Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Brobölen pato Sipoonjoella estää kalojen nousun kutupaikoille. Viereinen kalatiekin kuivuu välillä niin pahasti, että kaloille ei riitä vettä uimiseen.

Sipoonjoen uhanalaisille taimenille koittavat paremmat ajat – moni muu kala lyö vielä päätään seinään Suomen tuhansilla padoilla

Suomessa on ainakin 5500 erilaista patoa. Niistä noin puolet estää vaelluskalojen nousun kutupaikoille kotijokiinsa. Turhia patoja pyritään nyt purkamaan, jotta uhanalaiset kalakannat elpyisivät.

Myllykosken pienvesivoimalaitos Kuusinkijoessa Kuusamossa.

Ukrainan sota vaikuttaa Kuusamon Kuusinkijoen kuntoon saamiseen: vedenpuhdistamon rakentaminen Venäjän puolella ei toteudu vielä

Vedenpuhdistamo oli tarkoitus rakentaa venäläisrahoituksella Pääjärven kylään, mutta sodan vuoksi se ei vielä toteudu. Kuusinkijoki kuntoon -yhdistys jatkaa Suomen puolella omaa projektiaan suunnitellusti.

Järvitaimenia on kudulla kivikkoisen joen pohjassa.

Inarijärveen istutetaan satoja tuhansia kaloja

Nieriöiden ja siikojen määrää tullaan tänäkin vuona kompensoimaan järvitaimenen poikas- ja mäti-istutuksilla.

Joken nouseita meritaimenia Tenojoen vesistössä.

Tenon lohirajoitukset purevat – joen taimenkanta paranee vuosi vuodelta ja nyt voidaan jo pohtia pyynnin lisäämistä

Tenojoen taimenkanta on Luonnonvarakeskuksen seurannan mukaan vahvistunut ja kalojen keskikoko kasvanut. Tutkijoiden mukaan kalastusta voitaisiin mahdollisesti laajentaa syyskesällä.

Limnologi Heikki Holsti esittelee valmista viiden mätirasian ja painokiven pakettia, joka laitetaan takana näkyvään ojaan.

Kunnostettuihin vesistöihin istutetaan nyt ennätyksellisiä määriä taimenen mätiä – jo kertaalleen hävinneet kalakannat voivat elpyä

Kevään mätirasiaistutuksilla pyritään ennallistamaan taimenten vanhoja kotikoskia. Valtava määrä talkoita tarvitaan ympäri maata, jotta peratut ojat ja joet saadaan taimenille suotuisiksi.

Asikkalan Kalkkisten koskialue.

Iso osa Päijänteen taimenista ei selviä aikuiseksi – Kalkkistenkoskella rakennetaan uhanalaisille kalanpoikasille turvapaikkoja

Kalkkistenkosken kunnostus on eteläisen Suomen suurimpia virtavesikunnostuksia tänä vuonna. Sen toivotaan tehostavan taimenen poikastuottoa, joka Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan on jopa heikko.

Talvinen Vanhankaupunginkoski Matinkaaren sillalta kuvattuna.

"Uimaranta tuhoutuu ja simpukat kuolevat" – Helsingin Vanhankaupunginkosken padon purkamisesta liikkuu virheellisiä väitteitä, tarkistimme faktat

Somekeskusteluissa pyörii vuodesta toiseen uhkakuvia ja väitteitä, jotka ovat vanhentuneita tai eivät muuten pidä paikkaansa. Kokosimme keskeiset väitteet ja pyysimme niihin kuuden eri asiantuntijan näkemykset.

Kosken vesi kuohuu valkoisena ja padon yli rakennettu silta, johtaa punaiselle mökille. Puut ovat kuurassa pakkasesta.

Suomi palauttaa jokia luonnontilaan kiihtyvällä vauhdilla – Tainionvirta vapautuu vesivoimasta Päijänteen taimenille

Valtion rahoituksen turvin Suomessa on vireillä yli 40 hanketta, jossa poistetaan virtavesistä patoja. Joet palautetaan luonnontilaan, jotta uhanalaiset vaelluskalat saavat lisääntymisalueita.

Taimen vedessä

Taimenen kuturajoitus on voimassa Vuoksella marraskuun puoliväliin saakka

Marraskuun puoliväliin saakka voimassa olevalla taimenen rauhoituksella vahvistetaan Vuoksen kalakantoja.

Uutisvahdin läheltä-listan markkinointikuva, jossa kartta

Inarin Vuopajanniemen satamasuunnitelma menee uusiksi

Kunnanhallituksen puheenjohtaja käytti asiassa otto-oikeuttaan.

Oulun Hupisaaren syksyinen puronäkymä.

Kaupunkipuisto sai oman kalakannan Oulussa – Hupisaarten istutetut taimenet ovat houkutelleet myös luonnonkaloja puroihin

Oulun kaupunkipuiston Hupisaarten puroihin on saatu oma kalakanta. Syys-lokakuun vaihteessa kalat ovat olleet kutupuuhissa.

Kelluva kalatie on vesivoimalan alapuolella. Järjestelmästä lähtee putkia ohi voimalan.

Ensimmäiset järvitaimenet ovat jo nousseet Kalasydäntä pitkin Leppikosken voimalaitoksen yli – kutualueille ohjaava kalatie otettiin käyttöön tänään

Parin kuukauden koekäytön aikana yli 60 senttisiä järvitaimenia on lähtenyt jo nousemaan padon yläpuolisille kutualueille.

Smolttiruuvi Kymijoella.

Kirkas ja puhdas vesi houkutteli useita Suomessa tuntemattomia vesiperhoslajeja Kymijoelle – vielä 40 vuotta sitten joessa lillui jätelauttoja

Kymijoen vesi on puhdistunut tasaisesti viimeisten vuosikymmenien aikana. Vedenlaadun parantumisen yhtenä syynä on se, että teollisuuden ja kotitalouksien jätevesiä pääsee jokeen aiempaa vähemmän.

Jokihelmisimpukka eli raakku

Vatajankoski ajaa alas vanhentuneen vesivoimalansa – Karvianjoen raakut ja taimenet hyötyvät

Voimalaitoksen tekniikka on vanhentunut ja vaatisi pikaisia investointeja.

Savitaipaleen Saunakoski.

Järvitaimenen poikaset saivat kodin kauniiseen koskeen, mutta sitten paikalle saapuivat petokalat – nyt poikasille rakennetaan paremmat olot

Etelä-Karjalassa Savitaipaleella yritettiin reilut 20 vuotta sitten ennallistaa taimenten kutukoski. Siitä tuli niin viihtyisä paikka, että merkittävä osa poikasista meni petokalojen suihin. Nyt edessä on uusi yritys.

Kaksi miestä tekee kutusorakkoa taimenille matalaan puroon.

Näätinkiojaan pedataan taimenille kutupaikkoja Kaustisella – arvokala nousee jo nyt puroon

Töitä on tehty noin kymmenen hengen talkooporukan voimin, hankkeen kustannusarvio on reilut 6 000 euroa.

Kärnäkoski

Järvitaimen saa entistä parempia kutupaikkoja Savitaipaleella – koskien kunnostus alkaa ensi maanantaina

Kunnostustöitä tehdään Savitaipaleen Partakoskella, Kärnäkoskella ja Saunakoskella.

Taimenille saneerataan uudet kutupaikat Livojokeen

Livojokeen lennätetään satoja tonneja soraa, jossa taimenet voivat kutea jo tänä syksynä – käynnissä on nyt jokien kunnostusbuumi

Muun muassa uittoruoppausten mukana hävinneitä taimenten ja harjusten kutupaikkoja palautetaan entiseen kuntoon kymmenissä kohteissa eri puolilla Suomea. Kalojen uskotaan kutevan entisöidyillä koskilla jo tänä syksynä.

Myllykosken pienvesivoimalaitos Kuusinkijoessa Kuusamossa.

Kuusinkijoen vesivoimalan ostosta tehtiin esisopimus

Kuusinkijoki kuntoon -yhdistys aikoo maksaa voimalan ensi vuoden loppuun mennessä. Tarkoituksena on lopettaa voimalaitoksen toiminta ja palauttaa vedenkulku uomaan.

kirakkajoki

Taimenen tie Kirakkakönkään yli ei aukenekaan ihan pian: voimalan loppu viivästyy, koska säännöstelyn äkkiloppu toisi monia ongelmia

Suomen pohjoisimman vesivoimalan lopetus Inarissa vaatii enemmän suunnittelua kuin aluksi luultiin. Kerran säännöstellyn järven pinnankorkeutta ei voi laskea takaisin luonnontilaan ilman rantaviivan maisemahaittaa. Padon purkaminen lisäisi myös tulvariskejä.

Trumpettikoski.

Tuhotyö Trumpettikoskella estää taimenen liikkumisen Mätäjoella

Luonnonmukaisen Trumpettikosken kunnostustyö valmistui Helsingin kaupungin johdolla viime kesänä. Nyt talkoolaiset joutuvat rakentamaan kosken kivetyksen uudelleen.

Kuollut taimen Eurajoessa

Eurajoesta on löytynyt kuolleita taimenia eikä kalan tulevaisuus näytä hyvältä – Asiantuntija: "Jokainen kuollut kala on menetys"

Taimen alkaa kärsiä, kun veden lämpötila lähentelee 25 astetta. Satakunnassa Eurajoesta on löytynyt jo yksittäisiä kuolleita kaloja. Tilanne ei ainakaan parane, jos kesät ovat tulevaisuudessa yhtä kuumia.

Avovesiuintia Oulankajoessa kesällä 2020.

Oulankajoen kalastuslupamyynti on palaamassa normaaliksi hellepaussin jälkeen

Kuusamon Oulankajoen kalastuslupien myynti avataan taas kalastajille tiistaina. Kalastuslupamyynti keskeytettiin perjantaina 9. heinäkuuta, koska joen lämpötila nousi huolestuttavan korkealle.

Lohenkalastusta Tornionjoella

Lohikalat kärsivät nyt kuumasta – kalasta mieluummin haukea tai ahventa

Järjestön mukaan esimerkiksi lohet, taimenet, nieriät ja harjukset saattavat menehtyä pyyntirasitukseen, vaikka ne päästettäisiinkin oikeaoppisesti takaisin veteen.

Läsäkoski.

Koskien vedet paikoin kriittisen lämpimiä lohikaloille – Metsähallitukselta täysin poikkeuksellinen päätös keskeyttää lupamyynti

Kalastuslupien myynti keskeytetään huomenna neljään kalastuskohteeseen. Kaikki keskeytyskohteet ovat vaelluskalavesiä, joissa saalislajina on pääosin taimen. Metsähallituksen mukaan koskien vedet ovat lämmenneet jopa 22 asteeseen. Lohikalojen kalastusta suositellaan vältettäväksi, kun veden lämpötila nousee yli 20 asteen.

kolme raakun poikasta ja täysikasvuinen raakku kädellä

Suomen eteläisin raakkuesiintymä oli tuhoutumassa – sitten alkoi monimutkainen pelastusoperaatio, johon tarvittiin sukeltajia, hoivaa ja norjalaisten apua

Erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun poikasia palautettiin pitkän kasvatusprojektin jälkeen Mustionjokeen ja Ähtävänjokeen. Seurasimme palautusta Länsi-Uudellamaalla Mustionjoella.

Isohaaran voimalaitos Keminmaassa

Alisella Kemijoella selvitetään kesän ajan lohikannan kokoa ja kalateiden toimivuutta

Isohaaran alapuolelle hakeutuvan lohikannan kokoa arvioidaan merkintä-takaisinpyynti-menetelmällä. Myös kalastajilta toivotaan aktiivisuutta kesän seurannassa.

Taimenen poikanen.

Taimenpoikasten määrä on moninkertaistunut Raumanjoessa

Vaelluskalayhdistyksen sihteeri Henrik Kettunen kuvailee tilannetta erittäin lupaavaksi viikonlopun havaintojen perusteella.

Kalatie Kajaanin Vimpelinlammella.

Tulevaisuudessa kalastajan pannulla voi tiristä lähikalapaikoista pyydetty siika tai taimen – Vimpelinlammelle on rakennettu kalatie Kajaaninjoelta

Kainuun vapaa-ajan kalastajien Juha Väisäsen mukaan kalateiden valmistuttua myös jalokaloilla on mahdollista nousta Kajaaninjoesta Vimpelinlampeen.

Luonnonvarakeskuksen työntekijät asentamassa kaikuluotainta Simojoelle lohen nousun seuraamista varten.

Lohikesä on jo käsillä - Luonnonvarakeskus on aloittanut seurannan Tornionjoella ja Simojoella

Tornionjokeen ja Simojokeen nousevaa lohimäärää selvitetään kaikuluotaamalla. Luonnonvarakeskuksen arvioiden mukaan jokiin palaava lohimäärä on keskimääräinen tai sitä hieman parempi.

Perhokalastusta Kuusamon Irninjoella.

Jokikalastajat Kuusamossa ovat huolissaan taimenen elinvoimasta

Kalastajat uskovat, että uhanalaista taimenta kalastetaan liikaa erityisesti Venäjän puolella. Liki 400 Kuusinki- Kitka- ja Oulankajoen kalastajaa vastasi viime kesänä kalastajakyselyyn.

Järvitaimenia on kudulla kivikkoisen joen pohjassa.

Metsähallitus rakentaa Lieksan Ruunaasta kotia uhanalaisille järvilohelle ja järvitaimenelle

Kirppuvirtaan, Murrookoskeen ja Kattilakoskeen kunnostetaan uhanalaisten lohikalojen kutupaikkoja ja pienpoikasalueita, vaikka kalat eivät pääse luontaisesti nousemaan Lieksanjokeen. Urakkaan on varattu yli 100 000 euroa.

Maisema myynnissä olevan kesämökin ikkunasta järvelle.

Maanantai 8.2.2021 (radio)

Suomessa on 9 uutta koronakuolemaa. Mökit käyvät kaupaksi. Meritaimenella menee paremmin kuin aikaisemmin. Emil Ruusuvuori voitti Australiassa.

Ähtävänjokea pitkin on kuljetettu paljon puuta ja tervaa.

Ähtävänjoen kalatiesuunnitelmat nytkähtivät eteenpäin

Kalatie mahdollistaisia vaelluskalojen kuten lohen, taimenen ja ankeriaan nousu Pohjanlahdesta ylöspäin.

Mikael Juliander esittelee Wandet taimen -hyväntekeväisyystempauksen t-paitaa

Pehmolelun etsintäkuulutuksesta syntyi ilmiö, ja nyt 8-vuotias Mikael Juliander on kerännyt kalavesien kunnostukseen 1 750 euroa

Hyväntekeväisyystempauksesta kasvoi koko perheen projekti. Joulunalusaika kuluukin nyt satojen pakettien lähettämisessä.

Maisemoitua talviasuista Vuohenojaa Hervannan valtaväylän ja Iidesjärven välillä Tampereella.

Putkeen pantu Vuohenoja muuttuu kaupunkipuroksi

Tampereen kaupunki kunnostaa Vuohenojaa Sammon valtatien varressa.

Luonnovarakeskuksen tutkija Riina Huusko laittaa loheen radiolähettimen seurantatutkimusta varten.

Stressaantunut Tornionjoen lohi voi muuttaa vaellustaan radikaalisti ja jättää jopa kutemisen väliin

Radiolähetintutkimus antaa vahvoja viitteitä siitä, että Tornionjoen lohen joutuminen ihmisen käsittelyyn häiritsee merkittävästi sen vaellusmatkaa ja kutemista.

Järvitaimen järven pohjalla.

Mies pyydysti Pielisestä rauhoitetun järvitaimenen – tuomittiin maksamaan kalasta 2 440 euroa

Mies ei ollut laskenut villiä taimenta takaisin veteen vaan oli ottanut sen saalikseen.

Suntin uusi pohjapato.

Kokkolan Suntissa kalastettu taimenia luvatta – Kalatalousasiantuntija: "Siitä voi rapsahtaa yli 3 000 euron maksu"

Meritaimenet ovat nousseet kaupunginsalmeen todennäköisesti kutemaan.

Markus Juvonen ja Timo Hartikainen ovat emokalapyynnissä Lieksanjoella lokakuussa 2020.

Emokalapyynti sujuu Lieksanjoella nyt ennätystahtiin

Lieksankosken alapuolelta on saatu tänä syksynä jo yli 100 uhanalaista järvilohta ja järvitaimenta.

Taimenelle on luvassa uusi kutureitti Sotkamossa

Taimenkannan kestäväksi saaminen on vuosien työ.

Virtaavaa vettä.

Paltamon Myllypuro kunnostetaan opiskelijoiden kurssityönä – risukkoja raivataan ja taimenille rakennetaan soraikkoja

Käytännön läheisen koulutuksen tavoitteena on saada lisää vesistökunnostusosaajia Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle.

Kaksi taimenen poikasta purossa

Kotkan Korkeakoskella saa taas kalastaa – alue sai poikkeusluvan

Kalastus alueella kiellettiin syyskuun alussa, kun rauhoitusaika alkoi, eikä alueen poikkeuslupaa oltu ehditty uusia.

Kaksi taimenen poikasta purossa

Nilsiän Palonurmessa kunnostetaan koskia talkoovoimin, jotta taimen saisi kutupaikkoja

Tavoitteena on saada uhanalaiselle taimenelle lisää kutupaikkoja.

Lohet hyppivät Merikosken alakanavassa

Lohta saa kalastaa Oulujoen alajuoksulla rauhoitusaikanakin – poikkeuslupa voimassa vuoden 2022 loppuun

Lohta ja taimenta saa pyytää voimalaitoksen alapuolella kahtena lajien rauhoituskuukautena: syyskuussa ja marraskuussa.

Sähkökalastusta Äkäsjoella

Taimenjokien vedenlaadun parantaminen on hidasta ponnistelua – nyt työn alla Naamijoen kunnostus

Tornionjokeen laskevan Naamijoen latvavedet ovat merkittävää meritaimenen poikasaluetta. Uitto ja ojitukset ovat pilanneet kutualueita.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle