Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Kuvassa on inarin- ja koltansaamea puhuvia ihmisiä, jotka kommentoivat vähemmistökieliensä nykytilaa.

Kahden saamen kielen tilanne on huono, jos väestörekisteriä on uskominen – äidinkielenään puhuvia yhteensä vain 73

Inarin- ja koltansaamea äidinkielenään puhuvia ihmisiä on väestörekisterissä vain noin 70 ihmistä. Todellisuus kielten puhujien määrästä on kuitenkin suurempi, sillä harvat ihmiset ilmoittavat äidinkieltään väestörekisteriin.

Kuvassa on kuusi inarinsaamen kielen opiskelijaa.

Sij halijdeh iberdiđ pirrâsis kielâ – anarâškielâ uážžu oppeet lovmat uđđâ sárnod

Anarâškielâ škovliittâs ohtâ mittostuálppu láá čohčâkuálástempeeivih Kuáskimnjaargâst. Kuálástempeeivih tuáimih kielâuápui kielâlávgumijn.

Vihreällä taustalla teksti "saame".

2022 syksy: saame

Saamen yo-kokeet ja hyvän vastauksen piirteet.

Inarin Vanhahautuumaasaari

Keejâ vuolgâttâs: Häävdist tolvum sämiuámikkâsah hävdiduvvojeh maassâd Anarist

Yle vuolgât puoh kulmâ hävdidemtilálâšvuođâ njuolgâ vuolgâttâssân neetist. Pasepeeivi Aanaar Jaamišsuollui hävdideh 69 sämiuámikkâs.

Pyhä-Nattasen sorapolku aurinkoisena kesäpäivänä.

Pase-Nattasân lii rahtum čievrâpäälgis, amas vandâreijei ráhtám sijđopálgáh iä šoddâđ eenâb

Čievrâpäälgis lii suulân 1 000 meetter kukkosâš já 80 senttimeetter kubduv.

Varpu Falck tutkii sanakirjaa.

Kesikyessi Varpu Falck máttá maŋgâ kielâ, mut iäskán anarâškielâ lâi tot suu kielâ

Varpu Falck perrust ko enni oopâi anarâškielâ já opâttij nieidâsis vuosmuškiellân, te meid ákku aalgij oppeet sárnuđ anarâškielâ. Sii perrust sárnuh vittâ sierâ kielâ.

Kaksi lasta istuu sohvalla.

Kuldâl já keejâ: Obižeh nuurrâv soorijd vâi peessâv uástiđ heerskuid Ijjáávrán – kupparast lii jo váhá ruttâ

Elle-Máárjá já Sáárá Aikio-Siltala viettiv kesiluámust ennuv ääigi sunnuu suuvâ pääihist Ijjäävrist.

Nainen veden äärellä aurinkolasit päässä.

Sáárá-Máárjá Salonen ij leehâst lasâliijnijd amas viistán šoddâđ paahâs – Stuorrâ-Britanniast lii adelum šoŋŋâváruttâs pakkâ šooŋâ tied

Merâriddokaavpugist Brightonist lii älkkeeb killáđ pakkâ šooŋâid ko sisenâmist. Salonen kuittâg tuálá laasâid já lasâliijnijd kiddâ. Olgos sun ij vyelgi ko eskin eehidpeivin.

Nainen seisoo ulkosaunan ovenpielessä.

Kesikyessi: Laatiinlâš tánssám tuálvui Teija Tamminen Vesala Uu Mama -muusikvideon tánssáđ

Teija Tamminen imâštâl mondiet almaid uáinih ain muččâdin veikkâ sij šaddeh puárisin, mut puárrásub nisoneh vájáldittojeh. Sun jieš lii luholâš já tuđâvâš suu elimist puárrásub nisonin.

Emma Saari pitelee käsissään runokirjaa ja Kaisla Suominen seisoo hänen vieressään.

Kuldâl jienâ: Aanaarliih vuáđuškovlâliih čaalijn ohtâsii tihtâkirje eellimtoskeest – iävá liččii oskom, ete tot ličij sunnuid máhđulâš

Kaisla Suominen já Emma Saari lává čáállám tiivtâid jo muáddi ive äigin. Sunnuu eenikielâ máttáátteijee movtijdittiđ kyvetis čäälliđ ohtâsii tihtâkirje.

Kati Vuoriaro

Kesikyessi Kati Vuoriaro vuájá pargoost stuorrâ auto já motomeh imâštâleh tom

Ive 2022 aalgâst suullân 10 prosenttid kyermiautokoortâ omâsteijein láá nisoneh. Avveellâš Kati Vuoriaro vuojij tom jo 18-ihásâžžân.

Inka Musta ja Henna Aikio seisovat vierekkäin kädet puuskassa ja hymyilevät.

Kuldâl jienâ: Henna Aikio já Ingá Musta rähtiv sämikielâlâš kulttuur- já taaiđâblogi, vâi iärráseh-uv pyehtih luuhâđ sunnuu jurduid

Jurdân lii kieđâvuššâđ taaiđâ já kulttuur, mon sämmiliih láá porgâm. Blogi vuossâmuš čaalâ lii tárguttâs almostittiđ kesimáánu äigin, já tot kieđâvuš Siida uđđâ uáivičáitálduv.

Britt-Inga Näkkäläjärvi purkaa voirasioita hyllylle.

Kuldâl jienâ: Britt-Inga Näkkäläjärvi já Saammâl Suominen mielâst kesipargo meerhâš ruuđâ já keessiv ij taarbâš láškuttâllâđ

Kesipargo lii pyeri máhđulâšvuotâ uápásmuđ pargoelimân já oppâđ ohtsâšpargo eres ulmuigijn.

Mila Leppälä ja Sonja Velle paistavat nuotilla makkaraa.

Kuldâl já keejâ: Säämi máttááttâskuávdáá anarâškielâ lohhei ihe lâi lussâd, mutâ adelij meid ennuv

Maaŋgâs Säämi máttááttâskuávdáá taan täälvi anarâškielâ lohhein mana kietâtyeji liinján puáttee táálván.

kielipesä

Kuldâl jienâ: Kielâpiervâlij pargeeh pirrâ Suomâ čokkâneh Anarân ovdediđ kielâpiervâltooimâ – teeman lii muusikpedagogiik

Kielâpiervâl juávhust pargeh táválávt tuše kyehti teikkâ kulmâ ulmuu. Tondiet lii tehálâš moddii ivveest teivâđ eres kielâpiervâlij pargeigijn.

Niina Aikio-Siltala, ma. kielipesäohjaaja, Saamelaiskäräjät

Anarist álgá juovlâmáánust sämmilâš arâšoddâdemmáttáátteijee škovliittâs – uápui vuáđun lii sämmilâš pedagogiik

Sämikielâg arâšoddâdemmáttáátteijein já arâšoddâdem sierânâsmáttáátteijei vänivuotâ tiättoo puoh sämikielâin. Eromâšávt anarâš- já nuorttâlâškielâst tárbu arâšoddâdemmáttáátteijeid lii styeres.

rehtori Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen

Kuldâl jienâ: Uuccâmäigi ive pištee sämikielâ já -kulttuur škovliittâsân nohá onne

Čohčuv anarâš- já tavesämikielâ piäsá luuhâđ ive verd aldamáttááttâsâst Säämi máttááttâskuávdáást Anarist. Nuorttâlâškielâ vuáđutääsi uápuh uárnejuvvojeh káidusin virtuaalškoovlâst, muštâl rehtor Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen.

Laulujoutsenia ja metsähanhia Inarin Riutulassa.

Rivdulist uárnejuvvoo lávurduv vuosmuš Anarâš pááru -tábáhtus

Anarâšah-servi uárnee puoh anarâššáid ávus tábáhtus Rivdulist taan oho lávurduv. Ohjelmist lii siärvástâllâm, tulâstâllâm já olgon orroom.

Heli Huovinen ja Aslak Paltto

Čuovo Eurovišuvnnaid sámegiel láidestemiin – duorastaga semifinálas čielgá, bessetgo Suopma ja Ruoŧŧa finálii

Norga beasai jo finálii ja otne duorastaga čielgá, mo geavvá Supmii ja Ruŧŧii. Sámegiel sáddaga sáhttá geahččat Yle Areenas miehtá máilmmi.

Mervi ja Maire Tervaniemi seivovat kotipihallaan Inarissa lumisessa pihassa.

Keejâ já kuldâl, maht Mervi já Maire Tervaniemi valmâštâllâv oholoopâ Säämi miäštárkištoid

Säämi miäštárkištoh láá Anarist uárnejum ovdebáá tove love ihheed tassaaš. Kištošlaajân láá čuoigâm já puásuiväzzimkišto, mast čuoigâm lasseen njuárusteh.

Anarâškielâ seervi kokous Marja-Liisa Olthuis já Saammal Morottaja.

Kuldâl jienâ: Anarâškielâ servi lii monâttâm nyevt 14 000 eurod mävsihánnáá jeessânmáávsui tiet

Anarâškielâ servi meridij ihečuákkimstis, et jis tääl ij kyevti ihán máávsi jeessânmáávsu, te ij lah innig jeessân. Servi pyevtit tääl kiirjijd ja loostâid, ko kielâpiervâleh láá vuálgám, ige tot innig juurât pelimiljovn euro budjet.

Inarinsaamen kielen yhdistyksen media työntekijä Fabrizio Brecciaroli istuu Ella-kirjat kädessä tuolilla.

Anarâškielâ seervist liijkás ennuv puáris kirjeh – tanen servi uárnee kirjemarkkânijd ihečuákkim ohtâvuođâst

Anarâškielâ servi vuábdá taan oho tuorâstuv puáris kiirjijd kirjemarkkânijn peelijn hoddijn. Puáris kirjeh láá čoggum tom ääigist, ko teddilškuottii ennuv kiirjijd, vâi šodâččii hälbibân.

Saamen kielen oppiainesivu

2022 kevät: saame

Saamen yo-kokeet ja oikeat vastaukset.

Kuvassa Satu Pieski

Nyt vietetään saamen kieliviikkoa: kaikille avoimilla saamentunneilla voi opiskella viikonpäiviä, eläimiä ja marjoja

Kaikille avoimia saamen kielten oppitunteja järjestetään jo kolmatta kertaa pohjoismaisen saamen kielten viikon yhteydessä.

Unna Junnán juontaja Marianne Ketola Rihku-koiran kanssa Inarin torilla.

Unna Junná palaa televisioon maantaina – ohjelmistossa tanssia, askartelua, saamenkäsitöitä ja saamenpukuja

Saamenkielinen lastenohjelma Unna Junná nähdään jälleen 6.9. lähtien joka maanantai kello 8.35 Yle TV2 -kanavalla ja Yle Areenassa. Juontajana jatkavat Marianne Ketola, Essi Morottaja ja Anna Lumikivi.

Saamen kielen oppiainesivu

2021 syksy: saame

Saamen kielten yo-kokeet ja oikeat vastaukset.

Puhelin kädessä.

Saamen kielten etäopetuksen pilottihanke julkaisi uuden mobiilipelin

Pelillä on tarkoitus tukea saamen kielten käyttöä ja oppimista lasten vapaa-ajalla.

Iiris Mäenpää

Kuldâl jienâ: Anarâškielâ- já kulttuurlinje taarbâš lase occeid: taan räi tuše käävcis láá uuccâm

Anarâškielâ- já kulttuurlinjeest láá algâttemsajeh ohtsis 12. Jis uáppeeh iä lah tuárvi, te láá kyehti muulsâiävtu: jo-uv juátkiđ uuccâmääigi, teikkâ kevttiđ máttááttâsâst nuuvt kočodum hybridimaali. Virgálâš uuccâmäigi nohá onne.

Saamelaismuseo Siida, Siida shop

Siida sulkeutuu peruskorjauksen ajaksi – uudistunut Siida aukeaa huhtikuussa 2022

20 vuotta vanha näyttely puretaan, mutta sen osia säilytetään ja konservoidaan. Täytettyjen eläinten höyhenpuvut ja turkit huolletaan kevyesti.

Auri Ahola

Lappiin muuttaneen tanssijan Auri Aholan mielestä taiteen kentällä on äänessä elitistinen joukko

Tanssitaiteilija, kulttuurivieras Auri Ahola ihmettelee, mihin olemme kadottaneet kyvyn olla rakentavasti eri mieltä.

Essi Morottaja karhu sylissään

Ylen lastenohjelmaa on juonnettu inarin- ja koltansaameksi 10 vuotta – näin syntyy Unna Junná uhanalaisilla kielillä

Lastenohjelmat tarjoavat saamenkielisille lapsille omankielistä sisältöä, joka voi vahvistaa kielitaitoa ja identiteettiä.

Saamen kielen oppiainesivu

2021 kevät: saame

Saamen kielten yo-kokeet ja oikeat vastaukset.

Inarin kirkkoherra Tuomo Huusko

Oululainen Tuomo Huusko teki pitkän uran saamelaispappina – nyt Inarin kirkkoherraa kuullaan Hemulin äänenä kahdella saamen kielellä

Oulussa kasvanut Tuomo Huusko opiskeli kaksi eri saamen kieltä ja toimi pitkään saamelaisten omana pappina. Nyt hän pääsi tutustumaan myös Muumilaaksoon pohjois- ja inarinsaameksi.

Navigaatiokuva aineen saame yo-kokeille.

2020 syksy: saame

Saamen kielten yo-kokeet ja vastaukset.

Kauneimpia saamen kielen sanoja

Utsjoki tarjoaa saamen opintoja ympäri Suomen – osallistuville kunnille kuten Lempäälälle kustannus pieni

Esimerkiksi Lempäälässä on kaksi oppilasta ilmoittautunut inarinsaamen opetukseen.

Petter Morottaja

Kyehti uđđâ kirje almostuumin anarâškielân! – “Sáttá joba keesi ääigi puáttiđ”

Anarâškielâ servi almostit čohčuv kyehti uđđâ kirje. Matti Morottaja kirje Kuobžâ-Saammâl eellimkerdi já Lee Rodgers Saammâl-kirjerááiđu čiččâd uási Saammâl já puoidâ.

Kelan sivut löytyvät nyt internetistä kaikilla kolmella Suomessa puhutulla saamen kielillä.

Kelan verkkosivut nyt saamen kielillä

Kela on julkaissut verkkosivunsa myös koltansaameksi.

Hotelli Kultahovi Inarissa.

Ravintola Aanaar vuoden ravintolaksi

Palkintoperusteiden mukaan Aanaarin ruoan herkullisuus perustuu raaka-aineisiin, joiden hankinta alkaa keittiön takaovelta ja yltää Jäämerelle yli Saamenmaan.

Muumipeikko ja niiskuneiti istuvat vaaleanpunaisen pilven päällä yläilmoissa.

Suosittu Muumilaakso-animaatio ilmestyy huhtikuussa myös saameksi – dubataan suurimmalle saamen kielelle, tekstitetään pienemmille

Vanhemmat kokevat, ettei pelkkä tekstitys palvele inarin- ja koltansaamenkielisiä lapsia.

Ukonkivi Inarijärvi

Maihinnousu saamelaisten pyhälle saarelle Inarijärvellä halutaan kieltää – Metsähallitus: ”Emme voi estää ihmisiä rantautumasta”

Ukonsaaren rauhoittamisesta ja maihinnousukiellosta on keskusteltu jo 2000-luvun alusta saakka.

Oikeusministeriön saamenkielinen logo

Oikeusministeriön logo nyt myös saameksi

Uutta logoa tullaan käyttämään esimerkiksi saamenkielisissä viestintämateriaaleissa.

Sara Wesslin

BBC listasi vaikutusvaltaisimmat naiset: Mukana kolttasaamelainen Suomesta

Ylen koltansaamenkielinen toimittaja Sara Wesslin on samalla listalla ilmastoaktivisti Greta Thunbergin kanssa.

Mies kalastamassa.

Metsähallitus julkaisi kalastuslehden neljällä kielellä

Tuikki-lehden Lapin erikoisnumerossa on tekstiä suomen lisäksi pohjoissaameksi, koltansaameksi ja inarinsaameksi.

Ivalon kirkko

Keđgijäävri kirkko puolij siämmáá peeivi ko Avveel kirkko vihkui

Keđgijäävri rukkoosviste lâi máđhálij orostempäikkin.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle