Uusimmat artikkelit
Simossa ja Keminmaassa virtaava Kurkioja on moniongelmainen puro, jonka mittavien kunnostustöiden tavoitteena on saada meritaimen takaisin
Uiton myötä monen suomalaisen puron ekosysteemi kärsi, mutta niiden monimuotoisuutta voidaan parantaa ”kotikonstein”.
Lohikaloille rakennetaan uusia lisääntymisalueita Salossa
Salossa Latokartanonkosken kunnostyöt alkoivat nyt syyskuussa. Tavoitteena on rakentaa lisääntymis- ja pienpoikasalueita lohelle ja taimenelle.
Kaloja kuoli merkittävässä taimenjoessa Lappeenrannassa – vedenlaatua heikentäneen päästön lähde jäi mysteeriksi
Mustajoesta löytyi kuolleita särkikaloja kesällä 2022. Vedenlaatu on edelleen rehevää, mutta kalat tuntuvat sietävän sitä.
Koskia kunnostetaan Jaalassa 25 000 eurolla – tavoitteena luonnonvarainen taimenkanta
Ihmisen muokkaamat virtavedet, kalastus ja kuumat kesät ovat taimenkannan elpymiselle haasteita.
Kuhmossa kunnostetaan koskia – Vieksin reitille tulee kutupaikkoja taimenille ja harjuksille
Kosket palautetaan lähemmäs alkuperäistä kuntoaan.
Padasjoen Arrakosken voimalaitoksen kalatiekiistassa sakkotuomio
Kalatien lupaehtoja rikottiin, kun vedenjuoksutus keskeytyi, mutta käräjäoikeus ei katsonut teon aiheuttaneen taimenkannalle pitkäaikaista haittaa.
Paimionjoen jokiluonto ja kalakannat halutaan elvyttää – patoon rakennetaan juoksutusputki, jotta vettä olisi enemmän myös kuivina aikoina
Juoksutusputken kautta alajuoksulle johdetaan vettä ympärivuotisesti noin kuution verran sekunnissa. Se takaa riittävän vesimäärän eliöstön tarpeisiin.
Kajaaninjoki tyhjennettiin taas vedestä voimalaitosten välistä
Edellisen kerran välivesiallas tyhjennettiin vuorokaudeksi viime syksynä patorakenteiden tarkastuksen takia. Nyt Kainuun Voima tekee valmistelevia töitä korjaamista varten.
Leppikoskella tutkitaan kalatien tehokkuutta ja järvitaimenkannan kokoa
Saaliiksi saadut merkityt kalat tulisi vapauttaa, jolloin jokaisesta kalasta saataisiin mahdollisimman paljon havaintoja.
Kesän tullen alkavat jälleen lohikalojen istutukset isoihin jokiin
Iijokeen ja sen sivujokiin istutetaan touko-kesäkuun aikana satoja tuhansia lohen ja taimenen poikasia.
Pelastakaa vaelluskalat ry haluaa Oulujoen kalakannat nousuun kalojen istutuksilla ja luonnon ennallistamisella
Oulujoen voimalaitosten ohi kutemaan nousevien kalojen määrää pitäisi yhdistyksen mukaan lisätä.
Merkittävässä taimenjoessa tutkitaan kalakuolemia Lappeenrannassa – vedessä korkea ammoniumpitoisuus
Viime kesänä Mustajoesta löytyi kymmeniä kuolleita särkiä. Syytä joen saastumiseen ei vielä tiedetä.
Suomujoen kalastuslupia myydään ensi kesänä vain sodankyläläisille – Ylä-Lapin kalastuslupien myynti alkaa tiistaina
Ylä-Lapissa puolen vuorokauden lupa maksaa 12 ja koko vuorokauden lupa 20 euroa. Kuntalaisten kausiluvan hinta 40 euroa, mutta alle 18-vuotiaat saavat sen 20 eurolla.
Kolme tapaa saada monta daaliaa yhdestä – kerää siemeniä, ota pistokkaita ja jaa mukuloita
Daalia on niin upea, että haluamme niitä vain lisää.
Istutetun taimenen alamittaa nostettu Päijänteellä
Rasvaevättömän taimenen saa pyytää, jos se on vähintään 60 senttiä pitkä. Rasvaevällinen taimen on rahoitettu.
Kuusamon Kuusinkijoen pienvesivoimala suljetaan, jotta taimenkanta joessa elpyisi
Kuusinkijoki kuntoon -yhdistys osti voimalan. Voimalaitos lakkautetaan ensi kesänä ja alueen vesistöalue entisöidään ja kunnostetaan.
Partakoski kunnostettiin järvitaimenia varten – tutkimuksissa poikasia löydettiin vain kolme
Erittäin uhanalaisen järvitaimenen kannan elpyminen voi viedä jopa kymmenen vuotta, eikä siitä silti ole takeita.
Vaelluskaloille rakennettu uoma avattiin juhlavasti Varkaudessa
Ohitusuoman kautta kalat pääsevät kulkemaan kutupaikoilleen. Syksyn aikana valmistunut uoma on tähän astisista suurin Suomessa.
Käräjäkosken taimenten kutusoraikolla ei saa uittaa koiria
Taimen on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi ja Vantaanjoen Käräjäkoskea on kunnostettu runsaasti, jotta taimenkanta palautuisi.
Palokissa haetaan lohikalojen ja vesivoimalan yhteiseloa
Selvityksen mukaan Heinävedellä voisi toimia samanlainen ratkaisu taimenkantojen elinolojen parantamiseen kuin Kuurnan voimalaitoksen läheisyydessä.
Sonnanjoesta kunnostetaan järvitaimenelle otollinen – koskiiin palautetaan kiviä ja pengerryksiä alennetaan kalanpoikasia varten
Sonnanjokeen palautetaan perkuukiviä järvitaimenen kutupaikoiksi, ja rantatörmää loivennetaan poikasten elintilaksi.
Uhanalainen taimen halutaan takaisin Mikkelin kaupunkijokiin: padot madalletaan ja muutetaan koskimaisiksi, jokiin lisätään kutusorakkoa
Rokkalanjoen ja Urpolanjoen uomia ennallistetaan syyskuussa. Taimenten toivotaan nousevan jokiin heti kun padot on saatu madallettua.
Kuhmon Kaarneenkoskea kunnostetaan talkoilla – kaloille tehdään uusia kutusoraikkoja, joissa ne voivat lisääntyä
Kunnostustöiden tavoitteena on mahdollistaa vaelluskalojen, lähinnä luonnontilaisen taimenen, lisääntyminen Kaarneenkoskella.
Uhanalainen taimen kävi tarkistamassa Evolla jokiuomaa, johon kohennetaan kutupaikkoja
Evon retkeilyalueella sijaitsevat Kokemäenjoen vesistön latvavedet saavat tonneittain soraa ja kiviä kalojen kutumahdollisuuksien parantamiseksi. Töitä tehdään WWF:n vapaaehtoisten voimin.
Ylen suosikkijuontajat huhkivat taimenpuroa kuntoon – Ensimmäinen taimen nähtiin jo paikalla!
YleX:n, Kioskin ja Summerin supertiimit kantoivat kilpaa kivenmurikoita Vihtijokeen. Eikä läpällä vaan ihan tosissaan – vesistöä kunnostettiin, jotta uhanalaiset lajit voisivat taas elää ja lisääntyä siellä. Porukka venyi ihan uskomattomaan suoritukseen!
Nämä uhanalaiset taimenet ovat kasvaneet keskellä Oulua, ja nyt ne lähtevät mereen – toiveena on, että kalat palaavat myöhemmin takaisin kaupunkiin
Äärimmäisen uhanalaisen vaelluskalan lisääntyminen kaupunkipuroissa on erikoisuus, mutta Oulussa on saatu lupaavia tuloksia. Ensimmäiset kaupungissa kasvaneet taimenen poikaset ovat lähteneet merivaellukselle.
Padon purku riehaannutti harvinaiset lohet kutemaan – tutkijat hämmästyivät: "En ole törmännyt tällaiseen koskaan Suomessa"
Yli sata vuotta valjastettuna olleen Kangaskosken ennallistaminen Etelä-Karjalassa on onnistunut yli odotusten. Ensimmäisessä sähkökoekalastuksessa laatokanlohen ja -taimenen poikasia löytyi määrä, jota kukaan ei olisi voinut kuvitella.
Venäjän taimenet voivat tulevaisuudessa nousta aina Kuusamojärveen saakka
Kuusamon Kuusinkijoen entisöintihanke etenee suunnitellusti. Myllykosken pienvoimalan sulkeminen olisi vuorossa ensi vuonna.

Keski-Suomen koskille hamutaan kansainvälisiä kalastajia, mutta ei liikaa – matkailuyrittäjä: "Onneksi tänne on surkeat lentoyhteydet"
Kalastusmatkailuyrittäjä Jani Himangon mielestä massaturismi ja luontomatkailu eivät sovi yhteen. Siksi on parempi ottaa enemmän rahaa pienemmältä porukalta.
Sotkamon Sapsokosken kunnostustyöt valmistuivat etuajassa
Kunnostus eteni suunnitelmien mukaisesti. Nyt toiveena on, että uhanalainen järvitaimen ottaa tänä kesänä tehdyt kutupaikat omakseen.
Puumalassa Peukalojokeen kunnostetaan vaelluskalojen väylä kohti Saimaata
Virtavedet ovat elintärkeitä uhanalaisille vaelluskaloille.
Taimenen kutualueiden kunnostus alkoi Kirakkakönkäällä Inarissa
Inarin Ukonjärven ja Rahajärven välisen Kirakkajoen kunnostus on alkanut. Lapin Ely-keskus kunnostaa Kirakkakönkään alueella taimenen ja harjuksen kutupaikkoja elokuun aikana.
Sähkökoekalastus on antanut lupaavia merkkejä lohenpoikasten selviytymisestä Tervolan Runkausjoella – jokiosuus kunnostettiin vuosi sitten
Kemijoki Oy:n mukaan lohenpoikasia on löytynyt kaikilta koealoilta. Merkkejä on myös taimenen ja harjuksen levittäytymisestä uusille alueille.
Patorakennelma Jämsässä puretaan taimenten tieltä – patojen poistaminen on yleistynyt koko Suomessa
Arvajankosken pato puretaan ja tilalle rakennetaan pohjapato, joka ei estä taimenten vaellusta. Arvajan reitti avautuu esimerkiksi Päijänteen taimenkannalle, joka olisi hyvin heikko ilman istutusta.

Vuosia vaadittu Palokin voimalan purkaminen ei ole kalatutkijasta tärkeintä arvokaloille Heinävedellä
Vapakalastajien määrä pienemmäksi, kevään kahluurajoitusta pidemmäksi ja koskien sekä sivupurojen uomien kunnostusta. Nämä toimet elvyttäisivät tutkijan mukaan taimen- ja järvilohikantoja Heinävedellä.
Helsingin tavoitteena on purkaa Vanhankaupunginkosken pato – asiantuntija: pato estää täysin taimenten nousun Vantaanjokeen
Helsingin kaupunginvaltuusto päätti keskiviikkoiltana, että kaupunki alkaa selvittää, voitaisiinko Vanhankaupunginkosken pato purkaa. Kosken länsihaarassa oleva pato estää täysin taimenten nousun Vantaanjokeen.
Ähtävänjoen kalatien rakentaminen viivästyy – hanke seisoo korkeiden kustannusten vuoksi
Kiinnostusta kalatien saamiseksi jokeen kyllä on, mutta ei rahaa. Pelkästään urakan ensimmäinen etappi maksaisi jo yli miljoona euroa.

Taimenet alkoivat lisääntyä villisti keskellä kaupunkia, ja lopputulos yllätti kaikki – kapea puro pursuaa nyt kaloja: "Voi puhua ihmeestä"
Taimenen lisääntyminen on tutkijoiden mukaan onnistunut odotuksia paremmin Imatralle rakennetussa kaupunkipurossa. Puro on valtakunnallisesti tärkeä esimerkki siitä, miten virtavesien patoamisen haittoja kaloille voidaan korjata.

Sipoonjoen uhanalaisille taimenille koittavat paremmat ajat – moni muu kala lyö vielä päätään seinään Suomen tuhansilla padoilla
Suomessa on ainakin 5500 erilaista patoa. Niistä noin puolet estää vaelluskalojen nousun kutupaikoille kotijokiinsa. Turhia patoja pyritään nyt purkamaan, jotta uhanalaiset kalakannat elpyisivät.
Ukrainan sota vaikuttaa Kuusamon Kuusinkijoen kuntoon saamiseen: vedenpuhdistamon rakentaminen Venäjän puolella ei toteudu vielä
Vedenpuhdistamo oli tarkoitus rakentaa venäläisrahoituksella Pääjärven kylään, mutta sodan vuoksi se ei vielä toteudu. Kuusinkijoki kuntoon -yhdistys jatkaa Suomen puolella omaa projektiaan suunnitellusti.
Inarijärveen istutetaan satoja tuhansia kaloja
Nieriöiden ja siikojen määrää tullaan tänäkin vuona kompensoimaan järvitaimenen poikas- ja mäti-istutuksilla.
Tenon lohirajoitukset purevat – joen taimenkanta paranee vuosi vuodelta ja nyt voidaan jo pohtia pyynnin lisäämistä
Tenojoen taimenkanta on Luonnonvarakeskuksen seurannan mukaan vahvistunut ja kalojen keskikoko kasvanut. Tutkijoiden mukaan kalastusta voitaisiin mahdollisesti laajentaa syyskesällä.
Kunnostettuihin vesistöihin istutetaan nyt ennätyksellisiä määriä taimenen mätiä – jo kertaalleen hävinneet kalakannat voivat elpyä
Kevään mätirasiaistutuksilla pyritään ennallistamaan taimenten vanhoja kotikoskia. Valtava määrä talkoita tarvitaan ympäri maata, jotta peratut ojat ja joet saadaan taimenille suotuisiksi.
Iso osa Päijänteen taimenista ei selviä aikuiseksi – Kalkkistenkoskella rakennetaan uhanalaisille kalanpoikasille turvapaikkoja
Kalkkistenkosken kunnostus on eteläisen Suomen suurimpia virtavesikunnostuksia tänä vuonna. Sen toivotaan tehostavan taimenen poikastuottoa, joka Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan on jopa heikko.
"Uimaranta tuhoutuu ja simpukat kuolevat" – Helsingin Vanhankaupunginkosken padon purkamisesta liikkuu virheellisiä väitteitä, tarkistimme faktat
Somekeskusteluissa pyörii vuodesta toiseen uhkakuvia ja väitteitä, jotka ovat vanhentuneita tai eivät muuten pidä paikkaansa. Kokosimme keskeiset väitteet ja pyysimme niihin kuuden eri asiantuntijan näkemykset.
Suomi palauttaa jokia luonnontilaan kiihtyvällä vauhdilla – Tainionvirta vapautuu vesivoimasta Päijänteen taimenille
Valtion rahoituksen turvin Suomessa on vireillä yli 40 hanketta, jossa poistetaan virtavesistä patoja. Joet palautetaan luonnontilaan, jotta uhanalaiset vaelluskalat saavat lisääntymisalueita.
Taimenen kuturajoitus on voimassa Vuoksella marraskuun puoliväliin saakka
Marraskuun puoliväliin saakka voimassa olevalla taimenen rauhoituksella vahvistetaan Vuoksen kalakantoja.
Inarin Vuopajanniemen satamasuunnitelma menee uusiksi
Kunnanhallituksen puheenjohtaja käytti asiassa otto-oikeuttaan.
Kaupunkipuisto sai oman kalakannan Oulussa – Hupisaarten istutetut taimenet ovat houkutelleet myös luonnonkaloja puroihin
Oulun kaupunkipuiston Hupisaarten puroihin on saatu oma kalakanta. Syys-lokakuun vaihteessa kalat ovat olleet kutupuuhissa.
Ensimmäiset järvitaimenet ovat jo nousseet Kalasydäntä pitkin Leppikosken voimalaitoksen yli – kutualueille ohjaava kalatie otettiin käyttöön tänään
Parin kuukauden koekäytön aikana yli 60 senttisiä järvitaimenia on lähtenyt jo nousemaan padon yläpuolisille kutualueille.