Aihe: säännöstely

Merin koululuokka Käpylän luistinradan edustalla.

Talvisota alkaa koulutytön uudessa kotikaupungissa Helsingissä – pianisti Meri Louhos muistelee

Koulutyttö talvisodan kotirintamalla 1939-40.

Ateneumin edessä joukko venäläisiä sotilaita Helsingissä 1917.

Auta Helandereita selviämään vuoden 1917 Helsingissä – Tee testi!

Testaa osaatko auttaa Helandereita 1917 Helsingissä!

Perunajono Kauppatorilla 1918

Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa

Helsinki ensimmäisen maailmansodan tapahtumissa

Sosialismi tai kuolema – kuubalaisia soraääniä uudessa maailmassa

Tuhannet valitsivat suunnakseen merentakaisen Miamin.

Naisia jonottamassa Vako Oy:n lihamyymälään

Elämää kotirintamalla

Sodan poikkeusoloissa elettiin niukkuudessa.

Suomi teki myös 90 purjealusta sotakorvauksina Neuvostoliittoon

Kesämuotia kupongeilla 1941

Filmissä esitellään sota-ajan pukumuotia.

Sota syttyy - kansa kortille

Sota merkitsi säännöstelyä myös Suomessa.

Salakuljettaja muistelee

Kansa selätti korvikkeilla pulan ja säännöstelyn

Sota toi tullessaan ruokapulan.

Naisia jonottamassa Vako Oy:n lihamyymälään Petroskoissa.

Ostoskierros 1940-luvulla

Sota-ajan säännöstely.

Vuonna 1949 valmistuneen valistusfilmin mukaan Suomen kansaa odotti onnellinen tulevaisuus, kun maan hallitus ponnisteli sen hyväksi voimiaan säästämättä.

Maan hallitus kansan palvelijana

Valistusfilmin mukaan kansaa odottaa onnellinen tulevaisuus.

Lappi sodan jälkeen

Sodan jälkeinen Lapin jälleenrakennus oli valtava urakka.

Pankkivallan uho ja tuho

Pankkikriisi ravisteli Suomea 1990-luvulla.

Pimeän Suomen puolesta

Naisia tekemässä käsitöitä talkoovoimin.

Koko kansa talkoissa

Kotirintaman suomalainen kantoi kortensa kekoon talkoissa.

Nainen ja lapsi pyykkäämässä 1942

Kansanhuoltoministeriö ohjeistaa oikeaoppiseen pyykinpesuun valistusfilmissä vuodelta 1942

Taloudellisen pyykinpesun oppia vuodelta 1942.

Mies talon raunioilla välirauhan aikaan

Suomi nousee tuhkasta

Valirauhan aikana jälleenrakennettiin kiivaasti.

Aseveliperheiden äidit lapsineen kesälomalla Punkaharjulla (1943).

Lomailua Punkaharjulla 1943

Kotirintaman naiset ja lapset ansaitulla lomalla 1943.

Ruoka-apu oli tarpeen Lapin lapsille.

Lappi nousee

Lapin nousu raunioista kesti kymmenen vuotta.

Sotakorvaus-filmi

Suomen sotakorvaukset Neuvostoliitolle olivat jättimäinen urakka

Suomi maksoi Neuvostoliitolle vuosia sotakorvauksia.

Joulu rintamalla jatkosodan aikaan. Sotilaat ja lotat laulavat joululaulua 1942.

Sota-ajan joulu

1939–1944 joulua vietettiin ampumahaudoissa ja evakossa.

Rovaniemen jälleenrakennus sodan jälkeen

Kansanapu auttaa sodan keskellä

Vapaehtoista apua sodan keskellä.

Sotavuosien jonot

Kun kaikki oli kortilla.

Nuoren tytön hiuksia leikataan jatkosodan aikana

Hiuksetkin talteen Suomen hyväksi

Jatkosodan aikana hiuksia kerättiin kankaiksi.

Naisia seuraamassa itsenäisyyspäivän paraatia 1940 Helsngissä

Itsenäisyyspäivä sodan varjossa

Talvisodan jälkeen itsenäisyyspäivää vietettiin hartaasti

Sota-Helsingin kasvot

Pääkaupungin arkea sotatalvena 1942.

Häkäpönttöauto Helsingissä

Häkäpöntöt bensan korvikkeena

Häkäpöntöt olivat sota-aikana tuttu näky.

Yleislakko puhutti pitkään

Eduskunta pui yleislakkoa 1956

Ammattiyhdistysten lippuja yleislakon aikaan helsingin tuomiokirkon portailla

Yleislakon taustalla myös politiikka

Vuoden 1956 yleislakko ja sen taustat.

Yleislakosta seurasi monenlaista riesaa

Mitä jäi käteen yleislakosta?

Vaatimuksena oli tuntipalkkojen nosto 12 markalla.

Yleislakko 1956. Yleislakko Suomessa 1956. Mielenosoitus. Lakkolaisia kokoontuneena todennäköisesti Helsingin työväentalon edustalle.

Yleislakossa 1956 nähtiin marsseja ja rettelöitä

Yleislakko pysäytti Suomen vuonna 1956.

Kun Suomi sai talvisodan rauhanehdot, koko maassa oli suruliputus.

Kun Suomi sai talvisodan rauhanehdot, koko maassa oli suruliputus

Moskovan rauhanehdot herättivät surua ja murhetta

Sota pani tavarat kortille

Niukkuutta yritettiin lievittää säännöstelyllä.

Sotilaita radion äärellä.

Suomi siirtyy rauhan kauteen

Autenttisia äänikuvia keväältä 1940.

Siirtoväen asuttaminen toi myös ongelmia

Kyösti Kallio puhui siirtoväelle 12.4.1940

Talvisodan sotavangit kertovat kokemuksistaan

Pekka Tiilikaisen haastattelu vuodelta 1940

Suomalaisvangit eivät viihtyneet naapurin leireillä

Fagerholm tuomitsi lakkoliikkeen

Mielenosoitus Kemissä (1949).

Kemin "veritorstai" 1949

Lakkokahakassa kuoli kaksi työläistä.

Lakot olivat osa Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön valtataistelua

Suomi toivoi muutoksia rajoihin ja korvauksiin, mutta Neuvostoliiton asenne oli jyrkkä

Suomi neuvottelee rauhasta.

Nälkää Intiassa

Hyvää elämää intialaisessa kylässä

Ihmisiä rauhanjuhlassa Helsingin Rautatientorilla 1945.

Rauhanjuhla Helsingissä

Toisen maailmansodan päättymistä juhlittiin myös Helsingissä

Säännöstelyä kesti 15 vuotta

1950-luku oli sodasta toipumisen ja uudelleenarvioinnin aikaa

Näytä lisää