Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Maahanmuuttajat haluavat vaikuttaa asioihin Kotkassa – kaupunki aikoo perustaa uuden neuvoston

Kotkan kaupunki aikoo perustaa uuden vaikuttamiselimen maahanmuuttajataustaisten asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämiseksi.

Jyväskylä kerää maahanmuuttajilta kotoutumistarinoita - kaupunki päivittää kotouttamisohjelmansa lähemmäksi arkea

Jyväskylä haluaa tuoda kotouttamisohjelmansa lähemmäksi ihmisten arkea ja kuulla, miten kaupunkiin on kotiuduttu.

Räp-työpajassa maailmaa ja elämää jäsennetään lyriikan keinoin – Pietarsaaressa räppääminen on osa kotouttamistyötä

Kaksisuuntaisen kotouttamisen ajatus  kuuluu myös Euroopan unionin kotouttamispolitiikan perusperiaateisiin.

Vaasalla on 30 vuoden historia kotouttamistyössä – kokemus on opettanut, että tärkeitä ovat käytännön välineet elämään eli kielitaito, työ ja opiskelu

Vaasa oli ensimmäisten joukossa tekemässä mm. omaa kotouttamisohjelmaa. Ensimmäinen pakolaisryhmä kaupunkiin tuli helmikuussa 1990.

Kotihoidontuen rajut leikkaukset lisäävät lapsiperheköyhyyttä Helsingissä – kaupunki perustelee: kuntalisä ei ole strategiamme mukainen

Mannerheimin Lastensuojeluliton johtava asiantuntija sanoo, että Helsinki-lisän heikkeneminen merkitsee lapsiperheille lisää rahahuolia.

THL: Perheenyhdistämisen kautta saapuneet miehet työllistyvät nopeammin kuin muut pakolaisryhmät

Perheenyhdistymisen kautta saapuvat naiset puolestaan työllistyvät muita hitaammin. THL:n mukaan se selittyy usein perhevapailla.

Oulussa oppilaitokset onnistuneet maahanmuuttajien kotouttajina – sote-alalta valmistuneet pääsivät suoraan koulusta töihin

Myös Egyptistä Ouluun muuttanut Ola Fityan on hyvä esimerkki siitä, että työllistyminen voi onnistua nopeastikin.

Kymenlaakso saa valtiolta tukea maahanmuuttajien palveluiden kehittämiseen – tavoitteena nopeuttaa kotoutumista

Hanke liittyy hallitusohjelmaan kirjattuihin kotoutumista koskeviin tavoitteisiin.

Riihimäki suunnittelee neuvontapistettä maahanmuuttajille

Riihimäki on hakenut valtiolta avustusta hankkeelle noin 50 000 euroa.

Suomussalmi vastaanottaa ensi vuonnakin 25 kiintiöpakolaista

Pakolaisohjauksen kustannukset ovat periaatteessa plus miinus nolla.

Parikkala ei otakaan vastaan kiintiöpakolaisia – syynä ei kuitenkaan ole huoli kuntalaisten turvallisuudesta

Parikkalan ja Rautjärven kuntien oli tarkoitus tehdä yhteistyötä ja ottaa vastaan kiintiöpakolaisia kuntiin.

Kunta otti 40 maahanmuuttajaa ja lähes kaikki muuttivat pois – nyt sama kunta haluaa 60 maahanmuuttajaa lisää

Kaksi eteläkarjalaista pikkukuntaa taistelee kuihtumista vastaan ottamalla suuren määrän kiintiöpakolaisia. 

Pudasjärven kaupunki vastustaa vastaanottokeskuksen lakkauttamissuunnitelmia – alueen työllisyys ja kotouttaminen kärsisivät

Asiasta äänestettiin kaupunginhallituksessa. Kaksi jäsentä vastusti keskusta puoltavaa lausuntoa.

Ylitornio ja Lapin ELY solmivat uuden sopimuksen kiintiöpakolaisten vastaanotosta

Sopimuksen mukaan kuntaan otetaan tämän ja ensi vuoden aikana vastaan korkeintaan 20 kiintiöpakolaista vuodessa.

Lapsena naapuri uhkaili Kini Letä, 28, haulikolla – nyt häneltä pyydetään nimmareita marketin kalatiskillä Tiktok-videoiden ansiosta

Joensuulaista myyjää puhutellaan usein englanniksi. Vietnamissa häntä pidetään turistina.

Pakolaisten kotouttamisesta maksettiin vähemmän korvauksia hämäläiskunnille – kuntavaihtelu suurta

Korvaukset maksetaan siihen kuntaan, missä pakolaistaustainen henkilö on kirjoilla.

KuPS ja Setlementti Puijola yhteistyöhön maahanmuuttajien kotouttamisessa

Tavoitteena on auttaa perheitä ja lapsi asettumaan suomalaiseen yhteiskuntaan.

Vain puolet Suomen maahanmuuttajanaisista käy töissä – Tässä keinoja, joilla heidät saataisiin pois kotoa

Maahanmuuttajamiehet työllistyvät naisia paljon paremmin, edes korkeakoulutus ei naisia auta.

Suomen kieli haltuun toiminnallisen oppimisen mallilla – ”Naiset rakensivat lausetta samalla, kun he rakensivat nukkekotia”

Maahanmuuttajanaiset opiskelivat suomea osana kotouttavaa toimintaa. Osa heistä oli luku- ja kirjoitustaidottomia.

Malloy Nyakwama puhuu useita kieliä ja opiskelee jo toista ammattia – hänelle Suomessa asumisen ehdoton edellytys oli oppia myös suomen kieli

Pohjanmaalla on onnistuttu hyvin maahanmuuttajien kotouttamisessa. Suuri merkitys on kuitenkin oikealla asenteella ja motivaatiolla.

Työelämän ovet eivät tahdo aueta maahanmuuttajille – Lahdessa kokeiltiin ratkaisuksi osuuskuntaa

Moni maahanmuuttaja päätyy seilaamaan eri viranomaisten palvelujen välillä eikä pääse kiinni yhteiskuntaan, havaittiin Kaupunkikylä 2025 -hankkeessa.

Ruotsidemokraattien kannatus ennätystasolla – Puolueen johtama Sölvesborg on noussut otsikoihin sateenkaarilipun aiheuttaman kohun takia

Kuntaa johtaa puoluejohtaja Åkessonin avovaimo Louise Erixon. Hän uskoo, että puolue nousee jonain päivänä hallitukseen.

Kiintiöpakolaisten vastaanotosta kahta mieltä Kokkolassa

Vuosittaiseen vastaanottoon siirryttin vuonna 2016, nyt ilmassa on halua palata siihen, että pakolaisia tulisi vain joka toinen vuosi.

Työnsaannin vaikeus ahdistaa Kokkolassa asuvia maahanmuuttajia – muihin kaupunkilaisiin on myös vaikea tutustua

Kokkola koetaan turvalliseksi ja mukavaksi kaupungiksi. Kotoutumisessa on kuitenkin paljon ongelmia.

Kouvola ottaa lisää pakolaisia – kaupunkiin tulee vuodessa noin 60 pakolaista

Kouvolaan tulevien ulkomaalaisten määrä on kääntynyt laskuun valtakunnallisen kehityksen vastaisesti.

Pakolaisten vastaanottamista halutaan lisätä Kouvolassa – kaupunkiin tulisi vähintään 60 pakolaista joka vuosi

Kouvolaan tulevien ulkomaalaisten määrä on kääntynyt laskuun valtakunnallisen kehityksen vastaisesti. 

Tornio ottaa vastaan aiempaa vähemmän pakolaisia

Tornio haluaisi profiloitua ensisijaisesti lapsiperheiden kotoutumispaikkana.

Tornio on laskemassa pakolaiskiintiömääräänsä – kuntapaikkoja on viime vuosina jäänyt käyttämättä

Tornion kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että kiintiöpakolaisten määrää laskettaisiin laskettaisiin viidelllä,  30:een paikkaan.

"Suomessa ei noin vain mennä vieraiden ihmisten kanssa puhumaan" – maahanmuuttajaäidit oppivat suomen kieltä yhteisissä tapaamisissa

Maahanmuuttajien kielitaito kehittyy parhaiten arkipäivän tilanteissa. Heinolassa äitien kahvila ylittää kulttuurirajat.

Savon koulutuskuntayhtymä lisää opiskelevien maahanmuuttajien ohjausta ja neuvontaa

Maahanmuuttajien tarpeet pyritään ottamaan ammatillisessa koulutuksessa paremmin huomioon.

Outokummussa valmistaudutaan syyrialaispakolaisten tuloon ensi vuonna

Vajaan 7000 asukkaan pikkukaupunki ottaa vastaan lisää lapsiperheitä vuosikausia sisällissotaa käyneestä Syyriasta.

Marokkolaisnaisen haave pyöräilystä toteutui Suomessa – taidon oppiminen kotouttaa ja voi auttaa maahanmuuttajaa työllistymään

Maahanmuuttajat pyörille! -hankkeen avulla noin 300 maahanmuuttajaa on saanut apua polkupyöräilyyn.

Ylitornion kunta on onnistunut kiintiöpakolaisten kotouttamisessa: poismuuttajien saldo on nolla

Kunnan pienuus, lämmin vastaanotto ja aito auttamisen halu ovat helpottaneet pakolaisten kotoutumista Ylitorniolle.

Pakolaiset viihtyvät Pietarsaaren seudulla: valtaosa tulijoista myös jää alueelle

Kieliopinnot aloitetaan varhain, ystävätoiminta tukee arkea ja myös työllistämisessä on onnistuttu.

Luetaan yhdessä – verkosto auttaa oppimaan suomen kieltä

Luetaan yhdessä -verkoston ryhmissä opitaan suomen kieltä ja arjen asioita. Ryhmiä kokoontuu joka viikko eri puolilla Suomea.

"Suojaa, saniteettia ja sapuskaa" – Kajaanin vastaanottokeskus viettää 20-vuotisjuhlaa

Maahanmuuttajapalvelut ovat toimineet Kajaanissa jo kaksi vuosikymmentä.

Äänekoski vastaanottaa kolme syyrialaisperhettä pakolaisleiriltä

Äänekoskelle tulee tänään toinen syyrialaispakolaisten ryhmä Turkin pakolaisleiriltä.

Ulkomailta Inariin tulleet halutaan töihin

Työntekijöitä tarvitaan matkailu- sekä sosiaali- ja terveysaloille.

Jo viisi kantelua oikeuskanslerille Isis-leirin suomalaisten lasten ja naisten palauttamisesta

Yksi kantelu on Al-Holin leirillä olevien suomalaisten omaisten, kaksi penää hallitukselta toimia terrorismia vastaan.

Asenteet vaikeuttavat maahanmuuttajien työllistymistä Keski-Pohjanmaalla

Marianne Leimio-Seppä muistuttaa, että maahanmuuttajilta löytyy monenlaista osaamista.

Pakolaiset näkyvät Pietarsaaren sosiaalisessa mediassa

Eri puolilta maailmaa tulleista ihmisistä julkaistaan henkilökuvia Facebook- ja Instagram-tileillä.

Jos Kim Thúy saisi päättää, hän ottaisi ilomielin pakolaiset vastaan – "Jos niistä oloista selviää hengissä, on superihminen"

Vietnamin venepakolainen, kirjailija Kim Thúy ei ole päässyt elämässään helpolla. Silti hän on kiitollinen kaikista koettelemuksistaan, sillä ne ovat tehneet hänestä vahvan.

"Miksi ei oteta sydämeen, miksi ei tervehditä ja kysellä kuulumisia?" – maahanmuuttajanaisten on vaikea löytää suomalaisia ystäviä

Halima Abdelmagid haluaisi löytää jonkun, jolle puhua iloistaan ja huolistaan. Se auttaisi kotoutumaan.

Turvapaikanhakijana tullut Gabar Othman kauhistui kylmyyttä ja kieltä, mutta päätti jäädä – nyt hän puhuu seitsemää kieltä ja auttaa muita kotoutumaan

Maahanmuuttajataustaiset kotoutumisvalmentajat auttavat kaltaisiaan suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumisessa.

Näin Antti Rinteen hallitus muuttaa Suomen maahanmuuttopolitiikkaa – katso 10 linjausta tuleville vuosille

Kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija voi saada oleskeluluvan, jos hän on ehtinyt työllistyä.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle