivujokiin istutetaan touko-kesäkuun aikana satoja tuhansia lohen ja taimenen poikasia.

Pyhäkosken voimalaitos Muhoksen Leppiniemessä.

Pelastakaa vaelluskalat ry haluaa Oulujoen kalakannat nousuun kalojen istutuksilla ja luonnon ennallistamisella

Oulujoen voimalaitosten ohi kutemaan nousevien kalojen määrää pitäisi yhdistyksen mukaan lisätä.

Joken nouseita meritaimenia Tenojoen vesistössä.

Merkittävässä taimenjoessa tutkitaan kalakuolemia Lappeenrannassa – vedessä korkea ammoniumpitoisuus

Viime kesänä Mustajoesta löytyi kymmeniä kuolleita särkiä. Syytä joen saastumiseen ei vielä tiedetä.

Onkivapat veneessä Tornionjoella Kolarissa

Suomujoen kalastuslupia myydään ensi kesänä vain sodankyläläisille – Ylä-Lapin kalastuslupien myynti alkaa tiistaina

Ylä-Lapissa puolen vuorokauden lupa maksaa 12 ja koko vuorokauden lupa 20 euroa. Kuntalaisten kausiluvan hinta 40 euroa, mutta alle 18-vuotiaat saavat sen 20 eurolla.

Kuhmolainen taimen.

Istutetun taimenen alamittaa nostettu Päijänteellä

Rasvaevättömän taimenen saa pyytää, jos se on vähintään 60 senttiä pitkä. Rasvaevällinen taimen on rahoitettu.

Myllykosken vesivoimalaitos Kuusamon Kuusinkijoessa.

Kuusamon Kuusinkijoen pienvesivoimala suljetaan, jotta taimenkanta joessa elpyisi

Kuusinkijoki kuntoon -yhdistys osti voimalan. Voimalaitos lakkautetaan ensi kesänä ja alueen vesistöalue entisöidään ja kunnostetaan.

Lumi koristaa Partakosken kiviä, joki virtaa mustavalkoisessa maisemassa.

Partakoski kunnostettiin järvitaimenia varten – tutkimuksissa poikasia löydettiin vain kolme

Erittäin uhanalaisen järvitaimenen kannan elpyminen voi viedä jopa kymmenen vuotta, eikä siitä silti ole takeita.

Kaivinkone kaivaa kiviä pois

Vaelluskaloille rakennettu uoma avattiin juhlavasti Varkaudessa

Ohitusuoman kautta kalat pääsevät kulkemaan kutupaikoilleen. Syksyn aikana valmistunut uoma on tähän astisista suurin Suomessa.

Vantaanjoen Käräjäkoski Riihimäellä

Käräjäkosken taimenten kutusoraikolla ei saa uittaa koiria

Taimen on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi ja Vantaanjoen Käräjäkoskea on kunnostettu runsaasti, jotta taimenkanta palautuisi.

Lintulan Pyhän kolminaisuuden luostari Heinävedellä.

Palokissa haetaan lohikalojen ja vesivoimalan yhteiseloa

Selvityksen mukaan Heinävedellä voisi toimia samanlainen ratkaisu taimenkantojen elinolojen parantamiseen kuin Kuurnan voimalaitoksen läheisyydessä.

Heikki Holsti ja kaivinkone Seppälänkoskella.

Sonnanjoesta kunnostetaan järvitaimenelle otollinen – koskiiin palautetaan kiviä ja pengerryksiä alennetaan kalanpoikasia varten

Sonnanjokeen palautetaan perkuukiviä järvitaimenen kutupaikoiksi, ja rantatörmää loivennetaan poikasten elintilaksi.

Kaksi miestä seisoo purossa, jossa vesi on matalalla.

Uhanalainen taimen halutaan takaisin Mikkelin kaupunkijokiin: padot madalletaan ja muutetaan koskimaisiksi, jokiin lisätään kutusorakkoa

Rokkalanjoen ja Urpolanjoen uomia ennallistetaan syyskuussa. Taimenten toivotaan nousevan jokiin heti kun padot on saatu madallettua.

Läheltä

Kuhmon Kaarneenkoskea kunnostetaan talkoilla – kaloille tehdään uusia kutusoraikkoja, joissa ne voivat lisääntyä

Kunnostustöiden tavoitteena on mahdollistaa vaelluskalojen, lähinnä luonnontilaisen taimenen, lisääntyminen Kaarneenkoskella.

WWF:n vapaaehtoiset parantamassa kalojen lisääntymismahdollisuuksia Evojoella lisäämällä virtaveteen sora- ja kivialueita Evon retkeilyalueella.

Uhanalainen taimen kävi tarkistamassa Evolla jokiuomaa, johon kohennetaan kutupaikkoja

Evon retkeilyalueella sijaitsevat Kokemäenjoen vesistön latvavedet saavat tonneittain soraa ja kiviä kalojen kutumahdollisuuksien parantamiseksi. Töitä tehdään WWF:n vapaaehtoisten voimin.

Teamit YleX, Kioski ja Summeri Vihtijoessa kunnostusurakan jälkeen.

Ylen suosikkijuontajat huhkivat taimenpuroa kuntoon – Ensimmäinen taimen nähtiin jo paikalla!

YleX:n, Kioskin ja Summerin supertiimit kantoivat kilpaa kivenmurikoita Vihtijokeen. Eikä läpällä vaan ihan tosissaan – vesistöä kunnostettiin, jotta uhanalaiset lajit voisivat taas elää ja lisääntyä siellä. Porukka venyi ihan uskomattomaan suoritukseen!

Taimenen poikanen keltaisen mittanauhan päällä mittauksessa.

Nämä uhanalaiset taimenet ovat kasvaneet keskellä Oulua, ja nyt ne lähtevät mereen – toiveena on, että kalat palaavat myöhemmin takaisin kaupunkiin

Äärimmäisen uhanalaisen vaelluskalan lisääntyminen kaupunkipuroissa on erikoisuus, mutta Oulussa on saatu lupaavia tuloksia. Ensimmäiset kaupungissa kasvaneet taimenen poikaset ovat lähteneet merivaellukselle.

Pekka Vähämäki, Joonas Ikävalko ja Markus Tapaninen tekevät sähkökoekalastusta Hiitolanjoen Kangaskoskessa seisten.

Padon purku riehaannutti harvinaiset lohet kutemaan – tutkijat hämmästyivät: "En ole törmännyt tällaiseen koskaan Suomessa"

Yli sata vuotta valjastettuna olleen Kangaskosken ennallistaminen Etelä-Karjalassa on onnistunut yli odotusten. Ensimmäisessä sähkökoekalastuksessa laatokanlohen ja -taimenen poikasia löytyi määrä, jota kukaan ei olisi voinut kuvitella.

Myllykosken pienvesivoimalaitos Kuusinkijoessa Kuusamossa.

Venäjän taimenet voivat tulevaisuudessa nousta aina Kuusamojärveen saakka

Kuusamon Kuusinkijoen entisöintihanke etenee suunnitellusti. Myllykosken pienvoimalan sulkeminen olisi vuorossa ensi vuonna.

Keski-Suomen koskille halutaan kansainvälisiä kalastajia

Keski-Suomen koskille hamutaan kansainvälisiä kalastajia, mutta ei liikaa – matkailuyrittäjä: "Onneksi tänne on surkeat lentoyhteydet"

Kalastusmatkailuyrittäjä Jani Himangon mielestä massaturismi ja luontomatkailu eivät sovi yhteen. Siksi on parempi ottaa enemmän rahaa pienemmältä porukalta.

Sapsokoski virtaa,taustalla näkyy puita ja taivas.

Sotkamon Sapsokosken kunnostustyöt valmistuivat etuajassa

Kunnostus eteni suunnitelmien mukaisesti. Nyt toiveena on, että uhanalainen järvitaimen ottaa tänä kesänä tehdyt kutupaikat omakseen.

Mies kaataa ämpäristä soraa pieneen jokeen.

Puumalassa Peukalojokeen kunnostetaan vaelluskalojen väylä kohti Saimaata

Virtavedet ovat elintärkeitä uhanalaisille vaelluskaloille.

Kaivinkone Kirakkajoessa tekemässä joen kunnostusta kutulaueeksi

Taimenen kutualueiden kunnostus alkoi Kirakkakönkäällä Inarissa

Inarin Ukonjärven ja Rahajärven välisen Kirakkajoen kunnostus on alkanut. Lapin Ely-keskus kunnostaa Kirakkakönkään alueella taimenen ja harjuksen kutupaikkoja elokuun aikana.

Kaksi henkilöä koekalastaa joella.

Sähkökoekalastus on antanut lupaavia merkkejä lohenpoikasten selviytymisestä Tervolan Runkausjoella – jokiosuus kunnostettiin vuosi sitten

Kemijoki Oy:n mukaan lohenpoikasia on löytynyt kaikilta koealoilta. Merkkejä on myös taimenen ja harjuksen levittäytymisestä uusille alueille.

Pato joessa .

Patorakennelma Jämsässä puretaan taimenten tieltä – patojen poistaminen on yleistynyt koko Suomessa

Arvajankosken pato puretaan ja tilalle rakennetaan pohjapato, joka ei estä taimenten vaellusta. Arvajan reitti avautuu esimerkiksi Päijänteen taimenkannalle, joka olisi hyvin heikko ilman istutusta.

Kermankoski on Heinäveden reitin tärkein lohikoski, jossa taimen kutee ja joskus siinä havaitaan järvilohiakin.  Koski on myös suosittu kalastuspaikka.

Vuosia vaadittu Palokin voimalan purkaminen ei ole kalatutkijasta tärkeintä arvokaloille Heinävedellä

Vapakalastajien määrä pienemmäksi, kevään kahluurajoitusta pidemmäksi ja koskien sekä sivupurojen uomien kunnostusta. Nämä toimet elvyttäisivät tutkijan mukaan taimen- ja järvilohikantoja Heinävedellä.

Vanhankaupunginkosken pato Vantaanjoessa

Helsingin tavoitteena on purkaa Vanhankaupunginkosken pato – asiantuntija: pato estää täysin taimenten nousun Vantaanjokeen

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti keskiviikkoiltana, että kaupunki alkaa selvittää, voitaisiinko Vanhankaupunginkosken pato purkaa. Kosken länsihaarassa oleva pato estää täysin taimenten nousun Vantaanjokeen.

Man i dykardräkt står i ett vattendrag.

Ähtävänjoen kalatien rakentaminen viivästyy – hanke seisoo korkeiden kustannusten vuoksi

Kiinnostusta kalatien saamiseksi jokeen kyllä on, mutta ei rahaa. Pelkästään urakan ensimmäinen etappi maksaisi jo yli miljoona euroa.

Järvitaimenen poikanen veden alta kuvattuna.

Taimenet alkoivat lisääntyä villisti keskellä kaupunkia, ja lopputulos yllätti kaikki – kapea puro pursuaa nyt kaloja: "Voi puhua ihmeestä"

Taimenen lisääntyminen on tutkijoiden mukaan onnistunut odotuksia paremmin Imatralle rakennetussa kaupunkipurossa. Puro on valtakunnallisesti tärkeä esimerkki siitä, miten virtavesien patoamisen haittoja kaloille voidaan korjata.

Brobölen pato Sipoonjoella estää kalojen nousun kutupaikoille. Viereinen kalatiekin kuivuu välillä niin pahasti, että kaloille ei riitä vettä uimiseen.

Sipoonjoen uhanalaisille taimenille koittavat paremmat ajat – moni muu kala lyö vielä päätään seinään Suomen tuhansilla padoilla

Suomessa on ainakin 5500 erilaista patoa. Niistä noin puolet estää vaelluskalojen nousun kutupaikoille kotijokiinsa. Turhia patoja pyritään nyt purkamaan, jotta uhanalaiset kalakannat elpyisivät.

Myllykosken pienvesivoimalaitos Kuusinkijoessa Kuusamossa.

Ukrainan sota vaikuttaa Kuusamon Kuusinkijoen kuntoon saamiseen: vedenpuhdistamon rakentaminen Venäjän puolella ei toteudu vielä

Vedenpuhdistamo oli tarkoitus rakentaa venäläisrahoituksella Pääjärven kylään, mutta sodan vuoksi se ei vielä toteudu. Kuusinkijoki kuntoon -yhdistys jatkaa Suomen puolella omaa projektiaan suunnitellusti.

Järvitaimenia on kudulla kivikkoisen joen pohjassa.

Inarijärveen istutetaan satoja tuhansia kaloja

Nieriöiden ja siikojen määrää tullaan tänäkin vuona kompensoimaan järvitaimenen poikas- ja mäti-istutuksilla.

Joken nouseita meritaimenia Tenojoen vesistössä.

Tenon lohirajoitukset purevat – joen taimenkanta paranee vuosi vuodelta ja nyt voidaan jo pohtia pyynnin lisäämistä

Tenojoen taimenkanta on Luonnonvarakeskuksen seurannan mukaan vahvistunut ja kalojen keskikoko kasvanut. Tutkijoiden mukaan kalastusta voitaisiin mahdollisesti laajentaa syyskesällä.

Limnologi Heikki Holsti esittelee valmista viiden mätirasian ja painokiven pakettia, joka laitetaan takana näkyvään ojaan.

Kunnostettuihin vesistöihin istutetaan nyt ennätyksellisiä määriä taimenen mätiä – jo kertaalleen hävinneet kalakannat voivat elpyä

Kevään mätirasiaistutuksilla pyritään ennallistamaan taimenten vanhoja kotikoskia. Valtava määrä talkoita tarvitaan ympäri maata, jotta peratut ojat ja joet saadaan taimenille suotuisiksi.

Asikkalan Kalkkisten koskialue.

Iso osa Päijänteen taimenista ei selviä aikuiseksi – Kalkkistenkoskella rakennetaan uhanalaisille kalanpoikasille turvapaikkoja

Kalkkistenkosken kunnostus on eteläisen Suomen suurimpia virtavesikunnostuksia tänä vuonna. Sen toivotaan tehostavan taimenen poikastuottoa, joka Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan on jopa heikko.

Talvinen Vanhankaupunginkoski Matinkaaren sillalta kuvattuna.

"Uimaranta tuhoutuu ja simpukat kuolevat" – Helsingin Vanhankaupunginkosken padon purkamisesta liikkuu virheellisiä väitteitä, tarkistimme faktat

Somekeskusteluissa pyörii vuodesta toiseen uhkakuvia ja väitteitä, jotka ovat vanhentuneita tai eivät muuten pidä paikkaansa. Kokosimme keskeiset väitteet ja pyysimme niihin kuuden eri asiantuntijan näkemykset.

Kosken vesi kuohuu valkoisena ja padon yli rakennettu silta, johtaa punaiselle mökille. Puut ovat kuurassa pakkasesta.

Suomi palauttaa jokia luonnontilaan kiihtyvällä vauhdilla – Tainionvirta vapautuu vesivoimasta Päijänteen taimenille

Valtion rahoituksen turvin Suomessa on vireillä yli 40 hanketta, jossa poistetaan virtavesistä patoja. Joet palautetaan luonnontilaan, jotta uhanalaiset vaelluskalat saavat lisääntymisalueita.

Taimen vedessä

Taimenen kuturajoitus on voimassa Vuoksella marraskuun puoliväliin saakka

Marraskuun puoliväliin saakka voimassa olevalla taimenen rauhoituksella vahvistetaan Vuoksen kalakantoja.

Uutisvahdin läheltä-listan markkinointikuva, jossa kartta

Inarin Vuopajanniemen satamasuunnitelma menee uusiksi

Kunnanhallituksen puheenjohtaja käytti asiassa otto-oikeuttaan.

Oulun Hupisaaren syksyinen puronäkymä.

Kaupunkipuisto sai oman kalakannan Oulussa – Hupisaarten istutetut taimenet ovat houkutelleet myös luonnonkaloja puroihin

Oulun kaupunkipuiston Hupisaarten puroihin on saatu oma kalakanta. Syys-lokakuun vaihteessa kalat ovat olleet kutupuuhissa.

Kelluva kalatie on vesivoimalan alapuolella. Järjestelmästä lähtee putkia ohi voimalan.

Ensimmäiset järvitaimenet ovat jo nousseet Kalasydäntä pitkin Leppikosken voimalaitoksen yli – kutualueille ohjaava kalatie otettiin käyttöön tänään

Parin kuukauden koekäytön aikana yli 60 senttisiä järvitaimenia on lähtenyt jo nousemaan padon yläpuolisille kutualueille.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle