lahottajasienet - uusimmat sisällöt

Piirretyssä kuvassa keskiössä on mänty, jota ympäröi kumpuileva metsämaisema. Kuvan etualalla on mustikanvarpuja ja perhosia.

Tiesitkö, että männyt ruokkivat jälkikasvuaan siinä missä mekin? – Metsiemme yksipuolistuminen uhkaa nyt tuhatvuotisia ekosysteemejä ja samalla ihmisen hyvinvointia

Metsät ovat yksi tärkeimmistä liittolaisistamme taistelussa ilmastonmuutosta vastaan, mutta nyt ihminen ravistelee niiden monimutkaista elämän tasapainoa.

Heli Väätäjä näyttää koulutuksessa olevalle Frida-koiralleen ilmaistavaa kohdetta.

Voivatko nämä supernenät pysäyttää metsien tuholaiset? Koiria koulutetaan haistamaan miljoonatuhoja tekevät ruoste- ja lahottajasienet

Luonnonvarakeskus ja Lapin ammattikorkeakoulu selvittävät, voidaanko koiria kouluttaa ilmaisemaan metsiä tuhoavia lahottajasieniä. Toiveena on myös, että koira-ammattilaisille saataisiin luotua uutta yritystoimintaa.

Kirvesmies Niko Laakso Hellnäsin sillan työmaalla Vöyrillä.

Sata siltaa vaatisi korjaamista pohjalaismaakunnissa, mutta rahat eivät siihen riitä – miljoona tai kaksi kymmenen vuoden ajan auttaisi, sanoo siltainsinööri

Kolmen pohjalaismaakunnan alueella on noin 1400 siltaa, joista sata on korjauksen tarpeessa. Lisävitsaukseksi uudehkoihin siltoihin on ilmestynyt lahottajasieni.

Rovaniemen keskustassa laitetaan nurin vanhoja puita

Rovaniemen keskustassa kaadetaan vanhoja huonokuntoisia puita. Kaatotuomion on saanut 30 puuta.

Joen yli kulkeva silta kuvattuna auringonpaisteessa.

Istukkakääpä lahotti Liinamaan sillan kannen Ylihärmässä

Sillan puukansi uusitaan syksyn aikana. Liikenne sillan kautta katkaistaan kokonaan parin kuukauden ajaksi. Valmista pitäisi olla ennen joulua.

Ukkosmyrskyn runtelema metsä on omistajan tappio mutta luonnon lottovoitto – Kajaanissa suojeltiin syöksyvirtauksen jäljet

Myräkän kaatamat puut alkavat lahota, jolloin ne tarjoavat asuinsijan lukemattomille eliöille kuten kovakuoriaisille, kääville ja sammalille. Hannusrannan uusi Paatsamakorven suojelualue on Luonnonperintösäätiön yhdeksäs suojelualue Kainuussa.

Paljon isoja mäntyjä kurottelee kohti taivasta metsässä.

Pohjois-Ruotsin männiköitä tuhonnut tervasroso on uhka myös Kainuun metsille – Lapissa avuksi otetaan koirat

Koirien avulla voitaisiin helpottaa sienten tartuttamien puiden löytämistä varhaisessa vaiheessa, jolloin yksittäisten tartunnan saaneiden puiden löytäminen antaisi mahdollisuuden ryhtyä toimenpiteisiin taudin leviämisen rajoittamiseksi.

Kainuusta on löytynyt kymmenen Suomelle uutta sientä, eikä niillä ole vielä edes suomenkielisiä nimiä

Kaikkiaan Suomesta on löytynyt 13 uutta sienilajia. Lajit kuuluvat sieniluokittelussa kääväkkäisiin ja ne kasvavat kuolleessa puuaineksessa. Löydöt osoittavat, että luonnossa on vielä paljon löydettävää.

Loukkokääpä kasvaa kuolleella puuaineksella

Suomessa tehdyistä uusista sienilajihavainnoista osa on Oulussa

Löydetyillä sienilajeilla ei ole vielä suomenkielisiä nimiä. Oulussa on lisäksi tehty harvinainen sienilöytö, loukkokääpä. Kyseessä on kyseisen sienen toinen havainto koko maailmasta. Myös aiempi havainto on tehty Suomessa, Pyhäjärvellä.

Uutisvahdin läheltä-listan markkinointikuva, jossa kartta

Koirat yritetään opettaa tunnistamaan metsätuhoja aiheuttavia tauteja

Lapin amk:n ja Luken hankkeessa selvitetään, voisivatko koirat oppia tunnistamaan lahottaja- ja ruostesieniä metsässä.

Kunnanhallitus näytti vihreää valoa sienen lahottaman sillan korjausrahoille Virolahdella – nyt odotetaan valtuuston päätöstä

Lahottajasienen kasvustoa havaittiin Virojoen kevyenliikenteen sillassa ensimmäistä kertaa muutama vuosi sitten. Lahovauriot ovat päässeet leviämään myös sillan rakenteisiin, ja korjauskustannukset ovat moninkertaistuneet alkuperäisestä arviosta.

Virolahdella käsitellään tänään sienen lahottaman sillan korjausrahoja – kunnostukseen tarvittaisiin 136 000 euroa

Virolahden kunnan mukaan Virojoen kevyenliikenteen silta on tärkeä reitti varsinkin koululaisille, jotka kulkevat sitä pitkin koulumatkoillaan.

Näin 130-vuotiasta hirsikoulua entisöidään vanhaan loistoonsa – harvinainen projekti saa kiitokset jopa emeritusprofessori Panu Kailalta

Kaarelan koulun peruskorjauksen on määrä valmistua syksyllä. Sen jälkeen rakennusta on tarkoitus käyttää jälleen kouluna. Korjauksessa haluttiin kunnioittaa rakennuksen historiaa.

Pakurikäävän istutus eli ymppäys voi tarjota metsänomistajalle vaihtoehtoisen tavan tehdä tuottoa – Juho Sirviö: "Jopa kymmenkertaistaa puun arvon"

Osa metsänomistajista hakee tuottoa istuttamalla koivuihin pakurikääpää. Istutus tehdään koivun runkoon puutapeilla, joihin on lisätty käävän rihmastoa. Pakurikäävän suurimmat markkinat ovat Aasiassa, mutta myös Yhdysvalloissa on kasvavaa kysyntää.

Kurtturuusulle julistettiin biologinen sota

Haitalliseksi vieraslajiksi luokitellun kurtturuusun biologista torjuntaa testataan Lahdessa osana Luonnonvarakeskuksen tutkimusta vuosien 2021-2023 aikana.

Sieni syö uusia siltoja siihen tahtiin, että edessä on iso remontti ympäri maata – sillat uusittava samasta puusta: "Korvaajaa ei ole"

Väylävirasto on tarkastanut 400 puukantista siltaa lahottajasienen varalta. Havaintoja sienistä ja niiden aiheuttamista lahovaurioista tehtiin noin 40 sillassa.

Kälviälänen lintuharrastaja ja partioryhmän vetäjä Jukka Mansikkamäki lataa koordinaatteja vanhaan metsään laitetulle pöntölle.

Kälviän partiolaisten luontoteko tuo suojeltuun metsään kymmeniä pesäpaikkoja linnuille

Nuoret ovat nikkaroineet vanhaan suojeltuun metsään pönttötalkoilla kolmisenkymmentä pönttöä vanhojen ja lahonneiden tilalle.

Metsät ovat tänä syksynä pullollaan sieniä, mutta satoa voi poimia myös omasta keittiöstä – näin kasvatat ruokasieniä kotona

Selvitys: Suomi on yksi huonoimpia metsien monimuotoisuuden säilyttäjiä – tutkijan mukaan ikuinen kiista avohakkuista ei ole ratkaisevaa

Lahopuun vähyys on merkittävin yksittäinen uhanalaisuutta aiheuttava tekijä Suomen metsissä.

Yleisöä koulun juhlasalissa keskustelemassa koulun säilyttämisestä

Kuntotutkimus: Hämeenlinnan Myllymäen koulun rakennukset ovat heikossa kunnossa

Rakennuksissa havaittiin muun muassa riskirakenteita sekä laho- ja mikrobivaurioita.

Lumiset hiuskiehkurat lumosivat perheen metsässä – meteorologi Seija Paasonen tunnistaa heti ilmiön: "Hiusjää"

Olosuhteet hiusjäälle ovat suotuisimmat muutaman asteen pakkasella.

Tiesitkö, että ihminen katkoo puita pökkelöiksi myös lintuja ja hyönteisiä suojellakseen? – "Varsinkin talousmetsissä on lahoa liian vähän"

Aulangolla pökkelöiksi sahatuista koivuista riittää eri eliöryhmille nakerrettavaa ja lahotettavaa jopa vuosikymmeniksi.

Kymmenkunta puukantista siltaa tarkastetaan Etelä-Savossa lahovaurioiden varalta

Viraston mukaan nuorimmat lahonneet puukannet ovat olleet vain kuuden vuoden ikäisiä.

Siltoihin iskeneestä sienestä voi tulla Suomelle miljoonien eurojen paukku – "Vastuutahoa on vaikea nimetä"

Väylävirasto tarkastaa ensi vuoden aikana kaikki valtion teiden puukantiset sillat, jotka on rakennettu nykyisillä ohjeilla.

Uusissa silloissa poikkeuksellisia lahovaurioita – Keski-Suomessa tutkitaan parikymmentä siltaa

Valtion tieverkon kehittämisestä ja kunnossapidosta vastaavan Väylä-viraston mukaan nuorimmat lahonneet siltojen puukannet ovat olleet vain kuuden vuoden ikäisiä.

Uusissakin puusilloissa poikkeuksellisia lahovaurioita – syynä lahottajasieni istukkakääpä

Maanteiltä on tähän mennessä tarkastettu 34 siltaa, joista 5 oli vaurioitunut.

Yli satavuotiaan Oulun kauppahallin remontti etenee suunnitellusti – Urakoitsija: valmista tulee loppukesästä 2020

Työläs remontointi on sujunut ilman suurempia yllätyksiä. Hallin avaamispäivä ratkeaa myöhemmin.

Outo sieni lahottaa uusia siltoja – useita vaurioituneita jo löytynyt, ja nyt siltoja tutkitaan ympäri maata

Eri puolilla Suomea on havaittu lahottajasientä siltojen uudehkoissa puuosissa. Ongelman laajuutta selvitetään parhaillaan.

Hämeessäkin on istutettu puihin pakurisieniä

Pakurisienen istutusta kutsutaan ymppäykseksi. Luonnossa pakurikääpä voi syntyä vaikka oksanarpiin.

Ilmakuva järvestä, kesäinen tyyni sää, pilvet heijastuvat järvestä, vihreää metsää

Teerinevan lahot tulvasuojaukset huolestuttavat Lestijärvellä – pahin pelko on 40 vuoden takaisen katastrofin toistuminen

Ojitetun suon penkereet ovat kärsineet pahoin.

Helsingin Esplanadilta kaadetaan kahdeksan huonokuntoista lehmusta

Kaupungin mukaan puut kaadetaan turvallisuussyistä.

Miehen kasvot rajattuna nenästä alaspäin.

Haistatko kassajonossa hometalossa asujan? Olet todennäköisesti väärässä – huono sisäilma voi tuoksua jopa omenalle ja kanelille

Talossa voi olla vikaa myös silloin, kun siellä tuoksuu liian hyvältä.

Pakurin kasvatukseen tarvittava ymppi paikoillaan koivunrungossa.

Metsissä voisi muhia miljoonien omaisuus – metsänomistajat lämpiävät hitaasti pakurin kasvatukselle

Aasiassa on kova kysyntä kasvatetulle pakurille, mutta metsänomistajia epäilyttää, häviävätkö pakurin markkinat samalla tavalla kuin aikoinaan visakoivun. Riski houkuttaa silti sijoittajia, jotka ovat ostaneet koivikoita pakurin kasvatusta varten.

Rovaniemen kaupunki kaataa vaarallisia puita

Rovaniemen keskustassa joudutaan kaatamaan huonokuntoisia puita turvallisuussyistä.

Arboristi Tiina Hopeavuori vaahterassa Hämeenlinnan vanha hautausmaa

"Moniongelmainen mutta säilytettävä" – kaupunkien puistopuiden kuntoa seurataan entistä tarkemmin

Alan asiantuntijoiden mukaan suurin uhka puistojen puille on ihminen.

Tutkija: ”Ilman sieniä Suomessa ei olisi metsiä"

Maapallo olisi hyvin erilainen paikka ilman sieniä

Helteinen kesä verottaa puistojen puita vielä monen vuoden ajan – "Resurssit eivät riitä kaikkien janoisten puiden kasteluun"

Helsingin kaupungille koituu kymmenien tuhansien eurojen lisäkustannus puiden ja istutusten ylimääräisestä kastelusta.

Tehokas metsätalous uhkaa jopa viittä tuhatta eliölajia Suomessa

Tehokas metsänhoito siivoaa metsistä lahopuut, ja samalla se vie elinmahdollisuudet suurelta joukolta eliöitä. Jos suuta ei laiteta säkkiä myöten, iskee luonnonvarojen törsääminen 30 vuoden kuluttua ihmistä omaan nilkkaan, sanovat luonnon monimuotoisuuden asiantuntijat.

Kuvassa vaalea rakennus ja ihmisiä pihalla

Satusetä Topeliuksen museo vetänyt kävijöitä hyvin

Taivutko pakurikääpään tai Lemminkäisen asentoon? Metsäjooga yhdistää luonnon ja joogan hyödyt

Metsäjooga syntyi terveyslehden vitsistä, mutta vakiintui suomalaiseksi joogalajiksi. Joogaohjaaja Mia Jokiniva yllättyi lajin saamasta innostuneesta vastaanotosta.

Huippuarvokkaalle pakurille etsitään uusia kasvattajia – metsänomistajille tarjolla mojovat lisätulot

Laaja pakurinviljely pitäisi saada jalalle nyt, koska Kaakkois-Aasian markkinoilla on valtava imu, sanoo Pro Pakuri Finlandin puheenjohtaja Hannu Piispanen.

Mies ei halunnut jättää sieniä yksin kotiin – hurjimmat harrastajat suunnittelevat sienistään jopa lampunvarjostimia

Ihminen. Älä ihmettele, jos läheisesi on siirtynyt yrttien tai chilien kotikasvatuksesta sienten pariin. Itiöitä on nyt ilmassa.

Luonnontuotteille oma keräyslupa - Metsähallituksen uusi lupa mahdollistaa muun muassa pakurin ja kuusenkerkän keräämisen

Pelkästään Ylä-Lappiin myytävällä luvalla saa kerätä myös eräitä muita luonnontuotteita.

Top five mistakes newbies should avoid in Finnish forests

In Finland and the wider Nordics, public access to open land is much broader than in many other countries. As people fan out across the forests in search of seasonal berries and mushrooms, it’s important to know what's allowed and what's not. Yle News compiled a list of five common mistakes novices often make when they take to the wild.

Aihe: lahottajasienet

Uusimmat artikkelit